VALIKKO

Paavo Lipponen jyrähtää Macronin Ukraina-puheista ja mahdottoman ajattelemisesta: “Se on syytä panna takaraivoon”

Entiset pääministeri Paavo Lipponen ja Jyrki Katainen keskustelivat Euroopasta ja EU:sta vaalien alla.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) korostaa edelleen, että Suomen pitää pyrkiä EU:n ytimiin ja sinne missä asioista oikeasti linjataan ja päätetään. Integraatiota tulee syventää, hän sanoo.

Suomessa on puhuttu paljon muun muassa eri hallitusten ennakkovaikuttamisesta ja siinä onnistumisessa EU-kysymysten kohdalla. Lipponen hörähtää koko sanalle.

– Kun puhutaan tästä vaikuttamisesta, minä sain naurukohtauksen, kun tuli tämä ennakkovaikuttamis-termi, mitä ihmettä on ennakkovaikuttaminen! Eikö kyse ole vaikuttamisesta? Sehän on ennakolta vaikuttamista.

– EU:ssa pitää lähteä sieltä virkamiehestä. Siellä oli sellainenkin virkamies, jonka elämäntehtävä, koko ura oli traktoreita koskeva sääntely. Pitää mennä sen traktorimiehen puheille, kun kyse on maatalouspolitiikasta ja niin poispäin, hän alleviivaa.

Lipponen keskusteli toisen entisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) kanssa tiistaina EU:n menneisyydestä ja tulevaisuudesta sekä Suomen roolista EU:ssa. Eurooppa-päivää juhlistava tilaisuus pidettiin keskustakirjasto Oodissa Helsingissä.

Lipponen korostaa verkostoitumisen tärkeyttä myös neuvottelupöytien ulkopuolella.

– Kollega Jyrki tietää hyvin, miten EU:ssa operoidaan. Luulen, että tässä on ollut jotain vaihtelua niiden vuosien jälkeen.

Demokraatti haastatteli erikseen Kataista tulevista eurovaaleista ja entinen EU-komissaari kommentoi muun muassa, että Suomessa on kohkattu vähän turhan paljon äärioikeiston noususta. Lipponen ei kysyttäessä ehtinyt Demokraatin haastatteluun.

Me emme puhu, jos meiltä ei kysytä.

KESKUSTELUSSA Lipposen kanssa Katainen kaipasi Suomen EU-vaikuttamisessa enemmän aloitteellisuutta.

– Ei riitä, että reagoi toisten tekemiin aloitteisiin, näin tietysti pitää tehdä, mutta me olemme Euroopan omistaja omalta osaltamme. Meillä on suomalaisina oikeus tehdä omia aloitteita.

Katainen kehaisi samalla puoluetoveriaan, pääministeri Petteri Orpoa.

– Ehkä viimeisin hyvä esimerkki aloitteellisuudesta on Petteri Orpon aloite siitä, että EU:ssa täytyy vahvistaa varautumista, hän käytti termiä varautumisunioni. Suomihan on kokonaisturvallisuuden ja varautumisen edelläkävijämaa, ja meillä on tähän paljon annettavaa.

Katainen arvelee, että Suomi on legalistinen (lakia korostava) maa.

– Me emme puhu, jos meiltä ei kysytä. Se homma ei oikein toimi EU-ympäristössä, varsinkin jos on omistajan roolissa. Omistajalla on oikeus ohjata ja velvollisuus ohjata omistamaansa tahoa, tässä tapauksessa EU:n päätöksentekoa.

– Jos meillä on näkemys, miten asioiden pitäisi olla, se pitää pukea esityksen ja aloitteen muotoon ja puskea sitä eteenpäin. Tietysti jos on tilanne, ettei tiedä mitä tahtoo, silloin ei tietysti voi olla aloitteellinen.

KATAINEN ja Lipponen sivusivat keskustelussa myös omaa rooliaan suhtautumisessa Venäjään. Etenkin Lipposta on arvosteltu laajasti hänen liiketoimistaan Nord Stream -kaasuputkella.

– Se minkä takia olemme siinä tilanteessa kun olemme johtuu siitä, että moni meistä, minä mukaan lukien, uskoi, että keskinäisriippuvuus estää suurimpien hulluuksien tapahtumisen. Esimerkiksi se, että Saksa ostaa Venäjältä kaasua, että se jollain tavalla pidättelisi Venäjää tekemästä hölmöyksiä. Olemme nähneet, ettei näin ole, Katainen sanoi.

Lipponen puolestaan kuittasi kaasu-asian näin:

– Saksa kääntyi ydinvoimaa vastaan, kun vihreät oli hallituksessa. Se johti vielä sitten siihen “energiewendessä” (energiakäännöksessä), että ydinvoima haluttiin ajaa alas. Ja Saksan teollisuus, kun ei ollut muuta vaihtoehtoa, painosti rajusti, että panostetaan kaasuun. Mitäs meillä tehtiin? Me päätimme rakentaa ydinvoimaa. Vihreät Saksassa ja täällä silloin ajoivat kaasua. Ja mistä se kaasu olisi tullut meille?

Lipposen mielestä Saksa pelasi itsensä tällä tavalla riippuvuuteen.

– Nämä tarinat ovat niin monenlaisia, mitä tänä päivänä pyöritetään. Se ratkaisu, että me rakensimme ydinvoimaa, on johtanut siihen, ettemme koskaan tulleet riippuvaiseksi Venäjän kaasusta ja nyt olemme vapautuneet sähkön tuonnista Venäjältä sillä yhdellä ratkaisulla. Mikähän hallitus se oli?

Tämä on se tie, jota pitää edetä, jos EU pyrkii johonkin globaaliin asemaan.

LIPPONEN linjasi, että kuluva vuosi on Euroopan kohtalon vuosi.

– Nyt pitää tehdä ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäyksellä ja välittömästi tietenkin vahvistavat EU:ta. Meidän eurooppapoliittisessa keskustelussa pitäisi koko ajan kysyä, halutaanko vahva vai heikko EU.

Lipposen mukaan integraatiota pitää syventää myös EU:n laajentuessa.

– Ja minkä takia, unionin toimintakyky pitää turvata. Tässä tullaan visiokysymykseen, herrojen huoleen, kuten savolaiset sanovat. Visio on se, että pitää edetä EU:n integraatiossa. Tarvitaan itse asiassa yhteinen finanssipolitiikka, edes pankkiunionia ei ole vielä saatu tehtyä kunnolla. Tämä on se tie, jota pitää edetä, jos EU pyrkii johonkin globaaliin asemaan.

KATAINEN teki keskustelun lomassa myös avauksen koskien Ukrainan jälleenrakentamista.

– Sinä päivänä kun rauha tulee Ukrainaan, se on maailman suurin jälleenrakennustyömaa ja -markkina, joka yhtäältä näyttäytyy mielettömän suurena mahdollisuutena myös suomalaisille yrityksille ja toisaalta edelleen suurena riskikeskittymänä.

– Jotta pystymme maksimoimaan yksityisen pääoman läsnäolon jälleenrakennushankkeissa, tarvitsemme julkista riskinvähentämisinstrumenttia. Meillä on tällainen instrumentti jo olemassa, sitä kutsutaan EU:ksi, mutta se ei suuntaudu Ukrainaan vaan se jakaa riskiä investoinneissa EU:n sisällä. Malli toimii äärettömän hyvin. Investoijan kantama riski on pienempi siinä tapauksessa, että EU-instrumentti kantaa riskistä osan.

Samaa mallia voisi käyttää Kataisen mukaan Ukrainan jälleenrakentamisessa.

– Jotta voimme minimoida veronmaksajien taakan ja maksimoida yksityisen sektorin mahdollisuuden Ukrainan rakentamisessa.

Katainen työskentelee Nordea-konsernin yhteiskuntasuhdejohtajana.

Lipposen mukaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin pohdinnat joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ovat esimerkki siitä, että keskustelussa on aiemmin vältelty “thinking about the unthinkable” (mahdottoman ajattelemista).

– Kysymys on siitä, mitä me teemme, jos Ukrainan koko olemassaolo on uhattuna. Se on syytä panna takaraivoon.

Lipposen mukaan myös Suomen tulee ajaa sitä, että jokainen Nato-maa ja EU-maa panostaa 2 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen.

AVAINSANAT

Pienimmät yritykset hermostuivat hallituksen veropäätöksestä – “Kyllä tämä kerralla on aikamoinen paukku”

Hallituksen esitys arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistamiseksi ilman minkäänlaista kompensaatiota herättää tuohtumusta kaikkien pienimpien yritysten keskuudessa.

Alarajahuojennus on ollut verohelpotus arvonlisäverorekisteriin kuuluville yrityksille, joiden tilikauden liikevaihto on ollut alle 30  000 euroa. Alarajahuojennusta haki viime vuonna kaikkiaan 80  000 yritystä.

Hallitus antoi lakiesityksen alarajahuojennuksen poistamisesta viime torstaina. Esityksen mukaan alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa.

LAKIESITYKSEN taustalla on EU:n pienyritysdirektiivi, joka poistaa arvonlisäveron alarajahuojennukset EU-jäsenmaissa.

Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n puheenjohtajan Liisa Hanénin mukaan alarajahuojennuksen poistaminen ilman minkäänlaisia korvaavia toimia koettelee kaikkien pienimpiä yrityksiä, kun samaan aikaan yleistä arvonlisäverokantaa ollaan nostamassa ja myös yel-vakuutusmaksut nousevat.

-  Kyllä tämä kerralla on aikamoinen paukku, kun maksurasitteet kasvavat. Tässä puhutaan kuitenkin kaikkein pienituloisimpien yrittäjien joukosta, Hanén sanoi STT:lle.

“Iso raha yksinyrittäjille”

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen myötä yrittäjät ovat voineet saada veronpalautuksena liikevaihdosta ja vähennyksistä riippuen muutamasta sadasta eurosta jopa lähes kolmeen tuhanteen euroon.

Hanén muistuttaa, että erityisesti yksinyrittäjien bruttoansiot jäävät usein alle 2  000 euroon kuukaudessa.

-  Jos bruttoansio on alle 2  000 euroa kuukaudessa, pari tuhatta euroa vuodessa on todella merkittävä summa. Se on käytännössä jopa pari sataa euroa kuukautta kohden. Se on iso raha etenkin, jos samaan aikaan pitää maksaa sata euroa kuukaudessa lisää yel-vakuutusta, Hanén painottaa.

HANÉNIN mukaan alarajahuojennuksen poistoa olisi voitu kompensoida nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nykyisestä 15  000 eurosta vähintään 30  000 euroon.

Hanén muistuttaa, että lausuntokierroksella arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista kannatettiin laajasti. 15  000 euron alaraja on kansainvälisesti vertaillen erittäin matala.

-  Vaikka lakiesityksen taustalla on EU:n direktiivi, hallitus ei voi sanoa, että ei me tälle mitään voitu. Mikään ei estä tekemästä kompensaatioita kansallisella tasolla, Hanén sanoo.

Myös Suomen Yrittäjät olisivat toivoneet, että alarajahuojennuksen poistamisen kompensoimiseksi hallitus olisi nostanut arvonlisäverovelvollisuuden alarajan 30  000 euroon.

Veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellmanin mukaan hallituksen esitys oli Suomen Yrittäjille pettymys.

SUOMEN Yrittäjät ovat kannattaneet pienimuotoisen yritystoiminnan pitämistä arvonlisäverotuksen ulkopuolella, jotta yrittäjyyden kynnys olisi mahdollisimman matala ja hallinnollista taakkaa mahdollisimman vähän.

-  Lakimuutos heikentää suoraan yksinyrittäjien sekä pienimpien työvoimavaltaisten yritysten kannattavuutta ja vähentää intoa ryhtyä yrittäjäksi, Hellman sanoi STT:lle.

Lakimuutos koskettaa Hellmanin mukaan lähes joka viidettä suomalaista yritystä, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2022 noin 440  000 yritystä.

“Palkansaajat menisivät yleislakkoon”

Hanén kertoo saavansa järjestönsä jäsenkunnasta jatkuvasti huolestuneita yhteydenottoja hallituksen ratkaisuista.

Hän kummeksuu sitä, että hallitus sanoo koko ajan, että työn ja yrittämisen verotusta ei kiristetä, ja samaan aikaan toteuttaa tällaisia päätöksiä.

-  Jos me puhuisimme saman kategorian palkansaajista, jotka tienaavat bruttona 2  000 euroa kuukaudessa, ja jos heiltä vietäisiin näin merkittävä verovähennys ja samaan aikaan laitettaisiin sata euroa lisää pakollisia maksuja, niin meillähän olisi ihan mieletön haloo. Meillähän olisi yleislakko Suomessa, Hanén vertailee.

Hanénia ihmetyttää, onko hallituksella minkäänlaista kokonaiskuvaa siitä, miten sen eri ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi mikro- ja yksinyrittäjiin.

-  Kun puhutaan yrittäjistä ja yrityksistä, niin ajatellaan, että eihän tällaiset mitään merkitse. Sanotaan, että nostakaa hintoja. Tässä on aivan vääränlainen mielikuva. Yritykset nähdään kasvottomina organisaatioina, joille tällaiset eivät merkitse mitään, Hanén jatkaa.

Hanénin mukaan suurten ja keskisuurten yritysten näkökulmat hallitsevat Suomessa käytävää keskustelua, ja pienten ja mikroyritysten näkemykset jäävät usein vaille huomiota, vaikka niitä on yrityksistä selvä enemmistö.

Hän arvioi, että yrittämisen edellytysten heikentyminen saattaa johtaa jopa tuhansien yritysten toiminnan loppumiseen.

ERITYISESTI uhan alla ovat Hanénin mukaan pienet palvelualan, hyvinvointialan, sote-alan ja luovien alojen yritykset, joiden yrittäjät usein ovat naisia.

Hanénin mukaan on suuri riski, että lopettavat yrittäjät joutuvat työttömiksi, etenkin jos he ovat yli 55-vuotiaita ja asuvat syrjäseuduilla. Monelle itsensätyöllistäminen on ainoa merkittävä vaihtoehto työttömyydelle.

-  On iso miinus valtiontaloudelle, jos aikaisemmin itsensä työllistäneet ja veroja maksaneet ihmiset siirtyvät työmarkkinatuelle. Jos vaikka 10  000 yrittäjää lopettaa tämän takia niin se on huomattava summa, aika paljon tulee työttömyysmaksuja maksettavaksi, Hanén summaa.

Tuomas Savonen/STT

AVAINSANAT

Käännytyslaki etenee tiistaina eduskuntaan, tiedotustilaisuus aamuyhdeksältä

Käännytyslaiksi kutsuttu poikkeuslaki on etenemässä tiistaina eduskuntaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.), sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja hallitusneuvos Sanna Palo sisäministeriön rajavartio-osastolta kertovat hallituksen esityksestä tiedotustilaisuudessa kello yhdeksältä aamulla.

Paikalla tiedotustilaisuudessa on myös apulaispäällikkö Markku Hassinen Rajavartiolaitoksesta.

Hallitus on viilannut luonnosta oikeuskanslerin ennakkotarkastuksessa viime viikolla esittämien huomioiden pohjalta. Oikeuskansleri katsoi, että lakiehdotus oli edelleen eräiltä osin ongelmallinen Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja EU-oikeuden kannalta.

Pääministeri Orpo on kertonut, että oikeuskanslerin näkökulmat otetaan suurelta osin huomioon, mutta lain vaikutus ei saa heiketä.

Poikkeuslaki tarkoittaa, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä.

Orpo on painottanut eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanoton lakiesitykseen olevan aivan oleellisessa roolissa, kun esitystä käsitellään eduskunnassa.

Lailla halutaan estää maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun, elleivät maahan pyrkivät henkilöt ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Sitä voisi soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.

Päätös voitaisiin tehdä vain rajatulle osalle Suomen valtakunnanrajaa ja sen läheisyyttä, ja enintään kuukaudeksi kerrallaan.

ORPO kertoi sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että käännytyslain hyväksymisen jälkeen rajaliikenne voitaisiin avata jollakin tapaa.

Tilanne arvioidaan yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa. Orpo kuitenkin painotti, ettei laajamittaiseen rajan avaamiseen voi lähteä nopeasti. Hänen mukaansa Venäjällä Suomen rajan lähialueilla on edelleen tuhansia henkilöitä, jotka odottavat mahdollisuutta pyrkiä Suomeen.

-  On kaikki syy olettaa, että jos avaisimme raja-aseman, sinne tulisi väkeä melko varmasti. Sen lisäksi maastorajoihin kohdistuu suurta epävarmuutta.

Suomea sitoo muun muassa palautuskielto, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Oikeuskansleri peräänkuulutti lakiluonnokseen muutoksia muun muassa rajavartijan tehtävien selkiyttämiseksi.

Orpo on todennut lakiesityksen kiperimpiä kysymyksiä olevan, miten painotetaan kansallista turvallisuutta ja oikeutta hakea turvapaikkaa, ja miten rajavartijat maastorajalla toimivat.

AVAINSANAT

Lännen Media: Kansanedustaja Vornanen ei kadu ampumista

Tiistaina sairauslomalta palaava kansanedustaja Timo Vornanen arvioi, että hänen aseenkäyttönsä on ollut perusteltua, uutisoi Lännen Media.

Lännen Medialle Vornanen sanoo, että ei kadu ampumista. Hän katsoo joutuneensa ampumaan varoituslaukauksen.

-  Toivon, että kun esitutkintamateriaali tulee julkiseksi, saisin vähän enemmän ymmärrystä. En kadu sitä, koska katson, että se oli tarpeellista siinä tilanteessa. Jouduin ampumaan varoituslaukauksen, sanoo Vornanen.

VORNANEN erotettiin luottamuspulan vuoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä sen jälkeen kun tuli ilmi, että hän oli huhtikuisena aamuyönä ampunut laukauksen maahan Helsingin keskustassa sijaitsevan karaokebaarin edustalla.

Poliisi ei ole vahvistanut Vornasen henkilöllisyyttä mutta on ilmoittanut epäilevänsä 54-vuotiasta miestä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

Vornanen sanoo Lännen Medialle, ettei ole harkinnut eroamista, mutta sanoo asian muuttuvan, jos hän saa lainvoimaisen rikostuomion.

AVAINSANAT

Harkimo lataa Ylen tulevaisuudesta: Maali 10 vuoden päähän – “Kustannusten alentamisen tavoite voi olla 15-30 prosenttia”

Liike nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kaipaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa Ylen tulevaisuudesta. Hänen mielestään keskustelua käydään liikaa säästösuunnitelmien ympärillä.

– Maali pitää laittaa kymmenen vuoden päähän ja selvitellä rauhallisesti, miten esimerkiksi tekoäly, digitalisaatio ja henkilökunnan eläköityminen vaikuttavat palveluun ja kustannuksiin. Pitää pystyä reagoimaan myös kuluttajien käytöksen muuttumiseen. Miksi pitää yllä kolmea TV-kanavaa ja niiden kalliita rakenteita, jos ihmiset katsovat yhä vähemmän TV:tä?

Harkimo sanoo tiedotteessa, että kustannusten alentamisen tavoite voi olla 15-30 prosenttia nykytasoon verrattuna.

Harkimon mielestä tällaisessa muutoksessa ei ole mitään dramaattista, kun maali on riittävän pitkällä.

– Pohjoismaisessa vertailussa Yle on kallis palvelu ja silloin on verrattu asukasmääriin. Se olisi vielä paljon kalliimpi, jos verrattaisiin bkt:hen.

Harkimo mukana Yleisradion rahoitusta selvittämässä parlamentaarisessa työryhmässä.

AVAINSANAT

Stubb vihitään Taideyliopiston kunniatohtoriksi – tästä on kyse

Rane Aunimo

Presidentti Alexander Stubb vihitään Taideyliopiston kunniatohtoriksi elokuussa, yliopisto kertoo.

Stubbin lisäksi kunniatohtoreiksi vihitään seitsemän muuta ihmistä, muun muassa kapellimestari Susanna Mälkki sekä romanien lauluperinteen tulkitsija ja kerääjä Hilja Grönfors.

Kunniatohtorit vihitään elokuussa järjestettävässä promootiossa. Se on kolmipäiväinen tapahtuma, jossa promovoidaan Taideyliopiston akatemioista valmistuneita maistereita ja tohtoreita.

Vihittävät kunniatohtorit ovat yliopiston mukaan alojensa edelläkävijöitä, taiteen koulutusta tai taiteen yhteiskunnallista asemaa sekä sen merkitystä edistäneitä vaikuttajia Suomesta ja maailmalta. Osoituksena arvonimestään heille annetaan tohtorin hattu ja miekka.

Stubbin kunniatohtoriutta Taideyliopisto perustelee sillä, että tämä on korostanut taiteen ja kulttuurin merkitystä henkisenä voimavarana ja osana kansallista huoltovarmuutta.

-  Toiminnallaan ja valinnoillaan Alexander Stubb on ilmentänyt Taideyliopiston arvoja – taito, rohkeus ja avoimuus, tiedotteessa sanotaan.

KUNNIATOHTORIKSI vihkiminen on korkein kunnianosoitus, jonka yliopisto voi myöntää. Stubb on saanut kunniatohtorin arvonimen myös Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Furmanin yliopistosta Yhdysvalloista, missä hän opiskeli 1990-luvulla.

Promootioperinne on saanut alkunsa keskiajalla, kun yliopistot halusivat juhlistaa akateemisten arvojen myöntämistä. Suomessa promootioita on järjestetty vuodesta 1643 lähtien.

-  Promootio on yhteisömme suurin juhla, ja se linkittää meidät vahvasti yliopistoinstituution monisatavuotiseen perinteeseen. Juhlimme promootiossa koulutuksen, tutkitun tiedon ja taiteen merkitystä yhteiskunnassa, Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén sanoo tiedotteessa.

Taideyliopiston ensimmäinen maisteri- ja tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2018. Elokuussa järjestettävä promootio on yliopiston historian toinen.

Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Simu Perälä/STT

AVAINSANAT