VALIKKO

Ozzy Osbourne, 76, kuoli viikko jäähyväiskonsertin jälkeen

Ozzy Osbourne lavalla Helsingissä vuonna 2010.
  • 23.07.2025
  • 9:59

Rock-legenda Ozzy Osbourne on kuollut 76-vuotiaana. Asiasta uutisoi tiistaina muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Pimeyden prinssiksikin kutsutun Osbournen perheen lausunnon mukaan Osbourne kuoli tiistaiaamuna.

-  Suuremman surun vallassa kuin pelkät sanat voivat välittää meidän on kerrottava, että rakastettu Ozzy Osbourne on kuollut tänä aamuna. Hän oli perheensä kanssa ja rakkauden ympäröimänä, perhe kertoi lausunnossa.

Britanniassa vuonna 1948 syntyneen muusikon oikea nimi oli John Michael Osbourne. Lempinimensä hän sai jo kouluikäisenä.

Osbourne tunnettiin muun muassa Black Sabbath -yhtyeen laulajana ja keulakuvana. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuvat muun muassa vuonna 1970 julkaistut Paranoid ja War Pigs.

Osbourne teki myös menestyksekkään soolouran.

OSBOURNE esiintyi Black Sabbathin jäähyväiskonsertissa vain viikkoja ennen kuolemaansa.

Variety-lehden mukaan jäähyväiskonsertissa kuultiin Black Sabbathin tuotannon lisäksi Osbournen soolokappaleita.

-  On niin hyvä olla tällä vitun lavalla, teillä ei ole aavistustakaan, Osbourne sanoi Varietyn mukaan 42  000 katsojalle.

-  Hulluus alkakoon!

Kyseessä ei kuitenkaan ollut yhteen ensimmäinen jäähyväiskonserttina markkinoitu tapahtuma. Black Sabbath soitti edellisen jäähyväiskonserttinsa kotikaupungissaan Britannian Birminghamissa vuonna 2017.

Suomalaisfaninsa Black Sabbath hyvästeli vuonna 2016 järjestetyssä konsertissa. Helsingissä Kaisaniemen puistossa soinut konsertti toi lavalle Osbournen lisäksi alkuperäisjäsenet Tony Iommin ja Geezer Butlerin.

OSBOURNEN perhe tuli 2000-luvun alussa tunnetuksi myös perheen elämää seuranneesta tosi-tv-sarjasta The Osbournes. Sarja voitti vuonna 2002 Emmy-palkinnon parhaasta tosi-tv-ohjelmasta. Kyseinen palkinto oli jaettu ensimmäisen kerran vain vuotta aiemmin.

Sarjassa esiintyivät Ozzyn lisäksi hänen vaimonsa Sharon Osbourne sekä parin lapset Kelly ja Jack. Parin kolmas lapsi Aimee ei esiintynyt sarjassa.

Osbournella on lisäksi kaksi lasta ensimmäisen vaimonsa kanssa sekä yksi adoptoitu lapsi.

Osbourne kertoi vuonna 2020 sairastavansa Parkinsonin tautia. Diagnoosin hän oli saanut edellisvuonna. Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinaa, liikkumisen hidastumista, lihasjäykkyyttä ja useita muita oireita. Sairaus alkaa tavallisesti 50-70-vuoden iässä.

-  Se on ollut kauhean haastavaa meille kaikille. Heitin viimeisen keikkani uutenavuotena, ja sen jälkeen kaaduin pahasti. Niskaani tehtiin leikkaus, joka sotki hermostoni, Osbourne sanoi kertoessaan sairaudestaan aamutelevisio-ohjelma Good Morning American haastattelussa.

Osbourne kärsi uransa aikana myös päihdeongelmista, jotka aiheuttivat hänelle muun muassa muistikatkoksia. Osbourne on sanonut, että hänellä on hyvin vähän muistikuvia 1990-luvusta.

AVAINSANAT

Länsi-Uudenmaan demarit iloitsevat: 14 vuorokauden hoitotakuu säilyy

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen neuvotteluissa saavutettiin sopu talousarviosta eilen. SDP:n ryhmä iloitsee hoitotakuun säilymisestä ja yli 15 miljoonan euron lisäpanostuksista alueen palveluihin.

SDP:n ykköstavoite neuvotteluissa oli, ettei 14 vuorokauden hoitotakuuta rajattaisi.

– Olen iloinen, että kaikki budjettisovussa mukana olleet puolueet sekä viranhaltijat olivat SDP:n kanssa samalla linjalla 14 vuorokauden hoitotakuun tärkeydestä, valtuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Hiila sanoo tiedotteessa.

– Kun meillä oli yhteisymmärrys hoitotakuusta, pystyimme suuntaamaan keskustelua asiakasmaksuihin ja saavutimme niissäkin monia onnistumisia.

Neuvotteluissa SDP halusi kohtuullistaa esitettyjä asiakasmaksujen nostoja. SDP tuki tavoitetta, että hyvinvointialue alkaa selvittää Husin kanssa asiakasmaksujen käyttöönottoa. SDP on myös tyytyväinen, ettei palliatiivisten ja geriatristen palveluiden etävastaanottojen asiakasmaksuja nostettu.

PUOLUEET sopivat myös panostuksista mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Esimerkiksi ensilinja toimintaan panostetaan 165 000 euroa ensi vuoden budjetissa. Samoin terapiatakuuta on tarkoitus vahvistaa erityisesti aikuisille suunnatuissa palveluissa.

Valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Aino Laine kertoo, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen on ollut yksi keskeinen tavoite Länsi-Uudellamaalla.

– Monet työikäiset kamppailevat mielenterveyshaasteiden ja työkyvyn laskun kanssa, ja siksi terapiapalveluiden vahvistaminen nuorten lisäksi myös aikuisten palveluissa on valtuustoryhmälle tärkeää, hän sanoo tiedotteessa.

KESKEINEN neuvotteluissa kirjattu tavoite on panostaa yhdessä kuntien kanssa oppilashuoltopalveluiden näkyvyyteen oppilaitoksissa, demariryhmästä kerrotaan. Kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan, lääkärin ja muiden ammattiryhmien palvelut tulevat jatkossakin olemaan lähipalveluita Länsi-Uudenmaan alueella.

– Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus, ja siksi sujuvan avun pitää olla nopeasti saatavilla. Tämä kirjaus mahdollistaa sen, että ensi vuonna voimme vahvemmin kehittää näitä palveluita yhdessä oppilaitosten kanssa, valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Sini Felipe sanoo tiedotteessa.

Eeva Hiilan mukaan budjettikierros osoitti, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia.

AVAINSANAT

USU: Suomi voi tuomita merikaapeleiden katkojat – ”Mahdollinen vankeusrangaistus lähempänä kymmentä kuin kahta vuotta”

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan kaapelirikoista aiheutui yhteensä 60 miljoonan euron suuruiset vahingot sekä vakava vaara Suomen energiahuollolle ja tietoliikenteelle.

Suomi on tuomiovaltainen Eagle S -öljytankkeriin liittyvässä rikosasiassa, arvioi Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.

Hän perustelee Uutissuomalaisen haastattelussa arviotaan sillä, että teko on vakavasti loukannut tai vähintään vaarantanut Suomen taloudellisia oikeuksia tai etuuksia.

- Rikoksen kohteena on myös suomalainen yhteisö.

Öljytuotelastissa seilanneen Eagle S -säiliölaivan epäillään katkaisseen viime jouluna Suomenlahdella viisi merikaapelia raahaamalla ankkuriaan meren pohjassa. Kaapelit omistavat Elisa ja valtionyhtiö Cinia.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on nostanut laivan kapteenia sekä ensimmäistä ja toista perämiestä vastaan syytteet törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä, tiedotti Syyttäjälaitos maanantaina.

Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä ja katsoneet, että Suomi ei ole asiassa tuomiovaltainen, koska kaapeleiden vauriopaikat ovat Suomen aluevesien ulkopuolella.

SYYTE on pantu vireille Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus ratkaisee tarvittaessa kysymyksen Suomen tuomiovallasta.

- En keksi yhtään syytä, miksi Suomi ei olisi tuomiovaltainen, Tolvanen sanoo.

- Syyttäjälaitos on varmaan myös tutkinut asian. Eivät he syytettä olisi nostaneet elleivät katsoisi, että Suomen tuomioistuin on toimivaltainen.

Jos käräjäoikeus päättää, että Suomi ei ole asiassa tuomiovaltainen, asiassa saatettaisiin Tolvasen mukaan soveltaa sen maan rikoslakia, jonka lipun alla laiva seilaa. Eagle S -alus on rekisteröity Cookin saarille.

- Se on kuitenkin aika kaukaa haettua. Lähtökohta on, että asia pitää käsitellä jossakin.

TÖRKEÄSTÄ tuhotyöstä rangaistaan vankeudella kahdesta kymmeneen vuoteen. Törkeästä tietoliikenteen häirinnästä voi saada vähintään neljän kuukauden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksen.

Tolvanen arvioi, että aiheutetut vahingot ovat niin suuret, että tuhotyöstä mahdollisesti tuomittavat vankeusrangaistukset ovat lähempänä kymmentä kuin kahta vuotta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan kaapelirikoista aiheutui yhteensä 60 miljoonan euron suuruiset vahingot. Kaapelien katkeamisen epäillään aiheuttaneen lisäksi Suomessa vakavan vaaran energiahuollolle ja tietoliikenteelle.

- En muista, että törkeissäkään tuhotöissä olisi puhuttu tällaisista vahinkomääristä koskaan. Tämä on ihan omassa mittaluokassaan.

Eagle S -aluksen on epäilty kuuluvan Venäjän varjolaivastoon. Tolvasen tietojen mukaan Suomessa ei ole aiemmin annettu varjolaivaston tekemiin törkeisiin tuhotöihin liittyviä tuomioita.

AVAINSANAT

Saksassa on nyt armeijan aika – velkajarrusta viis

Saksan vaalivoittaja kristillisdemokraatit valmistautuu asiaan, jota puolueen aiempi johtaja Angela Merkel karsasti yli kaiken: sotilaallisen suorituskyvyn nostoon ilman Yhdysvaltojen vetoapua, jopa velaksi.

Kristillisdemokraattien johtaja Friedrich Merz poistaa vauhdilla esteitä asevoimien vahvistamiselta. Maanantaina astuessaan lehdistön eteen Berliinissä Merz antoi ymmärtää, että hän keskustelee sosialidemokraattien ja vihreiden kanssa velkajarrulain väljentämisestä jo ennen kuin uudet liittopäivät, parlamentti, aloittaa toimintansa kuukauden sisällä. Näin uusi hallitus pääsisi nopeasti kasvattamaan puolustusbudjettia ilman tuen pyyntöä oikeistopopulistiselta AfD:lta tai vasemmistopuolue Linkeltä.

Uusilla liittopäivillä Venäjään muita myönteisemmin suhtautuvat AfD ja Linke pitävät hallussaan yli kolmannesta paikoista. Nykyisen velkajarrulain ohittaminen vaatii vähintään kaksi kolmannesta liittopäiväedustajien äänistä.

Vaikka AfD:ssä on ollut myös Ukraina-myönteisiä ääniä, vaali-iltana AfD:n puheenjohtaja Alice Weidel ei Saksan televisiossa halunnut nimetä Venäjää Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen aloittajaksi.

SAKSASSA erityisesti kristillisdemokraatit ovat vuosikymmeniä halunneet pitää yllä tiivistä suhdetta Yhdysvaltoihin ja taata Yhdysvaltojen armeijan läsnäololla Saksan turvallisuuden.

Viime viikolla USA:n presidentti Donald Trumpin toiminta muutti kuitenkin Saksassa monien poliittisten johtajien ajatuksia puolustuksesta enemmän kuin mikään muu lähes 80 vuoteen.

– Donald Trumpin viimeviikkoisten lausuntojen jälkeen viimeistään on selvää, ettei Amerikkaa tai tätä osaa Amerikkaa, tätä hallintoa kiinnosta Euroopan kohtalo, Merz sanoi televisiossa sunnuntaina vaalien tuloksia laskettaessa.

Maanantaina lehdistön edessä Merz näytti vakaalta ja päättäväiseltä, vaikka puolustuspolitiikan vanhojen periaatteiden poistamisella on iso hintalappu.

Viime perjantaina Bruegel-tutkimuslaitos ja Kiel Institute for the World Economy -instituutti julkaisivat tutkijoiden laskelmat aiheutuvista kustannuksista, jos Eurooppa joutuisi puolustautumaan Venäjää vastaan ilman Yhdysvaltojen tukea. Arvioiden mukaan Venäjän sotilaallisen voiman tehokas torjuminen edellyttäisi huomattavia, noin 250 miljardin euron puolustusinvestointeja vuodessa. Toisaalta tutkijoiden mukaan hintalappu ei ole suuruudestaan huolimatta mahdoton.

– Lisäkustannukset ovat vain noin 1,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, perustelee analyysin toinen kirjoittaja ja kieliläisen instituutin vanhempi tutkija Guntram Wolff. Hänen mukaansa se on paljon vähemmän kuin mitä esimerkiksi Covid-pandemian aikana jouduttiin käyttämään kriisin voittamiseksi.

UUDEN hallituksen muodostavat erittäin todennäköisesti kristillisdemokraatit ja sosialidemokraatit yhdessä. Vaikka sosialidemokraatit saivat huonoimman vaalituloksensa toisen maailmansodan jälkeen, kahdella puolueella on yhdessä pieni enemmistö liittopäivillä.

Väistyvä liittokansleri Olaf Scholz halusi jo viime vuonna kasvattaa puolustusbudjettia velkarahalla, mutta liberaalit, pieni ja uusilta liittopäiviltä nyt pois pudonnut puolue, esti silloin hankkeen.

Scholz jatkaa liittokanslerina, kunnes uudet liittopäivät nimittää uuden johtajan hallitukselle. Uudessa hallituksessa Scholzia ei kuitenkaan enää nähdä. Hän on ilmoittanut jättäytyvänsä syrjään hallituksesta jatkaen tavallisena liittopäiväedustajana.

Sosialidemokraattien uudeksi vahvaksi mieheksi nousee puoluejohtaja Lars Klingbeil. Myös nykyinen varakansleri, vihreiden talousministeri Robert Habeck ilmoitti, ettei hän vihreiden vaalitappion jälkeen halua enää jatkaa vihreiden johtopaikoilla.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.

AVAINSANAT

Antti Palola: Hallitus politisoi työelämäasiat pysyvästi – ”kylmää ja ideologista politiikkaa”

Kuva: Nora Vilva

─ Miten hallituksen koulutusleikkauspäätöksillä Suomi voi säilyä osaavana kansana, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kysyy.

Suomen on pärjättävä maailmassa, jossa digitalisaatio kiihtyy, ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää teknologisia harppauksia, tekoäly valtaa alaa ja uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii monipuolisia toimia.

– Suomen hallituksen vastaus näihin haasteisiin on leikata koulutuksesta. Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset tällä hallituskaudella nousevat hallitusohjelman perusteella yli 300 miljoonaan euroon, Antti Palola hämmästelee.

Tänään Helsingissä STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla.

─ Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti, mikä tarkoittaa, että jos haluat opiskella, maksat lisää. Avoimen korkeakouluopiskelun opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan, hän listasi.

Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin vielä esimerkiksi leikata ammatillisesta koulutuksesta. Jo aiemmin päätettiin opiskelijoiden opintotuen indeksin jäädyttämisestä ja nyt myös maksutonta
oppimateriaalia aiotaan rajoittaa. Lisäksi opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle.

– Jo ennestään eri maiden välistä vertailua tekevä Pisa-tutkimus osoittaa suomalaisen osaamistason olevan laskussa. Kun osaamisesta leikataan, leikataan samalla tulevaisuudesta.

Hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla.

NYKYINEN hallitus on STTK:n puheenjohtajan mielestä tehnyt kovaa, kylmää ja ideologista politiikkaa. Työlainsäädännön valmistelussa ei ole noudatettu kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun vakiintuneita toimintatapoja ja valmistelussa on ollut mukana poikkeuksellisen vahva poliittinen ohjaus.

─ Säästötalkoiden punainen lanka on ollut se, että otetaan heikoimmassa asemassa olevilta, eikä häiritä hyvätuloisten, hyväosaisten ja varakkaiden rauhaa, Palola kiteyttää.

Hän arvelee, että viime syksyn ja tämän kevään jäljiltä työelämäasiat ovat pysyvästi politisoituneet.

– Se on tämän hallituksen virhe eikä siitä seuraa työmarkkinoille mitään hyvää sen paremmin lyhyellä kuin pidemmällä tähtäimelläkään. Riitely jatkuu edessä olevissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa, Antti Palola ennustaa.

AVAINSANAT

Hallitusohjelman linjaus nosti huolet pintaan – ”Ajatuskin on aivan absurdi”

SDP:n entinen perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Aki Lindén pitää tulevan pääministerin Petteri Orpon hallituksen linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä harrastelijamaisina että vahvasti ideologisina.

Lindénin mukaan kokonaisuutena suomalaisten terveyspalveluja, vanhusten palveluja sekä vammaisten ja kehitysvammaisten palveluita aiotaan heikentää rajusti nykyisten lakien takaamasta tasosta, vaikka yksittäisiä pieniä parannuksia esitetäänkin. Heikennykset tapahtuvat Lindénin mukaan konkreettisesti lakeja muuttamalla (muun muassa vammaispalvelulaki, hoitajamitoitus ja hoitotakuu) sekä rahoituksen tulevaa tasoa tiukentamalla.

– Jo nykyinen sote- eli hyvinvointialueiden rahoitusraami on erittäin tiukka. Tämä johtuu pääosin siitä, että kunnat, joilta palvelut vuoden 2023 alussa siirtyivät hyvinvointialueille, ovat alimitoittaneet monin tavoin vuoden 2022 rahoitusta, joka muodosti pohjan uusien alueiden toiminnalle. Rahoituksen kasvu tulevina vuosina väestön ikääntymisen, sairastavuuden ja lääketieteen kehityksen perusteella on kuitenkin turvattu nykyisessä mallissa rahoituslailla, Lindén sanoo tiedotteessaan.

Tästä tasosta aiotaan hallitusohjelman mukaan kuitenkin leikata peräti 1,4 miljardia euroa vuodesta 2026 alkaen. Käytännössä tämä merkitsee Lindénin mukaan palveluiden ja palveluverkon rajua heikentymistä, sillä jo nykyinen rahoitusraami on tiukka ja siitä selvitään hyvinvointialueilla vain merkittävällä toimintojen tehostamisella.

LINDÉN sanoo pitävänsä erityisen huonona eduskunnan viime syksynä yksimielisesti säätämän terveyskeskusten hoitotakuun tiukentamisen jäädyttämistä. Syyskuun alusta 2023 voimaan tuleva 14 vuorokauden hoitoonpääsy jäisi pysyväksi eikä Marinin hallituksen 1.11.2024 alkaen säätämää seitsemän vuorokauden hoitotakuuta toteutettaisi. Samalla hallitus kuitenkin aikoo ohjata lisää rahaa Kelan sairausvakuutuskorvauksiin.

– Se lisäisi alueellisia eroja maassamme, sillä yksityislääkäritoiminta on keskittynyt pääasiassa eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin. Sama rahoitus olisi voitu kohdentaa sote-alueille tasapuolisesti, ja ne olisivat voineet ostaa palveluja yksityislääkäreiltä. Nyt halutaan hyvinvointialueita kurjistaa ja kokoomuksen kellokkaiden miehittämää yksityissektoria vahvistaa. Varma seuraus tästä on entistä useamman lääkärin siirtyminen julkisten työnantajien palveluksesta yksityislääkäreiksi, mikä edelleen heikentää sote-alueiden terveyskeskusten ja sairaaloiden palvelukykyä, Lindén pohtii.

Lindénin mukaan tärkein uudistus, joka terveydenhuollossa todellisuudessa tarvittaisiin, on omalääkärijärjestelmä, jossa jokainen suomalainen pääsisi maksutta tai pienellä omavastuulla yleislääkärin hoitoon ja myös lääkärin määräämiin maksuttomiin laboratoriokokeisiin ja kuvaustutkimuksiin, kuten esimerkiksi Tanskassa.

– Tällaisessa mallissa voitaisiin käyttää myös yksityislääkäreitä, joilta hyvinvointialue ostaa palvelut. Sairaaloiden jonojen lyhentämiseksi, päivystysten turvaamiseksi, vanhusten palveluiden parantamiseksi ja vammaisten palveluiden oikeudenmukaiseksi kehittämiseksi on hyvinvointialueiden rahoitus turvattava. SDP ei tule hyväksymään nyt suunniteltuja leikkauksia ja kokoomuksen hallituskumppaneilleen syöttämää harrastelijamaista ja ideologista yksityistämislinjaa kansalaistemme keskeisimpiin peruspalveluihin, Lindén linjaa tiedotteessaan.

KESKI-SUOMEN hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jani Kokko on hänkin tyrmistynyt Petteri Orpon hallitusohjelman 1,4 miljardin leikkauksista sote-rahoitukseen. Keski-Suomessa se tarkoittaa Kokon mukaan vähimmillään 50 miljoonan euron säästötavoitteen tuplaantumista.

– Nykyisellä rahoituksella pystyttäisiin takaamaan keskisuomalaisille laadukkaat peruspalvelut maksimissaan puolen tunnin matkan sisältä, mutta oikeistohallituksen leikkaukset kyllä romuttavat nuo mahdollisuudet täysin. Pahaa pelkään, että palvelut joudutaan tulevina vuosina keskittämään lähinnä maakuntien keskuskaupunkeihin, muuramelainen Kokko arvioi tiedotteessaan.

Hän sanoo, että hyvinvointialueilla ei käytännössä ole paljon muita työkaluja sopeuttaa talouttaan kuin palveluverkon karsiminen. 1,4 miljardin leikkaukset jyvitettyinä Keski-Suomelle tarkoittaa vähintäänkin toisen 50 miljoonan euron säästöurakkaa.

– Jos kerran leikata pitää, niin olisin odottanut hallitukselta palveluvelvoitteiden lainsäädännöllistä keventämistä. Nyt hallitusohjelmassa luotetaan lähinnä siihen, että palveluiden yksikkökustannusten julkaiseminen ja vertailu muihin tuottaa kuin taikasauvalla kymmenien miljoonien tehostumisen palvelutuotannossa, Kokko hämmästelee.

– Ajatuskin on aivan absurdi – alueilla olosuhteet ovat erilaiset, eikä joidenkin palveluntarjoajien menestysreseptejä kyetä kopioimaan tuosta vaan joka puolelle maata. Helppoahan se tietenkin olisi niin ajatella, mutta arjen realismi loistaa hallituksen suunnitelmista poissaolollaan.

Kokon mukaan kiinteistöistä pystyttäisiin Keski-Suomessa nipistämään velvoittavien vuokrasopimusten päättymisen jälkeen maksimissaan parinkymmenen miljoonan euron verran, jos palveluverkko karsitaan absoluuttiseen minimiin.

– Mutta eihän sekään riitä vielä mihinkään, joten myös palveluiden tasosta pitäisi kyetä tinkimään. Hyvinvointialueista on hallituksen suunnitelmissa tulossa puhtaita säästöorganisaatioita. Rankimmin leikkaukset osuvat tietysti julkisten palveluiden varassa oleviin ihmisiin, kokoomuksen äänestäjiin ja eturyhmiin sitten taas vähiten – ja yksityisten terveyspalveluiden omistajille bisnestä on tiedossa, Kokko sanoo tiedotteess.

AVAINSANAT