VALIKKO

Orpo teki jälleen oharit – kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja: “Ehkä vähän ristiriitaiset fiilikset”

Helsingin yliopiston Porthania-rakennus 22. elokuuta.

Hallitus päätti kehysriihessään siirtää opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä. Päähallituspuolue kokoomus tuli samalla pettäneeksi puheenjohtaja Petteri Orpon suulla vuosi sitten maaliskuussa antamansa lupauksen, jonka mukaan opiskelijoita ei siirretä asumislisälle.

Demokraatti soitti asiasta kokoomusopiskelijoiden puheenjohtajalle Henriina Rantalalle.

Rantala korostaa, ettei opintotuen asumislisän suuruudesta ole vielä tarkkaa käsitystä. Hallitus lupaili tiistaina, että asumislisä tulee olemaan suhteessa korkeampi kuin vuonna 2017, ennen kun opiskelijat siirtyivät asumistuen piiriin. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) laskelman mukaan tuki voisi esimerkiksi Helsingissä tippua yli 130 eurolla kuussa.

Rantala olisi hakenut säästöjä mieluummin muualta.

– Olisin toivonut, että eläkkeisiin olisi tässä kohtaa tartuttu enemmän. Toiveena oli, että myös eläkeläiset osallistuisivat vahvemmin näihin talkoisiin. Ehkä vähän ristiriitaiset fiilikset. Ymmärrän toisaalta, että näin tehdään. Meillähän tarjotaan edelleen opiskelijoille opintolainaa ja kannustetaan käymään kesätöissä enemmän, mutta tämä tuli kyllä itselle yllätyksenä.

Tämä on kuitenkin leikkaus. Teillä oli viime vuonna kokoomusopiskelijoiden, kokoomusnuorten ja puheenjohtaja Petteri Orpon kanssa yhteinen blogikirjoitus, missä totesitte, että kokoomus perääntyy opiskelijoita koskevista leikkausaikeistaan, nimenomaan asumislisän palauttamisesta.

– Kyllä, mutta ehkä katsoisin tässäkin kokonaiskuvaa talouden tilanteesta. Olemme niin pahasti velkaantuneita, että näitä toimia on pakko tehdä. Uskon, että on tulevienkin sukupolvien kannalta parempi, että me nyt leikkaamme ja tasapainotamme taloutta. Toivottavasti tulevaisuudessa on kestävämpi pohja.

“Kokoomus ei ole poistamassa opiskelijoiden asumisen tukea eikä siirtämässä opiskelijoita pois asumistuen piiristä”, blogikirjoituksessa luki tarkalleen maaliskuussa 2023. Loppuvuodesta 2022 kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa oli todettu, että “harkitaan opiskelijoiden rajaamista yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin.

Et koe, että tässä tehtiin opiskelijoille oharit?

– Olen toki huolissani siitä, että miten opiskelijat tulevat toimeen. Ei tämä meillekään toivottu uudistus ollut, sanotaan näin. Tuli yllätyksenä kyllä.

Mitä eläkkeille olisi pitänyt tehdä? Olisitko tehnyt indeksijäädytyksen?

– Olisin tehnyt indeksijäädytyksen. Hyvä, että nyt tuli vähän veronkiristyksiä mutta olisi ehkä enemmän harkinnut indeksijäädytyksiä, koska muillakin puolilla niitä ollaan tehty.

Joku saattaisi ajatella, että kokoomuksella on ollut nyt aika monta koulutuslupausta. Oli se alkuperäinen (vuoden 2015) kuuluisaksi tullut lupaus, sitten hallitus jäädytti opintotuen indeksikorotukset (vaikka Orpo oli luvannut Demokraatin haastattelussa, ettei sitä tehdä) ja nyt tämä. Mitä ajattelet tästä kokonaisuudesta?

– Kyllä tässäkin korostan sitä, että meillä on niin vaikea taloustilanne, että meidän on tärkeätä sopeuttaa. Sen takia näitä leikkauksia tehdään. Nämä ovat erittäin kipeitä eikä näitä haluta tehdä, mutta en tiedä mikä se toinen vaihtoehto nyt tässä kohtaa olisi. Hallitus kuitenkin panostaa osaamiseen ja TKI-investointeihin.

– Jos miettii vaikka ammattioppilaitosten 100 miljoonan leikkausta, niin sehän on nimenomaan myöhempiin tutkintoihin, ei siihen ensimmäiseen tutkintoon. Kyllä me pyrimme panostamaan osaamisen puolelle.

AVAINSANAT

Uutissuomalainen: Teuvo Hakkarainen lähtee EU-vaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana vapauden liiton listalta

Perussuomalaisten torjumaksi tullut europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps.) lähtee ehdolle EU-vaaleihin vapauden liiton listalta sitoutumattomana ehdokkaana, Uutissuomalainen kertoo.

Tänään varmistui, ettei Hakkarainen päässyt perussuomalaisten eurovaaliehdokkaaksi, vaikka hän itse olisi listalle halunnut. Demokraatin haastattelussa hän ei osannut sanoa tulevaisuuden suunnitelmistaan sen tarkemmin.

Uutissuomalaiselle Hakkarainen kertoo päätöksen ehdokkuudesta syntyneen tänään.

–  Odottelin siihen asti, että perussuomalaisten lista tuli täyteen, hän kertoo Uutissuomalaiselle.

Hakkaraisen mukaan päätökseen vaikutti runsas kansalaispalaute, jossa hänen toivottiin lähtevän ehdolle. Eduskunnan ulkopuolinen pienpuolue vapauden liitto ei ole Hakkaraiselle entuudestaan tuttu, mutta hän tarttui puolueen tarjoukseen ehdokkuudesta.

- Vapauden liitossa on kuulemma sananvapaus. Saa sanoa niin kuin asiat on eikä asian vierestä, Hakkarainen sanoo.

AVAINSANAT

”Kaikenlaista ”asiantuntijaa” liikkeellä” – Vornanen kommentoi uutisointia aseluvastaan Facebookissa

Kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) on julkaissut tiedotteen liittyen tapahtumiin Helsingin keskustassa viime perjantain vastaisena yönä. Hän kommentoi myös asiaa koskevaa uutisointia.

Tiedote on ilmeisesti sama, jonka sisällöstä kertoivat ensin Karjalainen ja Savon Sanomat.

– Tapauksen esitutkinnan ollessa vielä kesken en voi valitettavasti tiedottaa tästä asiasta kovinkaan laajasti, vaikka suunnastani tulevalle tiedottamiselle olisi nyt suurempi tarve, hän kirjoittaa tiedotteessa.

Vornanen pitää tärkeänä, että viranomaistyölle annetaan sen vaatima työrauha ja turvataan tapahtumien esitutkinta. Hän pyytää rauhaa myös lähiomaisilleen.

– Tapahtuman jälkeen lähiomaisiini on kohdistunut median yhteydenottoja. Lähiomaiseni ovat Helsingin tapahtumiin täysin osattomia ja tästä syystä pyydän medialta, että he eivät ota yhteyttä lähiomaisiini. Heille täytyy antaa rauha.

Vornasen mukaan media on kuvannut kotinsa kotirauhan piiriin kuuluvaa aluetta. Hän pyytää medialta malttia.

VORNANEN kommentoi aselupaansa koskevaa uutisointia myös Facebook-päivityksessään.

– Mediassa on tähän minun ase-asiaan liittyen kaikenlaista ”asiantuntijaa” liikkeellä. Poliisin aserekisteristä näkyy hyvin selvästi mihin käyttötarkoitukseen Vornasen aseen kantolupa on myönnetty. Nyt olisi ehkä viisasta antaa viranomaisten tehdä työnsä ja jättää nämä asiantuntijalausunnot vähemmälle. Kun tietoa ei ole. Asiat selviävät kyllä aikanaan, hän kirjoittaa.

Vornanen kertoo tiedotteessa tapahtumahetkellä hänen hallussaan olleesta aseesta. Ase on Vornasen mukaan 6,35 -kaliiberinen taskuase CZ 92, joka on ollut hänen sanojensa mukaan hänellä laillisesti hallussa.

– Poliisiviranomainen on myöntänyt minulle aseen kantoluvan aikaisemman työni ja henkilön (itseni) suojaamiseen liittyvällä perusteella. Kyseinen kantolupa antaa luvan aseen kantamiseen arjessa mm. yleisellä paikalla liikuttaessa, hän kirjoittaa tiedotteessa.

Vornanen ei avaa luvan myöntämisen taustoja ja perusteita. Hänen mukaansa tälle hänellä jo vuosia olleelle poikkeukselliselle luvalle on ollut ”asianmukaiset ja erittäin vahvat” perusteet.

AVAINSANAT

Jani Mäkelä vastaa nyt Vornasen tapaukseen liittyviin kysymyksiin – “Se on varmaan aika ilmiselvää”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää edustaja Timo Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä, puolue tiedotti tänään.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajistosta ja neljästä muusta kansanedustajasta koostuva työvaliokunta kävi tänään aamulla etäkokouksessaan läpi saamansa selvityksen ja kuuli kansanedustaja Timo Vornasta viime viikolla tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta.

Työvaliokunta päätti yksimielisesti esittää eduskuntaryhmälle, että edustaja Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi.

Näin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vastasi päivällä Demokraatin esittämiin kysymyksiin käydystä työvaliokunnan kokouksesta.

Mistä luottamuspula (Vornaseen) johtuu?

– Se on varmaan aika ilmiselvää, että on ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka eivät yleisen järjenkäytön perusteella oikein istu kansanedustajan toimintaan.

Mitä seikkoja ne ovat?

– Nämä julkisuudessa olleet asiat liittyen perjantaiaamuyön tapahtumiin.

Helsingin poliisi epäilee, että 54-vuotias mies osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Ihkun edessä Helsingissä torstain ja perjantain välisenä yönä 26. huhtikuuta. Miestä epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä esitutkintalain perusteella, mutta mediatietojen mukaan kyseessä on Vornanen.

Mitä seikkoja painotitte, kun pohditte päätöstä?

– Kokonaisharkinta. Eli me emme ota kantaa juridiikkaan, vaan tässä on kysymys…luottamuksesta, Mäkelä vastaa.

Vornanen on sairauslomalla, siitä huolimatta katsotaan, että tällainen päätösprosessi voidaan viedä läpi?

– Sairausloman suhteen oli sellainen kunnioitus, että kysyin häneltä etukäteen, onko hän käytettävissä kuultavaksi. Kertoi olevansa, niin sitten kuultiin.

Pidätkö selvänä, että eduskuntaryhmä erottaa hänet?

– En lähde ryhmän puolesta ennakoimaan. Tämä on selkeästi työvaliokunnan esitys, joka nyt vähän ehkä poikkeuksellisesti päätettiin tiedottaa asiaan liittyvän voimakkaan julkisen intressin johdossa. Normaalistihan näistä ei tiedoteta, vaan ne vain esitetään ryhmälle ja ryhmä tekee päätöksensä. Niin tekee nytkin päätökset, kunnioitan ryhmän päätösvaltaa.

Miten te olette kuulleet Vornasta?

– Etäyhteyden välityksellä kuultiin tänään työvaliokunnan kokouksessa. Myös kirjallisesti hän oli voinut lähettää oman näkemyksensä asioista meille.

Onko hän lähettänyt myös kirjallisesti?

– On lähettänyt.

Mitä voit sanoa siitä, että miten Vornanen suhtautuu työvaliokunnan esitykseen?

– En lähde hänen puolestaan asiaa kommentoimaan. Jos häneltä siihen kommentin haluatte, kannattaa pyytää. En pysty siihen ottamaan kantaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Vornasta kommenttia varten.

Onko hän itse myötämielinen teidän ratkaisullenne?

– Tämä on juuri osa sitä asiaa, mihin en pysty ottamaan kantaa. Sitä pitää kysyä häneltä itseltään, jos haluatte tietää.

Aikooko hän jättää kansanedustajan tehtävän?

– En tiedä. En ole sellaista kysymystä lähtenyt ainakaan itse hänelle esittämään.

Mitä käytännössä tarkoittaa, jos hänet erotetaan ryhmästä? Hänestä tulisi sitten oma eduskuntaryhmänsä, näinkö se menee?

– Niin se periaatteessa menee. Voi toimia haluamallaan tavalla sen ryhmän jäsenyyden suhteen.

Tarkoitat oman ryhmänsä jäsenyytensä suhteen?

– Voi toimia silloin monella eri tavoin, esimerkiksi oman ryhmän perustamalla.

Mitä ne muut tavat ovat?

– Se varmaan pitäisi kysyä eduskunnan hallinnolta, onko tavallaan pakko kuulua mihinkään ryhmään, voisiko olla täysin ulkopuolisena tai muuta. En ole lähtenyt sellaisella spekuloimaan. Varmaan heiltä kannattaa varmistaa, miten se menee hallinnollisesti.

Lain mukaan kansanedustaja voi kesken vaalikauden erota eduskuntaryhmästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti eduskuntaryhmälle ja siirtyä eduskuntaryhmästä toiseen, perustaa uuden eduskuntaryhmän tai jättäytyä eduskuntaryhmien ulkopuolelle.

Demokraatin tietojen mukaan Vornanen ei ole pyytänyt eduskunnalta vapautusta edustajantoimesta.

Oliko sinulla ennalta tietoa Vornasen tavasta säilyttää, tai että hänellä on aseita. Oliko sinulla mitään tietoa, että hänellä on mahdollisesti ase?

– Siis tämä ase (ampumavälikohtauksessa olleeksi epäilty ase) vai ylipäänsä aseita?

Sekä että, oliko kummastakaan tietoa?

– Oli se ymmärrys, että hän on metsästyksen harrastaja ja sitä kautta oletus, että hänellä jotain aseita jossain on, mutta ei tietenkään ollut mitään käsitystä tähän tilanteeseen kuuluneesta käsiaseesta.

Mitä ajattelet siitä, että hänellä oli käsiase tilanteessa, josta poliisi on kertonut?

– Olisin hyvin varovainen ottamaan kantaa hallussapitoon liittyviin kysymyksiin, kun ne liittyvät rikostutkintaan ja juridiseen prosessiin. Mutta ei se taas yleisellä järjellä arvioituna oikein ole kansanedustajan asia kannella aseita mukanaan.

Mediassa on kerrottu, että poliisi on takavarikoinut Vornasen aseet ja niiden aseluvat harkitaan nyt uudelleen.

Vornanen on väittänyt Savon Sanomille ja Karjalaiselle, että hänelle on myönnetty aseenkantolupa myös 6.35-kaliiberiseen CZ 92 -taskuaseeseen aikaisemman työn ja itsensä suojaamisen perusteella. Juuri tällä aseella hänen epäillään HS:n mukaan ampuneen Helsingin yössä maahan.

Vornanen, joka on siviiliammatiltaan poliisi, on kirjoittanut asiasta myös Facebookissa, jossa hän sanoo, että “poliisin aserekisterissä näkyy hyvin selvästi mihin käyttötarkoitukseen Vornasen aseen kantolupa on myönnetty”.

Poliisin työ ei ole peruste aseluvalle, sanoo taasen ylitarkastaja Tarja Ranta Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön lupahallinnosta Helsingin Sanomille.

– Virka-aseet ovat asia erikseen. Tuo liittyy nyt johonkin ihan muuhun, Ranta toteaa lehdelle.

Onko muista hallituspuolueista oltu teihin yhteydessä Vornasen tapauksesta? Jos ovat olleet, mikä viesti on ollut?

– Olen itse asiassa oma-aloitteisesti ollut yhteydessä kaikkien hallituspuolueiden ryhmien puheenjohtajiin vähintäänkin ja tarjoutunut vastaamaan heidän ja heidän ryhmänsä kysymyksiin liittyen tähän asiaan. Ollaan pidetty avoimesti yhteyttä.

Minkälaisia kysymyksiä heillä on noin pääsääntöisesti ollut?

– Ei mitään dramaattisempaa. On vain pidetty ajan tasalla, missä mennään. Kerroin esimerkiksi, että meidän työvaliokuntamme kokoontuu ja käsittelee tätä asiaa. Ei sieltä nyt toiselta puoleltakaan ole mitään sen dramaattisempaa kyselty. On arvostettu, että ollaan avoimia meidän puolelta.

Koetko, että olette ollut avoimia puolueessa?

– Kyllä. Ollaan ainakin hallituskumppaneiden suuntaan oltu avoimia ja medialle ollaan kerrottu se, mikä on siinä tilanteessa kerrottavissa.

Onko muista puolueista toivottu, että tekisitte tämän ratkaisun, jota työvaliokunta nyt suosittelee?

– En osaa kantaa heidän toiveisiinsa, mutta mielestäni minulle ei ainakaan ole sellaisia kovin voimakkaasti esitetty. Se olisi aika turhaa, koska me teemme omat ratkaisumme sen mukaan mitä hyväksi näemme.

Ei ole voimakkaasti esitetty, mutta onko kuitenkin annettu ymmärtää, että olisi hyvä, että hänet erotettaisiin?

– Viittaan lähinnä siihen, mitä julkisuudessa joittenkin puolueiden edustajat ovat antaneet kommentteja, niin kyllä siellä on sen suuntaisia näkemyksiä esitetty, mutta ei sen voimakkaammin.

Vaikuttaako tämä tapaus mitenkään hallitusyhteistyöhön?

– Mielestäni sillä ei ole mitään yhteyttä siihen asiaan.

Mitä ajattelet median toiminnasta tässä tapauksessa?

– Ymmärrän sinänsä, että mediaa nämä asiat kiinnostavat. Mutta tavallaan maltti olisi valttia aina näissä asioissa.

Missä se on näkynyt, että maltti ei olisi ollut valttia?

– Viittaan esimerkiksi siihen, että ei ole mitään kohtuullisuutta lähteä kenenkään kotiovelle koputtelemaan ja kuvia ottamaan siitä. Se on täysin törkeätä toimintaa.

Näetkö tarpeita muuttaa eduskunnan turvallisuustarkastuksia tai aseiden säilyttämisen käytäntöä?

– En.

Miksi et?

– Eihän millään työpaikalla ihmiset mene työpaikalle sisään turvatarkastuksen läpi. Ei missään sellaista käytäntöä ole työntekijöillä. Toki vieraat ja asiakkaat menevät moniinkin yrityksiin, mutta eihän työntekijöitä missään turvatarkasteta ennen kuin he pääsevät töihin. Se olisi aika erikoista, että eduskunnassa olisi tällainen käytäntö.

Kansanedustajat, heidän avustajansa ja virkamiehet pääsevät taloon tällä hetkellä ilman turvatarkastusta.

Poliisi on kertonut Helsingin Sanomille, ettei Vornasella ole ollut asetta ravintola Ihkun edustan tapahtumia ennen eduskunnassa torstaina päivällä. Eduskunnasta on myös aiemmin annettu tieto, että vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, Vornanen ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Oletko itse metsästys- tai ampuma-aseharrastaja ja onko sinulla ollut eduskunnassa säilössä aseita?

– Minulla on metsästyskortti eikä ole ollut ainakaan tähän päivään mennessä säilössä aseita eduskunnassa. Voi sellainenkin päivä tulla, että sitä palvelua tarvitsee, Jani Mäkelä pohtii.

Miten Vornasen tapaus vertautuu mielestäsi muihin perussuomalaisten edustajien aiempiin edesottamuksiin, joihin puolue on joutunut puuttumaan?

– Tässä on ihan omana aspektinaan yhtymäkohta ampuma-aseeseen. Se tekee niin poikkeuksellisen tästä tapauksesta. Sen takia käytinkin termiä poikkeuksellinen siihen aiemmin kantaa ottaessani.

Koska teidän puoluehallitus kokoontuu?

– Siihen en osaa ottaa kantaa, kun en ole sen kokouksen koollekutsuja.

Käsitelläänkö siellä Timo Vornasen erottamista puolueesta?

– Sama asia (eli ei osaa ottaa kantaa).

Mäkelä on puoluehallituksen jäsen eduskuntaryhmän mandaatilla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on tällä hetkellä 48 kansanedustajaa, perussuomalaisten 46 ja SDP:n 43. Jos Vornanen erotetaan ryhmästä, sillä ei vaikutusta eduskuntaryhmien suuruusjärjestykseen.

Lisätty viimeinen kappale kello 15.56.

AVAINSANAT

Vornanen Karjalaiselle ja Savon Sanomille: Aseenkantolupa myönnettiin poliisityön ja itsensä suojaamisen perusteella

Kansanedustaja Timo Vornanen (ps.) kertoo Karjalaiselle ja Savon Sanomille, että hän on saanut kantoluvan aseelleen aikaisemman poliisityönsä ja itsensä suojaamisen perusteella. Vornasen mukaan kantolupa antaa luvan aseen kantamiseen myös julkisilla paikoilla.

Vornasen mukaan kantoluvalle on ollut asianmukaiset ja erittäin vahvat perusteet. Vornasella oli hallussaan taskuase, kun poliisi otti hänet kiinni.

Lehdille lähettämässään tiedotteessa Vornanen ei kiistä viime perjantain tapahtumia, joihin hänen on kerrottu olleen osallisena. Vornanen sanoo, ettei hän kommentoi asiaa laajasti, koska poliisin esitutkinta on yhä kesken.

AVAINSANAT

Kansanedustaja tyrmää hallituksen näkemyksen pohjoismaisesta mallista – kysyy siitä nyt Pohjoismaiden hallituksilta

Pohjoismaiden neuvoston jäsen, kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) on esittänyt Pohjoismaiden hallituksille kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, miten Pohjoismaiden hallitukset ovat edistäneet työllisyyttä ja miten ne varmistavat toimivan sopimusyhteiskunnan.

– Pohjoismainen yhteistyö antaa meille mahdollisuuden oppia toisiltamme. Meidän on hyödynnettävä toistemme kokemuksia, löydettävä se, mikä toimii, ja vältettävä sellaista, mikä on osoittautunut vähemmän toimivaksi, Mikkonen sanoo tiedotteessa.

Kysymyksensä tausta-aineistossa Mikkonen kertoo, miten Suomessa Orpon hallitus heikentää ammattiyhdistysoikeuksia ja työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Hän moittiikin vääräksi tapaa, jolla Orpon hallitus käytti väärin pohjoismaisen mallin käsitettä oikeuttaakseen politiikkansa.

– Pohjoismaissa on aina pyritty uudistusehdotuksiin, jotka näkevät kokonaisuuksia ja joita valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Nyt toteutetaan politiikkaa, joka voi johtaa työntekijöiden pirstoutuneeseen ja heikentyneeseen ääneen, jolloin heidän tilanteensa on huomattavasti heikompi kuin heidän vastapuolensa. Se ei ole pohjoismaista.

Kirjallisessa kysymyksessään Mikkonen toivoo, että vastaukset voivat tuoda lisää tietoa suomalaiseen keskusteluun siitä, miten esimerkiksi työtaistelutoimia on rajoitettu.

– Työoikeudessa puhutaan heikomman markkinaosapuolen suojelun tärkeydestä ja se on jo pitkään määritelty työntekijäosapuoleksi. Pohjoismaissa asia on tosin ratkaistu eri tavoin. Olisi hyvä, jos asiaa selvennettäisiin. Tämän vuoksi päätin esittää kysymyksen kaikkien Pohjoismaiden hallituksille. Pohjoismaiden neuvoston istunnossa pitäisi myös keskustella näistä asioista ja siitä, miten vahvistamme tavallisten työntekijöiden turvallisuutta muuttuvassa maailmassa, Mikkonen sanoo.

MIKKONEN esittää Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Islannin hallituksille tällaisen listan kysymyksiä:

  1. Onko maassanne rajoitettu työtaistelutoimia? Mikäli on, miten työtaisteluita on rajattu?
  2. Mikäli työntekijöiden ammatilliset järjestäytymis- ja työtaisteluoikeudet eivät toteudu kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti maassanne tai muissa Pohjoismaissa, millaisiin toimiin hallitus aikoo osaltaan ryhtyä?
  3. Mitä toimenpiteitä hallitus tekee Pohjoismaisen työmarkkinayhteistyön tiivistämiseksi ja työmarkkinoiden rajaesteiden poistamiseksi?
  4. Mitä hyviä käytänteitä maanne työllisyyspolitiikasta olisi hyvä edistää yhteispohjoismaisesti?
  5. Miten hallituksenne suhtautuu henkilöstön edustukseen yritysten hallinnossa? Työntekijöiden tulkintaetuoikeuteen ristiriitatilanteissa? Työntekijöiden vahvempaan tiedonsaantioikeuteen ja vahvaan neuvottelukulttuuriin työpaikoilla?
AVAINSANAT