VALIKKO

Orpo oikoo Ranteen käsityksiä Länsiradasta ja on huvittunut Kaikkosen kommenteista

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on joutunut viime viikkoina ankarasti puolustamaan hänelle tärkeää Länsirataa. Länsirata on Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva nykyistä nopeampi junayhteys, jonka alkuperäinen nimi oli Tunnin juna.

Hankkeen ylle on kasautunut tummia pilviä, kun hallituksessa perussuomalaiset on suhtautunut rataan penseästi ja osa osakaskunnista on kesän aikana suhtautunut hyvin varauksellisesti radan rahoittamiseen.

Osakaskuntien pitäisi rahoittaa rataa 400 miljoonalla eurolla valtion samankokoisen summan lisäksi. Siitä on alustava yhteisymmärrys, mutta neuvottelut summan jakautumisesta ovat kesken.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on sanonut, että hanke kaatuu, jos kunnat eivät osallistu 400 miljoonalla eurolla.

Kunnat pohtivat omaa investointiaan yhteyden ensimmäisiin osuuksiin myös siltä kantilta, päätetäänkö kalleimman Lohja-Salo-osuuden rakentamisesta seuraavalla hallituskaudella. Osalle kunnista rata ei ole välttämättä riittävän hyödyllinen, jos sitä ei rakenneta kokonaan.

Seuraavan hallituksen kokoonpanoa tai päätöksiä ei kukaan tiedä, mutta sitoutuuko kokoomus Lohja-Salo-osuuden rakentamisesta päättämiseen seuraavalla kaudella, jos puolue on hallituksessa?

-  Tavoite on, että kaikkien yhteyksien, länsiradan, pääradan, idän yhteyksien kehittämistä jatketaan, Orpo muotoilee.

Suoraan Orpo ei siis kysymykseen vastaa. Orpo arvioi, että koko yhteysvälin osalta kyseessä on useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten projekti. Kaikkiaan Länsiradan investointikustannusten on arvioitu olevan yli kolme miljardia euroa.

LÄNSIRATA jäi heinäkuussa ilman EU-rahaa, jota se oli hakenut 176 miljoonaa euroa. Pääministeri pitää hyvin mahdollisena, että hanke voi vielä myöhemmin saada EU-rahaa. Orpon mukaan hanke jäi ilman EU-rahoitusta, koska se ei ollut vielä riittävän valmis.

-  Ilman muuta voi saada. Pidän sitä vähintään todennäköisenä komission muistion pohjalta. Aikataulua en osaa sanoa.

Vastuuministeri Ranne on kertonut ilman EU-rahaa jäämisen syyksi hankkeen kannattamattomuuden. Ranne kommentoi heinäkuussa Iltalehdelle, että Länsirata-hanketta tulisi arvioida vielä uusiksi, koska se ei olisi taloudellisesti kannattava edes EU-rahoituksen jälkeen. Tätä Ranne piti tärkeimpänä osana arviota.

STT kertoi heinäkuun lopulla liikenne- ja viestintäministeriön salaamasta EU-rahoituksen arviointipaperista, jonka mukaan ongelmaksi Länsiradan EU-rahoitukselle näytti muodostuneen hankkeen kypsyys.

Ranne näytti perustavan julkiset ulostulonsa Länsiradan taloudellisesta kannattamattomuudesta EU-rahoituksen arviointipaperin kohtaan, jossa on pyritty arvioimaan ensisijaisesti aivan toista asiaa.

Antoiko Ranne siis väärää tietoa?

-  Ehkä hän ei ollut lukenut sitä (arviointipaperia) vielä silloin. En ole puhunut hänen kanssaan siitä, Orpo sanoo.

OPPOSITIOSTA erityisesti keskusta on kritisoinut hanketta. Torstaina keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaati jälleen Länsirata-hankeen perumista ja siihen suunnattujen eurojen suuntaamista olennaisempaan.

Orpoa Kaikkosen ulostulo hiukan huvittaa.

-  Tämähän on voimakkaasti keskustan ajama hanke. Melkein voisi sanoa, että isosti liikkeelle laittama, hän naurahtaa viitaten Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen, joka kehitti hankeyhtiömallin.

Jo Sipilän hallituksessa Orpo valtiovarainministerinä puolusti hallituksen sisällä Turun-radan hankeyhtiön edistämistä pääradan rinnalla.

STT kertoi vuonna 2019 tietoihinsa pohjautuen, että liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet viestivät Sipilän hallitukselle, että Helsingistä Tampereelle suuntautuvan pääradan hankeyhtiö voisi houkutella sijoittajia, mutta Turun suunnan hankeyhtiöllä ei ole niin väliä, koska yhteys on rakennettava puhtaasti julkisella rahalla.

Näin myös on käymässä, eikä yksityistä rahaa ole tulossa.

Orpo sanoo nyt, että hänen mielestään keskustelu on irtautunut todellisuudesta, kun puhutaan jo miljardeista.

-  Hallitus käyttää hankkeeseen budjetin kautta omaisuustuloja 400 miljoonaa ja käynnistää sillä Espoo-Lohja-välin ja tekee pari pientä pätkää Turun päästä. Tämä hallitus ei ole tekemässä miljardien kohdennusta koko yhteysväliin, vaan sitä kehitetään näiltä osin, hän sanoo.

PÄÄMINISTERI kommentoi myös hyvinvointialueita. Hänen mukaansa hallitus on valmis päättämään joidenkin hyvinvointialueiden liittämisestä toisiin, jos palveluiden turvaaminen ja talouden saaminen kuntoon sitä edellyttää.

Orpo ei osaa sanoa, millä aikataululla asiasta päätettäisiin, mutta päätökset pitää hänestä pystyä tarvittaessa tekemään. Hän luonnehtii hyvinvointialueiden alijäämiä valtaviksi ja sanoo niiden uhkaavan paitsi hallituksen talouspolitikan tavoitteita myös koko hyvinvointiyhteiskunnan perustaa.

Tällä hetkellä Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut järjestää 21 hyvinvointialuetta sekä Helsinki ja Hus.

Sanna Nikula, Mikko Isotalo/STT

Juttua on täydennetty 23.8. klo 13.19. Korjattu otsikon kirjoitusvirhe klo 14.50.

AVAINSANAT

Akavan puheenjohtaja soitti Orpolle kokoomuksen mainoksesta: ”Alatyylistä ja sopimatonta”

Maria Löfgren on johtanut Akavaa vuodesta 2022. Viime vuoden toukokuussa hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo kokoomuksen mainoskampanjan verojen keventämisestä olevan alatyylinen, rajan ylittävä ja kaikkia korkeakoulutettuja ammattiliittojen jäseniä loukkaava.

Aiemmin tänään opetusalan ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti Facebook-tilillään eroavansa kokoomuksesta 20 vuoden jäsenyyden jälkeen. Syyksi hän kertoi hallituksen työmarkkinapäätökset, etenkin ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen sekä vientivetoisen palkkamallin.

Viimeinen pisara Murrolle oli kokoomuksen mainoskampanja, jossa käytännössä kehotettiin eroamaan ammattiliitosta, jotta veronkevennyksistä jäisi enemmän käteen.

– En tietenkään kommentoi Katariinan päätöstä, koska se, mihin puolueeseen kuuluu tai ketä äänestää, on jokaisen oma asia. Mutta en voi kuin ihmetellä, onko tämä se viesti, jonka kokoomus haluaa korkeakoulutetuille ammatti-ihmisille lähettää – ja tätä kysyin myös pääministeri (Petteri) Orpolta itseltään puhelimessa, Maria Löfgren sanoi Demokraatille.

Mitä pääministeri vastasi?

– No, en ala siteerata, mutta sanotaanko, että tyylinsä mukaisesti. Eli pyöritteli sanoja.

MYÖS OAJ:n Murto kirjoitti fb-päivityksessään pitävänsä kokoomuksen mainoskampanjaa työn verotuksen keventämisestä ”erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan”.

– Kampanja on alatyylinen ja sopimaton, eikä varmasti edistä yhteistyötä akateemisten alojen kanssa vaikeassa taloustilanteessa. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä toivoisin, ettei tällaiseen lähdettäisiin ollenkaan, Akavan Löfgren kommentoi.

Sopimusyhteiskunnan kannattajaksi ilmoittautunut Murto kirjoitti, että ”onneksi opettajat ymmärtävät laajasti OAJ:hin kuulumisen merkityksen, muun muassa sen tuoman turvan, sopimusedunvalvonnan, liiton tarjoaman oikeusturvan ja lakipalvelun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut”.

– Akavalaisten järjestäytymisastetta ja intoa siihen nämä päätökset ja viestintätyyli eivät kyllä ole vähentäneet. Sanoisin, että pikemmin päinvastoin, Maria Löfgren tokaisi.

KOKOOMUS on nyt poistanut mainoskampanjansa Facebook-sivuiltaan.

Puolueen viestintäpäällikkö Raine Tiessalo vastasi Murron Facebook-päivitykseen ja pahoitteli puolueensa ”epäonnistunutta” viestintää tässä asiassa.

AVAINSANAT

Kokoomuksen kampanja sai OAJ:n Katarina Murron kupin nurin – luopuu puolueen jäsenyydestä

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto Educa-messuilla Helsingissä 25. tammikuuta 2025.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoo luopuneensa kokoomuksen jäsenkirjasta. Murto kirjoittaa asiasta Facebook-päivityksessä.

Murto kommentoi päivityksessään kokoomuksen kampanjaa, jossa vertaillaan työn verotuksen kevenemistä ammattiliittoon kuuluvien ja siihen kuulumattomien välillä.

– Pidän Kokoomuksen kampanjaa erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan, Murto sanoo.

MURTO KERTOO olleensa puolueen jäsen yli 20 vuoden ajan. Hänen mukaansa se on mahdollistanut parempaa vuoropuhelua ja mahdollisuutta ajaa palkansaajien ja Murron edustamien organisaatioiden etua, koska ulkokehältä on vaikeampi vaikuttaa.

– Jo vientimallilain säätämisen aikana pohdin asiaa, ja nyt toimin. Olen luopunut kokoomuksen jäsenyydestä, sillä olen vahvasti sopimusyhteiskunnan puolustaja. Minkään muun puolueen jäsenkirjaa en aio ottaa, hän kirjoittaa.

Murto kertoo, ettei hän ole koskaan ollut puoluepoliittisesti aktiivinen ja on työssään palkansaajien edunvalvojana vuodesta 2007 lähtien ajanut ”vain ja ainoastaan” jäsenten etua.

– Onneksi opettajat ymmärtävät laajasti OAJ:hin kuulumisen merkityksen, mm. sen tuoman turvan, sopimusedunvalvonnan, liiton tarjoaman oikeusturvan ja lakipalvelun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut.

Hän huomauttaa, että kukaan muu kuin OAJ ei olisi neuvotellut opettajille ostovoimaa parantavia palkankorotuksia ja uutta palkkaohjelmaa.

– Ammattiliitot ovat toiminnassaan hyvinkin erilaisia. Itse teen työtä jäseniä varten ja seison vahvasti OAJ:n arvojen takana: rakennamme sivistystä, vaikutamme rohkeasti, uudistamme yhdessä, toimimme oikeudenmukaisesti, hän sanoo.

KOKOOMUS poisti sittemmin kohua herättäneet mainoskuvansa Facebook-sivuiltaan. Puolueen viestintäpäällikkö Raine Tiessalo vastasi Murron Facebook-päivitykseen ja pahoitteli puolueensa ”epäonnistunutta” viestintää.

 

AVAINSANAT

Heinäluoma ja Kumpula-Natri Helsingin sote-leikkauksista: ”Härski ryöstöretki, riistoa ja epäloogista sanelua”

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen vain Helsinkiin kohdistuvia 35 miljoonan euron siirtymätasausleikkauksia vuosille 2026-27.
  • Helsinki
  • 06.05.2025
  • 14:51
  • (Päivitetty: 06.05. 14:54)

Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa hallituksen Helsingin sote-palveluihin kahdessa vuodessa esittämät 35 miljoonan euron leikkaukset aiheuttivat vähemmän yllättäen puheenvuoropyyntöjen vyöryn ja kiivasta debattia.

– Härski ryöstöretki helsinkiläisten veronmaksajien kukkarolle. On järjetöntä ja epäloogista rangaista siitä, että alue toimii juuri kuten hallitus on esittänyt, eli hoitaa talouttaan vastuullisesti. Nyt tilanne ja viesti on se, että rahat viedään ja aina vain leikataan, tehtiin mitä ja miten tahansa, Eveliina Heinäluoma (sd.) kommentoi.

Demareista Miapetra Kumpula-Natri moitti esitystä epäloogisuudesta ja siitä, ettei ”tässäkään asiassa ole suostuttu kuuntelemaan asiantuntijoita tai hakemaan ratkaisuja, vaan jatketaan jääräpäistä sanelua”.

– Helsingin riisto, jossa hallituksen käsi on syvällä sen taskussa, Kumpula-Natri tiivisti.

JÄRIN yllättävää ei ole sekään, että etenkin kokoomusedustajat puolustelivat päätöstä edellisen hallituksen sote-uudistukseen jättämillä ”valuvioilla”.

Kuitenkin myös kokoomusta edustavat poliitikot, väistyvä pormestari Juhana Vartiainen etunenässä, ovat arvostelleet kovin sanoin leikkauksia, kutsuen niitä muun muassa mielivaltaiseksi ja järjettömäksi rangaistukseksi.

Muusta oppositiosta hallituksen päätöstä ryöpyttivät etenkin Minja Koskela (vas.) ja Atte Harjanne (vihr.).

Koskelan mukaan hallituksen viesti on, että tekivät alueet mitä tahansa, aina leikataan ja viedään rahoitus. Harjanne puolestaan kysyi, miksi hallitus vihaa Helsinkiä.

Muutamat edustajat nostivat myös esiin epäilyksen siitä, ettei hallituksessa joko tiedetä tai välitetä, mikä on julkisen terveydenhuollon toimivuus paitsi yleisesti myös juuri tiiviisti kansoitetulla ja kasvavalla pääkaupunkiseudulla.

Tietyillä kriittisillä sektorilla, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, ilman työterveyshuoltoa tai varoja yksityisten palvelujen käyttöön avun saaminen ja hoitopolulle pääsy on Helsingissä käytännössä mahdotonta palvelujen ruuhkautumisen vuoksi.

AVAINSANAT

”Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden” – Näin pääministeri Orpo selventää pääkaupungin lisäleikkauksia

Pääministeri Petteri Orpo Ylen pääministerin haastattelutunnilla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 27. huhtikuuta.
  • Helsinki
  • 06.05.2025
  • 14:18
  • (Päivitetty: 06.05. 14:30)

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, etteivät hallituksen Helsingille esittämät kertaluonteiset 35 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ole kannustavia.

– Ei sitä nyt kannustavaksi malliksi voi ratkaista, mutta meidän haaste on yksinkertaisesti se, että kun sieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta pitää pystyä säästämään ja Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden, niin tämä on erittäin ikävä ratkaisu mutta se tehdään tässä vaiheessa. Helsinki pärjää kyllä, Orpo kommentoi eduskunnassa tiistaina.

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen kertaluonteisia siirtymätasausleikkauksia 15 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan Helsinkiin. Eduskunta käy tiistaina hallituksen esityksestä lähetekeskustelun.

Vielä helmikuussa Orpo totesi Demokraatin haastattelussa, että tavoitteena on kannustavuus.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi helmikuussa.

PÄÄMINISTERIN mukaan kannustavuus on edelleen hyvinvointialueiden rahoituksen tavoitteena, vaikka se ei Helsingin kohdalla parina seuraavana vuotena toteudukaan.

– Nyt kun kehitämme tätä rahoitusmallia eteenpäin, niin kyllä meidän on pakko saada sinne sellainen elementti, joka ihan aidosti kannustaa hyvään taloudenpitoon ja hyvään palveluiden järjestämiseen. Työ on kesken, Orpo sanoi tiistaina.

Pääministeriltä kysyttiin myös suurituloisten eläkeläisten veronkevennyksistä, joita muun muassa kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz on julkisesti hämmästellyt. Orpon mukaan suuria eläkkeitä saavien veroale tuli puoliväliriihessä ansiotuloverotukseen esitettyjen kevennysten sivutuotteena.

– Se ei ole ollut missään tapauksessa primääritarkoitus, vaan ensisijaisesti me olemme hakeneet työn verotuksen keventämistä, jota tehdäänkin puolellatoista miljardilla vaalikauden aikana kokonaisuudessaan, myöskin näiden ylimpien marginaalien laskemista. Kun nämä päätökset nyt sitten konkretisoidaan lakiesityksiksi, niin tämä kysymys varmasti katsotaan läpi siinä yhteydessä.

AVAINSANAT

Näin Purra ja Orpo kommentoivat palkkasopua, jota Tehykin ehti jo hehkuttaa

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on tyytyväinen valtion ja kunta-alan virka- ja työehtosopimusten syntyyn.

Tehy ehti jo tulla julkisuuteen laskemalla, että keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla ovat yli 14 prosenttia. Tätä on moni pitänyt kovana lukuna.

– En kommentoi työmarkkinapöytien ratkaisuja, pääasia, että on tultu sopimukseen sekä valtiolla, kunnilla ja hyvinvointialueilla, Purra kommentoi medialle eduskunnassa.

Purra pitää kuitenkin sopua sinänsä hyvänä asiana ja totesi, että se on myönteinen seikka myös palkansaajalle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi sopua sanomalla, etteivät poliitikot ole mukana palkkaneuvotteluissa. Hän sanoi, että on kuitenkin selvää, että ”tämä on kova lisähaaste julkiselle taloudelle”.

– Olemme juuri hyväksyneet julkisen talouden raamit ja toki näissä käsitykseni mukaan on palkankorotusvaraa. Mutta kai nyt sitten kun nämä palkkaneuvottelut ja ratkaisut syntyvät, niin täytyy käydä läpi kokonaisuus.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedotti eilen, että palkkoja korotetaan niin sanotun yleisen linjan mukaisesti yhteensä 7,37 prosenttia vajaan kolmen vuoden aikana. Tehy laskee lukuihinsa mukaan ainakin erilaisia palkkaohjelmia.

AVAINSANAT