VALIKKO

Orpolta analyysi Trumpin puheista: ”Itse ainakin haluaisin kuulla sen niin…”

Pääministeri Petteri Orpo tapasi tiedotusvälineitä järjestöjen kanssa pitämänsä EU-vaikuttamisseminaarin jälkeen Helsingissä tänään.

Helsingissä järjestettiin tänään pääministerin ja järjestöjen EU-vaikuttamisseminaari, jonka jälkeen pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli median tavattavissa.

Media oli kiinnostunut lähinnä Yhdysvaltain tuoreen presidentin Donald Trumpin edesottamuksista. Orpo pääsi vastaamaan myös kotimaan politiikan kuumimpiin puheenaiheisiin.

Orpo arvelee, että kaikki ovat varautuneet Trumpin presidenttiyden myötä yllättäviinkin tilanteisiin.

Trumpin eilistä puhetta hän luonnehti sisäpoliittiseksi. Orpo oli kokenut osittaista helpotusta kuunnellessaan esimerkiksi maailman johtavan maan uuden presidentin kauppapoliittisia linjauksia.

Orpo summasi Trumpin viitanneen kauppataseen tasapainottamiseen. Euroopan osalta Orpon vaikutelma Trump linjauksista oli, että asiaan palataan, jos Eurooppa ei ala ostaa enempää Yhdysvalloista.

Euroopassa on Orpon mukaan valmius ostaa USA:sta nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä merkittävästi enemmän, mikä auttaisi Euroopan maina irtaantumaan venäläisestä kaasusta ja se tasapainottaisi kauppatasetta.

Orpon mielestä kauppapolitiikka on tyypillisesti asia, jossa Suomen kannattaa toimia EU:n kautta ja käyttää sen neuvotteluvoimaa.

Pääministeri painotti, että USA tarvitsee myös Eurooppaa sekä turvallisuuden että kaupan näkökulmasta.

ORPO oli kiinnittänyt Trumpin puheissa huomiota myös siihen, että Ukrainan ja Venäjän tilanne loisti aika lailla poissaolollaan. Jotkut kommentit antoivat osvittaa, että Trump näkee Venäjän heikentyneen ja Putinin tehneen virheitä.

– Itse ainakin haluaisin kuulla sen niin, että hän näkee, että sanktiopolitiikka ja Ukrainan tuki on tärkeää, jotta saavutetaan rauha.

Kaikenkaikkiaan nyt ollaan Orpon mukaan uudenlaisessa ajassa.

Vielä ei kuitenkaan ole ilmennyt sellaisia asioita, joista täytyisi olla Suomessa tai Euroopassa valtavan huolestuneita, vaikka USA:n irtaantuminen Pariisin ilmastosopimuksesta on pääministerille iso pettymys.

– Varaudutaan erilaisiin tilanteisiin. Kehotan todellakin pitämään pään kylmänä, Orpo sanoi ja muistutti Trumpin joskus esiintyvän hyvinkin kärjekkäästi neuvotteluasemia hakien, vaikka lopputulema voi sitten olla erilainen.

– Yhdysvallat on meidän tärkein kahdenvälinen liittolainen sotilaallisesti ja kaupassa sen merkitys on kasvanut valtavasti. Nato-jäsenyys antaa meille entistä enemmän mahdollisuuksia syventää näitä. Siitä me pidämme huolta ja meillä on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin, Orpo sanoi.

Trumpin puheita Panaman kanavasta ja Grönlannista hän kommentoi todeten, että Suomi kunnioittaa ja puolustaa sitä, että maiden rajoja ei siirrellä.

Trumpin puheen taustalla näkyy Orpon mukaan Grönlannin strategisen merkityksen kasvu.

MUISTA aiheista Orpo vastasi muun muassa tiedepaneelien yhdistämisesta syntyneeseen keskusteluun.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että hallitus suunnittelee neljän eri tiedepaneelinsa yhdistämistä yhdeksi paneeliksi. Paneelit – ilmastopaneeli luontopaneeli, kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden tiedepaneeli – siirrettäisiin valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

Orpon mukaan asian taustalla on vasta valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys siitä, miten voidaan parantaa tai tehostaa paneelien toimintaa.

– Yhtään poliittista päätöstä tai linjausta ei ole tehty. Itsekään en ole edes nähnyt vielä tätä esitystä ja aion siihen tutustua. Meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on riippumaton, tieteellinen arvio meidän politiikkaamme tueksi. Luonto- ja ilmastopolitiikka ovat ehdottomasti sellaisia, jossa sitä tarvitaan, Orpo paalutti.

Washington Postin lähteiden väitteitä siitä, että viimeaikaisten Itämeren merikaapelivauroiden syynä eivät ole Venäjän sabotaasi vaan onnettomat sattumat, Orpo kommentoi sanoen, että Suomessa toimitaan järjestelmällisesti niin, että viranomaiset tutkivat ensin ja kertovat sitten, mikä on tutkinnan tulos.

ORPO kommentoi kysyttäessä myös kritiikkiä herättänyttä Suomen Akatemiaa koskevaa lakiesitystä, jonka mukaan akatemian tehtävien hoitaminen ”ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa”.

Orpon mukaan vastaavan ministerin toimesta on tuotu julki, että asiassa ei ole mitään dramatiikkaa. Kyseessä on samankaltainen linjaus kuin muilla Pohjoismailla ja siinä vain varmistetaan, ettei kansallinen turvallisuus vaarannu.

– Ei tässä pyritä millään tavalla rajoittamaan tieteen vapautta, Orpo sanoi.

Orpolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös hyvinvointialueiden pärjäämisestä, eläkeuudistuksesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitikan roolijaosta. Uusia linjauksia näistä teemoista ei kuultu.

AVAINSANAT

Unkari jarruttaa EU:ssa sekä Venäjä-pakotteita että Ukrainan jäsenyysneuvotteluja – Orpo: ”Uusi pakotepaketti on välttämätön”

Unkarin itsevaltainen pääministeri Viktor Orban yrittää Slovakian tuella estää sen, että EU kieltäisi venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

Vaikka EU-maiden johtajat puivat huippukokouksessaan puolustusta, huomiota vei taas Unkari. Maan pääministeri Viktor Orban asettui vastustamaan niin uutta Venäjä-pakotepakettia kuin Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluiden edistämistä.

Erään korkean EU-lähteen mukaan Ukraina on edistynyt nopeasti vaadituissa uudistuksissa, joten neuvotteluissa voitaisiin edetä ensimmäisen neuvotteluklusterin avaamiseen.

Unkari kuitenkin vastustaa asiaa, minkä Orban toisti kokoukseen saapuessaan.

-  Ongelma on sota. Jos EU:n jäsenmaa on sodassa, se tarkoittaa että EU on sodassa ja emme pidä siitä, Orban sanoi.

Kokouksen lopputulema voikin olla, että 26 jäsenmaata antaa poliittisen tukensa jäsenyysneuvotteluiden etenemiselle, mikä mahdollistaa Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden etenemisen ainakin epävirallisesti.

LISÄKSI Unkari jarrutti yhdessä Slovakian kanssa seuraavan Venäjä-pakotepaketin hyväksyntää.

Syynä blokkaukseen on Unkarin ja Slovakian vastustus EU-komission uutta ehdotusta kohtaan. Komissio esitti viime viikolla, että EU kieltäisi venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

Unkari ja Slovakia ovat nojanneet vahvasti venäläiseen energiaan, ja ne ovat saaneet tähän mennessä myös tuoda poikkeusluvalla venäläistä öljyä. Komissio haluaa kuitenkin tällekin lopun.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että Unkari ja Slovakia on saatava mukaan pakoterintamaan.

-  Se on aivan välttämätöntä. Sekä umpeutumassa olevien pakotteiden että uuden pakotepaketin läpisaaminen on aivan välttämätöntä, ja pitää löytyä keinot näiden maiden mukaan saamiseksi, hän sanoi.

18. pakotepaketin lisäksi EU:n on uusittava nykyiset Venäjä-pakotteet puolen vuoden välein tai ne umpeutuvat.

JOHTAJAT antoivat kokouksessa myös poliittisen tukensa EU:n puolustuksen vahvistamiseksi jatkona Nato-huippukokouksen keskiviikkona sopimalle viiden prosentin puolustusmenotavoitteelle.

EU-johtajat pyysivät myös komissiota ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Kaja Kallasta laatimaan tiekartan EU:n puolustussuunnitelmien toimeenpanemiseksi.

EU-komission kevään ehdotuksen mukaisesti EU:n puolustusta vahvistettaisiin noin 800 miljardilla eurolla lähivuosina. Komission keinovalikoimaan kuuluu muun muassa jäsenmaiden yhteisiin puolustushankintoihin tarkoitettu Safe-lainaväline ja puolustusmenoja koskeva poikkeuslauseke.

Kansallinen poikkeuslauseke mahdollistaa sen, ettei puolustusmenoja lasketa kokonaisuudessaan mukaan jäsenmaiden alijäämälaskelmiin.

Orpon mukaan EU tarvitsee paljon vahvempaa puolustusteollisuutta, jotta Naton sopimaan tavoitteeseen päästään.

-  Meidän täytyy asettaa tavoitteet esimerkiksi puolustushankintojen yksinkertaistamisessa, yhteishankintojen mahdollistamisessa ja niin edelleen.

AVAINSANAT

Opetusministeri Adlercreutz lisäsopeutustarpeesta: ”Järjestörahoituksia ollaan jo varsin suuresti karsittu”

Tällä viikolla saatiin arvio, että miljardin euron lisäsopeutukselle olisi tällä vaalikaudella vielä tarvetta. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoo hallituksen palaavan asiaan syksyllä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi, että velkasuhteen kasvun pysäyttämiseksi vaalikauden lopussa tarvitaan miljardi euroa lisäsopeutusta ja myös ensi vaalikaudella aiemmin arvioitua suurempia toimia.

– Tämä on asia, johon hallituksen sisällä varmaan joudutaan palaamaan. Olemme sinänsä sitoutuneet tiettyyn isoon kuvaan. Toisaalta olemme jo aika monta kertaa vähän lähteneet siitä, että ne isot sopeutukset on tehty, mutta aina näyttää tulevan uusia haasteita eteen, Adlercreutz kommentoi Demokraatille Porin Suomi-areenassa.

– Tämä on asia, johon tässä syksyllä pitää palata ja arvioida, että mikä se tilanne on ja mitä menopuolen tai tulopuolen lisätoimia sitten mahdollisesti joudutaan tekemään.

Adlercreutz ei halua ennakoida tarkemmin keskustelua, jota hallituksen sisällä sopeutuksesta käydään.

– Meillä on tiettyjä aloja, joista jo aika lailla ollaan jouduttu sopeuttamaan. Mielestäni se pitäisi siinä tilanteessa nähdä. Veropuolellakin on varmaan mahdollisuus tiettyjä asioita pohtia. Mutta sikäli kun tällainen keskustelu tulee, niin detaljeihin pitää palata sitten.

VALTIOVARAINMINISTERI ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) nosti puolueensa puoluekokouksessa esiin mahdollisia lisäleikkausten kohteita. Joukossa olivat muun muassa järjestöavustukset ja yritystuet. Mitä opetusministeri ajattelee näistä kohteista?

– RKP on aina suhtautunut äärimmäisen suurella varauksella järjestötukiin kajoamiseen. Ne ovat hyvin käytettyjä julkisia varoja. Kun laitetaan euro järjestöön, niin se menee vapaaehtoistyöhön. Sillä yhdellä eurolla saadaan useamman euron sellaista työtä, joka on meidän yhteiskunnallemme hyväksi, Adlercreutz sanoo.

– Järjestörahoituksia ollaan jo varsin suuresti karsittu, eli suhtaudun siihen suurella varovaisuudella.
Hän katsoo, että yritystuissa ”varmaankin on otettavissa asioita”, mutta hän arvioi, että on haastavaa löytää ne, joista löytyy yhteisymmärrys.

– Yritystuesta puhutaan usein isona könttänä isosti ja jokainen puolue on luvannut niitä karsia, mutta sitten kun ollaan pyritty eteenpäin tässä hallituksessa ja yhtä lailla edellisessä ja sitä edellisessä, niin todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi, hän sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi yritystuista dieselin alemman verokannan suhteessa bensiiniin.

– Onko se sellainen yritystuki, josta halutaan päästä irti vaikka nostamalla dieselin hintaa? En ole ihan varma, että siitä löytyisi yhteisymmärrystä ja niin edelleen. Eli käytännössä nämä ovat haastavampia asioita.

AVAINSANAT

Naton maavoimajoukoista Suomelle oma malli – Häkkänen: ”Pysyvää läsnäoloa ei tavoiteltu”

Antti Häkkäsen mukaan FLF-joukot ovat pieni, mutta tärkeä palanen kokonaisuudessa ennen Naton yhteisen puolustuksen viidennen artiklan mahdollista aktivointia.

Puolustusministeriö kertoi aiemmin tällä viikolla Britannian, Ranskan, Tanskan, Norjan ja Islannin osallistuvan Pohjois-Suomessa eteentyönnetyn Naton maavoimajoukon (Forward Land Forces, FLF) toimintaan yhdessä FLF-joukon kehysvaltioksi tarjoutuneen Ruotsin kanssa.

-  Olen todella tyytyväinen, että juuri tämä maaryhmä lähti tähän mukaan, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo STT:n haastattelussa.

Ministerin mukaan ilmoitusta edelsivät vuoden kestäneet neuvottelut osallistujista liittolaisten kanssa. Viime viikkoina vahvistui, että mukaan saadaan Pohjoismaiden lisäksi myös Britannia ja Ranska.

Tämä oli Häkkäsen mukaan tärkeää, koska kyseessä ovat Euroopan kaksi ydinasevaltaa, jotka ovat jo sitoneet paljon tavanomaista sotilaallista voimaansa muualle.

-  Nyt ne lähtevät mukaan rakentamaan ja antamaan omaa arvovaltaansa myös tähän. Nämä olivat käytännössä ne meidän tärkeät maat Euroopasta, jotka me tähän halusimme, Häkkänen kertoo.

MINISTERI korostaa, ettei Suomi koskaan tavoitellut Naton joukkojen pysyvää läsnäoloa esimerkiksi Baltian maiden tapaan.

-  Se ei ole meille välttämätöntä, koska meillä on omaa puolustuskykyä vahvasti ja tiedämme, että Nato-maiden resurssit on jo hyvin pitkälti sidottu muualle, Häkkänen perustelee.

Pysyvän läsnäolon sijaan puolustushallinnossa lähdettiin tavoittelemaan Naton muista kahdeksasta FLF-joukosta poikkeavaa, Suomelle räätälöityä kustannustehokasta mallia, jonka Nato viime vuoden kesällä hyväksyi.

FLF-JOUKON toiminnan yksityiskohdat selviävät Häkkäsen mukaan pikkuhiljaa myöhemmin. Ministeriltä ei saa puristettua pienintäkään vihjausta esimerkiksi siitä, millaisilla osuuksilla kyseiset maat ovat mukana FLF-joukossa tai onko Pohjois-Suomessa käytännössä koko ajan jonkin suuruinen FLF-joukko harjoittelemassa.

Salaisia ovat myös suunnitelmat sen suhteen, miten Suomessa koulutettu prikaatin eli usean tuhannen sotilaan kokoinen maavoimajoukko saataisiin tarvittaessa nopeasti takaisin paikalle tilanteen kärjistyessä.

Maantiede helpottaa asiaa omalta osaltaan ainakin Norjan ja Ruotsin suuntaan.

-  Sijainnithan ovat Rovaniemellä ja Sodankylässä ihan erilaiset kuin vaikka sitten Baltian mailla, joilla on meri selän takana, Häkkänen kuvailee.

VARMUUDELLA Suomeen tulee FLF-joukolle pieni muutaman kymmenen upseerin esikunta. Häkkäsen mukaan vielä ei ole päätetty, sijoittuuko se Rovaniemelle vai Sodankylään.

Häkkäsen mukaan FLF-joukon toiminnan kehittäminen jatkuu senkin jälkeen kun ensimmäiset harjoitukset on pidetty tämän vuoden aikana. Eikä ovi ole suljettu muiltakaan mailta, jotka haluavat ilmoittautua myöhemmin mukaan.

-  Tämä on nyt se alustava maaryhmä, joka tätä lähtee rakentamaan, Häkkänen sanoo.

HÄKKÄSEN mukaan ei pidä erehtyä ajattelemaan, että Suomen puolustus olisi jotenkin FLF-joukon varassa. Kaiken perusta on oma kansallinen puolustus, jonka osalta Suomi ei ulkoista oma-aloitteisuuttaan tai toimintakykyään muille.

FLF puolestaan on pieni mutta tärkeä palanen kokonaisuudessa ennen Naton yhteisen puolustuksen viidennen artiklan mahdollista aktivointia.

-  Jos Suomeen hyökkäisi joku, niin sitä varten on olemassa erilliset salaiset operatiiviset suunnitelmat, joissa Naton laajaa isoa voimaa käytetään Suomen puolustukseen. Se ei näy missään rauhan aikana, Häkkänen muistuttaa.

Tämän takia on Häkkäsen mukaan tärkeää, että uudet jäsenmaat Suomi ja Ruotsi on kytketty täysimääräisesti Naton alueellisen puolustuksen suunnitelmiin.

Rauhan ajan toimintaan kuuluu FLF:n lisäksi myös Suomen muu monen- ja kahdenvälinen puolustusyhteistyö, esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa. Se on Häkkäsen mukaan yleiseen mielikuvaan verrattuna ”erinomaisella tasolla”.

-  Syvyyttä, voimaa ja vahvuutta tulee koko ajan lisää — meidän puolustusyhteistyömme on kasvanut (presidentti Donald) Trumpin hallinnon aikana, Häkkänen kuvailee.

Laaja kahdenvälinen yhteistyö selittänee osaltaan myös sitä, miksi yhdysvaltalaisten saamiselle mukaan FLF-joukkoihin ei ollut ilmeisesti suurta painetta.

AVAINSANAT

Euroopan neuvosto perustaa tuomioistuimen, jossa venäläisjohtajia voidaan syyttää – Zelenskyi allekirjoitti sopimuksen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapumassa Euroopan neuvoston yleiskokoukseen Strasbourgissa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa sopimuksen hyökkäysrikostuomioistuimen perustamiseksi neuvoston alaisuuteen. Siinä voidaan tulevaisuudessa nostaa syytteitä korkeita johtajia vastaan Ukrainaan kohdistuneesta hyökkäysrikoksesta.

Euroopan neuvosto on ottanut merkittävän roolin Venäjän vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi perustamalla myös vahinkorekisterin, johon kirjataan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat vahingot. Seuraavassa vaiheessa luodaan kompensaatiomekanismi.

Tiedotteen mukaan neuvoston yleiskokous on tällä viikolla hyväksynyt myös kannanotot, jossa korostetaan Venäjän vastuuvelvollisuutta Ukrainan hyökkäyssodassa ja vaaditaan sotavankien vapauttamista ja kaapattujen ukrainalaislasten palauttamista.

Zelenskyi kiitti puheenvuorossaan yleiskokousta johtajuudesta Venäjän aggression vastustamisessa. Sotarikollisten saattamisen vastuuseen vaatii Zelenskyin mukaan vahvaa poliittista ja oikeudellista yhteistyötä.

SUOMEN valtuuskunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) painotti, että Euroopan neuvoston on työskenneltävä väsymättä jokaisen kaapatun lapsen palauttamiseksi ja uudelleenintegroimiseksi Ukrainan yhteiskuntaan. Kysymys on huomioitava tulevassa rauhansopimuksessa.

Kumpula-Natri muistutti yleiskokousta myös Suomen valtuuskunnan ja EN:n Ukrainan lapset -verkoston työstä lasten palauttamiseksi.

– Putinin tarkoituksena on militarisoida kaapattujen ukrainalaisten lasten mielet ja kasvattaa heidät osaksi Venäjän armeijaa. Erityistuomioistuimen käyttöönotto sekä tuki Ukrainan vahinkorekisterille ja korvausrahastolle on elintärkeää, Kumpula-Natri kommentoi tiedotteessa.

MYÖS valtuuskunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) korosti, että Venäjän ihmisoikeusrikkomukset Ukrainassa ovat järjestelmällisiä.

– Katoamiset, laittomat pidätykset, seksuaaliväkivalta, kidutus ja hyökkäykset siviilejä vastaan rikkovat kansainvälistä oikeutta. Me emme saa väsyä puolustamaan oikeutta ja totuutta, me emme voi unohtaa. Ihmisoikeudet eivät ole vapaavalintaisia, vaan Euroopan neuvoston työn perusta, Sirén sanoi.

Sirén painotti heikoimmassa asemassa olevista huolehtimista. Lasten lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä vangittuihin naisiin, jotka ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan uhreiksi ja traumatisoituneet, Sirén sanoi.

AVAINSANAT

Häkkänen muisti vapaaehtoista maanpuolustustyötä lisämiljoonalla

Puolustusministeri Antti Häkkänen Naton huippukokouksessa Alankomaiden Haagissa 25. kesäkuuta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on myöntänyt vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle miljoonan euron lisäavustuksen.

Häkkäsen mukaan avustuksella on tarkoitus kattaa kasvaneeseen kysyntään vastaamiseksi lisätyn koulutustoiminnan kustannuksia.

Raha menee Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK), joka tuottaa Puolustusvoimain suorituskykyä ja kokonaismaanpuolustusta sekä maanpuolustustahtoa ylläpitävää ja kehittävää koulutusta.

HÄKKÄSEN nyt myöntämä lisäavustus täydentää vuodelle 2025 aiemmin myönnettyä noin 8,4 miljoonan euron valtionavustusta.

– Suomen maanpuolustuksen kivijalka on laaja ja hyvin koulutettu reservi. MPK:n kautta toteutettava vapaaehtoinen koulutus tukee erinomaisesti reservimme sotilaallisten taitojen ja muun osaamisen ylläpitoa ja päivittämistä. On tärkeää, että pystymme tiukasta taloustilanteesta huolimatta vastaamaan kasvavaan koulutuskysyntään, Häkkänen toteaa tiedotteessaan.

MPK on julkisoikeudellinen yhdistys, joka tekee koulutus- ja valistustyötä Puolustusvoimien sekä kokonaisturvallisuusviranomaisten ja maanpuolustuksen parissa toimivien järjestöjen kanssa.

AVAINSANAT