Orpo: ”Kehitysyhteistyötä ei olla lopettamassa” – näin hän vastasi kysymykseen Grönroosin häipymisestä

Hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo hallitusneuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Säätytalolla Helsingissä tänään.

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) sanoi tänään iltapäiväisessä tiedotustilaisuudessaan hallitusneuvottelujen etenevän juuri nyt hyvin intensiivisesti.

Orpon mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ryhmä on päässyt teksteissä maaliin. Tekstit tulevat puheenjohtajapöydän käsittelyyn ja luultavasti käsittely ei kestä kauan. Orpon mukaan muistakin ryhmistä tulee viestejä, että asiat etenevät. Talous- ja sote-pöydissä riittää kuitenkin tehtävää. Maali hallituksen syntymisestä siintää kuitenkin Orpon mukaan jo.

Orpo sanoi, että puolueet ovat sitoutuneet Ukrainan aseavun jatkamiseen. Siihen käytetään ne eurot, jota se vaatii ja asiassa ei voi tinkiä.

Orpon mukaan tulevankin hallituskauden aikana venäläisten maahantulon rajoitukset jatkuvat.

Venäjä on päättänyt sulkea Venäjän suurlähetystön Lappeenrannan konsulaatin heinäkuun alusta sekä Suomen Pietarin konsulaatin Murmanskin ja Petroskoin toimipisteet, jotka Suomen ulkoministeriö oli jo tilapäisesti sulkenut. Orpon mukaan tämä oli jossain määrin odotettu toimenpide.

– Näkisin kuitenkin nyt äärettömän tärkeänä, että diplomaattinen yhteys säilyy ja asioita pystytään hoitamaan. Kun Venäjä sulki muun muassa meidän lähetystön pankkitilit, tähän on haettu ratkaisua ja haetaan ratkaisuja venäläisten kautta, koska toiminnat pitäisi pystyä turvaamaan. Tämä on nyt ikävä, tämä tilanne on tällainen, mutta tämä johtaa väkisinkin tähän, koska Venäjä jatkaa raakoja sotatoimiaan. Sen vuoksi, menemättä yksityiskohtiin, on päivänselvää, että maahantulorajoitukset jatkuvat, Orpo sanoi.

Viime kuussa Venäjän keskuspankki määräsi Suomen edustustojen pankkitilit jäädytettäviksi.

ORPOLTA kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös median ”luotettaviin neuvottelulähteisiin” viitaten, tuleeko hallitusohjelmaan kirjaus, jonka mukaan bensan pumppuhinta ei saa nousta.

– Jos viittaat luotettaviin lähteisiin, voisiko sanoa hieman pilke silmäkulmassa, että en pidä sellaisia luotettavina neuvottelijoina, jotka kertovat, mitä täällä on sovittu keskeneräisistä asioista, Orpo kuittasi.

– Me olemme koko ajan lähteneet siitä, että kohti ilmastotavoitetta edetään, mutta me haluamme löytää keinot, jolla arjen kustannukset eivät kohtuuttomasti nouse eikä kilpailukyky heikkene. Totta kai silloin yksi keskeinen elementti ja vaikeasti ratkottava on pumppuhinta, hän jatkoi.

Hallituksen muodostajalta tiedusteltiin myös, onko kehitysyhteistyörahojen leikkaus edennyt puheenjohtajapöydän käsittelyyn. Orpo vastasi, että siellä on käyty keskusteluja, mutta päätöksentekoa varten halutaan vielä lisää yksityiskohtaista tietoa. Hallitusneuvottelupuolueet ovat eri mieltä kehitysyhteistyön leikkauksista.

– Kaikki ovat varmaan sitä mieltä, että kun joka paikasta pitää säästää, mutta sitten on pakollisia menokohteita, niin siinä hengessä katsotaan myöskin kehitysyhteistyötä. Kohdentaminen ja taso ovat ne, mihin haetaan ratkaisuja, Orpo sanoi.

Media huomautti hänelle, että Natossa painotetaan tarvetta lisätä muun muassa Afrikan tukea, jotta Kiina ja Venäjä eivät saa niitä poliittisesti omalle puolellensa.

– Ensinnäkin kehitysyhteistyötä ei olla lopettamassa ja varmasti kehitysyhteistyöhön käytetään jatkossakin kuitenkin paljonkin rahaa, mutta se mihin se kokonaissumma asettuu, on neuvottelukysymys, Orpo vastasi.

Orpo kehui Suomen humanitaarisen avun toimintaa esimerkiksi Syyrian sodan pakolaisleireille ja Turkin maanjäristyksen uhrien nopeassa auttamisessa.

– Tämäntyyppiseen meillä pitää olla liikkumavaraa. Katsotaan sitten, millainen kokonaisuus siitä syntyy.

PÄÄMINISTERIN roolista Nato-politiikasta Orpo sanoi, että perusta ja instituutioiden työnjako on perustuslakivaliokunnankin arvioiden mukaan kunnossa. Hän kuvasi, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta luo presidentin johdolla yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa päälinjat ja asioiden valmistelut tehdään ulko- ja puolustusministeriöissä.

– Mutta kyllä Nato tuo tullessaan sen, että pääministerin täytyy olla erittäin hyvin informoitu ja perillä siitä, mitä tapahtuu. Siksi esimerkiksi avustajien osalta täytyy tähän asiaan kiinnittää huomio. Mutta täytyy muistaa, että pääministerillä on koko valtioneuvosto käytettävissään eli ulkoministeriön ja puolustusministeriön parhaat asiantuntijat. Kaikki ovat koko ajan käytössä, eli en ole huolissani valmistelusta tai tiedon määrästä, hän jatkoi.

Tosiasiassa perustuslakivaliokunta on katsonut, että Nato-jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin. Se onkin katsonut, että valtioneuvoston on Nato-jäsenyyden oloissa syytä arvioida tarpeita vahvistaa esimerkiksi hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä ja eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta.

– Jos jotain lähdetään muuttamaan näissä meidän instituutioiden välisissä suhteissa, minusta se edellyttää parlamentaarista yhteisymmärrystä. Mutta en lähtisi tällä hetkellä etukäteen linjailemaan, onko tarve tai minkätyyppinen, Orpo sanoi.

Orpon kanta oli kenties hivenen lieventynyt, sillä aiemmin hän oli linjannut Säätytalolla, ettei tulevalla hallituskaudella olisi näköpiirissä suurempaa perustuslain remonttia tai edes hienosäädön tarvetta.

PERUSSUOMALAISTEN entinen puoluesihteeri ja Suomen Perusta-ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos jätti hallitusneuvottelut kokonaan viikko sitten pidettyään perussuomalaisten linjaa maahanmuuttoneuvotteluissa liian lepsuna, uutisoi MTV Uutiset tänään.

Helsingin Sanomien mukaan Grönroos kertoi lähdöstään maahan­muutto­pöydässä istuvalle perussuomalaisten kansan­edustajalle Mari Rantaselle, mutta tieto ei kuitenkaan ilmeisesti ollut kulkenut puheenjohtaja Riikka Purralle saakka. Purra oli kertonut aiemmin tänään, ettei kukaan perussuomalainen olisi jättänyt hallitusneuvotteluja.

– Välissä on ollut hieman rikkinäisiä puhelimia, eikä informaatio ole täysin kulkenut, Purra viestitti lehdelle.

Orpoltakin kysyttiin, oliko hän tietoinen Grönroosin tilanteesta.

– Kuulin tästä asiasta, sikäli kuin se on totta, paljon myöhemmin kuin tämän kerrotaan tapahtuneen. Ei sillä siis ole ollut minun näkökulmastani merkitystä, hän muotoili määrittelemättä tarkkaan, milloin tieto oli hänet tavoittanut.

Orpo avasi tänään medialle myös sitä, millainen hallitusohjelma on suunnitteilla.

– Lopputulema on varmasti hybridin kaltainen.

Hän haluaisi tehdä mieluummin puhtaasti strategisen ohjelman, mutta aika ja asiat ovat Orpon mukaan sellaisia, että ne vaativat ainakin osasta kysymyksiä yksityiskohtaista sopimista. Tällä varmistetaan, että puolueilla on sama käsitys siitä, millaista lainsäädäntöä aikanaan tehdään ja se, ettei mahdollinen erimielisyys tai väärinymmärrys siirtyisi varsinaiseen hallitustyöskentelyyn.

– Joistakin asioista varmaan kirjataan yksityiskohtaisemmin ja sitten taas niissä asioissa, joissa on yhteinen suunta ja näkemys, pyritään selviämään strategisemmalla tai yleisemmällä tasolla. Eli tästä varmaan tulee niin sanottu hybridimalli. Asioita on paljon ja kyllä se tietysti tuo tekstiäkin paljon.

Orpo on pyytänyt omana ohjeistuksenaan neuvottelijoilta ja hallitusohjelman tekstinlaatijoilta mahdollisimman aktiivista otetta.

– Mahdollisimman vähän selvitellään, pohditaan ja katsotaan, vaan paljon enemmän tehdään, toteutetaan ja pannaan toimeen, koska sitä meiltä odotetaan ja sitä Suomi tarvitsee.

Ministeriö: Ei enää 17-vuotiaiden yöajoa autolla

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa kieltää 17-vuotiaiden kuljettajien yöaikaisen ajamisen henkilöautolla. Alaikäisen kuljettajan ajoneuvo pitäisi lisäksi merkitä.

Lakimuutoksia aletaan valmistella ministeriössä. Muutokset olisi tarkoitus saada voimaan viimeistään ensi kesänä.

Ministeriön hankkeessa esitetään myös useita muita muutoksia ajokorttilakiin. B-ajokorttia suorittaville halutaan esimerkiksi lisätä pakollisen riskientunnistamiskoulutuksen vaatimuksia ja koulutuksen määrää.

Ministeriö perustelee muutoksia ajokorttilakiin liikenneturvallisuuden parantamisella.

-  Nuorten liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan asia. Suomen tavoitteena on nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuonna 2050. Tähän pääsemiseksi tarvitsemme lakimuutoksia, mutta myös muita toimia kuten vaikuttavaa liikennekasvatusta kotona ja kouluissa, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo ministeriön tiedotteessa.

Ajokortin myöntämistä poikkeusluvalla 17-vuotiaille helpotettiin seitsemän vuotta sitten.

Varsinais-Suomessa Laitilassa autoturmassa kuoli tiistaina kaksi nuorta. Autoa ajoi poikkeusluvalla 17-vuotias nuori mies.

AVAINSANAT

Hallituksessa virisi kiista alisuoriutumisesta – Purra ja Marttinen eri linjoilla

Riikka Purra ja kokoomusministerit ovat eri linjoilla siitä, mikä potkulakiesityksessä on hallitusohjelman mukaista.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan alisuoriutumista ei ole potkuperusteena kirjattu hallitusohjelmaan. Työministeri Matias Marttinen (kok.) kiisti, että linjaus olisi ohjelman vastainen.

– Alisuoriutumista ei löydy hallitusohjelmasta irtisanomisperusteena, eikä se näin ollen ole ohjelman mukainen linjaus. Asiaa tarkastellaan uudelleen siitä saadun palautteen jälkeen, Riikka Purra sanoi medialle eduskunnassa.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) puolestaan sanoi kaiken valmistelun olleen ”täysin hallitusohjelman mukaista” ja kiisti, että lisäys olisi tehty vastoin perussuomalaisten tahtoa tai heidän tietämättään.

– Käymme poliittista keskustelua ja valmistelua, ja valmista on tarkoitus saada kesäkuun aikana, En halua mennä yksityiskohtiin ja aina on painotuseroja, mutta näistä uudistuksista on selkeät kirjaukset ja niitä viedään eteenpäin. Ei tämäkään luonnos ole perussuomalaisille yllätys, mutta lisäkysymykset kannattaa esittää Purralle, Marttinen kommentoi medialle.

MARTTINEN muotoili, ettei pidä julkisuutta ensisijaisena tapana käydä hallituksen sisäistä keskustelua, mutta kieltäytyi kommentoimasta sitä, onko ulostuloissa kyse omien kannattajien miellyttämisestä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan vieritti kommentointivastuun työministerille.

– Ei ole mitenkään tavatonta, että kun lainsäädäntöä valmistellaan, siellä on erilaisia näkemyksiä. Sen takia on parempi, että asiasta vastaava ministeri kommentoi tätä Purran kommenttia. Minun tehtäväni on vain katsoa, että hallitusohjelman hyvät kirjaukset menevät eteenpäin, Orpo sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Jani Mäkelä valitti hiljan julkisesti, että kokoomus on tuonut alisuoriutumisen ja muita työntekijän asemaa heikentäviä toimia lakiesityksiin ohi perussuomalaisten ja vastoin alkuperäisiä päätöksiä.

TAUSTALLA on lisäys hallituksen niin sanottuun potkulakiin eli irtisanomista helpottaviin muutoksiin. Alisuoriutuminen työssä olisi uusi peruste potkuille.

Esityksessä se on määritelty niin, että työntekijä ei suoriudu tehtävistään kohtuullisena pidettävällä tavalla tai samoin kuin muut samassa asemassa olevat työntekijät, tai saavuta hänelle asetettuja tavoitteita.

Lausuntokierroksella työnantajapuoli kannatti lisäystä ja piti sitä tärkeänä, koska nykyisin alisuoriutumisen perusteella irtisanomisessa on ollut tulkinnanvaraa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien perustelu on, että lisäys selkeyttäisi nykyistä tilaa.

Työntekijäpuoli vastusti alisuoriutumisen lisäämistä lakiin tarpeettomana, koska nykyisinkin alisuoriutumisen takia voi irtisanoa. Kritisoijat muistuttivat myös määritelmän epämääräisyydestä, jonka nähtiin mahdollistavan rakenteellisen syrjinnän, mielivaltaiset savustustoimet ja ”pärstäkerroinpotkut”.

Eutanasia-aloitteen käsittely jatkuu syksyllä: ”Ei tämän lain säätämisen pitäisi olla muita kummempaa”

Eutanasialaki säädettävä Suomeen -kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 53 000 henkilöä.

Kansalaisaloite eutanasian sallimisesta on kerta toisensa jälkeen siirretty työryhmiin lisäselvityksiä varten. Nyt asian käsittely jatkuu syksyllä, mutta miksi se on niin vaikeaa?

Sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti keskiviikkona julkisen asiantuntijakuulemisen kansalaisaloitteesta Eutanasialaki säädettävä Suomeen (KAA 4/2024). Kuulemisen pääviesti oli, että nyt on selvitetty tarpeeksi: valiokunnan on tehtävä päätös siitä, lähdetäänkö aloitetta viemään eteenpäin ja aikanaan eduskunnan käsittelyyn sekä äänestykseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Miettinen kertoi, että koska työryhmä ei ollut saanut aikaan yksimielistä lausuntoa, mietintöä ei jätetä. Miettisen mukaan asian käsittely jatkuu kuitenkin syksyllä, koska siihen liittyviin laillisiin ongelmiin on pyydetty lausuntoa oikeusministeriöltä.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) moitti OM:ää siitä, ettei se ollut vastannut pyyntöön. Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos vastasi, että pyyntö oli saapunut vasta edellisviikon perjantaina ja korosti että aloite vaatii monipuolista ja laaja-alaista oikeudellista arviointia.

– Rikoslain piiriin se ei missään tapauksessa kuulu. Tässä vaiheessa vaihtoehtoina voi nähdä muutokset potilaslakiin tai kokonaan uuden lain tekemisen, Kiriakos arvioi.

Eduskunta hylkäsi veteraanipoliitikkojen Esko Seppäsen ja Iiro Viinasen vetämän edellisen kansalaisaloitteen eutanasian sallimisesta vuonna 2018. Se keräsi lähes 63 ooo allekirjoittajaa.

Eduskuntakäsittelyn jälkeen Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti STM:n asiantuntijaryhmän selvittämään ihmisen elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja muun muassa eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita, mutta ryhmä ei kolmessa vuodessakaan saanut aikaan yksimielistä näkemystä siitä, tulisiko lääkäriavusteinen kuolinapu tai aktiivinen eutanasia laillistaa.

NYKYISEN aloitteen on allekirjoittanut yli 53 000 henkilöä, ja se luovutettiin eduskunnalle viime vuoden toukokuussa.

Aloitteen alkuunpanija, Terhokodin saattohoidossa pitkän uran tehnyt ylilääkäri Juha Hänninen kertasi kuulemisessa, että kuolinapu ja itsemurha ovat eri asioita eikä toisen ihmisen kärsimystä voi koskaan todella tuntea tai mitata.

– Eutanasia ei ole elämän ja kuoleman kysymys, vaan ihmisen itsemäärämisoikeudellinen lupa luopua kärsimyksestä. Sitä pitää kunnioittaa. On ihmisarvoa alentavaa, että toiselle voidaan sanoa ”et sinä oikeasti kärsi tai halua kuolla”, Hänninen sanoi.

Hänninen muistutti, että krooniset ja vaikeat sairaudet sekä kipu muuttavat ihmisen persoonaa ja rajoittavat tämän toimintakykyä ja elämää. Hän luetteli asioita, jotka on valmisteltava kuntoon, jotta laki eutanasian sallimisesta voitaisiin säätää: palliatiivisen ja saattohoidon saatavuuden varmistaminen, niihin ja eutanasiaan erikoistuneiden lääkärien riittävyys sekä koulutusta niille terveydenhuollon henkilöstössä, jotka sitä haluavat.

EUTANASIAN sallimiseen liittyy paljon eettisiä dilemmoja, ennakko-oletuksia ja pelkoja. Yleisimpiä syitä vastustaa on oletus siitä, että esimerkiksi elämän loppuvaiheessa olevien vanhusten tai vammaisten ihmisarvoa alettaisiin heikentää – tai pahimmillaan tarjota eutanasiaa ”ratkaisuksi” terveydenhuollon krooniseen resurssipulaan.

– On tietenkin selvää, että millään rahaan liittyvällä ei ole eikä saa olla päätöksen kanssa tekemisestä. Verrokkimaiden kokemuksista ei liioin löydy näyttöä ihmisarvo-ongelmista, Juha Hänninen kommentoi kuulemistilaisuudessa.

Eutanasia tai lääkäriavusteinen itsemurha on sallittu kymmenessä maassa. Ne ovat Hollanti, Belgia, Luxemburg, Sveitsi, Espanja, Portugali, Kanada, Kolumbia, Uruguay ja Uusi-Seelanti. Australiassa ja Yhdysvalloissa eutanasia on sallittu joissakin osavaltioissa.

Suomessa aihe jakaa lääkärikuntaa voimakkaasti. Lääkäriliitto on ottanut aloitteeseen kielteiseen kannan, mutta kyselytutkimuksissa enemmistö lääkäreistä on ilmaissut kannattavansa sitä, kunhan reunaehdot ja vastuukysymykset ovat selvät.

Suomen Lääkäriliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan eutanasian laillistamisen kannatus suomalaisten lääkäreiden keskuudessa on kasvanut. Vuonna 2024 tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä noin 55 prosenttia oli joko täysin tai osittain samaa mieltä sen väittämän kanssa, että eutanasia tulisi laillistaa.

Uutissuomalaisen vuonna 2024 teettämässä kansalaiskyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että eutanasia tulisi laillistaa Suomessa.

SDP:N kansanedustajan, lääkäri Aki Lindénin mukaan puolue otti viime kesän kokouksessaan lakialoitteeseen varovaisen myönteisen kannan.

– Sen edellytyksenä on tietenkin, ettei ole promillenkaan mahdollisuutta, että lain soveltamiseen liittyisi mitään hinta- tai säästökysymyksiä. Myös palliatiivinen ja saattohoito on saatava riittävälle tasolle valtakunnallisesti, Linden kommentoi.

Demareista Suna Kymäläinen ihmetteli, miksi eutanasialakia siirretään hallituskaudelta toiselle aina uusiin työryhmiin ja selvityksiin, eikä edes yritetä saada asiaan ratkaisua – suuntaan tai toiseen. Hän sai tukea niin ikään lääkäritaustaiselta Maarit Castrenilta (kok.) sekä asiantuntijaryhmän emeritusprofessori Raimo Lahdelta.

– Olen ollut mukana monien lakien teossa ja uudistamisessa, viimeksi aborttilain. Sitäkin pidettiin aikoinaan täysin mahdottomana säätää. Korostan, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella (EIT) ole ollut huomauttamista asiaan niissä maissa, joissa aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja, Lahti sanoi.

Emeritusprofessori painotti, ettei aloitteeseen tarvita ”enää yhtäkään työryhmää tai kuulemista” lisää.

– Tämä vuosikausien aikana kerätty pohja on täysin riittävä. On aika ottaa aloite normaaliin käsittely- ja päätösprosessiin. Ei tämän lain säätämisen pitäisi olla muita kummempaa.

Sitä ei tapahdu ainakaan ennen syksyä, jolloin oikeusministeriö antaa lausuntonsa aloitteesta. Nähtäväksi jää, riittääkö Petteri Orponkaan (kok.) hallituksella rohkeus tarttua monella tapaa vaikeaan ja arkaan asiaan.

Juttua muokattu to klo 14.19: täsmennetty Raimo Lahden kommenttia.

 

 

Puolustusvaliokunta: miinasopimuksesta voidaan luopua – vasemmistoliitto varoittaa Suomen maineen kärsivän

Eduskunnan puolustusvaliokunta puoltaa Suomen aikeita irtautua Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta. Vain vasemmistoliitto jätti valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteensä.

Puolustusvaliokunnan mukaan jalkaväkimiinojen käyttöönotolle on nykyisessä turvallisuustilanteessa hyvät perustelut. Venäjän sodankäyntitapa on muuttunut niistä ajoista, kun miinasopimukseen 2010-luvun alussa liityttiin, eivätkä sen ajan laskelmat vihollisen pysäyttämisestä muilla keinoilla enää päde.

– Ukrainassa miinoitteet ovat osoittautuneet puolustajan tärkeimmäksi keinoksi hidastaa määrällisesti ylivoimaisen vihollisen hyökkäystä. Jalkaväkimiinat ovat osa kerroksellista puolustusjärjestelmää, jossa vihollista ohjataan kohti ennalta valmisteluja tuliasemia, valiokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) sanoo tiedotteessa.

VASEMMISTOLIITON valiokuntajäsen Timo Furuholm jätti lausuntoon puolueensa eriävän mielipiteen.

”Kansainvälinen monenkeskinen järjestelmä ja siitä kiinni pitäminen on Suomen turvallisuuden etu. Irtautumalla Ottawan sopimuksesta me itse heikennämme tätä”, puolue katsoo.

Vasemmistoliitto sanoo, ettei valiokuntakäsittelyssä ole paljastunut sellaista irtautumisen tuomaa sotilaallista hyötyä, joka olisi suhteessa teosta aiheutuviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin imagohaittoihin.

”Irtautumisella on haitallisia vaikutuksia Suomen maineelle”, puolue varoittaa.

Seuraavaksi asiaa käsittelee ulkoasiainvaliokunta. Irtautumisesta päätetään aikanaan eduskunnan täysistunnossa.

AL: Puoluetoimistoja kiusanneelle valepommimiehelle ehdollista

Mies kiisti käräjillä syyllistyneensä valepommilähetyksiin.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi puoluetoimistoihin lähetetyistä valepommeista syytetyn 45-vuotiaan miehen ehdolliseen vankeuteen, kertoo Aamulehti.

Lehden mukaan miehen syyksi luettiin seitsemän laitonta uhkausta ja rangaistukseksi tuli seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Käräjäoikeus julisti ratkaisunsa eilen oikeudenkäynnin päätteeksi. STT ei ole saanut käräjäoikeudelta tietoa tuomionannosta.

Valepommeja sisältäneitä kirjeitä lähetettiin vuonna 2023 eduskuntavaalien alla SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton puoluetoimistoihin. Mies kiisti syytteet ja sen, että hän olisi kirjeiden lähettäjä.

Mies oli aiemmin toiminut perussuomalaisissa ja muun muassa kirjoittanut erilaisia yhteiskunnallisia analyyseja puolueen ajatuspajalle.

AVAINSANAT