Orpo: Ei tämä ollut kokoomuksen operaatio: ”Prosessi on ollut normaali”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostaminen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus, eikä siitä saa mitenkään tehtyä kokoomuksen operaatiota.

Perustuslakivaliokunnan kanta oli vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yksimielinen eli sillä oli laaja tuki, Orpo huomauttaa STT:lle kokoomuksen puheenjohtajana.

Eduskunta käsittelee tiistaina täysistunnossaan vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostoa. Asia on herättänyt keskustelua, koska se ei kuulunut hallituksen esitykseen eikä esimerkiksi oikeusministeriö nähnyt sille perusteita. Rajojen nostamista ehdotti eduskunnan perustuslakivaliokunta mietinnössään hallituksen esityksestä.

Ehdotuksen mukaan ilmoitusrajoja nostettaisiin eduskunta-, presidentin-, EU- ja aluevaaleissa 2  000 euroon ja kuntavaaleissa 1  100 euroon. Näitä pienempien summien lahjoittajia ei siis tarvitsisi kertoa julkisuuteen. Nykyisin rajat ovat 1 500 euroa ja 800 euroa.

Hallituksen esityksessä ilmoitusrajojen nostamista ei ollut, mutta perustuslakivaliokunta on Orpon mukaan tehnyt normaalia työtään täydentäessään esitystä asiantuntijakuulemisten perusteella.

-  Se on eri asia, mitä mieltä on itse asiasta, mutta prosessi on ollut normaali, Orpo sanoo.

ORPO haluaa kiinnittää huomion siihen, että muutos koskee julkisuuteen tulevien rahojen määrää, ei luovutettavan rahan määrää.

-  Vaalirahatarkastuksessa kaikki on tarkistettavina. Valtiontalouden tarkastusviraston työhön tällä ei ole vaikutusta. Siihen ei tullut muutoksia, kuinka paljon saa antaa rahaa, eikä tämä jätä tarkastusviranomaiselta mitään pimentoon.

Orpon mukaan ilmoitusrajojen nostaminen ei ole ollut mitenkään merkityksellinen tavoite kokoomukselle. Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että kokoomus vaati jo kesällä 2024 vaalirahoituksen ilmoitusrajojen tuntuvaa nostamista. Tämä käy lehden mukaan ilmi puolueen oikeusministeriölle tuolloin toimittamasta lausunnosta.

-  Kokoomus on puolueena lausunut oikeusministeriölle, että ilmoitusrajoja tulisi tarkastaa inflaatiokehityksen myötä, Orpo katsoo paperista.

-  En edes ihan rehellisesti sanoen tiennyt tästä, koska tämä ei ole niin iso asia meidän puolueelle.

Orpo sanoo hänelle olevan tärkeintä, että tarkastusviranomainen saa tehdä tehtävänsä. Inflaatiokehitys eli elinkustannusten nousun huomioiminen on hänen mielestään perusteltua.

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA siis perusteli korkeampia ilmoitusrajoja elinkustannusten nousulla. Valiokunta sanoi mietinnössä, että ilmoitusrajojen reaalinen arvo pysyy samana suhteessa vuonna 2009 säädettyihin rajoihin.

-  Silloin, kun nykyinen vaalirahoituslaki on säädetty, ilmoitusrajoja koskevassa perustelulausumassa on nimenomaisesti todettu, että ilmoitusrajojen toimivuutta tulee seurata tutkimuksen keinoin myös rahanarvon muutoksen vuoksi, perustelee valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) STT:lle.

Vestmanin mukaan valiokunnan kuulemisissa nousi asiantuntijalausunnon johdosta esille kysymys, että ilmoitusrajoja olisi syytä inflaation vuoksi tarkistaa.

Myös Vestman huomauttaa, että jatkossakin Valtiontalouden tarkastusvirastolla (VTV) on oikeus valvoa kaikkea vaalirahoitusta.

-  Tätä tarkastusoikeutta VTV on myös käytännössä käyttänyt vaatimalla ehdokkailta kampanjatilin tai tukiryhmän tilin tiliotteen. VTV on tähänkin asti voinut ja voi jatkossakin tarkastaa joka sentin vaalirahoituksesta.

VALIOKUNNASSA muutosta vastusti vain vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Muiden puolueiden edustajat hyväksyivät esityksen.

Perustuslakivaliokunnassa ovat edustettuina lähes kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta kristillisdemokraatteja ja Liike Nytiä.

Yrttiaho jätti mietintöön vastalauseen, jossa hän kannatti rajojen pitämistä ennallaan hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisesti.

-  Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää, Yrttiaho kirjoitti vastalauseessaan.

Maanantaina vastustamaan heräsi myös vihreät, vaikka perustuslakivaliokunnassa Fatim Diarra (vihr.) vielä hyväksyi mietinnön. Vihreät lähetti maanantai-iltana tiedotteen sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli aiempina päivinä kirjoittanut aiheesta ja puolueen toiminnasta.

Tiedotteen mukaan puolue tulee esittämään käsittelyn pohjaksi hallituksen alkuperäistä esitystä. Puolueen mielestä ilmoitusrajaa pitäisi pikemminkin laskea läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

RAJOJEN nostamiselle ei nähnyt perusteita myöskään oikeusministeriö, jolta perustuslakivaliokunta pyysi lausuntoa asiasta.

Oikeusministeriö vetosi lausunnossaan siihen, että vaalirahoituslain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua.

-  Lain tarkoitus huomioiden rajojen nostamista ei voida pitää lain hengen eikä vaalirahoituslainsäädännön aikaisemman kehityksen mukaisena, vaan muutoksen myötä mentäisiin asiassa taaksepäin, oikeusministeriö lausui.

Ministeriö myös huomautti, että muutos olisi täysin vastoin Valtiontalouden tarkastusviraston kantaa. Virasto on aiemmin esittänyt, että ilmoitusrajaa pitäisi laskea tai se pitäisi poistaa kokonaan oikeushenkilöiltä.

-  Oikeusministeriö katsoo, että rajan perustaminen elinkustannusten nousuun olisi osin edellä esitetyn mukaisesti epäloogista lain tavoitteeseen ja aikaisempaan kehityskulkuun.

Anni Keski-Heikkilä, Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Hallitus ei kaatunut velkavälikysymykseen – eduskunta luottaa äänin 92-71

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 92-71. Oppositiopuolueiden tekemä välikysymys koski Suomen ennätysmäistä velkaantumista.

Oppositio on syyttänyt hallitusta vaalilupausten pettämisestä. Hallituspuolueista luvattiin velaksi elämisen lopettamista, ja hallitus sopi ohjelmassaan tavoittelevansa velkasuhteen vakauttamista vaalikauden loppuun mennessä.

VÄLIKYSYMYKSESSÄ olivat mukana oppositiopuolueista SDP, keskusta ja Liike Nyt.

Poissa äänestyksestä oli 36 kansanedustajaa. Puhemiehenä äänestyksessä toimi Jussi Halla-aho (ps.). Puhemies ei osallistu äänestykseen.

”Melkein kaikki on nähty” – kolmessa hallituksessa ministerinä toiminut Annika Saarikko vaihtaa työpaikkaa

Annika Saarikko tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa 6. kesäkuuta.

Keskustaa Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella johtanut entinen valtiovarainministeri ja nykyinen kansanedustaja Annika Saarikko jättää politiikan.

Saarikko siirtyy 1950-luvulla perustetun valtakunnallisen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) johtajaksi. Perjantain tiedotustilaisuudessaan Saarikko kertoi hakeneensa eroa kansanedustajan tehtävästä. Hän vakuutti, että lähdön syyt liittyvät henkilökohtaiseen kiinnostukseen.

– Minulla ei ole työntötekijöitä eduskunnan tai keskustan puolelta. Nämä liittyvät omaan ammatilliseen nälkääni ja energiani määrään, jota haluan käyttää merkityksellisessä tehtävässä.

JOS eduskunta Saarikolle vapautuksen suo, hän aloittaa uudessa työssään syyskuussa. Tulevaa työnantajaansa Saarikko kiitteli rohkeudesta valita johtaja suoraan poliittisen sorvin ääreltä.

– On reilua sanoa ääneen, että ei entisten ministereiden ja puoluejohtajien työllistyminen ja täällä hankitun osaamisen tunnistaminen työelämässä ole aina ihan erityisen helppoa.

Taustalla on paljon julkisuutta keväällä saanut Kelan johtajavalinta, jossa Saarikko ja työministerin tehtävän hiljattain jättänyt kokoomuksen Arto Satonen olivat poliittisina ehdokkaina. Tehtävään valittiin HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Juha Sipilän (kesk), Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin hallituksissa ministerinä toiminut Saarikko kävi tiedotustilaisuudessa tiivistetysti läpi poliittisen uransa.

– Olen 41-vuotias ja takana on nyt 5162 päivää kansanedustajana. Olen palvellut valtioneuvostossa kolmessa eri ministeriössä, useammassa eri hallituksessa, yhteistyössä käytännössä kaikkien suomalaisten puolueiden kanssa. Olen toiminut kymmenen vuoden ajan keskustan eri johtotehtävissä. Olen nähnyt nousut ja laskut. Olen onnistunut ja epäonnistunut. Koskaan ei kai voi sanoa, että kaikki on nähty mutta voin sanoa, että melkein kaikki on nähty.

SAARIKOLLA oli kysyttäessä politiikasta kiinnostuneille myös vinkkejä.

– Jos rohkenen jonkun evään antaa, se liittyy rohkeuteen tehdä kompromisseja, tulla puolimatkaan vastaan ja ymmärtää yhteinen hyvä. Siitä on Suomessa liikaa puutetta.

– Parasta mitä tässä lajissa voi tehdä on yhteistyö. Ei pieni maa muuten pärjää.

Onko lähtö politiikasta lopullinen? Sitä Saarikko ei halunnut vielä lukita.

– Mutta nyt on aika mennä. Lähden kiitollisena ja suuresti parlamentarismia kunnioittaen. Tämä on tärkeää työtä ja suosittelen kansanedustajan tehtävää lämpimästi. Puolustan aina ja ikuisesti kansanvaltaa, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee varasijalta yrittäjä Mauri Kontu Varsinais-Suomen vaalipiiristä.

Annika Saarikosta YTHS:n toimitusjohtaja

Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko on valittu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) uudeksi toimitusjohtajaksi, säätiö kertoo tiedotteessa.

Saarikko aloittaa tehtävässä 8. syyskuuta.

Tiedotteessa Saarikko sanoo kokevansa YTHS:n tehtävän merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Hän kertoo pyytäneensä eroa kansanedustajan tehtävästään.

-  YTHS:n työssä on vahvasti tulevaisuus läsnä ja se on palvelutehtävä uudelle sukupolvelle. Koulutukseen nojaava Suomi menestyy, jos korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan, Saarikko sanoi.

Konkaripoliitikon mukaan erityisesti kasvava mielenterveyspalvelujen tarve haastaa YTHS:ää onnistumaan tehtävässään yhä paremmin.

VUODEN 2023 eduskuntavaaleissa Saarikko valittiin eduskuntaan neljännelle kaudelle. Hän toimi keskustan puheenjohtajana vuosina 2020-2024.

Saarikko on kolminkertainen ministeri. Hän on kantanut valtiovarainministerin, tiede- ja kulttuuriministerin sekä perhe- ja peruspalveluministerin salkkua.

Saarikko haki hiljattain Kelan pääjohtajan tehtävää, mutta ei tullut valituksi.

41-vuotias kansanedustaja asuu syntymäpaikkakunnallaan Oripäässä, Varsinais-Suomessa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Turun yliopistosta, pääaineenaan mediatutkimus.

Eduskunnassa hän on ulkoasiainvaliokunnan ja Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee Varsinais-Suomesta Mauri Kontu Uudestakaupungista. Kontu on yrittäjä ja koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän toimii Uudenkaupungin valtuutettuna.

Kontu sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vajaat 3  500 ääntä.

Juttua päivitetty kello 10.25.

AVAINSANAT

Tilastokeskus: Tämä ryhmä äänesti laiskimmin

Alue- ja kuntavaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen vaaleja koskevista tilastoista.

Nuoret äänestävät yleensä muita ikäryhmiä vähemmän – niin myös näissä vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus oli kuntavaaleissa korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä.

KAIKKEIN vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä.

Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus eri väestöryhmissä oli vastaavaa kuin kuntavaaleissa.

USU: Hyvinvointialueilta poikkeuksellinen määrä lisärahoitushakemuksia

Hyvinvointialueilta on tänä vuonna tulossa poikkeuksellisen paljon lisärahoitushakemuksia, kertoo Uutissuomalainen (USU).

Kolme aluetta on jo toimittanut hakemuksensa valtiovarainministeriölle.

Viime vuonna vain yksi hyvinvointialue haki lisärahoitusta.

Tänä vuonna hakemuksen ovat jo jättäneet Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala.

Lisäksi Kanta-Häme, Keski-Suomi, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Lappi ja Varsinais-Suomi joko valmistelevat hakemuksen jättämistä tai harkitsevat sitä.

LOPUT 12 hyvinvointialuetta ja Helsinki eivät ole ainakaan vielä hakemassa lisärahoitusta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti linjasi huhtikuussa, että hyvinvointialueen ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta, jos sen rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.

Hyvinvointialueiden rahoituslain mukaan alue voi hakea lisärahoitusta, jos riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on uhattuna. Lisärahoitusta voi saada vain hakuvuodelle.