VALIKKO

Oravanpyörästä poistuminen alkoi kiinnostaa: osittainen varhennettu varhaiseläke on nyt muodissa

  • Kotimaa
  • 03.04.2025
  • 8:11
  • (Päivitetty: 03.04. 8:12)

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (ove) suosio kasvaa. Etenkin kuusikymppiset miehet tarttuvat mahdollisuuteen jäädä asteittain pois työelämästä.

Muutos selviää Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta. Vuonna 2017 käyttöön otetun mallin eli osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aloittaneiden määrä on nyt noussut ja sen ottaneiden osuus ikäluokasta on kasvanut selvästi.

Vuonna 1956 syntyneistä eläkkeen ennen vanhuuseläkeikää otti noin 20 prosenttia, kun vastaava osuus 1959 syntyneistä oli jo 40 prosenttia.

Vuonna 2020 ja 2021 eläkkeen aloitti noin 12  000 ihmistä, mutta 2022 määrä nousi jo hieman yli 30  000 ihmiseen. Vuonna 2023 sen aloitti vajaat 20  000 ihmistä.

-  Vuoden 2022 eläkkeen ottamisen suosion taustalla oli poikkeuksellisen suuri työeläkeindeksin korotus vuonna 2023. Korotuksesta hyötyivät ne, joilla oli eläke maksussa vuoden 2023 alussa. Osittaisen vanhuuseläkkeen aloittaneiden suuri määrä sai paljon huomiota mediassa, mikä lisäsi tietoisuutta eläkkeestä, sanoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.

Samoin viime vuoden 2024 alussa tullut työeläkeindeksin tavanomaista suurempi korotus lisäsi kiinnostusta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen vuoden 2023 puolella.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuonna 1964 syntyneillä ja sitä nuoremmilla 62 vuoteen.

TUTKIMUKSEN mukaan miehet ottavat osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen naisia todennäköisimmin. Lisäksi sen ottavat muita herkemmin työttömät, pitkän työuran tehneet ja yrittäjät. Eläke aloitetaan todennäköisimmin heti, kun se on mahdollista eli 61-vuotiaana.

-  Vaikka osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut selvästi viime vuosina, sen ottaneiden ominaisuudet ovat pysyneet samanlaisina kuin aiemmin eli vuosina 2017-2020, Nivalainen sanoo.

Aloitetuista eläkkeistä 20-30 prosenttiin liittyy työttömyys, ja se on ollut hiukan yleisempää miehillä kuin naisilla.

Pohjois-Suomessa ja korkeamman työttömyyden alueilla eläke otetaan muita alueita todennäköisemmin.

-  Erityisesti korkeamman työttömyyden alueilla asuvat miehet ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen muita herkemmin. Sen sijaan naisilla alueen työttömyysaste ei ole yhteydessä eläkkeen ottamiseen, Nivalainen lisää.

Osittainen vanhuuseläke otettiin käyttöön vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Eläkkeen aloittaneista valtaosa on ottanut maksuun 50 prosenttia kertyneestä työeläkkeestään. Maksuun voi ottaa myös 25 prosenttia kertyneestä eläkkeestä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen aloittamiselle ei ole yläikärajaa.

Teksti: STT / Ville Väänänen

AVAINSANAT

Taas uusi lentolakon uhka kesäkuun alkuun

Ilmailualan Unioni (IAU) on antanut ilmoituksen työnseisauksesta keskiviikolle 4. kesäkuuta. Asiasta kertoo sovittelija Nina Pärssinen viestipalvelu X:ssä.

Tänään on soviteltu IAU:n ja Palvelualojen työnantajien Paltan välistä lentoliikenteen palveluja koskevaa työriitaa. Ilmoitus työnseisauksesta annettiin sovittelun aikana.

IAU on ilmoittanut lakoista myös perjantaille 30. toukokuuta ja maanantaille 2. kesäkuuta, jos sopua ei synny.

Sovittelua jatketaan Pärssisen mukaan ensi viikon maanantaina.

AVAINSANAT

Rakennusalan maahanmuutto väheni, opiskelijoita tuli ennätysmäärä

  • Kotimaa
  • 20.05.2025
  • 14:45
  • (Päivitetty: 20.05. 14:51)

Suomeen suuntautuvassa työperusteisessa maahanmuutossa oli viime vuonna laskua etenkin sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Aasiasta tulevien opiskelijoiden määrä sen sijaan kasvoi.

Kehitys käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuoden 2024 vuosiraportista.

Esimerkiksi rakennusalalle myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat vähenivät 72 prosenttia edellisvuodesta, kertoi Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedotteessaan tiistaina.

-  Arvioimme, että talouden heikko suhdannetilanne ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet myönnettyjen lupien määrän laskuun. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan lupamäärissä puolestaan näkyi julkisen sektorin ja etenkin hyvinvointialueiden heikko taloustilanne, sanoi Migrin tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä tiedotteessa.

Ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen työnteon perusteella myönnettiin yhteensä noin 11  100. Pudotusta oli noin 23 prosenttia vuodesta 2023. Historiallisesti tarkasteltuna määrä oli Migrin mukaan silti korkea.

Suomeen tullaan edelleen töihin pääosin Aasiasta. Yleisimmät hakijakansalaisuudet viime vuonna olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam. Thaimaan kansalaiset nousivat toiseksi suurimmaksi ryhmäksi luonnonmarjanpoimijoiden hakemien työlupien vuoksi.

SEN SIJAAN opiskelijoiden maahanmuuton trendi on kasvava. Opiskeluperusteisia ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, yhteensä vajaat 14  200.

Aasian maat olivat merkittävästi edustettuina myös opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa. Eniten opiskelijoita saapui Bangladeshista, Nepalista ja Kiinasta.

Yleisin syy muuttaa Suomeen oli perhe. Vuonna 2024 ensimmäisen oleskeluluvan perhesiteen perusteella sai noin 18  000 ihmistä, mikä oli pudotus edellisvuoden ennätysluvuista.

Monet perheet haluavat jatkaa oleskeluaan Suomessa, sillä jatkolupia myönnettiin huomattavasti enemmän kuin vuonna 2023.

-  Myös perhesideluvissa Aasian maat olivat kärjessä. Tätä selittää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden lisääntynyt muuttoliike, Hirvelä kertoo.

Venäjä puolestaan putosi pois viiden suurimman hakijakansallisuuden joukosta.

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN määrä väheni täällä lähes puoleen edellisvuodesta. Viime vuonna jätettiin yhteensä noin 2  900 turvapaikkahakemusta.

EU-alueen korkea turvapaikkahakemusten määrä ei siis ole heijastunut Suomeen.

-  Hakemusmäärän kasvua hillitsivät itärajan sulun lisäksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta, Suomen maantieteellinen sijainti sekä tiettyjen kohdemaiden, kuten Saksan, Espanjan, Italian ja Ranskan, vetovoimatekijät Suomeen verrattuna, Hirvelä sanoo tiedotteessa.

Yleisimmät turvapaikanhakijoiden lähtömaat olivat Somalia, Afganistan ja Irak. Näidenkin maiden kansalaisten jättämien hakemusten lukumäärät kuitenkin pienenivät.

AVAINSANAT

Tyly ennuste työmarkkinoille – ”Käänne nousuun on siirtynyt aina vain eteenpäin”

Työmarkkinoiden käänne siirtyy edelleen kauemmas tulevaisuuteen, ennustaa työ- ja elinkeinoministeriö. Käänteen ennustetaan siirtyvän noin puolella vuodella viime syksynä ennustetusta.

-  Taantuman pitkittyessä ja talousennusteiden heikentyessä myös työmarkkinoiden käänne nousuun on siirtynyt aina vain eteenpäin, todetaan ministeriön tuoreessa työmarkkinaennusteessa.

Ennusteen mukaan työllisyys alkaa kasvaa tämän vuoden loppupuolella, viimeisellä vuosineljänneksellä. Työttömien työnhakijoiden määrä taas kääntyisi laskuun ensi vuoden ensimmäisellä puolikkaalla.

Tänä vuonna ministeriö ennustaa työllisyysasteen laskevan 71,6 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyysaste nousisi vain hieman 71,8 prosenttiin ja sitä seuraavana vuonna 72,2 prosenttiin.

Henkilöissä mitattuna työllisyys vähenisi tänä vuonna 6  000 ihmisellä verrattuna viime vuoteen. Ensi vuonna työllisyys kasvaisi keskimäärin 21  000 ihmisellä ja vuonna 2027 keskimäärin 27  000 ihmisellä.

Petteri Orpon (kok.) hallitus tavoittelee hallitusohjelmansa mukaan työllisyysasteen nostamista ”pidemmällä aikavälillä” 80 prosenttiin.

LUOTTAMUSTA työmarkkinoilla heikentää erityisesti globaalin kauppasodan uhka, ennusteessa sanotaan. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on asettanut keväällä tuontitulleja ympäri maailmaa.

Ennusteen mukaan epävarmassa tilanteessa monet yritykset odottavat näkymien selkeytymistä ja viivästyttävät rekrytointejaan. Tilanne aiheuttaa myös kuluttajille epävarmuutta. Suomessa työllisyyttä heikentävät ja kuluttajien epävarmuutta lisäävät myös leikkaukset julkisiin palveluihin.

Talouskasvun käynnistyminen näkyy työmarkkinoilla viiveellä. Viive on ministeriön mukaan aiempia taantumia pidempi.

-  Kasvavan epävarmuuden takia työmarkkinat ovat reagoineet talouskasvun käynnistymiseen ja korkojen laskuun vaisusti, ennusteessa tiivistetään.

-  Julkisen sektorin kohonnut työttömyysuhka, sosiaalietuuksien tason lasku ja verojen korotukset ovat vieneet potkun luottamuksen palautumiselta. Investoinnit ja kulutus ovat edelleen matalalla tasolla ja asuntokaupan käynnistyminen on hidasta. Julkisen sektorin säästöpaineet näkyvät työllisyyskehityksessä suoraan.

PITKÄAIKAIOSTYÖTTÖMYYDEN ennustetaan jatkavan kasvuaan. Ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa tänä vuonna keskimäärin 125 000:een, ensi vuonna 140 000:een ja sitä seuraavana vuonna 142 000:een.

-  Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kiihtynyt huolestuttavalla tavalla viimeisen puolen vuoden aikana. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvutrendi on tällä hetkellä vahva. Lisäksi suurella määrällä työttömiä työnhakijoita työttömyyden kesto lähestyy yhtä vuotta, mikä on pitkäaikaistyöttömyyden raja, ennusteessa sanotaan.

Ennusteessa puhutaan jo historiallisista määristä. Ministeriö sanoo, että pitkäaikaistyöttömiä olisi tämän vuoden lopussa jo 136  000.

-  Siitä olisi ennusteen toteutuessa enää muutaman tuhannen henkilön ero 1990-luvun laman jälkeiseen ennätykseen pitkäaikaistyöttömien määrässä, joka oli korkeimmillaan vuositasolla noin 143 000.

Ennusteessa taso saavutettaisiin ensi vuonna. Ministeriö tosin huomauttaa, että työikäistä väestöä ja työvoimaa on enemmän kuin 1990-luvulla.

AVAINSANAT

Teollisuusliiton puheenjohtajisto jyrähti Israelin toimista: kansainvälinen työväenliike on aina ihmisoikeuksien puolella

Palestiinalaiset kokosivat omaisuutensa ja lähtivät muuttamaan Israelin antaman evakuointimääräyksen jälkeen Khan Yunisissa 19. toukokuuta.

Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa tiistaina kuultiin liiton puheenjohtajilta painavat kannanotot myös Gazan tilanteesta.

Liiton puheenjohtaja Riku Aalto nosti esiin eilisen uutiset siitä, että Israel on päättänyt ottaa Gazan kaistan kokonaisuudessaan haltuunsa ja pakkosiirtää siviiliväestön muualle. Väestön pakkosiirto on sotarikos, mistä myös Suomen johto muistutti eilen Israelia.

– Toimet rikkovat kansainvälistä oikeutta, loukkaavat ihmisoikeuksia, ja ne haastavat koko kansainvälisen yhteisön uskottavuuden. Teollisuusliitto tuomitsee jyrkästi nämä Israelin suunnitelmat osana kansainvälistä työväenliikettä, joka on aina ihmisoikeuksien puolella, Aalto totesi puheessaan.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen luonnehti puheenvuorossaan, etteivät maailma ja ihmiset opi historiasta mitään.

– Edellisestä kansanmurhasta ei kuitenkaan ihan hirveän paljon aikaa ole ja seuraava on käynnissä. Kun siihen päälle otetaan vielä Ukrainan tilanne, niin voin sanoa, että jokin muukin asia on rikki kuin työmarkkinatoiminta, Lehtonen sanoi Aallon aiemmin pitämään puheeseen viitaten.

AVAINSANAT

Teollisuusliiton Aalto: ”Nykyinen sovittelijalaki ei voi jäädä voimaan”

Suomalainen työmarkkinamalli on rikki, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi liiton valtuuston kevätkokouksessa pitämässään puheessa.

– Sen rikkoi Petteri Orpon (kok.) hallitus, joka uskoi elinkeinoelämän lupaukset: että työllisyys kasvaa ja talous vahvistuu, kun työntekijöiden turvaa puretaan. Nyt tiedämme, ettei näin käynyt. Työttömyys on kasvanut ja velkaantuminen syventynyt, Aalto sanoi.

– Hallitus ja elinkeinoelämä hakivat heikompaa ammattiyhdistysliikettä ja pakotettua työrauhaa. Tuloksena oli päinvastaista: pitkittyneitä työtaisteluita ja kasvanutta epävarmuutta.

Aallon mukaan uusi valtakunnansovittelijaa koskeva laki on osa tätä ongelmaa. Aalto katsoo, että valtakunnansovittelijan toimiston rooli on muuttunut puolueettomasta sovittelijasta työnantajalinjaa tukevaksi toimijaksi.

– Sovittelijalain myötä neuvotteluasetelma on vinoutunut: työnantajalla on nyt kaksi ääntä – meillä vain yksi.

Aallon mielestä kuluva työmarkkinakierros on osoittanut, että työnantajapuoli käyttää sovittelijaa välineenä, ei tasapuolisena ratkaisijana.

– Tämä näkyy erityisesti siten, etteivät osapuolet löydä enää neuvottelemalla ratkaisuja edes silloin, kun valtakunnallinen yleinen linja on jo tiedossa. Työnantaja hakee mieluummin ratkaisua sovittelijan kautta, koska se haluaa punnita, saisiko Bulevardilta halvemman sopimuksen.

Aalto korostaa, että jos yleistä linjaa joudutaan toistuvasti hakemaan työtaistelujen ja sovittelijan avulla, järjestelmä ei toimi enää tarkoituksenmukaisesti.

– Ellei työmarkkinamallia korjata, työrauha horjuu kierros kierrokselta yhä pahemmin. Siitä voi muodostua uusi normaali – ja silloin Suomi menettää yhden tärkeimmistä vahvuuksistaan: vakaat ja ennakoitavat työmarkkinat.

Sovittelijalaki on joko kumottava ja palattava vanhaan tai sovittelijainstituutiota on uudistettava perusteellisesti.

AALLON mukaan Teollisuusliiton katse tähyää nykyisen hallituksen sijaan seuraavaan hallitukseen, jolle jää tehtäväksi rakentaa uudelleen toimiva työmarkkinamalli.

– Yksi asia on sen suhteen jo selvä: nykyinen sovittelijalaki ei voi jäädä voimaan. Se on joko kumottava ja palattava vanhaan, tai sovittelijainstituutiota on uudistettava perusteellisesti. Muuten järjestelmä rapautuu lopullisesti ja menettää merkityksensä.

Aalto katsoo, että myös muun muassa työrauhalainsäädäntö kaipaa korjausta.

– Yleisradion paljastukset suojelutyötä koskevan lain valmistelusta kertovat huolestuttavaa tarinaa: työnantajapuoli ja elinkeinoelämä ovat päässeet sanelemaan lainsäädäntöä suoraan ministerille. Se on suoraan sanottuna hävytöntä, Aalto paalutti.

Kytkökset elinkeinoelämän ja työnantajien sekä hallituksen välillä ovat Aallon mukaan niin tiiviit, että ne ovat saatuttaneet käytännössä kaikki työntekijöihin kohdistuvat lainsäädäntöheikennykset.

– Siksi voi olla, että niihin kaikkiin on myös tavalla tai toisella palattava seuraavalla hallituskaudella. Ylen paljastukset luovat pitkän varjon työelämää ja työmarkkinoita koskevien lainsäädäntömuutosten ylle. Yksityiskohtiin palaamme, kun liiton eduskuntavaalitavoitteet valmistuvat alkuvuodesta 2026.

Ihmiset eivät eronneet liitoista – he erosivat kokoomuksesta.

PUHEESSAAN Aalto nosti tapetille myös hallituksen päätöksen poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Aallon mukaan päätös on suora isku järjestäytyneitä työmarkkinoita ja yleissitovuutta vastaan.

– Tavoitteena on heikentää liittojen roolia työntekijöiden edunvalvojina ja työelämän kehittäjinä. Tavoitteena on myös murtaa yleissitovuus ja viedä sopiminen suoraan työntekijän ja työnantajan välille.

Tavoitteet tulivat Aallon mukaan erityisen selväksi, kun kokoomus julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan, jossa vertailtiin, kuinka paljon liittoon kuuluvan ja kuulumattoman käteen jää rahaa veronkevennysten jälkeen. Aallon mukaan kokoomus kehotti näin ihmisiä eroamaan liitosta.

– Kampanja oli poikkeuksellisen karkea ja epäonnistui täysin. Ihmiset eivät eronneet liitoista – he erosivat kokoomuksesta.

Aalto arvioi, että jos kokoomuksen somekampanjan kuvastossa olisi ollut opettajan sijaan peltiseppä, sahuri tai metallimies, olisi kampanja jatkunut, eikä anteeksipyyntöä olisi kuulunut. Nyt kokoomuksen viestinnästä pahoiteltiin kampanjaa ja kuva poistettiin.

– Kampanja lopetettiin, koska kokoomus säikähti opettajien, itselleen tärkeän sidosryhmän, reaktiota.

Aallon mukaan työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistoa ei valmistella todellisuuudessa molempia osapuolia tasapuolisesti ja vastavuoroisesti kohdellen.

– Todellisuudessa muutos kohdistuu vain työntekijäpuoleen. Vaikka uudistus voidaan saada näyttämään tasapuoliselta paperilla, työnantajille jätetään keinot kiertää sen vaikutukset. Valmistelu tässä asiassa on yhtä uskottavalla pohjalla kuin yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset – eli ei millään.

AVAINSANAT