VALIKKO

”On puhuttu ihan puuta heinää” – kansanedustaja saneeraisi sairaalaverkkoa hallitusta rohkeammin

Kokoomuksen kansanedustaja Maaret Castrén saapui eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen Helsingissä 10. joulukuuta.

Heinäkuussa varasijalta kansanedustajaksi noussut HUS-yhtymän toimialajohtaja ja akuuttilääketieteen professori Maaret Castrén (kok.) olisi karsinut sairaalaverkkoa Petteri Orpon (kok.) hallitusta rohkeammin.

Demokraatti kysyi Castrénin näkemystä Petri Virolaisen johtaman asiantuntijatyöryhmän viime vuonna julkistettuun esitykseen, jossa Suomesta olisi karsittu myös nykyisin toiminnassa olevia keskussairaaloita.

Castrén kertoo ymmärtävänsä, että pienempikin sairaalaverkon uudistaminen on poliittisesti vaikeaa.

– Olen vähän samaa mieltä kuin Helsingin apulaispormestari, että tätähän on pikkuhiljaa tässä vuosien varrella rukattu. Että oltaisi tehty vähän niin kuin Tanskan malliin, että oltaisiin sitten kunnolla katsottu, että missä ne (laajat ympärivuorokautiset päivystykset) kannattaa olla yli kaikkien kunta- ja hyvinvointialue- ja yliopistosairaala-alueiden.

Tanskassa erikoissairaanhoito on keskitetty viidelle alueelle.

HELSINGIN apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.) arvosteli hallitusta viime viikollla Helsingin Sanomissa rohkeuden puutteesta. Sazonovin mukaan Virolaisen työryhmän esitys olisi pitänyt toteuttaa ainakin pääosiltaan.

Hallitus päätti toteuttaa ryhmän esityksestä vain osan ja on nyt lakkauttamassa yöpäivystyksen Iisalmesta, Jämsästä, Kouvolasta, Raahesta ja Varkaudesta viimeistään ensi vuoden lopussa. Kouvolaan jää kuitenkin jonkinlainen perusterveydenhuollon yöpäivystys. Vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä, Oulaisten Oulaskankaalla, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa ei voisi enää tehdä ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia.

Yle kertoi perjantaina, että Oulaskankaan tilannetta katsotaan vielä loppumetreillä uudelleen. Eduskunnan on määrä äänestää sairaalaverkosta ensi tiistaina.

Virolaisen ryhmän esityksessä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita olisi jätetty toimintaan 10-13. Orpon hallitus olisi pitämässä niitä 13, mutta lisäksi Suomeen on jäämässä viisi monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä tarjoavaa keskussairaalaa.

CASTRÉN on ollut itse sulkemassa Raaseporin yöpäivystystä HUSin hallinnossa. Muutos tulee voimaan vuoden alusta, jolloin päivystys korvautuu kello 8-20 auki olevalla akuuttivastaanotolla. Muutos ei Castrénin mukaan vaaranna ihmishenkiä.

– Jos sairastut vakavasti esimerkiksi Hangossa, saat vaikka aivoinfarktin tai aortta-aneurysman repeämän, niin ei olisi 30 vuoteen tullut mieleenkään, että joku pysähtyisi Raaseporin tai edes Jorvin sairaalassa. Nämä potilaat viedään 135 kilometriä lopulliseen hoitopaikkaan, joka on kaiken tutkimuksen mukaan se periaate hengen pelastamiseksi. Tämä perustuu tutkimusnäyttöön. Tämä ei ole minun mielipiteeni yliopistosairaalan kasvattina.

– Tuolla salissahan (eduskunnan täysistunto) on puhuttu ihan puuta heinää, kun on puhuttu siitä, että nyt joku kuolee sen takia, että jonkun pienen sairaalan yöpäivystys lakkaa, Castrén lataa.

”Siellä on se yksi aika kokematon lääkäri, joka yksin yrittää huseerata kaikkea mahdollista.”

Pienten sairaaloiden yöpäivystyksissä on Castrénin mukaan usein vähän potilaita ja heistä monet olisi voitu hoitaa illan kiirevastaanotolla.

Castrén mainitsee Kirkkonummen kiirevastaanoton rohkaisevana esimerkkinä, joka vähentää tarvetta turvautua laajempaan erikoisairaanhoidon yöpäivystykseen.

– Emme juurikaan näe Jorvin yöpäivystyksessa kirkkonummelaisia. Siinä on selkeä ero muualta Länsi-Uudeltamaalta tuleviin.

SUOMEEN pitäisi Castrénin mukaan saada lisää kriisivastaanottoja, jotka palvelisivat asiakkaita iltaisin ja viikonloppuna.

– Olen tehnyt tämän Raaseporin kohdalla ja olen vakaasti sitä mieltä, että kun hyvinvointialue ottaa sen nyt vuodenvaihteessa hoitaakseen, kiirevastaanotto tulee ja siellä on kokeneet terkkarilääkärit ottamassa vastaan, niin se on vähän niin kuin omalääkäri.

Suomessa pitäisi Castrénin mukaan päästä irti ajatuksesta, että sairaalan seinät tuovat turvallisuutta, kun näin ei pienempien yksiköiden yöpäivystysten kohdalla hänen mukaansa ole.

– Siellä on se yksi aika kokematon lääkäri, joka yksin yrittää huseerata kaikkea mahdollista.

Suomessa toimii lisäksi valtakunnallinen puhelimitse tavoitettava 116117-päivystysapu, jota voi konsultoida ennen kuin lähtee yöllä päivystykseen. Castrén mainitsee myös yhden hengen nurse-practitioner-tyyppiset ensihoidon yksiköt, joita on nykyisen jonkin verran myös Suomessa. Yksiköiden tarkoitus ei ole kuljettaa potilaita.

Esimerkiksi Helsingissä ensihoito jättää Castrénin mukaan hoidettuna tai arvioituna kotiin jo lähemmäs 35 prosenttia potilaista.

Myös kotihoidon yöpartioita on paikoin valjastettu käymään vanhusten luona yöaikaan.

– Meillähän on paljon yöllisiä palveluja. Ei ole niin, että ihminen jää yöllä hoitamatta.

PIENTEN sairaaloiden yöpäivystyksiä hoidetaan Castrénin mukaan usein verrattain nuorilla vuokralääkäreillä.

– Isommissa sairaaloissa kokeneet ovat kotona ja heidät voi soittaa paikalle. Ei esimerkiksi Raaseporissa sellaista takapäivystyshommaa ollut. Enkä usko, että näissä pienissä sairaaloissa on. Voit kyllä soittaa puhelimella, mutta ei sieltä kukaan tule sinua sinne auttamaan.

Uudellamaalla kaikki vakavasti loukkaantuneet ja kriittisesti sairaat on jo pidempään kuljetettu suoraan Meilahden sairaalaan.

– Meillä ei ole sellaista mahdollisuutta, että meillä olisi kaikkien alojen erikoislääkärit päivystämässä jokaisessa paikassa, jossa on punainen risti. Sehän on ihan mahdoton ajatus. Eihän neurokirurgeja ole ollut missään muualla kuin yliopistosairaaloissa. Olemme järkevästi suostuneet siihen, että se on keskitetty.

Pitäisikö seuraavan vaiheen olla se, että keskussairaaloiden määrää ryhdytään vähentämään kuten Virolaisen työryhmän esityksessä?

– Sellainen vaihe pitää tulla, että osaaminen ja voimat keskitetään sairaaloissa niin, että niitä on tarpeeksi ja kaikkina vuorokauden aikoina hyvin resurssein.

– Keskustelu siitä, mikä on oikea hoito, kenelle se pitää antaa ja missä, on täysin kesken.

Eli nyt tehdään se mitä poliittisesti pystytään, mutta olisi pitänyt tehdä enemmän?

– Monet hyvinvointialueet ovat itse tehneet ratkaisuja. Olen kuullut Varsinais-Suomen ihmisten puhuvan, että on mietitty, miten Salon toimintaa jatketaan. Jos tämä nyt antaisi sysäystä siihen, että hyvinvointialueillakin tulisi kehitystyötä siihen suuntaan, että tätä keskitettäisiin vielä ja kehitettäisiin niitä muita palveluita.

Juttuun lisätty virke ”Kouvolaan jää kuitenkin jonkinlainen perusterveydenhuollon yöpäivystys” kello 16.14.

AVAINSANAT

Vihreät uusi koko varapuheenjohtajistonsa

Vihreiden puoluekokouksessa vaihtui koko varapuheenjohtajisto.

Puheenjohtajistoon nousevat Vihreiden puoluevaltuuston entinen varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi Lahdesta, kaupunginvaltuutettu Shawn Huff Helsingistä sekä kansanedustaja Jenni Pitko Oulusta.

– Vihreiden tulee olla se puolue, jolla on kyky asettua toisten ihmisten asemaan, Pyhälammi totesi valintansa jälkeen

– Uskon Vihreisiin muutosvoimana ja koen, että meitä tarvitaan tässä ajassa enemmän kuin koskaan ennen. Erityisesti siksi, että luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemisen kanssa on kiire. Kun Vihreät eivät ole hallituksessa, luonto- ja ilmastotyö ottaa takapakkia, linjasi puolestaan Pitko.

– Meidän on oltava samaistuttava, avoin ja helposti lähestyttävä puolue. Sellainen, johon mahdollisimman moni voi nähdä itsensä kuuluvaksi, Huff totesi.

Vihreiden puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin alue- ja kaupunginvaltuutettu, sote-alan ammattilainen, Heidi Aaltonen Raisiosta.

Aiemmin Hämeenlinnassa puoluekokous valitsi jatkokaudelle puolueen puheenjohtaja Sofia Virran sekä puoluesihteeri Anna Moringin. Kumpikaan heistä ei saanut puoluekokouksessa haastajaa.

.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Tuppurainen: Oikeistohallitus rapauttaa omin toimin tulopohjaa – taustalla oikeistolainen ideologia

Talouspolitiikan sääntöihin tehdyt poikkeuslausekkeet pelastivat hallituksen, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toteaa.

Hän sanoo Suomen välttäneen EU:n komission talouspolitiikan tarkkailuluokan vain hiuksenhienosti ja puolustusmenojen kasvavista kuluista johtuen.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että hallituksen talouspolitiikka olisi onnistunut tai saanut tunnustusta. Tosiasiallisesti julkisen talouden liikkumavara on erittäin kapea ja tulopohjaa rapautetaan hallituksen omin toimin. Tämä ei ole kestävää politiikkaa, vaan hallituksen toimet heijastavat oikeistolaista ideologiaa, Tuppurainen toteaa.

TUPPRAINEN näkee, että hallitus ja pääministeri Orpo on kuitenkin joutunut valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen tarkkailuluokalle. VM:n kansliapäällikkö joutui julkisesti vakuuttamaan, että ministeriön laskelmat ovat edelleen luotettavia ja puolueettomia.

Tuppuraisen mukaan velkaantuminen kiihtyy koska hallitus on epäonnistunut kasvun ja työllisyyden hoidossa. Nyt hallituksen olisi korkea aika tunnustaa tosiasiat.

– Hallituksen 10 miljardin euron sopeutuksesta on toteutumassa noin puolet hallituskauden aikana, ja hallituksen menolisäykset ja veronkevennykset rikkaille syövät loput valtiovarainministeriönkin laskelmienkin mukaan, Tuppurainen kertaa.

Hallituksen pitäisi kertoa, miten kasvavat puolustuksen resurssitarpeet rahoitetaan aikana, jolloin hallitus velkaantuu ennätystahtia.

TUPPURAISEN mukaan hallituksen toimille on todellinen ja vastuullinen vaihtoehto. SDP esitti kasvutoimensa vuoden 2024 vaihtoehtobudjetissa, jossa taloutta tasapainotaan.

– Pääministerillekin on viety näkemyksemme, miten kotimarkkinat ja investoinnit saadaan jälleen liikkeelle. Tämä tehdään kohdentamalla veronalennukset ja säästöt suhdannepoliittisesti viisaammin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin.

– Olemme julkaisseet esimerkiksi kasvuvoimapaketin pienille yrityksille. Meillä on esityksessämme myös investointikannustin. Varakkaimpien veronkevennykset velkarahalla eivät sen sijaan ole perusteltavissa, Tuppurainen listaa.

TUPPURAINEN perää hallitukselta ja pääministeri Orpolta myös selkeää esitystä siitä, miten puolustusmäärärahojen korotukset rahoitetaan.

Hän sanoo SDP:n kertovan kantansa puolustusmäärärahojen korotusten rahoittamisen kokonaisuuteen, kun ensi vaalikauden talouslinjaukset valmistellaan.

– Sen sijaan, että kokoomus käy taistelua kuvitteellisia olkiukkoja vastaan, niin kannattaisi keskittyä itse kertomaan, miten kasvavat puolustuksen resurssitarpeet rahoitetaan aikana, jolloin hallitus velkaantuu ennätystahtia. Ainakaan maamme kaikkein hyvätuloisimpia ja varakkaimpia ei voi toistuvasti vapauttaa vastuusta, myöskään puolustusmäärärahojen osalta.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Suhonen: Joko ps on valmis vastustamaan työntekijöiden aseman heikentämistä?

Tänään perussuomalaisen puolueen ammattiyhdistyssiipi, Peruspuurtajat ry, kertoi, että he ovat pettyneitä hallituksen tekemään politiikkaan, joka on heikentänyt työntekijöiden oikeuksia.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) ei ole yllättynyt Peruspuurtajinen ulostulosta, mutta kysyy, olisiko perussuomalaisten jo aika tehdä johtopäätöksiä.

– Peruspuurtajat ry hämmästelee, että työntekijöiden luottamus perussuomalaisiin on romahtanut. Siinä sitä riittääkin hämmästelemistä. Olisiko perussuomalaisten jo aika tehdä johtopäätöksiä, Timo Suhonen kysyy.

Hän muistuttaa, että hallitus on muun muassa tuomassa eduskuntaan esityksen, jossa pyritään heikentämään työntekijän irtisanomissuojaa ja helpottamaan määräaikaisten työsuhteiden tekemistä.

– Hallitus on tehnyt suorastaan ennätyksen työntekijöitä kurittavissa lakimuutosten määrässä. Ovatko perussuomalaisten edustajat nyt jo vihdoin valmiita torppaamaan vielä tulossa olevat esitykset työntekijöiden aseman heikentämisestä?

Hallitus on tehnyt suorastaan ennätyksen työntekijöitä kurittavissa lakimuutosten määrässä.

SUHONEN muistuttaa, että SDP on eduskunnassa jokaisen ­työntekijöitä kurittaneen hallituksen esityksen ja päätöksen kohdalla todennut, että nämä toimet eivät ole oikein.

– Vastauksena olemme saaneet salissa kuulla perussuomalaisilta ylimielistä vähättelyä ja suorastaan naureskelua.

– Jään mielenkiinnolla odottamaan, joko ylimielisyys ja naureskelu muuttuu perussuomalaisilla vakavammaksi asioiden hoitamiseksi, kun työntekijöitä koskevista lakiesityksistä päätetään syksyllä.

AVAINSANAT

Orpo: Lisävelka tai veronkorotus ei ole ratkaisu Nato-menoihin

Jos Nato-maat päättävät uudesta tavoitteesta, sen saavuttaminen vaatisi myös Suomelta mittavia panostuksia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa ymmärtää, että Naton kaavaileman uuden puolustusmenotavoitteen vaatimia rahoja ei kerätä veronkorotuksin tai valtionlainalla.

-  En halua lähteä siitä helposta ratkaisusta, että otetaan vielä enemmän velkaa, korotetaan veroja.

Orpo kommentoi asiaa toimittajille kokoomuksen puoluevaltuuston yhteydessä lauantaina.

Orpon mielestä verojen korottaminen tai velanotto ei ole oikeastaan edes mahdollista, koska veroprosentit ovat Suomessa niin suuria ja velkaa on kriittisen paljon.

Hän sanoi, että ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

-  On liian helppoa keksiä joku uusi vero ja ummistaa silmät siltä, että meidän täytyy saada useampi suomalainen töihin, enemmän kasvua ja sitä kautta lisää tuloja.

Ainoa kestävä tapa saada valtiolle lisää tuloja on talouskasvu ja työllisyys.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina, että Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä puolustusmenotavoitteen nostamisesta.Jos Nato-maat päättävät kesäkuun lopussa puolustusmenotavoitteen nostamisesta viiteen prosenttiin kunkin maan bruttokansantuotteesta, tavoitteen saavuttaminen vaatii Suomelta pitkäaikaista ja mittavaa panostusta.

Orpon mukaan hänen hallituksensa nostaa puolustusrahoituksen tasoa ja käynnistää investointeja puolustuksen vahvistamiseksi.

-  Seuraavien hallitusten tulee siitä jatkaa, tai sitten päättää jotain muuta, sanoi Orpo.

Tällä hetkellä Nato-maiden tulisi käyttää puolustukseen summa, joka vastaa kahta prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Jäsenmaat täyttävät velvoitteen vaihtelevasti.

Puolustukseen panostaminen on saanut vauhtia Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kritiikistä ja uhkailuista. Presidentiksi palattuaan Trump sanoi vaativansa kaikkia Nato-maita käyttämään puolustukseen vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

AVAINSANAT

Kokoomus ja vihreät nokittelevat puolustusmenojen nostosta

Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän, kansanedustaja ja sotatieteiden dosentti Jarno Limnell (kok.) muistuttaa.

Vihreiden puoluekokouksessa tänään puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen arvosteli hallitusta siitä, että se linjasi Naton huippukokouksessa puolustusmenojen nostamisesta ilman, että tavoitteelle olisi haettu kaikkien puolueiden hyväksyntää.esitetti kriittisiä näkemyksiä puolustusmenojen kasvattamisesta.

Limnell pitää keskustelua tärkeänä, mutta muistuttaa, että nykyisessä turvallisuustilanteessa on katsottava tosiasioita silmiin.

Limnell muistuttaa, että turvallisuuden vahvistaminen edellyttää myös taloudellisia panostuksia. Hänen mukaansa Suomen ja koko Euroopan on nyt tehtävä strategisia valintoja, jotka rakentavat uskottavaa puolustusta ja ehkäisevät konflikteja ennalta.

– Turvallisuus maksaa, mutta sen puute maksaa vielä enemmän. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan perusteita. Siksi puolustusmenojen nostaminen ei ole ideologinen kysymys, vaan realismia tässä ajassa, Limnell toteaa.

Limnellin mukaan keskustelu puolustusmenojen mahdollisesta nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuten Naton sisällä on alustavasti esitetty on ymmärrettävä osana laajempaa muutosta eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa.

– Kyse ei ole yksittäisestä prosenttiluvusta, vaan uskottavuudesta ja valmiudesta. Meidän on pystyttävä puolustamaan itseämme ja toisiamme. Tähän sisältyy niin sotilaallinen suorituskyky kuin kriisinkestävyyden, huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden vahvistaminen.

Hän pitää tärkeänä, että Suomessa käydään avointa ja asiallista keskustelua puolustuspanostuksista.

– Vihreiden kokouksessa esitetty kritiikki on osa demokraattista keskustelua ja siihen on syytä suhtautua vakavasti. Mutta turvallisuus ei voi perustua toiveajatteluun. Sen on perustuttava varautumiseen.

– On tärkeää ymmärtää, että juuri nyt, kun Venäjän huomio on Ukrainassa, Euroopalla on strateginen ikkuna vahvistaa omaa puolustustaan. Näitä päätöksiä ei voi enää tehdä sitten, kun kriisi on jo ovella.

AVAINSANAT