VALIKKO

Olisiko perussuomalaisten synty voitu estää? – Soini näkee keskustan tehneen ison strategisen virheen

Esko Aho esitteli uutuuskirjaansa Hetki lyö Otavan tilaisuudessa Helsingissä tänään.

Entinen pääministeri Esko Aho (kesk.) kertoo tänään ilmestyneessä kirjassaan Hetki lyö – Päättämällä kohti parempaa (Otava 2024) tarinan SMP-legenda Veikko Vennamosta.

Hän muistelee saaneensa huhtikuun 13. päivänä 1994 Kesärantaan SMP:n perustajan Vennamon vieraakseen.

Vennamo aloitti uransa maalaisliitossa, mutta hävittyään vuonna 1956 puheenjohtajavaalissa V. J. Sukselaiselle hän ryhtyi valmistelemaan oman puolueen perustamista, mikä toteutuikin 1959. Tämä johti luonnollisesti isoihin ristiriitoihin keskustan kanssa.

– Puhuimme Kesärannassa Veikko Vennamon mahdollisesta ”historiallisesta paluusta” keskustan riveihin. Vennamo piti sitä mahdollisena, mutta sillä ehdolla, että osoittaisimme hänelle jonkinlaisen henkilökohtaisen tunnustuksen. Se hanke jäi toteutumatta, mutta vuoden 1996 elokuussa sain Johannes Virolaisen ja Veikko Vennamon sovintolounaalle yhteisen pöydän ääreen. Valitettavasti hotelli Tornin kabinetissa käyty keskustelu jäi taltioimatta, Aho kertaa kirjassaan.

SITTEMMIN perussuomalaisia vuonna 1995 perustamassa ollut Timo Soini aloitti SMP-uransa 1970-luvulla. Soini toimi SMP:n puoluesihteerinä vuodesta 1992 aina puolueen 1995 konkurssiin saakka.

Soini allekirjoittaa Ahon kirjan kuvaukset. Keskusta yritti lähentyä Vennamoa ja Vennamokin lämpeni asialle.

Asia karahti siihen, että Karjalan liitto lähti hakemaan Vennamolle ministerin arvoa, tuloksetta.

– Se jumiutui sitten arvonimilautakuntaan ja siitä Veikko suivaantui. Uskon, että jos se olisi järjestynyt, niin paluu keskustaan olisi tapahtunut sitä kautta, että hänen elämäntyönsä olisi tunnustettu. Koska SMP sitten meni konkurssiin 1995, senkin puolesta se olisi sopinut. Veikkohan oli meille kiukkuinen SMP:n konkurssista eikä perussuomalaisia sympatiseerannut. Mutta sitten kun (Raimo) Vistbacka avauspuheessa sanoi, että nyt olisi vanhan isännän syytä miettiä porttien porttia, sitten Veikko lopetti haukkumisen – ei liittynyt tietenkään mutta se loppui sitten.

AHON mainitsemasta ”sovintolounaasta” Soini on kuullut, että tapaaminen oli hyvä. Hänen käsittääkseen siihen osallistuivat vain Virolainen, Vennamo ja Aho.

– Veikko oli siitä lähipiirilleen puhunut, että he saivat Jussin (Virolaisen) kanssa asiat hyvään malliin. Se on arvostettava kätilöinti kyllä Aholta.

Soinin mielestä keskusta teki myös ison strategisen virheen vuonna 1995, kun se ei pyytänyt esimerkiksi Vistbackaa, häntä eikä Urpo Leppästä puolueeseensa.

– He olettivat, että ei meistä ole mihinkään. Meitä suivaannutti se aika paljon silloin. Muistan sen, että minään ei pidetä.

– Luulen, että varsinkin siinä tapauksessa, jos ne olisivat onnistuneet Veikon saamaan ja sanoneet, että tulkaa te kaikki muutkin, niin siitä olisi ollut aika vaikea kieltäytyä.

Luulet, että teistä olisi tullut keskustalaisia?

– Kyllä siinä varmaan olisi sellainen aika iso mahdollisuus juuri siinä kontekstissa, koska SMP:n konkurssi oli kamala paikka meille kaikille. Veikko suuttui siinä tietysti meille, vaikka minäkin hänelle sanoin, että mitä meille suutut, koska me menimme komentosillan mukana pohjaan. Me olimme loppuun asti mukana. Mutta totta kai minä ymmärrän sen hänen tuskansa siinä.

Soini arvioi, että keskusta katsoi, että SMP on lyöty eikä ”noista ole mihinkään”.

– Siinä oli kuitenkin se, että Vistbacka oli valittu eduskuntaan 1995. Vaikka puolue meni konkurssiin, siinä olisi ollut yksi kansanedustaja. Mutta eivät ne kunnolla Raimoakaan lähestyneet eikä meistä ketään. Sitten me lähdimme sille kuuluisalle Saarijärven reissulle, Soini sanoo ja viittaa siihen, että perussuomalaisten perustamisesta päätettiin saarijärveläisessä saunassa Soinin, Vistbackan, Leppäsen ja Kari J. Bärlundin kesken.

Olisitteko voinut mennä ilman Vennamoa keskustaan?

– Se olisi ollut varmaan jo vähän vaikeampi, mutta siinä Veikon vanavedessä se olisi varmaan mennyt aika kivuttomasti silloin.

Sinänsä Vistbackalla, Soinilla eikä Bärlundilla ollut keskustataustaa Vennamon tavoin.

– Mutta kyllä me niin lyötyjä ja nenänvartta pitkin katseltuja silloin oltiin, että kyllä minä sen tunnelman muistan.

Soinia lähestyttiin tuona aikana vain ay-liikkeestä Hakaniemestä. He näkivät hänessä tulevaisuuden miehen ja lupasivat, että hänestä tehdään kansanedustaja, käytännössä demari. Soini oli jäänyt SMP:n konkurssin myötä työttömäksi ja saanut SAK:sta töitä. Soini ei tarjousta ottanut vastaan, vaikka se hänen mukaansa mieltä lämmittikin.

SOINI kokee Ahon liikkuneen oikealla asialla keskustan ja Vennamon sekä Virolaisen kannalta.

– Sehän olisi ollut aika merkittävä juttu, jos Veikko olisi palannut (keskustaan) takaisin. Mutta Veikkohan ei ikinä olisi voinut palata ilman, että häntä pyydetään ja ilman että hänen uransa ja ansiot tunnustetaan. Mutta Aho oli tähän valmis ja lähti ajamaan sitä kuten Karjalan liitto, mutta arvonimilautakunta ei sitä hyväksynyt ja siitähän Veikko sitten suuttui.

Vennamo katsoi, että hänet oli nolattu. Soinin mielestä Vennamo olisi arvonimen ansainnut muun muassa ansioillaan sodan jälkeen asutustoiminnan johdossa. Arvonimilautakuntaan liittyviä kiemuroita on selostettu esimerkiksi toimittaja Unto Hämäläisen tekemässä jutussa Helsingin Sanomien vuonna 1996.

KESKUSTA on viime vuosina yrittänyt kotiuttaa myös Timo Soinia. Tunnustelua lienee ollut puolin ja toisin. Soini ei ole kuitenkaan Sipilän hallituskauden jälkeen lähtenyt ehdolle vaaleihin.

Soini toteaa, että hänellä on melko hyvä muisto hallitusyhteistyöstä keskustan kanssa.

– He olivat reiluja. Minulla oli paljon hankalampaa kokoomuksen kanssa Sipilän hallituksessa.

Soini kuvaa myös olevansa arvokonservatiivi eikä oikeistolainen ajattelutavaltaan.

– En ole talouspoliittinen oikeistolainen. Olen esimerkiksi pitänyt kansanterveyslakia ja peruskoulua hyvänä asiana ja nehän ovat punamullan tuotoksia.

Et ole fiskaalikonservatiivi?

– En ole. Olen aina käynyt myös isompien kimppuun, en koskaan pienempien kimppuun.

– Vennamolaisuuden ydin on siinä, että haasta ne, joilla on rahat ja valta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on kuvannut hänen ja perussuomalaisten edustavan fiskaalikonservatiivista ajattelua.

Onko nyky-PS pienempien kimpussa?

– Kyllä minun mielestä, ikävä kyllä. Ei kaikessa, mutta kyllä tämä retoriikka, niin en minä sitä omakseni tunnista, että annetaan koko ajan semioottisesti ymmärtää…

Soini sanoo ja vaikuttaa kiittävän puoluetta siitä, että kokee sen olevan ”Israelin ja kristinuskon puolella puheissa”.

– Mutta sitten pitäisi muistaa ne Raamatun kohdat, joissa sanotaan, että joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa. Samoin Laupias samarialainen ja Raamatussa aika monessa paikkaa sanotaan, että älä sorra muukalaista. Kyllä nämä ovat semmoisia asioita, joiden soisi olevan vähän toisella tolalla, Soini sanoo.

AVAINSANAT

Akavan puheenjohtaja soitti Orpolle kokoomuksen mainoksesta: ”Alatyylistä ja sopimatonta”

Maria Löfgren on johtanut Akavaa vuodesta 2022. Viime vuoden toukokuussa hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo kokoomuksen mainoskampanjan verojen keventämisestä olevan alatyylinen, rajan ylittävä ja kaikkia korkeakoulutettuja ammattiliittojen jäseniä loukkaava.

Aiemmin tänään opetusalan ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti Facebook-tilillään eroavansa kokoomuksesta 20 vuoden jäsenyyden jälkeen. Syyksi hän kertoi hallituksen työmarkkinapäätökset, etenkin ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen sekä vientivetoisen palkkamallin.

Viimeinen pisara Murrolle oli kokoomuksen mainoskampanja, jossa käytännössä kehotettiin eroamaan ammattiliitosta, jotta veronkevennyksistä jäisi enemmän käteen.

– En tietenkään kommentoi Katariinan päätöstä, koska se, mihin puolueeseen kuuluu tai ketä äänestää, on jokaisen oma asia. Mutta en voi kuin ihmetellä, onko tämä se viesti, jonka kokoomus haluaa korkeakoulutetuille ammatti-ihmisille lähettää – ja tätä kysyin myös pääministeri (Petteri) Orpolta itseltään puhelimessa, Maria Löfgren sanoi Demokraatille.

Mitä pääministeri vastasi?

– No, en ala siteerata, mutta sanotaanko, että tyylinsä mukaisesti. Eli pyöritteli sanoja.

MYÖS OAJ:n Murto kirjoitti fb-päivityksessään pitävänsä kokoomuksen mainoskampanjaa työn verotuksen keventämisestä ”erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan”.

– Kampanja on alatyylinen ja sopimaton, eikä varmasti edistä yhteistyötä akateemisten alojen kanssa vaikeassa taloustilanteessa. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä toivoisin, ettei tällaiseen lähdettäisiin ollenkaan, Akavan Löfgren kommentoi.

Sopimusyhteiskunnan kannattajaksi ilmoittautunut Murto kirjoitti, että ”onneksi opettajat ymmärtävät laajasti OAJ:hin kuulumisen merkityksen, muun muassa sen tuoman turvan, sopimusedunvalvonnan, liiton tarjoaman oikeusturvan ja lakipalvelun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut”.

– Akavalaisten järjestäytymisastetta ja intoa siihen nämä päätökset ja viestintätyyli eivät kyllä ole vähentäneet. Sanoisin, että pikemmin päinvastoin, Maria Löfgren tokaisi.

KOKOOMUS on nyt poistanut mainoskampanjansa Facebook-sivuiltaan.

Puolueen viestintäpäällikkö Raine Tiessalo vastasi Murron Facebook-päivitykseen ja pahoitteli puolueensa ”epäonnistunutta” viestintää tässä asiassa.

AVAINSANAT

Kokoomuksen kampanja sai OAJ:n Katarina Murron kupin nurin – luopuu puolueen jäsenyydestä

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto Educa-messuilla Helsingissä 25. tammikuuta 2025.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoo luopuneensa kokoomuksen jäsenkirjasta. Murto kirjoittaa asiasta Facebook-päivityksessä.

Murto kommentoi päivityksessään kokoomuksen kampanjaa, jossa vertaillaan työn verotuksen kevenemistä ammattiliittoon kuuluvien ja siihen kuulumattomien välillä.

– Pidän Kokoomuksen kampanjaa erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan, Murto sanoo.

MURTO KERTOO olleensa puolueen jäsen yli 20 vuoden ajan. Hänen mukaansa se on mahdollistanut parempaa vuoropuhelua ja mahdollisuutta ajaa palkansaajien ja Murron edustamien organisaatioiden etua, koska ulkokehältä on vaikeampi vaikuttaa.

– Jo vientimallilain säätämisen aikana pohdin asiaa, ja nyt toimin. Olen luopunut kokoomuksen jäsenyydestä, sillä olen vahvasti sopimusyhteiskunnan puolustaja. Minkään muun puolueen jäsenkirjaa en aio ottaa, hän kirjoittaa.

Murto kertoo, ettei hän ole koskaan ollut puoluepoliittisesti aktiivinen ja on työssään palkansaajien edunvalvojana vuodesta 2007 lähtien ajanut ”vain ja ainoastaan” jäsenten etua.

– Onneksi opettajat ymmärtävät laajasti OAJ:hin kuulumisen merkityksen, mm. sen tuoman turvan, sopimusedunvalvonnan, liiton tarjoaman oikeusturvan ja lakipalvelun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut.

Hän huomauttaa, että kukaan muu kuin OAJ ei olisi neuvotellut opettajille ostovoimaa parantavia palkankorotuksia ja uutta palkkaohjelmaa.

– Ammattiliitot ovat toiminnassaan hyvinkin erilaisia. Itse teen työtä jäseniä varten ja seison vahvasti OAJ:n arvojen takana: rakennamme sivistystä, vaikutamme rohkeasti, uudistamme yhdessä, toimimme oikeudenmukaisesti, hän sanoo.

KOKOOMUS poisti sittemmin kohua herättäneet mainoskuvansa Facebook-sivuiltaan. Puolueen viestintäpäällikkö Raine Tiessalo vastasi Murron Facebook-päivitykseen ja pahoitteli puolueensa ”epäonnistunutta” viestintää.

 

AVAINSANAT

Heinäluoma ja Kumpula-Natri Helsingin sote-leikkauksista: ”Härski ryöstöretki, riistoa ja epäloogista sanelua”

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen vain Helsinkiin kohdistuvia 35 miljoonan euron siirtymätasausleikkauksia vuosille 2026-27.
  • Helsinki
  • 06.05.2025
  • 14:51
  • (Päivitetty: 06.05. 14:54)

Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa hallituksen Helsingin sote-palveluihin kahdessa vuodessa esittämät 35 miljoonan euron leikkaukset aiheuttivat vähemmän yllättäen puheenvuoropyyntöjen vyöryn ja kiivasta debattia.

– Härski ryöstöretki helsinkiläisten veronmaksajien kukkarolle. On järjetöntä ja epäloogista rangaista siitä, että alue toimii juuri kuten hallitus on esittänyt, eli hoitaa talouttaan vastuullisesti. Nyt tilanne ja viesti on se, että rahat viedään ja aina vain leikataan, tehtiin mitä ja miten tahansa, Eveliina Heinäluoma (sd.) kommentoi.

Demareista Miapetra Kumpula-Natri moitti esitystä epäloogisuudesta ja siitä, ettei ”tässäkään asiassa ole suostuttu kuuntelemaan asiantuntijoita tai hakemaan ratkaisuja, vaan jatketaan jääräpäistä sanelua”.

– Helsingin riisto, jossa hallituksen käsi on syvällä sen taskussa, Kumpula-Natri tiivisti.

JÄRIN yllättävää ei ole sekään, että etenkin kokoomusedustajat puolustelivat päätöstä edellisen hallituksen sote-uudistukseen jättämillä ”valuvioilla”.

Kuitenkin myös kokoomusta edustavat poliitikot, väistyvä pormestari Juhana Vartiainen etunenässä, ovat arvostelleet kovin sanoin leikkauksia, kutsuen niitä muun muassa mielivaltaiseksi ja järjettömäksi rangaistukseksi.

Muusta oppositiosta hallituksen päätöstä ryöpyttivät etenkin Minja Koskela (vas.) ja Atte Harjanne (vihr.).

Koskelan mukaan hallituksen viesti on, että tekivät alueet mitä tahansa, aina leikataan ja viedään rahoitus. Harjanne puolestaan kysyi, miksi hallitus vihaa Helsinkiä.

Muutamat edustajat nostivat myös esiin epäilyksen siitä, ettei hallituksessa joko tiedetä tai välitetä, mikä on julkisen terveydenhuollon toimivuus paitsi yleisesti myös juuri tiiviisti kansoitetulla ja kasvavalla pääkaupunkiseudulla.

Tietyillä kriittisillä sektorilla, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, ilman työterveyshuoltoa tai varoja yksityisten palvelujen käyttöön avun saaminen ja hoitopolulle pääsy on Helsingissä käytännössä mahdotonta palvelujen ruuhkautumisen vuoksi.

AVAINSANAT

”Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden” – Näin pääministeri Orpo selventää pääkaupungin lisäleikkauksia

Pääministeri Petteri Orpo Ylen pääministerin haastattelutunnilla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 27. huhtikuuta.
  • Helsinki
  • 06.05.2025
  • 14:18
  • (Päivitetty: 06.05. 14:30)

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, etteivät hallituksen Helsingille esittämät kertaluonteiset 35 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ole kannustavia.

– Ei sitä nyt kannustavaksi malliksi voi ratkaista, mutta meidän haaste on yksinkertaisesti se, että kun sieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta pitää pystyä säästämään ja Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden, niin tämä on erittäin ikävä ratkaisu mutta se tehdään tässä vaiheessa. Helsinki pärjää kyllä, Orpo kommentoi eduskunnassa tiistaina.

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen kertaluonteisia siirtymätasausleikkauksia 15 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan Helsinkiin. Eduskunta käy tiistaina hallituksen esityksestä lähetekeskustelun.

Vielä helmikuussa Orpo totesi Demokraatin haastattelussa, että tavoitteena on kannustavuus.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi helmikuussa.

PÄÄMINISTERIN mukaan kannustavuus on edelleen hyvinvointialueiden rahoituksen tavoitteena, vaikka se ei Helsingin kohdalla parina seuraavana vuotena toteudukaan.

– Nyt kun kehitämme tätä rahoitusmallia eteenpäin, niin kyllä meidän on pakko saada sinne sellainen elementti, joka ihan aidosti kannustaa hyvään taloudenpitoon ja hyvään palveluiden järjestämiseen. Työ on kesken, Orpo sanoi tiistaina.

Pääministeriltä kysyttiin myös suurituloisten eläkeläisten veronkevennyksistä, joita muun muassa kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz on julkisesti hämmästellyt. Orpon mukaan suuria eläkkeitä saavien veroale tuli puoliväliriihessä ansiotuloverotukseen esitettyjen kevennysten sivutuotteena.

– Se ei ole ollut missään tapauksessa primääritarkoitus, vaan ensisijaisesti me olemme hakeneet työn verotuksen keventämistä, jota tehdäänkin puolellatoista miljardilla vaalikauden aikana kokonaisuudessaan, myöskin näiden ylimpien marginaalien laskemista. Kun nämä päätökset nyt sitten konkretisoidaan lakiesityksiksi, niin tämä kysymys varmasti katsotaan läpi siinä yhteydessä.

AVAINSANAT

Näin Purra ja Orpo kommentoivat palkkasopua, jota Tehykin ehti jo hehkuttaa

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on tyytyväinen valtion ja kunta-alan virka- ja työehtosopimusten syntyyn.

Tehy ehti jo tulla julkisuuteen laskemalla, että keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla ovat yli 14 prosenttia. Tätä on moni pitänyt kovana lukuna.

– En kommentoi työmarkkinapöytien ratkaisuja, pääasia, että on tultu sopimukseen sekä valtiolla, kunnilla ja hyvinvointialueilla, Purra kommentoi medialle eduskunnassa.

Purra pitää kuitenkin sopua sinänsä hyvänä asiana ja totesi, että se on myönteinen seikka myös palkansaajalle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi sopua sanomalla, etteivät poliitikot ole mukana palkkaneuvotteluissa. Hän sanoi, että on kuitenkin selvää, että ”tämä on kova lisähaaste julkiselle taloudelle”.

– Olemme juuri hyväksyneet julkisen talouden raamit ja toki näissä käsitykseni mukaan on palkankorotusvaraa. Mutta kai nyt sitten kun nämä palkkaneuvottelut ja ratkaisut syntyvät, niin täytyy käydä läpi kokonaisuus.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedotti eilen, että palkkoja korotetaan niin sanotun yleisen linjan mukaisesti yhteensä 7,37 prosenttia vajaan kolmen vuoden aikana. Tehy laskee lukuihinsa mukaan ainakin erilaisia palkkaohjelmia.

AVAINSANAT