VALIKKO

Olisiko kansanedustajan pidättämiseen pitänyt saada eduskunnan suostumus?

Kuvassa eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari.

Niin valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén kuin eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari katsovat, että eduskunnan puhemiesneuvostossa olisi ollut hyvä kertoa kansanedustaja Timo Vornasen tapauksesta. Jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari lausuu Demokraatille.

Puhemiesneuvoston jäsen, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on ihmetellyt viestipalvelu X:ssä, miksei puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ole informoinut puhemiesneuvostoa kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvistä tapahtumista, vaikka Halla-aho tiesi asiasta jo silloin, kun puhemiesneuvosto kokoontui perjantaina.

Hän on liittänyt omaan päivitykseensä apulaispormestari, ex-kansanedustaja Paavo Arhinmäen päivityksen, jossa Arhinmäki toteaa, että puhemiestä pitää välittömästi informoida, jos kansanedustaja pidätetään.

– Onko kukaan kysynyt puhemieheltä, miksi hän ei informoinut eduskuntaa pidättämisestä ennen perjantain täysistuntoa? Arhinmäki kysyy.

– Olen pyytänyt puhemiesneuvoston jäsenenä perjantaina illalla klo 19.37 lisätietoa edustajille tapauksesta sähköpostitse. Puhemies ei ole vastannut viestiini tähän mennessä, Pekonen päivitti.

Halla-aho on vastannut hänelle.

– Edustaja Pekonen ei sähköpostissaan esittänyt mitään tällaista arvostelua vaan ainoastaan toivoi, että “asiasta informoidaan lisää edustajia heti kun se on mahdollista”. Näin myös aiomme toimia, Halla-aho kirjoitti.

Puhemies viittaa myös Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa kerrotaan eduskunnan tiedotteesta.

“Perjantaina julkisuuteen tuli tieto, että kansanedustaja Timo Vornaseen kohdistuu rikosepäily. Asia tuli eduskunnan kanslian tietoon perjantaina 26.4. aamupäivällä. Ensitiedot olivat niukat, ja eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta, koska halusi turvata kriittisessä vaiheessa olevan tutkinnan”, eduskunnan tiedotteessa todetaan.

Halla-aho on kirjoittanut myös, että eduskunnan pääsihteeri on lauantaina kello 9.59 vastannut edustaja Pekosen perjantaiseen sähköpostiviestiin.

JULKISUUDESSA on ollut pitkin matkaa hivenen erilaista tietoa siitä, mistä Vornasta epäillään. “Epäiltynä oleva 54-vuotias mies, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei voi esitutkintalain perusteella vahvistaa, on tällä hetkellä pidätettynä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta”, poliisi tiedotti lauantaina. Poliisi ei tuolloin tarkentanut rikosnimikettä.

Esimerkiksi MTV Uutisten lauantaisten tietojen mukaan Vornasta olisi epäilty törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä tuomio olisi vähintään yksi vuosi vankeutta.

Epäillyn rikoksen tuomion pituudella on merkitystä siltä kannalta, olisiko Jussi Halla-ahon pitänyt informoida eduskuntaa Vornasen pidättämisestä ja olisiko pidättämiselle tarvittu eduskunnan suostumus.

“Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta“, perustuslain pykälässä 30 lukee.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella näyttää selvältä, että pidättäminen on voinut juridisessa mielessä tapahtua ilman eduskunnan suostumusta. Toisin sanoen esimerkiksi vaatimus vähintään kuuden kuukauden vankeudesta epäillystä rikoksesta olisit täyttynyt mediatietojen mukaan.

Ja tänään myös poliisi tiedotti kello 16 jälkeen, että heti tapahtumien jälkeen rikosnimikkeinä olivat törkeän pahoinpitelyn yritys, laiton uhkaus ja ampuma-aserikos.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen toteaa Demokraatille, että vaikka törkeän pahoinpitelyn yrityksen minimirangaistus olisi 14 päivää, pakkokeinojen osalta minimi luetaan täytetyn teon osalta eli tässä tapauksessa ikään kuin kyseessä olisi törkeä pahoinpitely, josta minimi on vuosi.

Poliisin mukaan tapauksen rikosnimikkeet kuitenkin täsmentyivät viikonlopun aikana. Miestä, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei edelleenkään vahvista ja joka mediatietojen mukaan on Vornanen, epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Näistä kustakin minimirangaistus on sakkoa.

Epäilty otettiin poliisin mukaan kiinni perjantaina aamuyöstä, ja hänet pidätettiin saman päivän aikana. Epäilty vapautettiin lauantaina.

VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN emeritusprofessori Mikael Hidén on käsitellyt perustuslain 30. pykälän soveltamista eduskunnan kanslian julkaisussa Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (pdf).

“Perustuslain 30 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan on kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Virkkeestä käy selväksi, että kansanedustajalla ei ole mitään yleistä immuniteettia rikosprosessuaalisia pakkokeinoja vastaan. Tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus ei sisällä sellaista ajatusta, että eduskunnan tehtävänä olisi ottaa kantaa kyseisiin pidätyksiin tai vangitsemisiin tai että eduskunnalla olisi toimivaltaa vaikuttaa niihin. Ilmoitusvelvollisuuden merkitys on kahtalainen. Se palvelee eduskunnan tarvetta tietää kansanedustajan esteistä hoitaa edustajantointa… Yleinen ilmoitusvelvollisuus antaa eduskunnalle jonkinlaisia mahdollisuuksia seurata tämän normin noudattamista, toisin sanoen sitä, että suostumusta ei jätetä pyytämättä silloin kun se on tarpeen“, Hidén kirjoittaa.

Kirjan mukaan perustuslain 30. pykälän rajoitus viranomaisten toimivaltuuksiin koskee vain pidättämistä ja vangitsemista.

“Säännös ei siten merkitse rajoitusta poliisilla virkatehtävissään olevaan kiinniotto-oikeuteen, olipa kyseessä pakkokeinolaissa tarkoitettu epäillyn kiinniottaminen – jonka on 24 tunnin kuluessa johdettava pidättämiseen tai vapauttamiseen – taikka poliisilaissa tarkoitetut ja lyhytaikaiseksi säädetyt kiinniottamiset esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämistä ja henkilön suojaamista varten“, Hidén kirjoittaa.

Perustuslaissa todetaan siis, että kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita, elleivät tietyt perustuslaissa mainitut ehdot täyty. Eli jos epäilty rikos ei täytä vähintään kuuden kuukauden lievimmän rangaistuksen ehtoa eikä kansanedustajaa epäiltäisi painavista syistä syylliseksi, eduskunnan suostumus pitäisi perustuslain mukaan hankkia. Siitä, miten tulisi menetellä eduskunnan suostumusta pyydettäessä ja suostumusta annettaessa, ei ole Hidénin mukaan kuitenkaan olemassa säännöksiä. Suostumus olisi kuitenkin pyydettävä etukäteen. Suostumuksen antamiseen riittäisi täysistunnossa yksinkertainen enemmistö.

NYT siis kuitenkin näyttäisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan siltä, ettei suostumusta pidättämiseen olisi tarvinnut kysyä.

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on kuitenkin nyttemmin katsonut Ylelle, että hänen olisi ollut syytä informoida eduskunnan puhemiesneuvostoa heti perjantaina kansanedustajan pidätyksestä ja osallisuudesta ampumavälikohtaukseen.

– Tässä mitä ilmeisimmin tapahtui jonkinlainen koordinaatiokatkos minun ja pääsihteerin väillä. Pääsihteeri sai tiedon tästä asiasta poliisilta ja informoi minua. Kaiketi oletin, että pääsihteeri olisi sitten informoinut kaikki ne tahot, jotka siinä tilanteessa on syytä informoida, Halla-aho sanoo Ylelle.

Helsingin Sanomille Halla-aho on aiemmin kertonut, että oli saanut eduskunnan pääsihteeriltä Antti Pelttarilta tiedon joko kansanedustajan kiinniotosta tai pidätyksestä.

Emeritusprofessori Mikael Hidén puntaroi Demokraatille, että toisaalta eduskunnan informoimisen tarve ja eduskunnan pitäminen ajan tasalla puoltaa sitä, että puhemies saatuaan ilmoituksen pidätyksestä olisi ilmoittanut sen myös täysistunnolle.

Toisaalta Hidén sanoo näkemyksenään, että vastakkaiseen suuntaan puhuisi se, että täysistunnolle ilmoittaminen lisäisi huomattavasti asian julkisuutta mediassa.

– Itse olen vähän kahden vaiheilla, kun toisaalta informaation tarve ja avoimuus on hyvä.

Hidén nostaa eduskunnalle tiedottamiseen vaikuttavana seikkana myös sen, että asiassa on kyseisessä tilanteessa mahdollisesti oltu vaillinaisten tietojen varassa.

Yhtä lailla kuin eduskunnan täysistunnolle informoimista Hidén pyörittelee myös kysymystä puhemiesneuvoston informoinnista. Hän vaikuttaa ymmärtävän toisaalta sitä, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä avoimuuden nimissä informoida mutta nostaa myös esiin sen, että jos poliisi ei ollut voinut vahvistaa ampumistapaukseen liittyvän henkilön nimeä julkisuuteen, asiasta kertomiseen eduskunnassa liittyy ongelmia. Hidén asettuu kuitenkin sille kannalle, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä informoida asiasta.

EDUSKUNNAN pääsihteeri Antti Pelttari ei myöskään ottanut perjantaina eduskunnan puhemiesneuvostossa Pelttarin tapausta esiin.

– Varmaankin jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari kommentoi Demokraatille.

Hän vaikuttaa on siis samoilla linjoilla kuin Halla-aho.

Sinänsä Pelttari näkee, ettei hänellä todennäköisesti ollut velvoitetta kertoa puhemiesneuvostolle asiasta.

– Tässä tilanteessa tulkitsen niin, että eduskunnan luvalle poliisin toimille ollut siinä vaiheessa tarvetta.

Toisaalta Pelttari viittaa myös puhemiesneuvoston informoimattomuuden taustalla siihen, että eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta.

– Mutta totta kai sitten eduskuntayhteisön osalta on hyvä, että näistä asioista tultaisiin esiin, mutta tässä varmaan täydellistä lopputulosta on vaikea eri intressien välillä saavuttaa.

Pelttari ei lähde avaamaan yksityiskohtia siitä, millaista tietoa poliisi eduskunnalle antoi perjantaiaamuna kansanedustajan rikosepäilystä.

ANTTI PELTTARI ei myöskään kommentoi kansanedustaja Vornaseen liittyvää poliisitutkintaa.

Hän painottaa, että sitä kommentoi vain poliisi.

Demokraatti kysyi Pelttarilta kommenttia muun muassa siihen, onko poliisi tutkinut kansanedustajan työhuonetta eduskunnassa.

Kysymykseen, selvittääkö eduskunta esimerkiksi sisäisellä selvityksellä, onko Vornasella voinut olla ase eduskunnassa hän vastaa myös, että on esitutkinnan asia selvittää rikosepäilyyn liittyvät seikat.

Poliisi on sittemmin kertonut Helsingin Sanomille, ettei Vornasella ole ollut asetta päivällä eduskunnassa.

Eduskunnasta on myös aiemmin annettu tieto, että vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, Vornanen ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Pelttari ei kommentoi suoraan kysymystä, muuttuvatko eduskunnassa työskentelevien virkamiesten tai kansanedustajien turvatarkastukset tapauksen vuoksi. Kansanedustajat, heidän avustajansa ja virkamiehet pääsevät taloon tällä hetkellä ilman turvatarkastusta.

– Lienee itsestään selvää, että tämän tapauksen jälkeen turvallisuudesta eduskunnassa keskustellaan. Katsotaan, onko keskustelulla jotain seurauksia, hän sanoo.

Pelttari itse uskoo, että jatkossakin turvatarkastus kohdistuu todennäköisesti eduskunnassa vieraileviin henkilöihin eikä siellä työtään tekeviin. Hän muistuttaa, että päätöksistä vastaavat kuitenkin viime kädessä kansanedustajat.

PELTTARI ei ennakoi sitäkään, voiko ampumaharrastuksessa ja metsästyksessä käytettävien aseiden säilyttämiseen eduskunnassa tulla muutoksia. Hän kuitenkin painottaa, ettei näe metsästysaseiden säilyttämisellä eduskunnassa suoraa yhteyttä kansanedustajan rikosepäilyyn.

Mikseivät kansanedustajat voi säilyttää aseita heidän eduskunnan läheltä hankkimissaan asunnoissa tai kodeissa? Tähän peruste on Pelttarin mukaan ollut se, että kansanedustajat saattavat lähteä ampuma- tai metsästysharrastukseen suoraan eduskunnasta.

Myöskään eduskunnan turvallisuusjohtaja Tiina Ranta ei halua tässä vaiheessa puhua siitä, tuleeko eduskunnan turvallisuustarkastusten käytäntöihin muutoksia.

Hän toteaa, että eduskunnan turvallisuuskäytänteet ovat salassapidettäviä.

Hän sanoo, että fokus on nyt muualla.

– Keskiössä on nyt se, että saadaan taloon työrauha. Selvitellään näitä asioita nyt ajan kanssa.

Ranta ei kommentoi myöskään sitä, tekeekö eduskunta sisäistä selvitystä median tiedoissa epäillyksi mainitun edustaja Timo Vornasen liikkeistä eduskunnassa liittyen torstain ja perjantain tapahtumiin.

– Siellä on poliisilla esitutkinta käynnissä. Mennään aika pitkälle sen mukaan, mitä poliisi tästä asiasta tiedottaa. Jos tulee pyyntöjä (poliisilta), sitten niitä toteutellaan. Pitäydyn valitettavasti nyt kommentoimasta sitä, mitä me teemme tämän asian osalta.

Ranta muistuttaa, että esimerkiksi kameravalvonnan tallenteet ovat salassapidettäviä eikä niitä luovuteta medialle.

Sitä, onko tallenteita luovutettu poliisille, hän toteaa, että yleisellä tasolla poliisin tarpeet selvitetään, mutta käynnissä olevaan tapaukseen hän ei ota mitään kantaa.

EDUSKUNNAN kansliatoimikunta päätti helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Aseiden säilytys liittyy käytännössä ampuma- tai metsästysharrastukseen.

Aloite helmikuiseen ohjeen muutokseen tuli eduskunnan turvallisuusosastolta tämän vuoden alussa. Tämä lähti liikkeelle Rannan mukaan ”normaalista kehittämistarpeesta”.

– Täällä jatkuvasti kehitetään ja viedään asioita eteenpäin riskilähtöisesti. Kun esille tulee tarve, sitten tehdään ohje tai periaate.

Virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosaston virkamiehelle, joka laittaa sen asianmukaisesti säilöön. Jos virkamiehellä tai kansanedustajalla on tarve aseen väliaikaiseen säilyttämiseen, asianomaisen henkilön on ilmoitettava asiasta turvallisuusosastolle viipymättä. Jo lupa aseeseen edellyttää sitä, että sitä on säilytettävä oikein, Ranta toteaa.

Sitä, kuinka moni eduskunnan työntekijä tai kansanedustaja säilyttää asetta eduskunnan turvallisuusosaston osoittamassa paikassa Ranta ei kerro. Se on salassapidettävä asia.

Kysyttäessä yleisellä tasolla sitä, onko eduskunnassa säilytetty aseita oikein eli käytännössä, olisiko ollut myös väärää säilytystä, Tiina Ranta ei osaa suoraan vastata.

Onko sinulla tiedossa, että aseita on säilytetty eduskunnassa oikein vai onko toista tietoa, että ei olisi säilytetty oikein?

– En ota siihen tässä kohtaa vielä kantaa. Mennään asia kerrallaan.

AVAINSANAT

Puolustusvaliokunta sai USA:ssa eteensä yllätysasiakirjan – tiedonkulku ministeriön kanssa ei toimi

Virginian kansalliskaartin komentaja, prikaatinkenraali Charles B. Martin Jr. puhuttelee komennukselle Puolaan lähteviä sotilaitaan helmikuussa 2024.

Eduskunnan puolustusvaliokunta yllätettiin huhtikuun lopulla Yhdysvaltain-matkallaan: kansanedustajille kerrottiin Suomen ja Virginian kansalliskaartin yhteisymmärryspöytäkirjasta, josta he eivät olleet etukäteen kuulleet juuri mitään.

Valiokunta oli Yhdysvaltain Virginiassa ja Washingtonissa 21.-26. huhtikuuta. Demokraatin haastattelemien valiokunnan jäsenten mukaan yhdysvaltalaiset kertoivat Virginiassa yllättäen suomalaisille, miten Suomi aloittaa yhteistyön osavaltion kansalliskaartin kanssa.

Puolustusministeriö oli kertonut valiokunnalle tulossa olevista yhteistyökuvioista vain yleisellä tasolla.

Mika Karin (sd.) mukaan tieto yhteisymmärryspöytäkirjasta hämmästytti valiokunnan jäseniä.

– Eduskunnan puolustusvaliokunnan piti matkustaa Yhdysvaltoihin kuullakseen sen uutisen, Kari ihmettelee.

Kari muistuttaa, että puolustuspolitiikka on perustunut Suomessa laajaan hallituksen ja opposition rajat ylittävään yhteistyöhön, jossa on keskeisessä roolissa puolustusministeriö ja sitä johtava ministeri. Tiedonkulku on tässä aiemmin toiminut hyvin.

Nato-jäsenyys ja kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ovat lisänneet tiedontarvetta ja -määrää entisestään.

Eduskunta kertoi huhtikuussa etukäteen puolustusvaliokunnan USA-matkasta ja kokoonpanosta. Tiedotteessa mainittiin tuolloin, että Richmondissa käydessään valiokunta kuulee muun muassa osavaltion kansalliskaartin toiminnasta.

MINISTERIÖSTÄ on Karin mukaan saanut viime aikoina informaatiota paikoin aikaisempaa huonommin. Virginian tapaus ei ole ainoa laatuaan.

– Joistakin asioista olemme kuulleet ensimmäiseksi median kautta eikä valiokunnalle ole kerrottu etukäteen kuten tapoihin on kuulunut.

Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) toteaa, ettei Yhdysvaltain vierailu ollut suinkaan ainoa tietokatkos puolusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja valiokunnan välillä. Hän mainitsee myös Häkkäsen Kyrönmaa-lehdelle helmikuun alussa antaman haastatteluun, jossa ministeri totesi aikovansa estää reservistä karkaamisen oikeudellisilla keinoilla. Tarkemmin Savola ei halua muita tapauksia avata.

Valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) myöntää, ettei valiokunta saanut Yhdysvaltain vierailunsa edellä riittävästi tietoa.

– Tiedonkulussa ministeriön suuntaan olisi kehittämisen varaa.

– Ehkä ministeriöltä tuppaa unohtumaan se, että eduskunta on syytä pitää ajan tasalla, Kopra sanoo.

Hän korostaa, ettei halua yksilöidä kritiikkiään ministeri Antti Häkkäseen (kok.), vaan puhuu ministeriöstä.

– Rohkaisen kaikkia virkamiehiä kiinnittämään tähän huomiota, että eduskunnan valiokunnat pidetään ajan tasalla.

PERUSSUOMALAISTEN Jari Ronkaisen mukaan valiokunta on saanut tietoa isoista asioista aina tarpeen vaatiessa.

– Toki keskeneräisistä asioista voisimme toivoa tietoa vähän aikaisemminkin, mutta keskeneräinen on aina keskeneräinen.

Virginian kansalliskaartin kanssa tehtävästä yhteisymmärryssopimuksesta valiokunta oli Ronkaisen mukaan kuullut aikaisemminkin tosin lähinnä sivulauseessa.

– Asia oli keskeneräinen ja siinä mielessä (valiokunnalle) yllätys, että se oli niin nopeasti tulossa. Hyvä kuin ehdimme Yhdysvalloista Suomeen, kun se jo allekirjoitettiin.

Juha Mäenpää (ps.) arvelee tietokatkosten syyksi käsiteltävien asioiden määrää puolustushallinnossa. Hänkin tunnistaa Virginiaan liittyvän katkoksen mutta ymmärtää myös ministeriötä.

– Ehkä se vähän saattoi näin olla. Siellä on varmaan päivittäin käsittelyssä paljon asioita, joita ehkä haluaisimme nähdä täällä. Ei minulle siitä pahaa mieltä jäänyt, Mäenpää sanoo.

Hän kommentoi armeliaaseen sävyyn myös ministeri Häkkäsen toimintaa valiokunnan tiedottamisessa tuntuen ymmärtävän, että asioita on paljon valmistelussa ja osasta ei voi ehkä etukäteen puhua.

DEMOKRAATILLE on kerrottu, että puolustusministeriön virkamies pahoitteli Virginiaan liittyvää tietokatkosta valiokunnalle jälkikäteen.

Jari Ronkainen haluaa myös ymmärtää ministeriötä.

– Totta kai virkamiehet olisivat varmasti kertoneet, jos hekään olisivat osanneet ajoittaa aikataulun sillä lailla, että he olisivat tienneet, että nyt se tapahtuu. Ihan selkeästi oli se, että hekään eivät uskoneet, että se tapahtuu näin nopeasti, Ronkainen kommentoi.

Olisitko henkilökohtaisesti toivonut, että olisi ollut parempi tieto Yhdysvalloissa?

– Aina, kun lähdetään maailmalle ja kuljetetaan Suomen lippua mukana, kaikki tarpeellinen tieto olisi totta kai oltava. Mutta mistä se aina tiedetään mikä on ajankohtaista? Olihan meillä (valiokunnalla) ministerin tapaaminenkin ennen Yhdysvaltain vierailua. Voi olla, että ministeri unohti asian kertoa tai sitten hänelläkään ei ollut sitä tietoa vielä siinä hetkessä. Oliko heillä tarkoitus sitten informoida valiokunta sen meidän reissun jälkeen, sitten kun näyttää, että rupeaa olemaan valmista. Mutta kyllä se on ihan selvä, kun maailmalle lähdetään, kyllä silloin pitäisi olla kaikki speksit tiedossa.

– Varmasti meillä kaikilla on parannettavaa. Maailma on nyt vähän isompi kuin mihin olemme aikaisemmin tottuneet. Me joudumme kaikki vähän reenaamaan, Ronkainen toteaa.

PUOLUSTUSMINISTERI Häkkänen myöntää Demokraatille, että tiedonkulussa puolustusvaliokunnan suuntaan on jatkuvasti kehitettävää. Hän ei suoraan myönnä tietokatkoksia.

– Kansalliskaartiyhteistyö ja kaikki muukin informoidaan puolustusvaliokunnalle ihan säännöllisin väliajoin. Meillä on miljoona asiaa maan ja taivaan väliltä koko ajan liikkeellä. Koko hallinnonalaa kannustetaan proaktiiviseen informointiin puolustusvaliokunnalle. Kaikki tieto toimitetaan ja tiedonkulkua parannetaan koko ajan, Häkkänen sanoo.

Virginian kansalliskaartin yhteistyötä koskevan pöytäkirjan kohdalla Häkkänen muistuttaa, että Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on suuret määrät puolustusyhteistyöhön liittyviä asiakirjoja.

– Menen ensi viikolla Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa neuvotteluihin Washingtoniin. Meillä on Yhdysvaltain kanssa sopimuskenttä, jossa on kymmenittäin asiakirjoja. Ne kaikki perustuvat jo aiemmin tehtyihin sopimuksiin, joko liittolaissuhteeseen tai 2016 vuoden puolustussopimusasiakirjoihin. Sen jälkeen laaditaan eri aselajikohtaisia aiejulistusasiakirjoja. Näitä on kymmenittäin eri sektoreilla. Tänä aamuna oli Pentagonin apulaispuolustusministeri Suomessa. Syvennämme teknologiayhteistyötä. Se tapahtuu sopimusviitekehysten sisällä.

HÄKKÄNEN tähdentää, että valtiojohto ja ministeriöt toimivat eduskunnan antamalla mandaatilla.

– Vaikka nämä ovat ministeriön ja hallituksen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon päätösvallassa, silti valiokuntia informoidaan kaikesta mitä ne pyytävät ja myös proaktiivisesti valtaosasta asioita.

Näet, että tässä ei ole mitään pahoiteltavaa?

– Kehitettävää on koko ajan. Se on ihan selvä. Informaation kulkuun panostetaan koko ajan enemmän.

Häkkäsen mukaan muun muassa Nato-jäsenyyden myötä tapahtunut puolustuskentän kansainvälistyminen on nostanut tapahtumien määrän valtavaksi.

– Venäjä-tilanteen seurannasta USA-yhteistyöhön ja ampumarataverkon kehittämiseen ja kaikkeen siltä väliltä. Tavaraa tulee tuhansia sivuja viikossa. Pyrimme pistämään meidän virkamiehet juoksemaan vielä kovempaa ja tuomaan tietoa. Kaikilla on tietysti rajallinen vuorokausi.

ITSEKIN viime kaudella puolustusministeriä sijaistanut Mikko Savola (kesk.) ei osta selitystä asioiden suuren määrän vaikutuksesta heikentyneeseen tiedonkulkuun.

– Asioita on aina ollut aika paljon. Itselläni on pitkä kokemus puolustusvaliokunnasta ja erityisesti (presidentti) Niinistön ja (puolustusministeri Antti) Kaikkosen (kesk.) kausilla. Tieto kulki silloin mielestäni hyvin ja tietoa sai (puolustusministeriltä ja presidentiltä) suoraankin. En näe tietomäärää ongelmaksi. Kyllä ministeriössä osataan suodattaa pienet asiat isoista ja pienemmistä voi infota vähän epäformaalimminkin, jos aiheelliseksi kokee.

Savola katsoo valtioneuvoston, presidentin ja eduskunnan välistä tietojen vaihtoa demokratian toimivuuden näkökulmasta.

– Hallitus- ja oppositiopuolueita yhdistävää korsuhenkeä edistää puolustusvaliokunnassa se, että kaikki ovat samalla kartalla. Tästähän siinä on kyse.

Myöskään kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen värisuora ei Savolan mukaan välttämättä selitä tiedonkulun ongelmia.

– En osaa sanoa onko kyse värisuora-asiasta vai enemmänkin siitä, ettei valiokunnan roolia ole oikein ministeriössä sisäistetty.

SAVOLA kertoo pitäneensä oman ministeripestinsä aikana erityisavustajien kanssa huolen siitä, milloin puolustusvaliokuntaa tai vähintäänkin puheenjohtajistoa on aihetta informoida.

– Tiedän, että Kaikkonen teki samalla tavalla. Ministerillä itsellään on iso painoarvo siinä, että miten vahvan avoimuuden hän valiokuntaan haluaa luoda.

– Kuten eräs ministeri, puhun nyt eri ministeristä ja valiokunnasta, sanoi, että ministerin tärkein tehtävä eduskuntaan päin on pitää valiokunta tietoisena ja serveerata valiokuntaa, että homma toimii. Tästä on varmastikin kyse. Toivomme valiokunnassa parempaa tiedonkulkua ja ennakointia asioiden suhteen.

“Hänen pitäisi tehdä asennemuutos. Olemme valiokunnasta suoran palautteen hänelle useampaan kertaan antaneet.”

Hän muistuttaa, että puolustuspolitiikan yhteinen sävel hyödyttää myös ministeriä.

– Kun kerran kaikki maanpuolustusasioissa samaan suuntaan soudetaan, niin sitä kautta pystytään myös ministeriä ja ministeriötä auttamaan. Niitäkin tilanteita voi tulla matkan varrella, missä apua tarvitaan toiseen suuntaan. Siinä on valiokunnan ja eduskunnan rooli aika iso.

Eli summaten, tiedonkulun ongelmat johtuvat ministeristä?

– Hänen pitäisi tehdä asennemuutos. Olemme valiokunnasta suoran palautteen hänelle useampaan kertaan antaneet. Ei tämä hänelle vierasta ole.

VALTIONEUVOSTOSSA toimii ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, jonka istuntoihin tasavallan presidentti osallistuu. Tiedonkulkua eduskunnan suuntaan hoitaa puolustusasioissa osaltaan myös presidentti. Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti aktiivisesti yhteyttä muun muassa puolustusvaliokunnan puheenjohtajaan.

Onko uuden presidentin kanssa jonkinlainen sisäänajovaihe, kun sanoit, että edellisen presidentin kanssa oli suoraakin yhteydenpitoa?

– Kyllä puhelimella saa varmasti kiinni valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajankin, kun halua on. Sitäkin kautta pystyy valiokuntaa halutessaan informoimaan.

Tämän tyyppinen soittelu on ilmeisesti vähentynyt?

– No, ehkä aktiivisempaakin voisi olla, Savola sanoo.

Mika Karin mukaan myös kokoomuksen värisuora saattaa vaikuttaa puolustusvaliokunnan toimintaan muun muassa sitä kautta, että puheenjohtaja Kopra ja ministeri Häkkänen tulevat samasta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Kari luonnehtii asetelmaa politiikan arkeen vaikuttavaksi rakenteelliseksi haasteeksi. Kopran työstä hän ei löydä huomautettavaa.

– Haluaisin antaa myönteistä palautetta puheenjohtaja Kopralle, joka on lunastanut erinomaisella tavalla paikkansa valiokunnan johdossa. Hän on osoittanut vahvaa kiinnostusta oman tehtävänsä hoitamiseen. Yhteistyö hänen kanssaan on sujunut valiokunnassa erinomaisesti.

PUOLUSTUSVALIOKUNTA on Karin mukaan hyvin riippuvainen ministeriön tiedonsaannista. Tiedonkulku on yksi keskeinen ministeriön ja valiokunnan välistä luottamusta ylläpitävä asia.

– Valiokunnat tarvitsevat yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen vision muodostamiseksi mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa. Samaa tietoa, joka on pohjana valtioneuvoston antamalle selonteolle ja valtioneuvoston tilannekuvalle, Kari sanoo.

Puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Holopainenkin (vihr.) osallistui Yhdysvaltain matkalle. Hän luonnehtii Virginian kansalliskaartia koskevan asiakirjan yllättävää paljastumista valiokunnan kannalta kiusalliseksi.

Holopainen kertoo ymmärtävänsä, että puolustusministeriössä on Nato-jäsenyyden ja muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi paljon asioita, mutta hänkään ei pidä kiirettä riittävänä selityksenä.

– Kun asiat tulevat ministeriössä valmisteluun, pitää joka kerta miettiä onko tämä nyt sellainen asia, josta informoidaan valiokuntaa. Ja mieluummin pitää informoimisen kynnys matalana.

– Vierailu Yhdysvaltoihin on yksi esimerkki. Meilläkin on (valiokunnassa) erilaisia kontakteja muihin tahoihin. Ei voi syntyä epäsymmetristä tilannetta, että joissakin tapaamisissa tulee esille, ettei valiokunta ole asioista tietoinen. Se aiheuttaa vähintäänkin kiusallisia tilanteita.

HOLOPAINEN arvioi puolustusministeri Häkkäsen olleen valiokunnan kuultavana jopa useammin kuin viime vaalikauden ministerien.

Tiedonkulun vaikeuksien syyksi hän vaikuttaa arvelevan pikemminkin kokoomuksen värisuoraa.

– Presidentinvaalien yhteydessäkin oli puhetta siitä, miten yhden puolueen värisuora ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa mahdollisesti vaikuttaa. Riskinä on, että muodostuu sokeutta sille, paljonko asioista viestitään parlamentaarisesti.

– Valtioneuvoston päässä on tällaisessa asetelmassa erityinen velvollisuus erikseen miettiä, kuinka muita ryhmiä huomioidaan. Meillä on pitkä perinne siitä, että turvallisuuspoliittisia asioita käsitellään parlamentaarisesti. Se on vahvuus, mutta konsensus ei synny automaattisesti vaan kaikkien pitää olla prosessissa mukana ja saman tilannekuvan päällä. Konsensus on oikein rakennetun prosessin lopputulos, Holopainen sanoo.

AVAINSANAT

Euroopan neuvosto: tekoälysopimus on hyväksytty

Kuva: Istock

Euroopan neuvosto hyväksyi perjantaina ensimmäisen sitovan kansainvälisen tekoälysopimuksen.

Sopimuksessa vaaditaan muun muassa sitä, että tekoälyjärjestelmät eivät saa vaarantaa demokraattisia instituutioita tai toimintoja. Läpinäkyvyys- ja valvontavaatimuksiin sisältyy tekoälyn tuottaman sisällön merkitseminen käyttäjiä varten.

Tekoälyä koskeva puiteyleissopimus hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomitean kokouksessa, johon kokoontui edustajia kaikista neuvoston 46 jäsenmaasta.

Sopimuksen valmistelussa on ollut mukana myös 11 neuvoston ulkopuolista valtiota kuten Yhdysvallat ja Vatikaani.

Puiteyleissopimuksen allekirjoittaminen aloitetaan syyskuussa Vilnassa järjestettävässä oikeusministerien kokouksessa. Sopimuksen voivat allekirjoittaa myös Euroopan neuvoston ulkopuoliset valtiot.

AVAINSANAT

Purra jyrähtää X:ssä: “Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta…”

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvassa eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä. Asia ratkesi tänään, kun hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kannatti valiokunnassa hylkäämistä opposition rinnalla.

Räsäsen toiminta on närästänyt muissa hallituspuolueissa ja ryhmäjohtajat ovat käyneet asiasta pelisääntökeskustelua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi X:ssä tänään asiaa. Tosin hän ei suoraan kerro, mihin tapaukseen hänen kommenttinsa viittaa – luultavimmin kuitenkin juuri Räsäseen.

– Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta kaataa hallituksen esityksiä tai vaikeuttaa niiden etenemistä, Purra kirjoittaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Purraa kommentoimaan päivitystään.

Eilen perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila otti myös keskusteluun kantaa.

– Hallitusohjelmassa on useita asioita, joissa neljä puoluetta ovat päätyneet kompromissiin. Nyt yhteisesti sovittua vesitetään alkoholilain 8 % osalta. Jos kompromissi ei kelpaa, katson, että voimme jatkossa enemmistöpäätöksellä edistää viinien saamista ruokakauppaan, Junnila sanoi X:ssä.

AVAINSANAT

“Valtava takaisku” – järjestöt kertovat tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttamisesta

Kuvituskuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri päättyneiden muutosneuvotteluiden seurauksena tasa-arvotiedon keskus lakkautetaan. Asiasta kertovat naisjärjestöt tiedotteessaan.

“Lakkauttaminen on valtava takaisku tasa-arvon edistämistyölle, sillä keskus on toiminut yhtenä Suomen tasa-arvoviranomaisista, ja se on tuottanut tutkimukseen perustuvaa tietoa sukupuolten tasa-arvosta. Lakkauttamisen myötä Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole valtakunnallista tasa-arvotiedon keskusta”, todetaan Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n, Naisasialiitto Unionin ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteisessä tiedotteessa.

Liitot toteavat, että tasa-arvotiedon keskus on koonnut ja välittänyt sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolentutkimukseen liittyvää tietoa kaikkien saataville, vastannut tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyviin tietopyyntöihin muun muassa päätöksentekijöille, virkamiehille ja medialle ja tehnyt yhteistyötä sekä kotimaisten että kansainvälisten tasa-arvotoimijoiden kanssa.

“Yksi tämän yhteistyön konkreettisista ilmenemismuodoista on vuosittaiset tasa-arvopäivät, joiden kymmenvuotisen perinteen lakkauttaminen myös katkaissee. Lakkauttaminen vaikeuttaa pääsyä tutkittuun tasa-arvotietoon ja heikentää sitä kautta tietopohjaisen päätöksenteon edellytyksiä.”

“Hallitusohjelmassa luvataan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan, että tasa-arvotyölle on turvattava riittävät koordinaatio- ja asiantuntijaresurssit. Nyt tehty päätös keskuksen lakkauttamisesta on räikeästi ristiriidassa näiden kirjausten kanssa”, tiedotteessa sanotaan.

Järjestöt vaativat, että päätöstä keskuksen lakkauttamisesta arvioidaan uudelleen.

Asiaa on kommentoinut viestipalvelu X:ssä myös Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.

– Tämä tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttaminen kertoo karua kieltä hallituksen sitoutumisesta tasa-arvon edistämiseen, Maarianvaara kirjoittaa.

Maarianvaara on toiminut aiemmin tasa-arvovaltuutettuna.

AVAINSANAT

“Eriskummallista, jopa ylimielistä” – SDP:n Berg odottaa Orpolta pahoittelua harhaanjohtamisesta

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg muistuttaa, että ministeriltä edellytetään erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta tämän vastatessa eduskunnalle.

Berg viittaa eiliseen kyselytuntiin, jossa pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi hänen mukaansa ministeriaitiosta eduskunnalle väärää tietoa hoitotakuusta väittäessään, että hoitojonot ovat pidentyneet.

– Moni muistaa varmasti vielä, miten kokoomuksen entinen puheenjohtaja, nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb antoi pääministerinä ollessaan vääriä prosenttilukuja eduskunnalle ja esitti myöhemmin tästä pahoittelunsa, Berg muistuttaa tiedotteessa.

Hänen mielestään tuntuu eriskummalliselta, jopa ylimieliseltä, ettei istuva pääministeri näe omassa toiminnassaan ongelmaa.

– Aivan kuin häntä koskisivat eri säännöt kuin edeltäjiään. Se tuntuu tahdittomalta etenkin, kun juuri tapahtumaa edeltäneenä päivänä uutisoitiin Orpon antaneen ristiriitaisia lausuntoja medialle niin sanotussa Pelttarin tapauksessa.

BERG MUISTUTTAA, että pääministerillä on suuri vastuu ja esimerkin näytön paikka. Kansalaisten on voitava luottaa poliitikkoihin.

– Eduskuntainstituutio edellyttää ministereiltä, myös pääministereiltä, tiettyä käytöstä. Olisi erittäin suotavaa, että pääministeri esittäisi eduskunnalle pahoittelunsa harhaanjohtamisesta ja korjaisi antamansa virheellisen tiedon.

Vaihtoehtoisesti pääministeri Orpon olisi hyvä avata tarkemmin, miksi hän kyseenalaistaa asiantuntijaorganisaation, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, näkemyksen hoitotakuun tuloksista, Berg huomauttaa.

– Osoittaa aikamoista ylenkatsetta pääministeriltä, ettei hän kyennyt myöntämään virhettään ja pahoittelemaan sitä heti istunnossa, vaikka hänelle tarjoutui tähän useita mahdollisuuksia.

AVAINSANAT