VALIKKO

Olisiko kansanedustajan pidättämiseen pitänyt saada eduskunnan suostumus?

Kuvassa eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari.

Niin valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén kuin eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari katsovat, että eduskunnan puhemiesneuvostossa olisi ollut hyvä kertoa kansanedustaja Timo Vornasen tapauksesta. Jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari lausuu Demokraatille.

Puhemiesneuvoston jäsen, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on ihmetellyt viestipalvelu X:ssä, miksei puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ole informoinut puhemiesneuvostoa kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvistä tapahtumista, vaikka Halla-aho tiesi asiasta jo silloin, kun puhemiesneuvosto kokoontui perjantaina.

Hän on liittänyt omaan päivitykseensä apulaispormestari, ex-kansanedustaja Paavo Arhinmäen päivityksen, jossa Arhinmäki toteaa, että puhemiestä pitää välittömästi informoida, jos kansanedustaja pidätetään.

– Onko kukaan kysynyt puhemieheltä, miksi hän ei informoinut eduskuntaa pidättämisestä ennen perjantain täysistuntoa? Arhinmäki kysyy.

– Olen pyytänyt puhemiesneuvoston jäsenenä perjantaina illalla klo 19.37 lisätietoa edustajille tapauksesta sähköpostitse. Puhemies ei ole vastannut viestiini tähän mennessä, Pekonen päivitti.

Halla-aho on vastannut hänelle.

– Edustaja Pekonen ei sähköpostissaan esittänyt mitään tällaista arvostelua vaan ainoastaan toivoi, että ”asiasta informoidaan lisää edustajia heti kun se on mahdollista”. Näin myös aiomme toimia, Halla-aho kirjoitti.

Puhemies viittaa myös Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa kerrotaan eduskunnan tiedotteesta.

”Perjantaina julkisuuteen tuli tieto, että kansanedustaja Timo Vornaseen kohdistuu rikosepäily. Asia tuli eduskunnan kanslian tietoon perjantaina 26.4. aamupäivällä. Ensitiedot olivat niukat, ja eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta, koska halusi turvata kriittisessä vaiheessa olevan tutkinnan”, eduskunnan tiedotteessa todetaan.

Halla-aho on kirjoittanut myös, että eduskunnan pääsihteeri on lauantaina kello 9.59 vastannut edustaja Pekosen perjantaiseen sähköpostiviestiin.

JULKISUUDESSA on ollut pitkin matkaa hivenen erilaista tietoa siitä, mistä Vornasta epäillään. “Epäiltynä oleva 54-vuotias mies, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei voi esitutkintalain perusteella vahvistaa, on tällä hetkellä pidätettynä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta”, poliisi tiedotti lauantaina. Poliisi ei tuolloin tarkentanut rikosnimikettä.

Esimerkiksi MTV Uutisten lauantaisten tietojen mukaan Vornasta olisi epäilty törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä tuomio olisi vähintään yksi vuosi vankeutta.

Epäillyn rikoksen tuomion pituudella on merkitystä siltä kannalta, olisiko Jussi Halla-ahon pitänyt informoida eduskuntaa Vornasen pidättämisestä ja olisiko pidättämiselle tarvittu eduskunnan suostumus.

”Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta”, perustuslain pykälässä 30 lukee.

Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella näyttää selvältä, että pidättäminen on voinut juridisessa mielessä tapahtua ilman eduskunnan suostumusta. Toisin sanoen esimerkiksi vaatimus vähintään kuuden kuukauden vankeudesta epäillystä rikoksesta olisit täyttynyt mediatietojen mukaan.

Ja tänään myös poliisi tiedotti kello 16 jälkeen, että heti tapahtumien jälkeen rikosnimikkeinä olivat törkeän pahoinpitelyn yritys, laiton uhkaus ja ampuma-aserikos.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen toteaa Demokraatille, että vaikka törkeän pahoinpitelyn yrityksen minimirangaistus olisi 14 päivää, pakkokeinojen osalta minimi luetaan täytetyn teon osalta eli tässä tapauksessa ikään kuin kyseessä olisi törkeä pahoinpitely, josta minimi on vuosi.

Poliisin mukaan tapauksen rikosnimikkeet kuitenkin täsmentyivät viikonlopun aikana. Miestä, jonka henkilöllisyyttä poliisi ei edelleenkään vahvista ja joka mediatietojen mukaan on Vornanen, epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta. Näistä kustakin minimirangaistus on sakkoa.

Epäilty otettiin poliisin mukaan kiinni perjantaina aamuyöstä, ja hänet pidätettiin saman päivän aikana. Epäilty vapautettiin lauantaina.

VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN emeritusprofessori Mikael Hidén on käsitellyt perustuslain 30. pykälän soveltamista eduskunnan kanslian julkaisussa Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä (pdf).

”Perustuslain 30 §:n 3 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan on kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Virkkeestä käy selväksi, että kansanedustajalla ei ole mitään yleistä immuniteettia rikosprosessuaalisia pakkokeinoja vastaan. Tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus ei sisällä sellaista ajatusta, että eduskunnan tehtävänä olisi ottaa kantaa kyseisiin pidätyksiin tai vangitsemisiin tai että eduskunnalla olisi toimivaltaa vaikuttaa niihin. Ilmoitusvelvollisuuden merkitys on kahtalainen. Se palvelee eduskunnan tarvetta tietää kansanedustajan esteistä hoitaa edustajantointa… Yleinen ilmoitusvelvollisuus antaa eduskunnalle jonkinlaisia mahdollisuuksia seurata tämän normin noudattamista, toisin sanoen sitä, että suostumusta ei jätetä pyytämättä silloin kun se on tarpeen”, Hidén kirjoittaa.

Kirjan mukaan perustuslain 30. pykälän rajoitus viranomaisten toimivaltuuksiin koskee vain pidättämistä ja vangitsemista.

”Säännös ei siten merkitse rajoitusta poliisilla virkatehtävissään olevaan kiinniotto-oikeuteen, olipa kyseessä pakkokeinolaissa tarkoitettu epäillyn kiinniottaminen – jonka on 24 tunnin kuluessa johdettava pidättämiseen tai vapauttamiseen – taikka poliisilaissa tarkoitetut ja lyhytaikaiseksi säädetyt kiinniottamiset esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämistä ja henkilön suojaamista varten”, Hidén kirjoittaa.

Perustuslaissa todetaan siis, että kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita, elleivät tietyt perustuslaissa mainitut ehdot täyty. Eli jos epäilty rikos ei täytä vähintään kuuden kuukauden lievimmän rangaistuksen ehtoa eikä kansanedustajaa epäiltäisi painavista syistä syylliseksi, eduskunnan suostumus pitäisi perustuslain mukaan hankkia. Siitä, miten tulisi menetellä eduskunnan suostumusta pyydettäessä ja suostumusta annettaessa, ei ole Hidénin mukaan kuitenkaan olemassa säännöksiä. Suostumus olisi kuitenkin pyydettävä etukäteen. Suostumuksen antamiseen riittäisi täysistunnossa yksinkertainen enemmistö.

NYT siis kuitenkin näyttäisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan siltä, ettei suostumusta pidättämiseen olisi tarvinnut kysyä.

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on kuitenkin nyttemmin katsonut Ylelle, että hänen olisi ollut syytä informoida eduskunnan puhemiesneuvostoa heti perjantaina kansanedustajan pidätyksestä ja osallisuudesta ampumavälikohtaukseen.

– Tässä mitä ilmeisimmin tapahtui jonkinlainen koordinaatiokatkos minun ja pääsihteerin väillä. Pääsihteeri sai tiedon tästä asiasta poliisilta ja informoi minua. Kaiketi oletin, että pääsihteeri olisi sitten informoinut kaikki ne tahot, jotka siinä tilanteessa on syytä informoida, Halla-aho sanoo Ylelle.

Helsingin Sanomille Halla-aho on aiemmin kertonut, että oli saanut eduskunnan pääsihteeriltä Antti Pelttarilta tiedon joko kansanedustajan kiinniotosta tai pidätyksestä.

Emeritusprofessori Mikael Hidén puntaroi Demokraatille, että toisaalta eduskunnan informoimisen tarve ja eduskunnan pitäminen ajan tasalla puoltaa sitä, että puhemies saatuaan ilmoituksen pidätyksestä olisi ilmoittanut sen myös täysistunnolle.

Toisaalta Hidén sanoo näkemyksenään, että vastakkaiseen suuntaan puhuisi se, että täysistunnolle ilmoittaminen lisäisi huomattavasti asian julkisuutta mediassa.

– Itse olen vähän kahden vaiheilla, kun toisaalta informaation tarve ja avoimuus on hyvä.

Hidén nostaa eduskunnalle tiedottamiseen vaikuttavana seikkana myös sen, että asiassa on kyseisessä tilanteessa mahdollisesti oltu vaillinaisten tietojen varassa.

Yhtä lailla kuin eduskunnan täysistunnolle informoimista Hidén pyörittelee myös kysymystä puhemiesneuvoston informoinnista. Hän vaikuttaa ymmärtävän toisaalta sitä, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä avoimuuden nimissä informoida mutta nostaa myös esiin sen, että jos poliisi ei ollut voinut vahvistaa ampumistapaukseen liittyvän henkilön nimeä julkisuuteen, asiasta kertomiseen eduskunnassa liittyy ongelmia. Hidén asettuu kuitenkin sille kannalle, että puhemiesneuvostoa olisi ollut hyvä informoida asiasta.

EDUSKUNNAN pääsihteeri Antti Pelttari ei myöskään ottanut perjantaina eduskunnan puhemiesneuvostossa Pelttarin tapausta esiin.

– Varmaankin jälkikäteen ajatellen siitä olisi ollut hyvä keskustella, Pelttari kommentoi Demokraatille.

Hän vaikuttaa on siis samoilla linjoilla kuin Halla-aho.

Sinänsä Pelttari näkee, ettei hänellä todennäköisesti ollut velvoitetta kertoa puhemiesneuvostolle asiasta.

– Tässä tilanteessa tulkitsen niin, että eduskunnan luvalle poliisin toimille ollut siinä vaiheessa tarvetta.

Toisaalta Pelttari viittaa myös puhemiesneuvoston informoimattomuuden taustalla siihen, että eduskunta noudatti tutkinnanjohtajan ohjetta olla tiedottamatta asiasta.

– Mutta totta kai sitten eduskuntayhteisön osalta on hyvä, että näistä asioista tultaisiin esiin, mutta tässä varmaan täydellistä lopputulosta on vaikea eri intressien välillä saavuttaa.

Pelttari ei lähde avaamaan yksityiskohtia siitä, millaista tietoa poliisi eduskunnalle antoi perjantaiaamuna kansanedustajan rikosepäilystä.

ANTTI PELTTARI ei myöskään kommentoi kansanedustaja Vornaseen liittyvää poliisitutkintaa.

Hän painottaa, että sitä kommentoi vain poliisi.

Demokraatti kysyi Pelttarilta kommenttia muun muassa siihen, onko poliisi tutkinut kansanedustajan työhuonetta eduskunnassa.

Kysymykseen, selvittääkö eduskunta esimerkiksi sisäisellä selvityksellä, onko Vornasella voinut olla ase eduskunnassa hän vastaa myös, että on esitutkinnan asia selvittää rikosepäilyyn liittyvät seikat.

Poliisi on sittemmin kertonut Helsingin Sanomille, ettei Vornasella ole ollut asetta päivällä eduskunnassa.

Eduskunnasta on myös aiemmin annettu tieto, että vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, Vornanen ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Pelttari ei kommentoi suoraan kysymystä, muuttuvatko eduskunnassa työskentelevien virkamiesten tai kansanedustajien turvatarkastukset tapauksen vuoksi. Kansanedustajat, heidän avustajansa ja virkamiehet pääsevät taloon tällä hetkellä ilman turvatarkastusta.

– Lienee itsestään selvää, että tämän tapauksen jälkeen turvallisuudesta eduskunnassa keskustellaan. Katsotaan, onko keskustelulla jotain seurauksia, hän sanoo.

Pelttari itse uskoo, että jatkossakin turvatarkastus kohdistuu todennäköisesti eduskunnassa vieraileviin henkilöihin eikä siellä työtään tekeviin. Hän muistuttaa, että päätöksistä vastaavat kuitenkin viime kädessä kansanedustajat.

PELTTARI ei ennakoi sitäkään, voiko ampumaharrastuksessa ja metsästyksessä käytettävien aseiden säilyttämiseen eduskunnassa tulla muutoksia. Hän kuitenkin painottaa, ettei näe metsästysaseiden säilyttämisellä eduskunnassa suoraa yhteyttä kansanedustajan rikosepäilyyn.

Mikseivät kansanedustajat voi säilyttää aseita heidän eduskunnan läheltä hankkimissaan asunnoissa tai kodeissa? Tähän peruste on Pelttarin mukaan ollut se, että kansanedustajat saattavat lähteä ampuma- tai metsästysharrastukseen suoraan eduskunnasta.

Myöskään eduskunnan turvallisuusjohtaja Tiina Ranta ei halua tässä vaiheessa puhua siitä, tuleeko eduskunnan turvallisuustarkastusten käytäntöihin muutoksia.

Hän toteaa, että eduskunnan turvallisuuskäytänteet ovat salassapidettäviä.

Hän sanoo, että fokus on nyt muualla.

– Keskiössä on nyt se, että saadaan taloon työrauha. Selvitellään näitä asioita nyt ajan kanssa.

Ranta ei kommentoi myöskään sitä, tekeekö eduskunta sisäistä selvitystä median tiedoissa epäillyksi mainitun edustaja Timo Vornasen liikkeistä eduskunnassa liittyen torstain ja perjantain tapahtumiin.

– Siellä on poliisilla esitutkinta käynnissä. Mennään aika pitkälle sen mukaan, mitä poliisi tästä asiasta tiedottaa. Jos tulee pyyntöjä (poliisilta), sitten niitä toteutellaan. Pitäydyn valitettavasti nyt kommentoimasta sitä, mitä me teemme tämän asian osalta.

Ranta muistuttaa, että esimerkiksi kameravalvonnan tallenteet ovat salassapidettäviä eikä niitä luovuteta medialle.

Sitä, onko tallenteita luovutettu poliisille, hän toteaa, että yleisellä tasolla poliisin tarpeet selvitetään, mutta käynnissä olevaan tapaukseen hän ei ota mitään kantaa.

EDUSKUNNAN kansliatoimikunta päätti helmikuussa, että aseita pitää säilyttää eduskunnan tiloissa vain turvallisuusosaston osoittamassa paikassa. Aseiden säilytys liittyy käytännössä ampuma- tai metsästysharrastukseen.

Aloite helmikuiseen ohjeen muutokseen tuli eduskunnan turvallisuusosastolta tämän vuoden alussa. Tämä lähti liikkeelle Rannan mukaan ”normaalista kehittämistarpeesta”.

– Täällä jatkuvasti kehitetään ja viedään asioita eteenpäin riskilähtöisesti. Kun esille tulee tarve, sitten tehdään ohje tai periaate.

Virallisen ohjeen mukaan ase on annettava turvallisuusosaston virkamiehelle, joka laittaa sen asianmukaisesti säilöön. Jos virkamiehellä tai kansanedustajalla on tarve aseen väliaikaiseen säilyttämiseen, asianomaisen henkilön on ilmoitettava asiasta turvallisuusosastolle viipymättä. Jo lupa aseeseen edellyttää sitä, että sitä on säilytettävä oikein, Ranta toteaa.

Sitä, kuinka moni eduskunnan työntekijä tai kansanedustaja säilyttää asetta eduskunnan turvallisuusosaston osoittamassa paikassa Ranta ei kerro. Se on salassapidettävä asia.

Kysyttäessä yleisellä tasolla sitä, onko eduskunnassa säilytetty aseita oikein eli käytännössä, olisiko ollut myös väärää säilytystä, Tiina Ranta ei osaa suoraan vastata.

Onko sinulla tiedossa, että aseita on säilytetty eduskunnassa oikein vai onko toista tietoa, että ei olisi säilytetty oikein?

– En ota siihen tässä kohtaa vielä kantaa. Mennään asia kerrallaan.

AVAINSANAT

Häkkänen kielsi kiinteistökauppoja

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on tehnyt kaksi kielteistä lupapäätöstä EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistöhankintoja koskien, puolustusministeriö tiedotti.

Kielteiset päätökset koskevat mikkeliläistä kiinteistöä, jota on ostamassa Israelin kansalainen, ja Puolustusvoimien harjoitusalueen lähellä Rovaniemellä sijaitsevaa kiinteistöä, jota on ostamassa kiinalaisomisteinen yhtiö.

Länsi-Savon mukaan mikkeliläinen kiinteistö olisi Haukivuorella sijaitseva taukopaikka, joka koostuu huoltoasemasta ja ravintolasta. Kielteisen päätöksen syy ei ole tiedossa.

Puolustusministeriön mukaan hankintojen on arvioitu voivan uhata kansallista turvallisuutta sekä vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä. Tästä johtuen lupaa kyseisille hankinnoille ei herunut. Päätös ei ole lainvoimainen.

AVAINSANAT

Viron parlamentti päätti irtautua Ottawan miinasopimuksesta

Riigikogun istuntosali Tallinnassa torstaina 27. kesäkuuta 2019.

Viron parlamentti eli riigikogu on päättänyt irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Parlamentti hyväksyi irtautumisen mahdollistavan lain tänään.

Yhteensä 101-paikkaisesta riigikogusta 81 edustajaa äänesti sopimuksesta irtautumisen puolesta.

KANSAINVÄLINEN sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron. Ottawan sopimus allekirjoitettiin 1997 ja astui voimaan 1999. Viro liittyi siihen vuonna 2004.

Lakiluonnoksen perusteluiden mukaan Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun Viro ratifioi sopimuksen.

AVAINSANAT

Kaikkonen: Välikysymys satutti hallitusta – Orpo: ”Osasiko joku teistä sen ennustaa? Ei.”

Eduskunnassa sanailtiin keskiviikkona kiivaasti, kun hallitus vastasi oppositiopuolueiden SDP:n ja keskustan välikysymykseen valtion velkaantumisesta.

Oppositio syytti hallitusta vaalilupausten pettämisestä. Hallituspuolueista luvattiin velaksi elämisen lopettamista, ja hallitus sopi ohjelmassaan velkasuhteen vakauttamista vaalikauden loppuun mennessä.

-  Kaksi vuotta on nyt mennyt, eikä hyvältä näytä. Velkaantuminen jatkuu, eikä loppua näy. Selittelyä kyllä kuulemme, mutta yksi asia on selkeä: lupaukset eivät ole pitäneet, sanoi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Lupauksista muistutti myös SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen ryhmäpuheenvuorossa.

-  Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo olikin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi, Räsänen sanoi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi myöhemmin Räsäsen puheenvuoroon antamalla tälle arvosanoja.

-  Edustaja Räsäselle: retoriikka 10, vakavuus ja uskottavuus 4, Orpo sanoi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuittaili oppositiolle antaessaan hallituksen vastauksen välikysymykseen. Hän muun muassa perusteli veronkevennyksiä.

Purra sanoi, että verotuksen keventäminen on politiikkaa ja ennen muuta arvovalinta. Hänen mukaansa verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen on ”oppikirjan suositus”. Lisäksi Purra sanoi, että muun verotuksen täytyy keventyä, sillä työeläkemaksut ovat nousseet koko 2000-luvun.

-  SDP:n talouspolitiikka on aina perustunut ajatukselle siitä, että sinun rahasi eivät ole sinun. Sen sijaan on erikoista, että porvarillinen keskustapuolue on lähtenyt lumoutumaan sosiaalidemokraattien käärmehuilusta. Punamultahallituksen toimet huomioon ottaen on varsin kyseenalaista, miten oppositio kehtaa esittää tällaisen välikysymyksen, Purra sanoi.

ORPO sanoi täysistunnossa, että jo edellisen hallituksen olisi pitänyt olla huolissaan velkaantumisesta. Hän nosti esiin velkaan vaikuttaneina tekijöinä korkotason nousun, Ukrainan tukemisen ja panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen.

Orpo sanoi myös tuntuvan siltä, että lisäleikkauksille ei löytyisi salista tukea ja toisaalta korosti, että hallituksen päättämät kasvutoimet alkavat vaikuttaa viiveellä. Lisäksi hän nosti esiin hallituksen vaikean toimintaympäristön.

-  Kuka meistä olisi silloin aikanaan tiennyt pari vuotta sitten, että Ukrainassa käytävä Venäjän sota hankaloituu, pahenee ja talouskasvu viivästyy? Orpo kysyi.

-  Kuka olisi osannut arvata, että Trump aloittaa tämänkaltaisen kauppasodan, jonka hän on aloittanut, joka viivästyttää talouden kasvua? Osasiko joku teistä sen ennustaa? Ei.

Keskustan Kaikkonen oli hallituksen vastaukset kuultuaan sitä mieltä, että välikysymys oli mennyt hallituksen ihon alle.

-  Syyllisiä te löydätte kyllä paljonkin. Muutamia, mitä mainitsitte: vuoden 2007 hallitus, sen jälkeiset hallitukset, pitkä itäraja, Ukrainan sota, suhdannetilanne, edellinen hallitus, fläppitaulu, käärmehuilut, nykyinen oppositio, SDP, keskusta tietenkin, Kaikkonen sanoi.

Kaikkosen mielestä syyllisten listalta puuttui ainoastaan Orpon ja Purran hallitus.

Hallituspuolueista taas ihmeteltiin opposition huolta velkaantumisesta sen jälkeen, kun se on vastustanut aiempia leikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallituspuolueista peräänkuulutettiin oppositiolta vaihtoehtoja.

Välikysymyksen tekivät SDP ja keskusta, mutta arvostelijoiden joukkoon liittyivät myös muut oppositioryhmät.

Vihreät korosti ryhmäpuheessaan ylivelkaantumisen haittoihin yhteiskunnalle. Vasemmistoliitto muun muassa viittasi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvioon, jonka mukaan hallituksen veronalennukset johtavat voimakkaampaan julkisen talouden sopeuttamistarpeeseen. Hallitus kertoi huhtikuussa merkittävistä kevennyksistä työn ja yritysten verotukseen.

Välikysymys on opposition järein ase, jolla se voi yrittää kaataa hallituksen. Välikysymyskeskustelua seuraa äänestys hallituksen luottamuksesta.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

”Kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi” – Joona Räsänen kehotti pääministeriä heräämään

SDP:n Joona Räsänen tähdensi velkaantumista käsittelevässä eduskunnan välikysymyskeskustelussa Petteri Orpon (kok.) hallituksen velkaantuvan enemmän kuin edeltäjänsä.

– Nyt on oikea aika herätä. Näin totesi nykyinen pääministeri Petteri Orpo helmikuussa 2023, kun täällä eduskunnassa edellisen kerran käsiteltiin välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Tuolloin Petteri Orpo oli sitä mieltä, että koska Suomi oli luisumassa hallitsemattoman velkaantumisen tielle, tuli silloinen hallitus kaataa, Räsänen aloitti ja eteni seuraavaksi lukuvertailuun.

VUONNA 2023 velkaa esitettiin otettavaksi 10,4 miljardia euroa, kun Orpon hallitus esittää tälle vuodelle yli 13 miljardia uutta velkaa.

– Viime kaudella julkinen velka kasvoi kyllä merkittävästi kriisien seurauksena. Tällä kaudella, Petteri Orpon johdolla, julkinen velka lisääntyy kuitenkin vielä enemmän.

Räsänen huomautti, että vuonna 2023 julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli selvästi alle 80 %. Orpon hallituksen päätöksillä velkasuhde lähestyy 90 %:n velkasuhdetta.

– Eli Petteri Orpoon mielestä edellinen hallitus piti kaataa, vaikka se velkaantui vähemmän kuin hänen johtamansa nykyinen hallitus. Arvoisa pääministeri olisiko nyt oikea aika herätä?

– Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo olikin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi.

RÄSÄSEN mukaan Suomi välttää vain vaivoin joutumisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

– Petteri Orpon johdolla Suomi on viety jo toistamiseen EU:n tarkkailuluokan porstuaan. Toinen jalka on jo kynnyksen yli.

– Tämä hallitus pääsi valtaan lupaamalla lopettaa Suomen velaksi elämisen. Tästä lupauksesta ei ole enää jäljellä kuin hallituksen jättämän velkavuoren valtava varjo.

– Siksi kannatan edustaja Kaikkosen tekemää epäluottamusesitystä, Räsänen totesi puheensa lopuksi.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen ”varovaisen positiivinen”

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso Helsingissä 28. lokakuuta 2021.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sanoo STT:lle suhtautuvansa varovaisen positiivisesti perustuslakivaliokunnan mietintöön saamelaiskäräjälaista.

Juuson mukaan valiokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset ovat teknisiä.

Saamelaiskäräjien hallitus päättää kannastaan kokouksessaan perjantaina.

Juuso kiittää perustuslakivaliokuntaa asian perusteellisesta käsittelystä ja saamelaiskäräjien asiallisesta kohtelusta.

Korjattu otsikkoon ”puheenjohtajan sijainen” 4.6. kello 15.40. Otsikossa puhuttiin aiemmin virheellisesti ”puheenjohtajasta”.

AVAINSANAT