VALIKKO

Oikeus päätti Trumpin tullien jäävän sittenkin voimaan

Trump esitteli tullipäätöstään Valkoisen talon ruusutarhassa 2. huhtikuuta.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin tullimääräykset pysyvätkin voimassa.

Vetoomustuomioistuin lykkäsi torstaina alemman oikeusistuimen päätöksen toimeenpanoa, joka estäisi Trumpin tullimääräysten astumista voimaan. Uuden päätöksen mukaan tullit jäävät voimaan toistaiseksi.

Alemman oikeusistuimen tekemä päätös tullimaksujen voimaantulon estämisestä ehti olla voimassa vajaan vuorokauden. Sen mukaan Trump ylitti toimivaltansa määrätessään tuontitullit.

ENNEN vetoomustuomioistuimen torstaista päätöstä Valkoiselle talolle annettiin 10 päivää aikaa keskeyttää tullimääräysten toimeenpano.

Trumpin hallinto kutsui alemman oikeusistuimen päätöstä ”räikeän vääräksi”, valitti siitä ja ilmaisi luottamuksensa siihen, että päätös kumottaisiin.

Trump käytti tullien asettamisessa vuoden 1977 kansallista hätätilalakia. Trumpin mukaan Yhdysvaltain suuri kauppataseen alijäämä monien maiden kanssa vaatii kansallisen hätätilan julistamista, mikä puolestaan antoi hänelle laajat valtuudet päättää tulleista ilman kongressin hyväksyntää.

Liittovaltion kansainvälisen kaupan tuomioistuin kuitenkin katsoi, ettei kyseinen laki anna presidentille rajatonta oikeutta asettaa tulleja lähes kaikille maailman maille.

Trumpin toimista olivat valittaneet oikeuteen sekä ryhmä yrityksiä että ryhmä osavaltioita. Niiden mukaan Trumpin toiminta loukkasi kongressin niin sanottua kukkaron valtaa.

PRESIDENTIKSI palattuaan Trump on laittanut Yhdysvaltain kauppasuhteet maailman kanssa uusiksi erilaisia tullimaksuja määräämällä. Venkoileva tullipolitiikka on järisyttänyt markkinoita maailmanlaajuisesti.

Huhtikuun alussa Trump julkisti Yhdysvaltain kauppakumppaneille tullimaksuja, joita hän kutsui vastavuoroisiksi. Esimerkiksi EU:sta tuotaville tuotteille lätkäistiin 20 prosentin tullimaksu, ja joillekin maille vielä korkeampia tulleja.

Muutamaa päivää myöhemmin Trump jäädytti valtaosalle maista tullit 90 päivän ajaksi niin sanotulle 10 prosentin yleistasolle. Myös EU:n tullitaso on ollut siitä lähtien 10 prosenttia. Jäädytystä Trumpin hallinto perusteli sillä, että sen aikana hän neuvottelee kunkin maan kanssa erilliset, Yhdysvalloille reilummat kauppasopimukset.

Viime viikolla Trump jälleen uhkasi EU:ta 50 prosentin tuontitulleilla kesäkuusta alkaen. Sunnuntaina paikallista aikaa Trump kuitenkin vahvisti, että EU:n jyrkät tuontitullit pysyvät tauolla 9. heinäkuuta asti.

EU on puolestaan kaavaillut Yhdysvalloille 95 miljardin euron suuruisia vastatulleja, jotka otettaisiin käyttöön tarvittaessa.

Trumpin tulli-ilmoitukset aiheuttivat huhtikuun alussa pörssiromahduksen, kun markkinat järkyttyivät tullien suuruudesta. Sittemmin Trumpin pakittaminen pahimmista tulleista on saanut osakekurssit elpymään.

AVAINSANAT

YK: Kaksi miljoonaa gazalaista jätetty ilman välttämättömyyksiä – ”Ammutaan, haavoitetaan tai tapetaan, kun he yrittävät vain syödä”

Kaksi miljoonaa gazalaista on jätetty ilman välttämättömiä tarvikkeita järjestelmällisesti ja tahallisesti, sanoi YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher lausunnossaan keskiviikkona.

Fletcherin mukaan viime päivien kauhistuttavat uutiset ovat seurausta tällaisista harkituista valinnoista. Fletcher viittaa tapauksiin, joissa Israelia on syytetty iskujen kohdistamisesta avustuspisteille.

-  Maailma seuraa päivästä toiseen kauhistuttavia kohtauksia, joissa palestiinalaisia ​​ammutaan, haavoitetaan tai tapetaan Gazassa kun he yrittävät vain syödä, Fletcher sanoi.

Tiistaina ainakin 27 ihmistä kuoli, kun Israelin joukot avasivat tulen lähellä avustuspistettä Gazassa. Kyse oli kiistanalaisen, Yhdysvaltain ja Israelin tukeman Gaza Humanitarian Foundationin (GHF) avustuspisteestä.

Israelin asevoimien mukaan se ampui joukkojaan lähestyneitä epäilyttäviä henkilöitä. Israelin mukaan nämä henkilöt olivat poikenneet määrätyltä reitiltä avustuspisteelle eivätkä välittäneet sotilaiden varoituslaukauksista.

Israelin asevoimat sanoi tutkivansa tapausta. Asevoimat kiisti ampuneensa siviilejä.

GHF kertoi keskiviikkona sulkeneensa avustuspisteensä Gazassa. Israelin armeija oli aikaisemmin varoittanut, että avustuspisteille johtavia reittejä pidetään sotatoimialueina.

GHF:n mukaan avustuspisteet ”uudistetaan ja järjestetään uudelleen tehokkuuden parantamiseksi”. Ne on määrä avata uudelleen torstaina.

YK ja useat keskeiset avustusjärjestöt ovat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä GHF:n kanssa, koska sen katsotaan toimivan Israelin sotilaallisten etujen ajamiseksi.

Gazan väestönsuojeluviranomaisten mukaan ainakin 16 ihmistä sai surmansa Israelin ilmaiskuissa Gazassa keskiviikkona.

YK:n turvallisuusneuvoston oli määrä keskiviikkona äänestää päätöslauselmasta, jossa vaaditaan aselepoa ja humanitaarisen avun päästämistä täysimääräisesti Gazaan. Yhdysvaltojen odotettiin kaatavan päätöslauselman veto-oikeudellaan.

AVAINSANAT

El Pais: Espanja peruu lähes 300 miljoonaan euron asekaupan Israelin kanssa

Espanja peruu merkittävän asekaupan Israelin kanssa Gazan hyökkäyksen vuoksi, kirjoitti El Pais -päivälehti keskiviikkona viitaten hallituslähteisiin.

Lehden mukaan noin 287,5 miljoonan euron arvoisella kaupalla oli määrä hankkia panssarintorjunta-aseistusta, joka olisi valmistettu Espanjassa lisenssillä.

Huhtikuussa Espanja perui aikeet ostaa ampumatarvikkeita israelilaisyhtiöltä sen jälkeen kun pääministeri Pedro Sanchezin sosialistipuolueen hallituskumppani, vasemmistolainen Sumar-puolue oli painostanut hallitusta.

Sumaria edustava työministeri Yolanda Diaz perusteli päätöstä tuolloin sanomalla, ettei Espanja voi tehdä kauppaa ”hallinnon kanssa, joka tekee palestiinalaisten joukkomurhaa”.

Sanchezin hallitus ilmoitti jäädyttävänsä asekaupat Israelin kanssa sen jälkeen kun Gazan sota alkoi toissa vuonna. Katalonialaisen Centre Delas -ajatushautomon tutkimuksien mukaan hallinto on kuitenkin tehnyt sen jälkeen yli miljardin euron arvosta puolustukseen liittyviä sopimuksia israelilaisyritysten kanssa.

AVAINSANAT

Trumpin jättitullit astuivat voimaan – ”Suuri hieno uutinen”

  • Ulkomaat
  • 04.06.2025
  • 8:39
  • (Päivitetty: 04.06. 9:36)

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettamat 50 prosentin tuontitullit teräkselle ja alumiinille ovat tulleet voimaan.

Teräkselle ja alumiinille sovellettiin aiemmin 25 prosentin tuontitulleja. Trumpin mukaan tuontitullien tarkoitus on suojella Yhdysvaltain omaa teräs- ja alumiiniteollisuutta.

Yhdysvallat on käynyt tullineuvotteluja useiden maiden kanssa sen jälkeen, kun Trump asetti uusia tullimaksuja Yhdysvaltain kauppakumppaneille. EU on varoittanut ryhtyvänsä vastatoimiin Yhdysvaltain asettamia tuontitulleja vastaan.

Trump kertoi teräksen ja alumiinin tuontitullien tuplauksesta viime viikolla. Trumpin mukaan tullien tuplaaminen vahvistaa maan teräs- ja alumiiniteollisuutta.

-  Tämä on jälleen yksi suuri hieno uutinen upeille teräs- ja alumiinityöntekijöillemme, Trump hehkutti.

EUROOPAN unioni kommentoi lauantaina olevansa syvästi pahoillaan Trumpin asettamista uusista teräksen ja alumiinin tuontitulleista. Euroopan komission medioille lähettämän lausunnon mukaan uudet tullit heikentävät meneillään olevia pyrkimyksiä päästä neuvotteluratkaisuun Yhdysvaltojen kanssa.

EU kertoi myös olevansa valmis vastatoimiin.

Jos neuvotteluratkaisuun ei päästä, tulevat EU:n jo sovitut vastatoimet ja mahdolliset uudet vastatoimet voimaan 14. heinäkuuta, lausunnossa kerrottiin.

EU on kaavaillut Yhdysvalloille 95 miljardin euron suuruisia vastatulleja.

EU on pyrkinyt hanakasti saavuttamaan tullisopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Tuontitullit EU:lle ovat tällä hetkellä kymmenen prosenttia.

Palattuaan tammikuussa Valkoiseen taloon Trump on asettanut jyrkkiä tullimaksuja Yhdysvaltain kauppakumppaneille. Myöhemmin hän on kuitenkin jäädyttänyt tulleja.

Trumpin tempoilevat tullipäätökset ovat heikentäneet maailmantalouden kasvunäkymiä ja luottamusta ympäri maailman. Teollisuusmaiden talousjärjestö OECD ennusti tiistaina, että maailmantalouden kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna 2,9 prosenttiin.

AVAINSANAT

Dick Schoof: ”Tarpeetonta ja vastuutonta”

Hollannin hallitus kaatuu. Pääministeri Dick Schoof kertoi lehdistötilaisuudessa tiistaina jättävänsä hallituksen eronpyynnön kuninkaalle.

Schoof jatkaa virkaatekevänä pääministerinä kunnes uusi hallitus on muodostettu. Edessä ovat nyt mitä todennäköisimmin ennenaikaiset vaalit.

Hallitus kaatui, koska Geert Wildersin johtama laitaoikeistolainen vapauspuolue (PVV) lähti hallituksesta maahanmuuttokysymysten takia. Ilman vapauspuoluetta hallituksella ei ole enemmistöä parlamentissa.

Wildersin mukaan koalitiohallitus ei ole pannut täytäntöön ajamaansa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa riittävän nopeasti. Wildersin vapauspuolue on tunnettu tiukoista maahanmuuton, islamin ja EU:n vastaisista kannoistaan.

Schoof piti Wildersin päätöstä huonona.

-  Viime päivinä olen toistuvasti kertonut kaikille neljälle puoluejohtajalle, että minun mielestäni hallituksen kaataminen on tarpeetonta ja vastuutonta, Schoof sanoi.

Hallituksen kaatuminen jättää Hollannin poliittisesti sekavaan tilanteeseen vain muutamaa viikkoa ennen kuin maan on määrä isännöidä Naton huippukokousta Haagissa.

WILDERSIN vapauspuolue voitti yllättäen vuonna 2023 järjestetyt vaalit ylivoimaisesti. Wilders kuitenkin ilmoitti, ettei hänestä tulisi pääministeriä riittämättömän tuen takia.

Puoli vuotta kestäneiden hallitusneuvottelujen jälkeen saatiin aikaan neljän puolueen koalitiohallitus, jonka muodostivat vapauspuolueen lisäksi keskustaoikeistolainen VVD, vasta vaalien alla perustettu keskustalainen NSC sekä maanviljelijöiden puolue BBB.

Pääministeriksi nousi sitoutumaton virkamies Schoof. Hallitus sitoutui ajamaan ”kaikkien aikojen tiukinta” maahanmuuttopolitiikkaa.

Wilders on kuitenkin ollut tyytymätön maahanmuuttouudistusten hitauteen. Toukokuussa hän kertoi kärsivällisyytensä olevan lopussa hallituskoalition kanssa.

Mielipidemittauksissa vapauspuolue on edelleen suosituin puolue, mutta vihreiden ja työväenpuolueen liittouma sekä VVD ovat sen kannoilla.

AVAINSANAT

SBU: Isku Kertshinsalmen siltaan – miinoittamiseen käytettiin yli tuhat kiloa räjähteitä

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU sanoo tehneensä onnistuneen iskun Venäjän kannalta tärkeään Kertshinsalmen siltaan. SBU:n mukaan silta on vaurioitunut miinoilla tehdyssä vedenalaisessa iskussa.

Siviiliuhreja ei tullut, SBU sanoo Telegram-viestissään ukrainalaissivusto Kyiv Independentin mukaan. SBU:n mukaan operaation suunnitteleminen kesti kuukausia ja sillan miinoittamiseen käytettiin yli tuhat kiloa räjähteitä.

Venäjän rakentama Kertshinsalmen silta on ollut Venäjälle tärkeä huoltoreitti sen jälkeen, kun se miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014. Venäjä on käyttänyt siltaa kaluston ja tarvikkeiden kuljettamiseen Ukrainassa miehittämilleen alueille. Ukrainalle silta on ollut eräänlainen Venäjän miehityksen symboli.

Kyiv Independentin mukaan se ei ole pystynyt vahvistamaan, millaisia vaurioita isku tarkalleen ottaen aiheutti tai onko silta suljettu kokonaan tai väliaikaisesti.

Kyiv Independent julkaisi videon sillan räjähdyksestä, jossa SBU:n mukaan vaurioituivat sillan vedenalaiset tukirakenteet. Silta näytti videon perusteella jääneen ainakin vielä pystyyn.

-  (Tämä) operaatio kesti joitain kuukausia. SBU:n agentit miinoittivat tämän laittoman rakenteen tukirakenteet, SBU sanoi viestissään.

-  Ja tänään, aiheuttamatta yhtään siviiliuhreja, ensimmäinen räjähde aktivoitiin aamulla kello 4.44, lausunnossa sanottiin.

Kyseessä oli Ukrainan kolmas siltaa vaurioittanut isku sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen helmikuussa 2022. Ainakaan aiemmat iskut eivät ole onnistuneet saamaan siltaa pysyvästi pois käytöstä.

AVAINSANAT