VALIKKO

Nyt puhuu Teuvo Hakkarainen – ”Minä ihmettelen, jos kävelevät äänestyskoppiin”

Toiselle kierrokselle edenneet presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto (vasemmalla) ja Alexander Stubb.

Presidentinvaalien toiselle kierrokselle päässeet ehdokkaat, kokoomuksen Alexander Stubb ja valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto käyvät toisella kierroksella kamppailua muun muassa Jussi Halla-ahon 615 000 äänen potista.

Halla-ahon mukaan perussuomalaisia on turha odottaa automaattisesti kokoomuksen Alexander Stubbin taakse vaalien kakkoskierroksella.

Hänen mukaansa moni ajattelee, että perussuomalaisilla olisi joku luonnollinen ehdokas, mutta se ei pidä paikkaansa

– En aio antaa perussuomalaisille mitään ohjeistusta valinnoista, eikä puoluekaan todennäköisesti sitä tee, Halla-aho totesi eilen.

Perussuomalaisten kansanedustajista Sheikki Laakso on kertonut tukevansa Haavistoa. Nyt esiin odotellaan myös muita Stubbin tai Haaviston tukijoita muista puolueista. Vasemmistoliiton kansanedustaja, entinen presidenttiehdokas Merja Kyllönen on kertonut tukevansa Stubbia.

PEKKA Haavisto on näissäkin presidentinvaaleissa nostanut esiin ystävyyttään perussuomalaisten mepin Teuvo Hakkaraisen kanssa.

Haavisto ei varmasti panisi pahakseen, jos Hakkarainen antaisi hänelle tukensa toisella kierroksella.

Demokraatin puhelimitse aamupäivällä tavoittama Hakkarainen antaa heti suorin sanoin ymmärtää, ettei kummankaan kakkoskierroksen ehdokkaan linja miellytä ja äänestyspäätös on vaikea, kuin ruton ja koleran väliltä valitseminen. Hän saattaa myös jättää äänestämättä.

Hän summaa, ettei ole asiaa sen enempiä pohtinut.

– Kyllä voi tulla mielenkiintoinen toinen kierros.

Stubb on ollut gallupeissa Haaviston edellä, kun on kysytty kansalaisten kantaa toisen kierroksen äänestyskäyttäytymiseen.

Onko Haavistolla mahdollisuuksia?

– On, jos perussuomalaiset eivät mene äänestyskoppiin.

Entä jos menevät?

– Kyllä ne varmaan Stubbia menevät äänestämään, ne jotka menevät.

Hakkarainen kehuu Haavistoa, jonka kanssa hän yhä pitää vaihtaa viestejä ja soittelee, oikein mukavaksi mieheksi.

Toisaalta Hakkaraisen puheista käy ilmi, että hänelle tuntuu olevan vaikea ajatus sulattaa siitä, että Haavisto edustaisi puolisonsa kanssa esimerkiksi Linnan juhlissa tai presidentin vastaanotolla. Tässä mielessä kysymyksenasettelu näyttää siis olevan yhä samanlainen kuin se oli silloin, kun hän Haavistoon tutustui ja kävi tämän kanssa tästäkin aiheesta keskustelua.

– Olen konservatiivinen tämmöisellä alueella, Hakkarainen sanoo.

Tarkoittaako tämä sitten sitä, että jos menet äänestyskoppiin, kallistut Stubbin puolelle?

– Jos minä sinne koppiin menen, niin siinä voi käydä.

– Minulla voi olla muutakin menoa sinä viikonloppuna, Hakkarainen tosin huomauttaa.

Hän sanoo myös, että Stubb on ”halannut” jo niin monta kertaa perussuomalaisia, että ”vastahalaus ehkä jää tekemättä”.

– Pitäisi nähdä se Stubb ja jututtaa ihan henkilökohtaisesti, sitten tietäisi.

Hakkarainen ei tunne Stubbia paremmin, mutta kertoo nähneensä hänet jonkin kerran eduskunnassa.

KUN Hakkarainen puhuu halaamisesta, hänellä on hampaankolossa suhteessa Stubbiin vanhat Sipilän hallituksen ajat ja se, miten Stubb on niitä kommentoinut.

Entinen kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministerinä Sipilän hallituksessa toiminut Stubb on nimittäin kertonut, että kokoomuksen filosofiana oli ”halata perussuomalaiset kuoliaaksi” hallituskauden aikana.

– Perussuomalaisten kannatus puolittui kesän aikana 18 prosentista 9:ään. Ajattelimme, että se oli tässä. Mutta sitten kävi toisin, Stubb on sanonut.

– Se oli niin karkea homma se 2015, kun oltiin hallituksessa ja siinä oli tarkoituksena vain pudottaa meidän kannatus välittämättä politiikasta yhtään mitään. Se on jäänyt vähäsen tuonne takaraivoon se homma, Hakkarainen muistelee.

Hän uskoo, että sama asia on myös monilla muilla perussuomalaisilla mielessä.

– Minä ihmettelen, jos kävelevät äänestyskoppiin.

HAKKARAINEN jatkaa, ettei välitä nykyisestäkään hallituksesta. Hänen mukaansa ”marginaalipuolue” – hän tarkoittaa RKP:tä – sanelee hallituksessa hyvin pitkälle, mitä tehdään ja antaa kohujen paisua välittämättä asiasta.

– Esimerkiksi Ruotsissa ei tuolla kannatuksella pääsisi edes valtiopäiville. Mitä tuollaisella puolueella tekee siellä (hallituksessa) oikeastaan määräävässä asemassa, Hakkarainen sanoo.

Koska Ruotsissa äänikynnys on 4 %, RKP kuitenkin pääsisi nippa nappa 4,3 prosentin kannatuksella vaalipäiville.

AVAINSANAT

Lyly suojelu- ja hätätyöesityksestä: Taas uusi yritys heikentää työtaisteluoikeutta

Työriitalain uusi pykälä sisältää mittavan listauksen aloista ja asioista, joita pitäisi suojella. Lauri Lyly pitää toimia ylimitoitettuina ja tarkoituksenhakuisina..

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta päätyi puoltamaan hallituksen esitystä suojelu- ja hätätyön muutoksista. Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) pitää esitystä ylimitoitettuna, laillisia työtaistelutoimia rajoittavana sekä työnantajan väärinkäytökset mahdollistavana.

Valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) perusteli esitystä selkeyttämisen tarpeella, kansalaisten perusoikeuksien turvaamisella kriisitilanteissa ja kiireellisten, erityisjärjestyksessä säädettävien poikkeuslakien välttämisellä.

Lylyn mukaan tilanteet, joissa suojelutyöstä ei ole työtaistelutilanteissa pystytty sopimaan liittokohtaisesti, ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Hän kritisoi sitä, ettei hallitus teettänyt edellisen eduskunnan esittämää selvitystä suojelutyön muutostarpeista, vaan meni suoraan laajaan lainsäädäntöön.

– Hallitus loi itse asiasta ongelman ja samalla ylimitoitetun byrokraattisen apparaatin, vaikka norminpurusta niin kovin puhutaan. Keskinäiset erot ovat niin sanotuilla kriittisilläkin aloilla niin suuria, että järkevämpää olisi ollut antaa työmarkkinajärjestöille alakohtainen sopimusmahdollisuus suojelutyön periaatteista, Lyly sanoi eduskunnassa mietinnön julkistamistilaisuudessa.

TUNNETUIMMAT viime vuosikymmenten riitatilanteet ovat molemmat hoitoalalta, vuosilta 2007 ja 2022. Jälkimmäinen, hoitoalalla pakkolakinakin tunnettu potilasturvallisuuslaki oli demareille kiusallinen, koska sen runnoi läpi Sanna Marinin hallitus.

Hoitoalalla pakkolakinakin tunnettu potilasturvallisuuslaki oli demareille kiusallinen.

Lyly muistutti, että tuolloin oppositiossa olleet kokoomus ja perussuomalaiset pitivät asiasta isoa meteliä ja vaativat lakonalaista suojelutyötä tekeville kaksin- tai jopa kolminkertaista palkkaa.

– Nyt tästä ei puhuttu sanaakaan. Näen, että koko esitys on tyypillinen tälle hallitukselle: on kuunneltu vain työnantajapuolta ja samalla annettu sille mahdollisuus siirtää rajoja, heikentää työtaisteluoikeutta ja työntekijöiden asemaa.

– Taas lisättiin myös epäselvää työoikeuden tulkintatilaa, kun säädökset eivät ole linjassa muun työlainsäädännön kanssa. En ole niin sinisilmäinen, etten näkisi tässä mahdollisuutta työnantajapuolen painostukseen ja väärinkäytöksiin, Lyly tokaisi Demokraatille.

VARAPUHEENJOHTAJA kritisoi myös hätätyökirjauksen lisäämistä esitykseen lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyn jälkeen.

– Suojelu- ja hätätyö ovat lähtökohtaisesti eri asioita: jälkimmäistä saa nimensä mukaisesti teettää vain ennalta-arvaamattomien kriisien, kuten suuronnettomuuden tai myrskyjen, takia. Lakko ei ole mikään ennalta-arvaamaton tilanne. Nyt jätettiin takaportti sille, että suojelutyötä voidaan yrittää teettää hätätyönä, Lyly sanoi.

Sosialidemokraattien ohella vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jossa ne ehdottavat lakiehdotusten hylkäämistä ja neljää lausumaa.

Myös keskusta jätti mietintöön vastalauseen, jossa ehdotetaan hätätyötä koskevan lakiehdotuksen hylkäämistä.

AVAINSANAT

Kiistelty lakimuutos läpäisi valiokuntakäsittelyn: suurpetojen metsästys helpottuu

  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 15:47
  • (Päivitetty: 09.05. 15:46)

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on hyväksynyt metsästyslakiin esitetyt muutokset. Jos lakiesitys hyväksytään aikanaan eduskunnan istunnossa, susia, karhuja ja ilveksiä voitaisiin jatkossa metsästää kannanhoidollisin perustein koko maassa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) kertoo tiedotteessaan pitävänsä välttämättömänä, ettei karhunmetsästykseen tulisi enää keskeytyksiä.

Myös suden ympärivuotinen rauhoitus puretaan nyt, koska Euroopan parlamentti muutti tällä viikolla suden luokitusta. Susikannat ovat kasvaneet Euroopan alueella huomattavasti, eikä eläin ole enää äärimmäisen tiukan suojelun tarpeessa.

Vihreiden Tiina Elo ja vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kertoivat jättäneensä vastalauseen valiokunnan mietintöön. He ehdottavat hallituksen esityksen hylkäämistä.

Elo ja Honkasalo sanovat suhtautuvansa erityisen kriittisesti siihen, että maa- ja metsätalousministeriölle ollaan myöntämässä valtuudet suurpetojen suotuisaa suojelutasoa kuvaavan viitearvon määrittelyyn.

METSÄSTYSLAIN laitepykäliinkin on tulossa muutoksia. Droonien eli erilaisten moottoroitujen lennokkien käyttö supikoirien kaltaisten vieraslajien riistanhoidollisessa pyynnissä olisi vastedes sallittua. Metsästyksessä lentolaitteita ei edelleenkään saa käyttää apuvälineinä.

Elo ja Honkasalo vastustivat tätäkin muutosesitystä sillä perusteella, että droonien käyttö voi häiritä lintujen pesintärauhaa.

AVAINSANAT

Yllätyskäänne SDP:ssä: kolmas nimi lähdössä apulaispormestarikisaan Helsingissä

Kilpailu kaupunkiympäristön apulaispormestarin pestistä Helsingissä on saamassa yllätyskäänteen. Ehdolle on asettumassa kolmaskin nimi.

Helsingin kaupunginvaltuustoon huhtikuun kuntavaaleissa takaisin noussut Antti Vuorela (sd.) kertoo Demokraatille perjantaina saaneensa pyyntöjä asettua ehdolle ja vastanneensa myönteisesti.

Vuorela kertoo, että hänet on asettamassa ehdolle hänen oma yhdistyksensä Tapanilan Työväenyhdistys ry, mutta asiasta tehdään varsinainen päätös yhdistyksen johtokunnan kokouksessa ensi maanantaina.

Vuorela kertoo päätökseensä lähteä kisaan mukaan vaikuttaneen muun muassa sen, että moni tunnettu SDP:n helsinkiläispoliitikko on kieltäytynyt. Kuntavaalien sosialidemokraattisista ääniharavista Helsingissä muun muassa Eveliina Heinäluoma on kertonut tavoittelevansa muuta tehtävää.

– Minulla on tähän sopiva koulutus, laaja työkokemus liikennealalta ja 30 vuoden kokemus kunnallisesta päätöksenteosta. Tehtävä kiinnostaa ja motivaatiota on, Vuorela sanoo Demokraatille.

Vuorela on koulutukseltaan rakennusalan diplomi-insinööri. Hän on toiminut aiemmin varsinaisena kaupunginvaltuutettuna Helsingissä kymmenen vuoden ajan.

Siviiliammatiltaan Vuorela on kehittämispäällikkönä Helsingin seudun liikenne HSL:ssä.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa ensi viikon perjantaina.

Pesti on tulossa Helsingin toiseksi suurimmalle puolueelle SDP:lle.

Helsingin demarien puolueosastoilla oli mahdollisuus asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita eiliseen saakka.

Vuorelan ehdollinen tai todennäköinen mukaantulo kisaan tämän jälkeen vasta piirikokouksessa on siis jonkinlainen yllätys, mutta sääntöjen mukaan mahdollinen. Muidenkin nimien ehdolle asettaminen on siis vielä avoinna ainakin teoriassa.

TÄHÄN mennessä ehdolle on asetettu kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari ja kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde. Laisaaren asetti ehdolle Itä-Helsingin sosialidemokraatit ry ja Ahteen Kuljetusalan demarit ry.

Piirikokous on Helsingin Sosialidemokraattien ylin päättävä elin, johon puolueosastot voivat asettaa piirikokousedustajia jäsenmääräänsä vastaavan määrän. Piirikokousedustajia on yhteensä 129.

Huhtikuun kuntavaaleissa Ahde sai Helsingissä 2 535 ääntä, Laisaari 867 ääntä ja Vuorela 752 ääntä. Kolmikko valittiin Helsingin valtuustoon.

Virallisen valinnan apulaispormestarista tekee Helsingin kaupunginvaltuusto.

Ahde ja Laisaari olivat molemmat ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun tuolloin tehtävää hoitanut Nasima Razmyar palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Laisaarelle, joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

AVAINSANAT

Stubb: ”Jos olisin Kremlissä, lukisin tuon julkaisun hyvin tarkkaan”

Presidentti Alexander Stubbin mukaan eilisessä puhelussa Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille otettiin isoja askelia eteenpäin.

JEF-puolustusyhteistyöryhmän johtajat soittivat eilisiltana sekä Trumpille että Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille.

Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören aloitteesta soitetussa puhelussa käsiteltiin tulitauon eri elementtejä sekä Trumpin ja Zelenskyin puhelua, kertoi Stubb medialle perjantaina aamupäivällä Oslossa, kun JEF-ryhmän huippukokouksen toinen päivä oli alkamassa.

Keskustelu Trumpin kanssa kesti Stubbin mukaan 15-20 minuuttia. Stubbin mukaan hän ja Störe ajattelivat, että yhteydenotto olisi hyödyllinen Trumpin ja Zelenskyin puhelun vuoksi.

Presidentti Trump ilmaisi Zelenskyin kanssa käymänsä puhelinkeskustelun jälkeen tukensa tälle vaatimalla Truth Social -viestipalvelussaan kuukauden mittaista ehdotonta tulitaukoa Venäjän ja Ukrainan välille.

Trumpin mukaan molempien maiden tulisi kunnioittaa tulitaukoa ja sen rikkomisesta rangaistaisiin määräämällä uusia pakotteita. Tulitauon päämääränä tulisi Trumpin mukaan olla kestävä rauha.

Stubb piti huomionarvoisena, että Trump ilmaisi Yhdysvaltojen olevan sitoutunut rauhanprosessiin, vaati 30 päivän mittaista tulitaukoa ja uhkasi pakotteilla, jos sitä ei noudateta.

-  Jos olisin Kremlissä, lukisin tuon julkaisun hyvin tarkkaan, Stubb sanoi.

Norjan pääministeri Störe kuvaili Trumpin kanssa käytyä puhelua erittäin hyödylliseksi. Stören mukaan Trump on sitoutunut edistämään rauhaa Ukrainaan.

Störe arvioi, että on olemassa yhteisymmärrys siitä, että ensin tarvitaan ehdoton tulitauko, jota valvotaan ja kunnioitetaan.

Stubb kertoi puheluista aiemmin viestipalvelu X:ssä.

Alexander Stubb ja Jonas Gahr Störe. LEHTIKUVA / LISE ASERUD

ZELENSKYI kertoi myöhään torstaina viestipalvelu X:ssä, että puhelinkeskustelu Trumpin kanssa sujui hyvin. Presidentit puhuivat puhelimessa myöhään torstaina Suomen aikaa.

Zelenskyin mukaan he keskustelivat muun muassa tulitauosta sekä maiden välisestä mineraalisopimuksesta, jonka Ukrainan parlamentti hyväksyi torstaina.

-  Kerroin hänelle (Trumpille), että Ukraina on valmis 30 päivän tulitaukoon, joka voisi alkaa jopa tänään. Odotamme Venäjän tukevan tätä ehdotusta, Zelenskyi kirjoittaa.

Hän sanoo myös kertoneensa Trumpille, että Ukraina on valmis neuvotteluihin Venäjän kanssa ”missä tahansa muodossa”.

-  Mutta sitä varten Venäjän on osoitettava aikeidensa vakavuus lopettaa sota, alkaen ehdottomasta tulitauosta.

Venäjä väitti torstaina noudattavansa Ukrainassa itse julistamaansa kolmipäiväistä tulitaukoa, mutta Ukrainan mukaan hyökkäykset jatkuivat.

TRUMP aloitti helmikuussa neuvottelut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi, jonka hän oli luvannut lopettaa 24 tunnin kuluessa toisen kautensa alkamisesta.

Trump on kuitenkin osoittanut kasvavaa kärsimättömyyttä, ensin Zelenskyiä ja viime aikoina Putinia kohtaan taistelujen yhä jatkuessa.

Yhdysvallat on viime viikkoina toistuvasti uhannut, että se luopuu välittäjän roolistaan, jos edistystä ei pian tapahdu.

Susanna Bono, Simu Perälä, Maiju Ylipiessa/STT

AVAINSANAT

Lisäkeppiä luvassa: hallitus kaavailee kiristystä työttömien karenssiin

Hallitus kaavailee kiristystä työttömien karenssiin, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.

Esitysluonnos asiasta lähtee kommentoitavaksi lausuntokierrokselle.

Lakiluonnoksen mukaan työnhakija menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen jo ensimmäisestä työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä. Etuuden menettäisi seitsemäksi päiväksi.

Tällä hetkellä seitsemän päivän karenssi tulee kahdesta laiminlyönnistä. Ensimmäisestä laiminlyönnistä ei tule seuraamuksia.

AVAINSANAT