Nyt Aasia käristyy: maanosa lämpenee muita alueita vauhdikkaammin

Intiassa nähdään toistuvasti yli 40 asteen lämpötiloja.

Aasia lämpenee tällä hetkellä lähes kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma keskimäärin, selviää Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) uudesta raportista. Muutos nostaa myös alueen merivesien lämpötilaa.

Aasian keskilämpötila oli viime vuonna runsaan asteen verran korkeampi kuin vuosien 1991-2020 keskiarvo. Viime vuosi oli raportin mukaan mittaushistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi riippuen tarkastellusta datasta.

Lämpötilojen nousu johtaa sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen alueella. Itä-Aasiaa koettelivat pitkittyneet helleaallot huhtikuusta marraskuuhun. Helleaaltoja raportoitiin myös Kaakkois-Aasiassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä. Myanmarissa tehtiin uusi kansallinen lämpötilaennätys 48,2 astetta.

Helleaallot lämmittivät myös merenpinnan ennätyksellisiin lämpötiloihin. Merenpinnan keskilämpötila nousi vuosikymmenessä 0,24 astetta, mikä on kaksinkertainen maailmanlaajuiseen keskilämpötilaan verrattuna.

Merenpinta myös nousi yli maailmanlaajuisen keskiarvon Tyynenmeren ja Intian valtameren rannikoilla.

Sään ääri-ilmiöt kuten äärimmäiset sateet, trooppiset pyörremyrskyt, tulvat ja kuivuus aiheuttivat tuhoa monissa alueen maissa.

AVAINSANAT

Suomalainen satelliittiyhtiö ICEYE sai jättirahoituksen valtiolta

ICEYE-yhtiö tuottaa asiakkailleen huipputarkkoja satelliittikuvia eri tarkoituksiin.

Valtion vienninedistäjä Business Finland on antanut suomalaiselle avaruus- ja puolustusteknologiayhtiö ICEYElle runsaan 41 miljoonan euron rahoituksen.

Rahoitus koostuu 5,7 miljoonan euron tutkimus- ja tuotekehitysavustuksesta sekä 35,4 miljoonan euron tuotekehityslainasta.

Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen sanoi tiedotteessa, että kyseessä on poikkeuksellisen suuri rahoituspäätös ja sen myötä ICEYE tekee vastavuoroisesti jätti-investoinnin tuotekehitykseensä Suomessa.

Espoossa pääkonttoriaan pitävä ICEYE käynnistää yli 250 miljoonan euron investointiohjelman. ICEYE:n mukaan ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhtiön globaalia asemaa avaruus- ja puolustusteknologiassa. Yhtiö haluaa laajentaa tuotantoaan ja teknologista kehitystyötään.

Vuonna 2014 perustettu ICEYE omistaa satelliittiparven, joka tuottaa tutkakuvaa maapallosta lähes reaaliajassa.

Yhtiön asiakkaina on valtioita ja kaupallisia toimijoita esimerkiksi puolustus-, turvallisuus- ja vakuutussektorilta. Muun muassa Ukraina on käyttänyt espoolaisyhtiön palveluita sodankäyntinsä apuna.

AVAINSANAT

Espanja: Kevään jättimäisen sähkökatkon syyt selvisivät – inertiaa ei riittänyt

Espanjan ja Portugalin sähköverkoissa ei ollut tarpeeksi jännitteensäätelytekniikkaa.

Espanjan huhtikuun lopun laaja sähkökatko johtui ylijännitteen aiheuttamasta ketjureaktiosta, maan hallituksen julkaisemasta raportista selviää.

Maan ympäristöministerin mukaan syitä katkoksen laajuuteen oli useita. Hänen mukaansa järjestelmästä muun muassa puuttui tuona päivänä riittävä jännitteensäätökapasiteetti.

Kun sähköverkkoon tulee ylijännitettä, sitä suojaavat järjestelmät sulkevat osia verkosta, mikä saattaa johtaa ketjureaktioon ja laajaan katkokseen.

Näistä rakenteellisista puutteista monet asiantuntijat olivat varoitelleet jo aiemmin. Eteläisen Euroopan sähköntuotannossa ei ole hetkittäin tarpeeksi inertiaa vastustamaan yllättäviä jännitemuutoksia ja pehmentämään virran loppumista hallitusti.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez kertoi katkoksen jälkeen, että sen syitä tutkimaan perustetaan ympäristöministeriön johtama ryhmä. Sanchez varoitti tuolloin, että lopullisten vastausten saaminen voi kestää kuukausikaupalla.

Ympäristöministeriön mukaan katkokseen vaikutti myös se, etteivät Espanjan sähköverkkoja operoiva REE ja tietyt energiayhtiöt olleet suojanneet järjestelmiään riittävästi.

Espanja ja Portugali pimenivät lähes täysin historiallisen laajassa sähkökatkossa. Suuri määrä elektronisia laitteita rikkoutui, ja ihmisiä sai sähkökatkoksen vuoksi myös surmansa.

Evp-upseeri: Tämä on Daavidin lingon isoin riski Suomen kannalta

Israelista Suomeen tilattu Daavidin linko on tehokas ohjusjärjestelmä – mutta onko sen valmistuksen huolto- ja toimitusvarmuutta arvioitu nykytilanteessa riittävän realistisesti?

Israelilainen asetekniikka ja sen ostaminen ovat vuorenvarma ampiaispesä-aihe, mutta yhdestä olennaisesta detaljista pitäisi silti yrittää keskustella enemmän, kiihkotta ja kaikkia pahimpia vaihtoehtoja punniten.

Israelilais-yhdysvaltalainen Daavidin linko on korkealle ylettyvä, erilaisiin ohjuksiin, drooneihin ja lentolaitteisiin tepsivä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Suomen ilmapuolustuksessa on pitkään ollut juuri sen kokoinen aukko.

Sotilaat ja insinöörit olivat tutkineet asiaa perinpohjin ja vertailleet tarjokkaita huolella. Suomen vuonna 2023 valitsema, Rafaelin ja Raytheonin kehittämä asejärjestelmä on varmasti yksi markkinoiden parhaimmista, ellei paras.

Hinnasta (kaikki valmistusoptiot mukaan laskettuna 300-500 miljoonaa euroa) en aio valittaa. Hyvää ei saa halvalla.

MORAALISISTA asekaupan pulmistakaan en halua avata keskustelua, sen hoitakoot muut ja paremmin aiheeseen perehtyneet asiantuntijat.

Sen sijaan on pakko Israelin ja Iranin viime päivien yhteenottojen perusteella miettiä, tulikohan ostoksemme riskien etukäteiskartoitus tehtyä riittävän laajalla tasolla, kaikkien boksien ulkopuolelta ajatellen?

Suomen tekemissä kauppasopimuksissa on varmasti myyjältä lupaukset siitä, että Rafaelin merkkihuolto toimii ja linkoon saadaan uusia ohjuksia kulutuksen ja tarpeen mukaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Entä jos Iran tai muut Israelin vihollismaat onnistuvat omilla iskuillaan lamauttamaan Rafaelin tehtaiden toimintaa tai vahingoittamaan tuotantolinjoja? Tai jos Israelin oma ohjuskysyntä ylittää droonisateen takia juuri sillä hetkellä kaukaisten tilaajamaiden tarpeet?

Mahdollisuus tähän on pieni, mutta Iraninkaan ohjusten ja lennokkien tehoa ei ole kannattanut aliarvioida. Hajautetutkin tuotantolinjat voidaan rikkoa, vaikka niin ei pitäisi käydä.

Mikä on silloin Suomen valtion B-suunnitelma?

MAAILMALLA on myynnissä muitakin vastaavia asejärjestelmiä. Luulisi, että puolustusvoimien sotatalous- ja hankintapuolella olisi jo pohdittu, mikä olisi se korvaava, nopeimmin käyttöön saatava toinen vaihtoehto, mikäli peloista pahimmat toteutuvat.

Jatkuvuuden varmistaminen kun olisi puolustusvoimien pitkän ajan toiminnan kannalta aivan oleellista, vaikka luottaisikin juhlapuheissa täysin israelilaisten toimituskykyyn.

Poliittisiin suhdanteisiinkaan ei pidä suhtautua naiivisti: vaikka kauppa on kauppaa ja ulkopolitiikka jotain ihan muuta, kauppiaan omat liittolaisuudet ja velvoitteet voivat aina vaikuttaa välillisesti meihinkin.

Taustalla on myös pieni ääneenlausumaton epäluulo: Israel on omista syistään ollut halutun tuomitsemaan yksiselitteisesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Onko tämä vain diplomatiaa vai merkki jostain nykyisen hallituksen asiakassuhteiden varjelusta, sitä emme tiedä.

Mutta se varasuunnitelma meillä olisi hyvä olla olemassa ja viimeistään nyt päivitettynä.

Stora Enso hyvittelee tekojaan: tukee raakkujen suojelua yli miljoonalla eurolla

Metsäyhtiö Stora Enso lupaa rahoittaa harvinaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen suojelua tämän vuosikymmenen aikana 1,1 miljoonalla eurolla.

Stora Enso ja Metsähallituksen luontopalvelut kertovat tehneensä tukihankkeesta yhteistyösopimuksen.

Vuoden 2030 loppuun mennessä yhtiö tukee raakkujen elinympäristöjen ennallistamista ja esiintymien kartoitusta 1,1 miljoonalla euroa.

– Osallistumisemme on osa yhtiön ympäristövastuullisuutta tehostavaa toimenpideohjelmaa, joka käynnistyi Hukkajoen 2024 elokuisen ympäristövahingon jälkeen, sanoo Stora Enson Suomen puunhankintayksikön johtaja Tuomas Tiilikainen tiedotteessa.

Viime kesänä yhtiön kainuulaisella hakkuutyömaalla kuoli runsaasti raakkuja, kun urakoitsija ajoi puunkorjuualueen laidalla olleen joen yli metsätyökoneella moneen kertaan.

Yliajon vastuita ja teon syitä koskeva poliisitutkinta on edelleen kesken.

METSÄHALLITUS kiittelee, että rahoituksen ansiosta se pystyy tutkimaan raakkuesiintymiä ja parantamaan jokihelmisimpukoiden selviytymismahdollisuuksia huomattavasti aiempaa paremmin.

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu raakku voi elää yli 200-vuotiaaksi. Virtaavien vesien nilviäislaji rauhoitettiin Suomessa jo vuonna 1955. Valtaosa jäljellä olevista raakkuesiintymistä on Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa.

Raakku on muille lajeille hyvin hyödyllinen, koska yksikin simpukka voi puhdistaa jopa 50 litraa jokivettä vuorokaudessa.

Entiset demariministerit miinaratkaisusta: Suomen kehitettävä uudenlaisia älyaseita

Kansanedustajat Ville Skinnari ja Timo Harakka (sd) patistavat hallitusta muistamaan jalkaväkimiinojen kehittämisessä äly- ja täsmätekniikan mahdollisuuksia.

Kaksikko oli ulkomaankauppa- ja liikenneministereinä Sanna Marinin hallituksessa, ja he sanovat näkevänsä uuden teknologian puolustusaseissa paljon parempaa vientipotentiaalia kuin tavanomaisissa bulkkiräjähteissä.

Hallitus on pohtinut, voisiko Suomi mahdollisen Ottawan sopimuksesta irtautumisen jälkeen ryhtyä myös myymään (monissa maissa yhä kiellettyjä) jalkaväkimiinoja.

Skinnari ja Harakka pitävät tätä lyhytnäköisenä ja kunnianhimottomana visiona.

– Suomella on resurssit ja osaaminen ottaa älykkäissä ratkaisuissa roolia. Hallituksen tahtotilan puute edesauttaa tätä kehitystyötä on ollut hämmentävää. Samalla luovutaan miljardien eurojen arvoisten teknologiaratkaisujen vientimarkkinasta, Harakka sanoo tiedotteessa.

KAKSIKON MUKAAN eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Ottawa-valmistelussa kuulemat asiantuntijat ovat esitelleet älyaseratkaisujen etuja, ja Suomella olisi hyviä mahdollisuuksia näiden valmistamisessa.

– Sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi tarvitsemme teknologista ja taloudellista suorituskykyä, eli juuri sitä, mistä Suomi ja koko Eurooppa nyt puhuvat ja mitä tarvitsevat, Ville Skinnari sanoo tiedotteessa.

Esimerkiksi älyteknologialla varustettujen miinojen raivaaminen tai toimintakunnottomaksi tekeminen on käyttäjälle turvallisempaa kuin perinteisissä mekaanisissa sulutuksissa ja ansoituksissa.

Osa älyräjähteistä voisi lisäksi täyttää Ottawan sopimuksen ehdotkin, mikä lisäisi niiden vientinäkymiä jopa sopimuksessa pysyvissä länsimaissa.

– Palataanko ajassa sata vuotta taaksepäin, vai olisimmeko maailman paras teknologinen osaaja ja puolustuskyvykkyyksien edelläkävijä? Miksi emme kuuntele maan parhaita asiantuntijoita ja rakenna älykästä uuden ajan puolustuskyvykkyyttä ja miksi tätä vaihtoehtoa ei vakavasti esitetty tai edes selvitetty, Harakka kysyy.

Eduskunnan on tarkoitus äänestää Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta ensi viikolla.