Eduskunta on myöntänyt vapautuksen edustajantoimesta Annika Saarikolle (kesk.) ja Ilmari Nurmiselle (sd.).
Vapautus myönnettiin molemmille tiistain täysistunnossa.
Saarikko siirtyy Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimitusjohtajaksi ja Nurminen Tampereen pormestariksi.
Saarikon tilalle eduskuntaan on nousemassa Mauri Kontu (kesk.) ja Nurmisen tilalle Hanna Laine (sd.).
Annika Saarikko.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan eduskuntaryhmä voi tukea Ottawan miinasopimuksesta vetäytymistä.
Päätöksessä huomioitiin myös puoluehallituksen ohjeistus viime viikolta.
– SDP:lle on erittäin tärkeää, että Suomi kaikella kansainvälisellä toiminnallaan tukee monenkeskistä sääntöperäistä järjestelmää ja että Suomi jatkaa sitoutunutta toimintaansa humanitaarisen miinanraivauksen ja miinatyön suhteen, Tuppurainen täsmensi eduskunnassa keskiviikkona.
EDUSKUNTARYHMÄ ei Tuppuraisen mukaan äänestänyt asiasta. Päätös vetäytyä Ottawasta on Tuppuraisen mukaan joillekin eduskuntaryhmän jäsenille vaikea.
Hän piti liian aikaisena kysymyksenä sitä, myönnetäänkö erimieltä oleville samantyyppinen poikkeuslupa äänestää toisin kuin rajaturvallisuuslain tapauksessa.
– Ryhmän jäsenillä on sääntöihin perustuva oikeus tuoda oma asiansa ryhmän käsiteltäväksi. Ryhmän puheenjohtajana pidän huolta siitä, että jokaisen ryhmän jäsenen oikeudet toteutuvat.
– Jää nähtäväksi, että tuleeko ryhmän jäseniltä pyyntöjä mutta ounastelen, että ryhmässä kaikki jäsenet ottavat huomioon puoluehallituksen yksimielisen linjauksen tästä kysymyksestä ja sen keskustelun, jota ryhmässä on käyty muun muassa viime viikolla kahdessa ryhmäkokouksessa ja tänään.
Ryhmän jäseniltä ei Tuppuraisen mukaan ole toistaiseksi tullut lupahakemuksia.
SDP:n edustajat kritisoivat eduskunnan kyselytunnilla hallituksen työmarkkinaesityksiä jatkuvasta työntekijän aseman, oikeuksien ja turvan heikentämisestä. Etenkin raskaussyrjinnän pelättiin lisääntyvän määräaikaisten sopimusten helpottamisen myötä.
Entinen työministeri Tuula Haatainen (sd.) yhtyi Aino-Kaisa Pekosen (vas.) arvioon siitä, että määräaikaisuuksien helpottaminen osuu eniten nuoriin naisiin ja heikentää heidän asemaansa työmarkkinoilla.
– Määräaikaisten työsuhteiden päättäminen raskauden tultua ilmi tai perhevapaan alussa on yleisimpiä yhteydenoton syitä ammattiliittoihin. Olen itsekin aikoinani kokenut sen, ja toivoisin todella, että ajat olisivat jo muuttuneet, Haatainen sanoi salissa.
DEMAREISTA Lauri Lyly ja Pinja Perholehto ihmettelivät, miksi hallitus väittää työpaikkoja syntyvän jatkuvalla työehtojen ja työntekijöiden oikeuksien heikentämisellä sekä turvattomuuden lisäämisellä.
– Tämän hallituksen linja näyttää olevan, että työntekijät ovat pelkkä riski ja asiat olisivat paremmin, kun heistä vain päästäisiin helpommin eroon. Miten se edistää kasvua tai työpaikkojen syntyä? Samaan aikaan ikäluokat pienenevät, ja nuorten ikäluokkien mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät, Perholehto kommentoi.
Oppositiosta Johannes Yrttiaho (vas.) muistutti työttömyyden kasvusta ja sanoi hallituksen pyrkivän työvoiman muuttamiseen reserviksi, jota voi kohdella ja kyykyttää miten tahansa.
– Pääministeri (Petteri) Orpo, te olette työnantajien edustaja, suorastaan mannekiini – hampurilaiskeisarin konsulentti, Yrttiaho lausui viitaten kohua herättäneeseen kuvaan, jossa Orpo haukkasi turkulaisomisteisen hampurilaisketjun Hesburgerin tuotetta Ukrainan-vierailullaan.
ORPO ja työministeri Matias Marttinen (kok.) toistivat vastauksissaan tuttua mantraa vaikeista kansainvälisistä suhdanteista, työelämän uudistamistarpeista, kasvun edellytyksistä ja hyvästä hallitusohjelmasta.
Oppositiosta keskustan Antti Kurvinen myönsi puolueensa olevan samaa mieltä uudistustarpeista, mutta piti niiden tapoja ja varsinkin ajoitusta väärinä.
– Kun maassa on 300 000 työtöntä, konkurssien määrä tapissa ja yt-neuvottelut pyörivät ikiliikkujana yhä useammalla työpaikalla, työllisyyden kohentamisen pitäisi olla ykkös- ellei ainoa prioriteetti. Nyt sitä edistävistä toimista ei näy merkkejä, Kurvinen sanoi.
Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpään mukaan olisi ongelmallista olla pidättämättä eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttaria virantoimituksesta. Hän antoi lausunnon eduskunnan kansliatoimikunnalle koskien Pelttarin hyllyttämispäätöstä.
- Sovellettavan lainkohdan tarkoituksen ja tarkoitussidonnaisuuden oikeusperiaatteen sekä käytettävissä olevan selvityksen kannalta olisi ongelmallista päättää olla pidättämättä eduskunnan pääsihteeri virantoimituksesta, hän sanoo lausunnossaan.
Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja mediatietojen mukaan maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on useiden tiedotusvälineiden mukaan turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Rikosepäilyt liittyvät Pelttarin entiseen tehtävään suojelupoliisin päällikkönä.
Mäenpää toteaa muun muassa, että turvallisuussalaisuuden paljastaminen on vakava rikos ja kuuluu maanpetosrikoksiin. Epäily tällaiseen rikokseen syyllistymisestä voi vaikuttaa eduskunnan pääsihteerin edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. Myös pääsihteerin asema ja tehtävät vaikuttavat punnintaan.
- Pääsihteerin virkatehtävät kytkeytyvät erottamattomasti eduskunnan toimintaan ylimpänä valtioelimenä.
Siksi pääsihteerin toimintaan kohdistuvan luottamuksen merkitys korostuu, Mäenpää katsoo.
- Luottamuksella eduskunnan pääsihteerin toiminnan asianmukaisuuteen ja lainmukaisuuteen on tämän vuoksi merkitystä myös ylimmän valtioelimen toimintaedellytysten kannalta, mikä on omiaan korostamaan pääsihteerin toimintaan kohdistuvan luottamuksen merkitystä.
VASTAAVIA tapauksia tulee professorin mukaan kohdella tasapuolisesti. Hän viittaa muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan pidättämiseen virantoimituksesta. Vuonna 2021 kansliatoimikunta päätti pidättää VTV:n pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virantoimituksesta, ja kansliatoimikunta perusteli päätöstä muun muassa pääjohtajan korkealla virka-asemalla.
Olennaista on Mäenpään mukaan myös arvioida, voiko epäiltyyn rikokseen kohdistuvalla esitutkinnalla olla vaikutusta viranhoidon edellytyksiin. Lieventävinä seikkoina tässä tapauksessa voidaan hänestä pitää sitä, että rikosepäily ei kohdistu nykyiseen tehtävään eikä Pelttarilla ole mahdollisuutta vaikeuttaa tutkintaa. Eduskunnan pääsihteerinä Pelttari aloitti vuoden 2024 alussa.
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ei lausunnossaan ota kantaa siihen, tulisiko Pelttari pidättää virasta vai ei. Myös hän antoi lausunnon kansliatoimikunnalle päätöksentekoa varten.
STT sai lausunnot tietopyynnöllä.
Eduskunnan kansliatoimikunta on hakenut tietoa päätöksenteon tueksi viraltapidättämisprosessista ja sen edellytyksistä. Toukokuussa Pelttari kertoi viestipalvelu X:ssä, ettei katso syyllistyneensä asiakokonaisuudessa rikokseen.
Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan kansliatoimikunta tekee päätöksen hyllyttämisestä ensi viikon keskiviikkona.
Saila Kiuttu/STT
Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa kieltää 17-vuotiaiden kuljettajien yöaikaisen ajamisen henkilöautolla. Alaikäisen kuljettajan ajoneuvo pitäisi lisäksi merkitä.
Lakimuutoksia aletaan valmistella ministeriössä. Muutokset olisi tarkoitus saada voimaan viimeistään ensi kesänä.
Ministeriön hankkeessa esitetään myös useita muita muutoksia ajokorttilakiin. B-ajokorttia suorittaville halutaan esimerkiksi lisätä pakollisen riskientunnistamiskoulutuksen vaatimuksia ja koulutuksen määrää.
Ministeriö perustelee muutoksia ajokorttilakiin liikenneturvallisuuden parantamisella.
- Nuorten liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan asia. Suomen tavoitteena on nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuonna 2050. Tähän pääsemiseksi tarvitsemme lakimuutoksia, mutta myös muita toimia kuten vaikuttavaa liikennekasvatusta kotona ja kouluissa, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo ministeriön tiedotteessa.
Ajokortin myöntämistä poikkeusluvalla 17-vuotiaille helpotettiin seitsemän vuotta sitten.
Varsinais-Suomessa Laitilassa autoturmassa kuoli tiistaina kaksi nuorta. Autoa ajoi poikkeusluvalla 17-vuotias nuori mies.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan alisuoriutumista ei ole potkuperusteena kirjattu hallitusohjelmaan. Työministeri Matias Marttinen (kok.) kiisti, että linjaus olisi ohjelman vastainen.
– Alisuoriutumista ei löydy hallitusohjelmasta irtisanomisperusteena, eikä se näin ollen ole ohjelman mukainen linjaus. Asiaa tarkastellaan uudelleen siitä saadun palautteen jälkeen, Riikka Purra sanoi medialle eduskunnassa.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) puolestaan sanoi kaiken valmistelun olleen ”täysin hallitusohjelman mukaista” ja kiisti, että lisäys olisi tehty vastoin perussuomalaisten tahtoa tai heidän tietämättään.
– Käymme poliittista keskustelua ja valmistelua, ja valmista on tarkoitus saada kesäkuun aikana, En halua mennä yksityiskohtiin ja aina on painotuseroja, mutta näistä uudistuksista on selkeät kirjaukset ja niitä viedään eteenpäin. Ei tämäkään luonnos ole perussuomalaisille yllätys, mutta lisäkysymykset kannattaa esittää Purralle, Marttinen kommentoi medialle.
MARTTINEN muotoili, ettei pidä julkisuutta ensisijaisena tapana käydä hallituksen sisäistä keskustelua, mutta kieltäytyi kommentoimasta sitä, onko ulostuloissa kyse omien kannattajien miellyttämisestä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan vieritti kommentointivastuun työministerille.
– Ei ole mitenkään tavatonta, että kun lainsäädäntöä valmistellaan, siellä on erilaisia näkemyksiä. Sen takia on parempi, että asiasta vastaava ministeri kommentoi tätä Purran kommenttia. Minun tehtäväni on vain katsoa, että hallitusohjelman hyvät kirjaukset menevät eteenpäin, Orpo sanoi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Jani Mäkelä valitti hiljan julkisesti, että kokoomus on tuonut alisuoriutumisen ja muita työntekijän asemaa heikentäviä toimia lakiesityksiin ohi perussuomalaisten ja vastoin alkuperäisiä päätöksiä.
TAUSTALLA on lisäys hallituksen niin sanottuun potkulakiin eli irtisanomista helpottaviin muutoksiin. Alisuoriutuminen työssä olisi uusi peruste potkuille.
Esityksessä se on määritelty niin, että työntekijä ei suoriudu tehtävistään kohtuullisena pidettävällä tavalla tai samoin kuin muut samassa asemassa olevat työntekijät, tai saavuta hänelle asetettuja tavoitteita.
Lausuntokierroksella työnantajapuoli kannatti lisäystä ja piti sitä tärkeänä, koska nykyisin alisuoriutumisen perusteella irtisanomisessa on ollut tulkinnanvaraa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien perustelu on, että lisäys selkeyttäisi nykyistä tilaa.
Työntekijäpuoli vastusti alisuoriutumisen lisäämistä lakiin tarpeettomana, koska nykyisinkin alisuoriutumisen takia voi irtisanoa. Kritisoijat muistuttivat myös määritelmän epämääräisyydestä, jonka nähtiin mahdollistavan rakenteellisen syrjinnän, mielivaltaiset savustustoimet ja ”pärstäkerroinpotkut”.
