Nokian Lundmark: ”On äärimmäisen tärkeää tehdä kaikille selväksi, että minkäänlaista rasismia ei Suomessa suvaita”

Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark kommentoi viime aikojen maahanmuuttokeskustelua todeten Nokian pitävän erittäin tärkeänä, että työperäisen maahanmuuton kehittäminen jatkuu.

-  Me olemme palkanneet Suomeen hyvin paljon ihmisiä viimeisten vuosien aikana, ja noin puolet heistä on muiden maiden kansalaisia. Me uskomme, että tämä trendi tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa

-  Suomen maineen kannalta on äärimmäisen tärkeää tehdä kaikille selväksi, että Suomi on avoin yhteiskunta, jossa minkäänlaista rasismia ei suvaita.

Hallitusohjelman suunnitellut kiristykset työperäiseen maahanmuuttoon eivät juuri vaikuta Nokian rekrytointeihin, koska yhtiö palkkaa suureksi osaksi suhteellisen hyväpalkkaista teknistä henkilökuntaa.

-  Kysymys on enemmänkin siitä, minkälaisia signaaleja Suomi antaa. Siinä mielessä on hyvin tärkeää, että ne signaalit ovat, että tämä on maa, johon ollaan tervetulleita tekemään töitä. Suomi on meidän tärkeimpiä tuotekehitysmaita, ja jotta se sitä olisi, niin se edellyttää, että meillä on hyvät edellytykset työperäiseen maahanmuuttoon.

Kysymys ei ole pelkästään Nokialle töihin tulevista insinööreistä, vaan myös heidän puolisoistaan ja heidän työpaikoistaan ja samalla koko perheen asettumisesta maahan, Lundmark korosti.

HKFoods kärsii sikarutosta miljoonan euron verran

Elintarvikekonserni HKFoods arvioi, että afrikkalainen sikarutto heikentää yhtiön liiketulosta tänä vuonna noin miljoonalla eurolla.

HKFoodsilla ei ole sianlihan sopimustuottajia Suomen tartuntavyöhykkeellä, mutta vientirajoitukset EU:n ulkopuolisiin maihin ovat keskeyttäneet sianlihan viennin muun muassa Kiinaan ja Japaniin.

Heinä-syyskuussa sikarutto heikensi viennin kannattavuutta, mutta lisäksi siihen vaikutti Aasian markkinoiden vaimea kysyntä ja EU:n ylitarjonnasta johtuva sianlihan haastava maailmanmarkkinatilanne.

Kilpailijayhtiö Atria kertoi lokakuussa arvioivansa, että sikaruton aiheuttamat menetykset pienentävät sen liikevoittoa tänä vuonna 4-5 miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa oli Atrialta palanut ruton takia jo loppukesällä.

HEINÄ-SYYSKUUSSA HKFoodsin vertailukelpoinen liiketulos parani 5,3 prosenttia 12,4 miljoonaan euroon. Kaupoissa kasvoi etenkin HK:n valmisruokien ja Kariniemen broilerituotteiden myynti.

Jatkuvien toimintojen liikevaihto kasvoi noin kolme prosenttia 255 miljoonaan euroon.

Myynti kasvoi kaikissa myyntikanavissa. HKFoodsin toimitusjohtajan Juha Ruoholan mukaan myös naudanlihan vahvistuneet myyntihinnat kasvattivat liikevaihtoa.

Tulosjulkistuksen jälkeen yhtiön osake lähti nousuun Helsingin pörssissä, ja alkuiltapäivästä osake oli jo viiden prosentin nousussa.

Suomessa sianlihan kulutus kasvoi tammi-elokuussa noin viisi prosenttia.

- Kasvua selittää sianlihan hyvä myynti kesän grillikaudella sekä kulutuksen siirtyminen esimerkiksi naudan jauhelihasta sianlihaa sisältävään sekoitejauhelihaan, sanoo Ruohola.

Teknologiateollisuus: tilauskannat kasvussa, henkilöstömäärä pomppasi – “Se on kova juttu”

Teknologiateollisuudessa henkilöstömäärä on kääntynyt kasvuun ja tilauskannat ovat jatkaneet vahvistumistaan. Teknologiateollisuus kertoi Suomen suurimman vientialan näkymistä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Taina Susiluoto hehkutti aamua hienoksi, sillä alan talousluvut kertovat vahvasta kasvusta ja siitä, että kasvu on edelleen jatkunut.

– Jos jonkin yksittäisen asian haluaa erityisesti nostaa, niin tuhat työpaikkaa viimeisen kvartaalin aikana, se on kova juttu. Neljään vuoteen ei ole nähty näin merkittävää työllisyyden nousua yhden kvartaalin aikana, Susiluoto sanoi.

Toinen aamun iso uutinen ovat Yhdysvaltain välivaalien tulokset, jotka kiinnostavat myös Teknologiateollisuudessa. Yhdysvaltojen politiikan muutoksilla on merkitystä paitsi koko maailmalle myös teknologiateollisuudelle toimialana, Susiluoto luonnehti.

– Heräsimme muutoksen tuuliin. Saa nähdä, mitä seuraa demokraattien murskavoiton myötä. Toivotaan, että vaalitulokset rauhoittaisivat jollakin tapaa kansainvälistä tilannetta. Ainakin se nyt jossakin määrin rajaa (presidentti Donald) Trumpin itsenäistä toimintaa. Toki kauppa- ja ulkopolitiikassa Trumpilla on edelleen vahva asema eli ei kaikki muutu yli yön, joten jatkamme sen tilanteen seuraamista tarkkaan, Susiluoto sanoi.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN henkilöstömäärä siis kasvoi heinä-syyskuussa edellisestä neljänneksestä noin 900 henkilöllä. Ala työllisti syyskuun lopussa 331 000 ihmistä.

Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen kiteytti, että tilauskantojen vahvistuminen jo lähes kahden vuoden ajan sekä kysynnän piristyminen alkavat vihdoin näkyä myös työllisyydessä. Se heijastuu myös muille toimialoille.

– Kun valmistavaan teollisuuteen tulee uusi työpaikka, se luo välillisesti toisen työpaikan muille sektoreille suomalaisella kotimarkkinalla eli vaikutukset ovat merkittävät.

Henkilöstömäärän myönteisen kehityksen lisäksi myös lomautusten määrä on suhdannetilanteen parantuessa vähentynyt.

Mikkosen mukaan syyskuun lopussa lomautettuna oli 10 000 henkeä. Vaikka taso on noussut hieman kesästä, on se edelleen matala.

– Täytyy muistaa, että pari vuotta sitten oltiin tilanteessa, että meillä oli yli 23 000 henkilöä lomautettuna.

TYÖLLISYYDEN kasvu on ollut erityisen vahvaa teknologiateollisuuden suurimmalla päätoimialalla eli kone- ja metalliteollisuudessa, jossa henkilöstömäärä on Mikkosen mukaan korkeimmillaan sitten finanssikriisin.

Henkilöstön määrä kasvoi myös metallien jalostuksessa sekä suunnittelu- ja konsultointialalla.

Sen sijaan tietotekniikka-alalla trendi on toiseen suuntaan. Työntekijämäärä on ollut Mikkosen mukaan laskussa vuodesta 2024 lähtien. Samaan aikaan alan liikevaihto on kuitenkin kasvanut – kuluvan vuoden tammi-helmikuun aikana liikevaihto kasvoi 10 prosenttia.

– Aikaisemmin henkilöstö ja liikevaihto ovat tällä alalla kasvaneet käsi kädessä, molemmat ovat menneet samaan suuntaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kehitys on lähtenyt erkaantumaan. Liikevaihto kasvaa edelleen, mutta henkilöstömäärä on kääntynyt kasvutrendille.

Mikkosen mukaan merkittävä teknologiamurros ja tekoäly voivat osaltaan vaikuttaa toimialan työllisyyteen, mutta pidemmälle menevien johtopäätösten tekeminen esimerkiksi juuri tekoälyn vaikutuksista vaatii lisää dataa.

– Se on varmasti yksi tekijä taustalla, mutta tähän voi liittyä monenlaisia eri ilmiöitä.

Mikkonen nostaa esiin esimerkiksi, että valmistavan teollisuuden pitkä heikon kysynnän jakso on saattanut vaikuttaa myös tietotekniikka-alaan, kun sen keskeinen asiakaskunta ei tee investointeja ja tilauksia. Teollisuuden nousu saattaa siis näkyä viiveellä palvelusektorilla. Lukujen taustalla voi Mikkosen mukaan vaikuttaa sekin, että yritykset palkkaavat tietotekniikkaosaajia, eivätkä osta palveluita ulkopuolelta.

– Silloin se tietotekniikkatekeminen ei näy täällä meidän tietotekniikan henkilöstöluvussa, jolloin se voi hankaloittaa seurantaa.

Yrityksissä tunnelma on erittäin hyvä ja positiivinen.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA uusien tilausten arvo kasvoi heinä-syyskuussa 19 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja jopa 50 prosenttia vuoden 2025 vastaavasta ajankohdasta. Mikkosen mukaan korkeaa tilauskertymää selittävät kyseiselle neljännekselle kirjautuneet risteilijätilaukset ja puolustusteollisuuden kasvu.

– Meriteollisuuden ja puolustusteollisuuden isot tilaukset ovat ehdottomasti hyvä uutinen suomalaiselle teollisuudelle. Ne luovat paljon kysyntää alihankintaketjussa suomalaiselle pk-sektorille, Mikkonen sanoi ja huomautti, että vaikkei näitä sektoreita huomioitaisi, niin silti tilauskannat vahvistuvat läpi toimialan.

Toimitusjohtaja Taina Susiluoto kertoi kiertäneensä paljon yrityksissä ja pannut merkille selvästi parantuneen tunnelman. Viime keväänä kerrottiin, että tarjouspyyntöjä tulee, mutta ne eivät johda tilauksiksi saakka.

– Nyt tarjouspyynnöt johtavat tilauksiin, koneet ovat käynnissä, tuotantoa kasvatetaan, vienti vetää ja ihmisiä palkataan töihin. Yrityksissä tunnelma on erittäin hyvä ja positiivinen.

Osaavan työvoiman saatavuus voi kasvun jatkuessa nousta tapetille. Se on kysymys, joka kaipaa Susiluodon mukaan ratkaisuja jo lähiaikoina. Pitkällä aikavälillä se tarkoittaa hänen mukaansa satsaamista koulutustason nostamisen peruskoulusta lähtien.

– Se, mitä voidaan tehdä tässä ja nyt, on katsoa alueittain ja toimialoittain, miten voidaan nopeasti vastata niiden yritysten tarpeisiin, joissa kasvua on.

Susiluoto mainitsee viranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämisen ja täsmätoimet, kuten muuntokoulutuksen, oppisopimuksen ja muut jo olemassa olevat konstit, joilla vastata tarpeisiin.

Kun teknologiateollisuuden yritykset ovat arvioineet, että seuraavan 10 vuoden aikana tarvitaan 140 000 uutta osaajaa, josta suurella osalla on oltava korkeakoulutusta, on myös ammattikorkeakoulupolulle johtavan ammatillisen pohjan vahvistaminen Susiluodon mukaan tärkeää.

– Ehdottoman tärkeää tälle maalle on se, että me pystymme avoimesti puhumaan myös työhön johtavasta maahanmuutosta ja sen lisäämisestä, koska meidän väki ei tule riittämään siihen tarpeeseen, mikä meillä on.

Finnair lupaa: Näihin maakuntakaupunkeihin pääsee vielä vuonna 2028 lentäen

Maakuntakaupunkeihin Finnair aikoo lentää pienikokoisemmilla ATR-koneillaan.

Finnair kertoi keskiviikkona aloittavansa parin vuoden kuluttua kaupallisen lentoliikenteen Jyväskylään, Kokkolaan, Joensuuhun, Kajaaniin ja Kemiin.

Markkinahintaiset lennot alkavat helmikuun 2028 lopussa, kun nykyinen valtion tukema liikennekausi näihin kohteisiin päättyy.

Lennot tulevat Finnairin mukaan myyntiin ensi keväänä. Maakuntakohteisiin lennetään ATR-potkuriturbiinikoneilla.

NYKYISIN valtio rahoittaa maakuntalentoja verovaroin. Viime vuonna valtio käytti niihin yli 20 miljoonaa euroa. Yksittäistä matkaa tuetaan keskimäärin 265 eurolla.

Liikenne- ja viestintäministeriö on ehdottanut, ettei valtio jatkossa rahoittaisi kotimaan lentoliikennettä ollenkaan.

Myös lentoasemayhtiö Finavia on esittänyt, että valtion tulisi palauttaa Suomen lentoliikenne markkinaehtoiseksi.

Hallitus päätti puoliväliriihessään viime vuonna jatkaa maakuntalentojen tukemista vuoteen 2028 saakka. Jyväskylän, Kokkolan, Joensuun, Kajaanin ja Kemin lisäksi valtio tukee lentoja Savonlinnaan ja Poriin.

KANSANEDUSTAJA Seppo Eskelinen (sd) kiittelee Finnairin liikennöinnin jatkamispäätöstä, jota etenkin maakuntien kansanedustajat olivat toivoneet.

– On hienoa, että lennoille löytyi nyt markkinaehtoinen ratkaisu, joka koko ajan ollut päämääränäkin ja nyt päästään määräaikaisista ostoliikennesopimuksista, Eskelinen sanoo tiedotteessaan.

 

AVAINSANAT

Inflaatio kiihtyi lokakuussa – taustalla Lähi-idän tapahtumat

Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio kiihtyi lokakuussa 3,4 prosenttiin, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot.

Syyskuussa kuluttajahinnat nousivat 2,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Inflaatio kiihtyi eniten pääryhmässä liikenne, jossa nousua oli 10,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Edelliskuussa nousua tässä ryhmässä oli 7,4 prosenttia.

POLTTOAINEIDEN kallistuminen on nostanut inflaatiota viime aikoina Suomessa ja euroalueella. Taustalla ovat erityisesti Lähi-idän sodan vuoksi kallistuneet energian hinnat.

Seuraavaksi eniten kasvua lokakuun kuluttajahinnoissa vuoden takaiseen verrattuna oli ryhmissä alkoholijuomat ja tupakka sekä koulutus.

Ennakkotiedot täsmentyvät, kun tiedonkeruu on kokonaisuudessaan päättynyt. EU-yhdenmukaistettuun inflaatioon ei ole laskettu mukaan esimerkiksi lainakorkoja.

Luontopaneeli: Luonnon tilan kohentaminen tuo myös taloushyötyjä

Luonnon hyödyt tulisi huomioida päätöksenteossa nykyistä paremmin, jotta ne voidaan turvata jatkossakin, sanoo Suomen Luontopaneeli uudessa mietinnössään. Se myös kannattaa taloudellisesti, paneeli lupaa.

Luonnon tilan parantamisesta saatavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat paneelin mukaan Suomessa merkittäviä.

Esimerkiksi metsien tilan parantamisen niin, että uhanalaisten lajien määrä vähenee, on arvioitu tuottavan yhteiskunnalle yli miljardin euron hyödyn vuodessa.

Paneelin mukaan useat kustannus-hyötyanalyysit osoittavat, että luontoon investoimisen hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.

- Luonnon tarjoamien hyötyjen rahamääräinen arviointi auttaa tekemään luonnon yhteiskunnallisen merkityksen näkyväksi. Rahamääräiset arviot kattavat kuitenkin vain osan luonnon arvoista ja sen ihmisille tarjoamista hyödyistä, sanoo Luontopaneelin jäsen ja mietinnön pääkirjoittaja Anna-Kaisa Kosenius tiedotteessa.

Luontotavoitteiden toimeenpanon viivyttelemisestä aiheutuu kustannuksia ja todennäköisesti myös peruuttamattomia vahinkoja, paneeli varoittaa.

Koseniuksen mukaan luonnon tilan parantamiseen käytettäviä voimavaroja ei tulisikaan nähdä vain kustannuksina, vaan investointeina hyvinvointiin, turvallisuuteen ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.

LUONTOKATO on Luontopaneelin mukaan yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa uhkaavista riskeistä, jonka seuraukset voivat näkyä esimerkiksi satojen pienentymisenä, sään ääri-ilmiöihin liittyvien luonnontuhojen vaikutusten voimistumisena sekä infektiosairauksien epidemiariskin kasvuna.

Luonnon köyhtyminen etenee paneelin mukaan myös Suomessa: luontotyyppien tila on heikentynyt 2000-luvulla, ja lajiston uhanalaisuus on lisääntynyt.

- Juuri päättyneessä YK:n luontokokouksessa todettiin, etteivät maailman maat, Suomi mukaan lukien, ole vielä ryhtyneet riittäviin toimiin luontokadon pysäyttämiseksi, sanoo paneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tiedotteessa.

Maataloudessa monimuotoisuutta vahvistavat toimet taas esimerkiksi vähentävät riippuvuutta ulkomaisista lannoitteista.

Luontopaneelin mukaan monimuotoisuus vahvistaa metsien, maatalousalueiden, vesistöjen ja kaupunkiympäristöjen resilienssiä eli häiriönsietokykyä ja tukee sitä kautta koko yhteiskunnan toimintakykyä.

LAJISTOLTAAN rakenteeltaan monipuoliset metsät kestävät paremmin esimerkiksi kuivuutta, myrskyjä, metsäpaloja, tauteja ja tuholaisia kuin yhden puulajin tasaikäiset metsät, mietinnössä todetaan.

Maataloudessa monimuotoisuutta vahvistavat toimet taas esimerkiksi vähentävät riippuvuutta ulkomaisista lannoitteista ja torjunta-aineista.

- Päätöksenteossa tulisi arvioida toimenpiteiden välittömien kustannusten rinnalla luonnon köyhtymisestä aiheutuvia pitkän aikavälin haittoja ja riskejä sekä luonnon tilan parantamisesta saatavia hyötyjä, Kotiaho sanoo.

Suomen Luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.