VALIKKO

”No, onko tämä nyt sitten haihattelua?” – VM uskoo tolkun paluuseen

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander esitteli ministeriön talousennusteen Helsingissä 30. huhtikuuta.

Valtiovarainministeriö (VM) uskoo ja toivoo talousennusteessaan tolkun palaavan kansainväliseen kauppapolitiikkaan. Suomen taloudelliset puskurit ovat VM:n mukaan julkisen talouden heikon tilan ja velkasuhteen vuoksi heikot kauppasodan varalle.

VM julkisti ennusteensa vappuaattona. Kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander kuulosti ministeriön tiedotustilaisuudessa varovaisen optimistiselta.

– Uskomme, että epävarmuus hälvenee, tolkku ja ennakoitavuus palaavat kauppapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin. No, onko tämä nyt sitten haihattelua? Se selvinnee sitten lähikuukausien aikana, Spolander totesi.

SUOMEN julkisen talouden tilanne ei ennusteen valossa ole suotuisa. Vaje oli vuonna 2024 ennakoitua syvempi. Tämän vuoden tilanteessa on plussia ja miinuksia.

– Talouden viriävä kasvu, menojen kasvun hidastuminen ja hallituksen aiemmin päättämät sopeutustoimet pienentävät julkisen talouden alijäämää tästä vuodesta eteenpäin. Samalla rahan ohjaaminen puolustukseen ja talouden kasvutoimiin kasvattavat sitä (alijäämää). Perusennusteessa julkisen talouden alijäämä pysyy kolmen prosentin heikommalla puolella ja velka kasvaa suhteessa bkt:hen, Spolander sanoi.

VM:n arvion mukaan Suomen velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen lähestyy vuoteen 2029 mennessä 90 prosenttia. Tilanne menee tätäkin synkemmäksi, jos Yhdysvaltojen tullipolitiikka johtaa eskaloituvaan ja pitkittyvään kauppasotaan.

Julkisen talouden alijäämä voisi VM:n huonoimmissa skenaarioissa syventyä lähitulevaisuudessa nykyisestä reilusta kolmesta jopa yli viiteen prosenttiin.

NÄIHIN olosuhteisiin Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kasvutoimista, joiden ytimessä ovat erityisesti varakkaimpia hyödyttävät veronalennukset. Hallituksen toiveissa on taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen, työntekemiseen ja investointeihin kannustava verotus, joka parantaa myös ostovoimaa.

VM ja Spolander kuvaavat veronalennusten mahdollisia vaikutuksia hallitusta monipuolisemmin.

– Täytyy myöntää, että vaikka veronalennukset kannustavat kansalaisia lisäämään työntekoa, he voivat ostaa kasvaneilla käytettävissä olevilla tuloillaan myös lisää vapaa-aikaa. Yritykset voivat puolestaan käyttää kasvavat käytettävissä olevat tulonsa paitsi investointeihin, myös jakaa niitä osinkoina omistajilleen. Lisätulot voi aina kuluttaa, jättää säästöön pahemman päivän varalle tai lyhentää niillä velkaa.

– Kaikki tämä litania tarkoittaa siis sitä, että jäämme nyt katsomaan, että mitä tässä nyt loppujen lopuksi tapahtuu. Miten ne, joihin työnverotuksen alennus voimakkaimmin kohdistuu lisäävät mahdollisesti työntekoaan. Miten tämä kaikki tukee tuottavuutta, miten yritysten investoinnit näiden päätösten seurauksena mahdollisesti kasvavat, Spolander selvensi.

HALLITUKSEN velkasuhteen tasapainotustavoitetta Spolander ei pitänyt ”täysin mahdottomana” saavuttaa. Tavoite edellyttäisi sitä, että hallituksen pitää kiinni 9 miljardin sopeutustavoitteestaan. Huhtikuun riihessä päätettyjen kasvutoimien pitäisi myös kantaa pian hedelmää.

– Tavoitteen toteutumiselle olisi myös eduksi, jos suotuisia yllätyksiä toteutuisi ja epäsuotuisia jäisi toteutumatta.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen nimesi hallitussuosikkinsa: ”Realistisin vaihtoehto”

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei usko, että suunnanmuutos politiikassa olisi mahdollista samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mäkynen paljastaa toiveensa vappupuheessaan.

– Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja.

Helppoa sekään ei ole, sillä Mäkynen katsoo keskustajohtaja Antti Kaikkosen sortuneen erheeseen.

– Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.

Mäkynen pohtii, että jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella.

– Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.

Mäkynen myöntää, että tavoite on kova.

– Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin.

– Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen, Mäkynen listasi puheessaan.

AVAINSANAT

STTK:n Palola: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vappupuheessaan tuonut esiin huolensa hallituksen politiikan seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.

Hänen mukaansa hallituksen toiminta lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta tilanteessa, jossa sekä Euroopassa että Suomessa eletään epävarmoja aikoja. Siksi nyt pitäisi vahvistaa arjen turvallisuutta. Palola vertaa merikapteenina Suomea laivaan, joka purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa ilman kirkasta ja selkeää kuvaa ympäristöstä.

Palola arvostelee hallitusta muun muassa myös sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksista sekä työelämän heikennyksistä ja Suomen yleisen taloustilanteen heikkoudesta. Nykyhallitus on Palolan mukaan kunnostautunut valitettavan hyvin hölmöläisen hommassa eli koulutuksesta ja osaamisesta leikkaamisesta.

Palola kysyykin: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tavoin myös Palola toteaa, että ay-jäsenmaksut ovat työntekijöille tulonhankkimismenoja, jotka pitää voida vähentää verotuksessa.

AVAINSANAT

Antti Lindtman: Hallitus maksoi muutoksen puolesta äänestäneille ”potut pottuina”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhui Kansalaistorilla työväen vappujuhlassa Helsingissä vapunpäivänä 1. toukokuuta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman syytti Petteri Orpon (kok.) hallitusta vappupuheessaan Helsingissä velkarallin kiihdyttämisestä.

Lindtmanin mukaan hallitus on hylännyt kaikki tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– Sen sijaan Orpon hallitus painoi kaasua velkarallissa ja ohjasi jättiveronkevennykset rikkaille ja ökyrikkaille. Pieni- ja keskituloisille tiedossa on lähinnä piiloveronkorotuksia, Lindtman puhui Helsingin työväen vappujuhlassa Kansalaistorilla.

Hallituksen puoliväliriihessä tekemien veroratkaisujen taustalle Lindtman hahmotteli kostomotiivia.

– Ei valitettavasti voi välttyä ajatukselta, että puoliväliriihessään hallituspuolueet päättivät maksaa potut pottuina vaaleissa muutoksen puolesta äänestäneille opettajille, sairaanhoitajille, rakentajille, insinööreille, kuljettajille, myyjille ja siivoojille.

LINDTMAN huomautti, että pieni- ja keskituloisillekin luvattiin isot veronkevennykset, mutta tavallinen OAJ:hin kuuluva opettaja saakin lopulta viisi euroa kuukaudessa, ellei eroa ammattiliitostaan.

– Monissa tapauksissa hallituksen pieni- ja keskituloisille myöntämät muruset veronalennuksista hädin tuskin riittävät edes kattamaan piiloveronkorotusta, joka aiheutuu ay-maksujen verovähennysoikeuden lopettamisesta.

– Kävikö tässä niin, että kasvuriihen sijaan tulikin kostoriihi? Lindtman kysyi.

AVAINSANAT

SAK:n Jarkko Eloranta: Hallituksen suunnitelmat hölmöläisen peiton jatkamista

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vetoaa pääministeri Petteri Orpoon (kok.) ja pyytää hallitusta olemaan välillä palkansaajan puolella.

Vappupuheessaan Vaasassa Eloranta esittää, että hallitus peruisi päätöksen ay- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta.

Eloranta luonnehtii hallituksen suunnitelmia hölmöläisen peiton jatkamiseksi.

Hänen mielestään nykyhallitus romuttaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja sopimisen kulttuuria, kun sosiaaliturvaa on heikennetty, työsuhdeturvaa rapautettu ja lakko-oikeutta rajoitettu.

Hän sanoo, ettei hallitus halua järjestäytyneitä työmarkkinoita eikä työehtosopimusten turvaa palkansaajille, vaan hajautuneet työmarkkinat, joissa vahvemman ääni kuuluu ja käskee.

Eloranta kannustaa myös työntekijäpuolta jatkamaan yhteistyötään, sillä hänen mukaansa muuta keinoa pärjätä työnantajien koventuvalle linjalle ei ole. Yhteistyötä tulisikin tiivistää SAK:n sisällä ja eri keskusjärjestöihin kuuluvien liittojen kesken.

AVAINSANAT

Kuntaliiton pomohaku: Susanna Huovinen ja Ari Korhonen jatkoon

SDP:n kansanedustajat Krista Kiuru ja Johanna Ojala-Niemelä eivät päässeet jatkoon Kuntaliiton varatoimitusjohtajan valintaprosessissa.

Kuntaliitossa työskentelevä Ari Korhonen ja SDP:n entinen kansanedustaja Susanna Huovinen etenevät soveltuvuusarviointiin, kerrotaan Kuntaliiton tiedotteessa.

Susanna Huovinen toimii tällä hetkellä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä, joka vastaa muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan ja rahoituksen ohjauksesta. Huovinen on toiminut myös liikenne- ja viestintäministerinä sekä peruspalveluministerinä.

Korhonen on toiminut aiemmin muun muassa Raision kaupunginjohtajana ja SDP:n puoluesihteerinä.

Kiuru ja Ojala-Niemelä olivat kuuden tehtävään haastatellun hakijan joukossa.

Kuntaliiton mukaan valinnassa painotettiin kunta-alan ja kuntien hyvinvointi- ja sivistystoimen tuntemusta sekä edunvalvonta-, johtamis- ja esihenkilökokemusta.

Varatoimitusjohtajan tehtävä on vapautumassa, sillä nykyinen varatoimitusjohtaja Hanna Tainio on jäämässä eläkkeelle.

AVAINSANAT