-
Ulkomaat
- 10.05.2025
- 14:43
- (Päivitetty: 10.05. 14:45)
Venäjää vastaan asetetaan uusia pakotteita, jos se ei suostu 30 päivän aselepoon Ukrainassa, sanoo presidentti Alexander Stubb viestipalvelu X:ssä.
Stubb osallistui tänään videokokoukseen muun muassa Ukrainan, Britannian, Ranskan ja Puolan johtajien kanssa. Stubbin mukaan kokouksen osallistujat olivat yksimielisiä ehdottomasta, maanantaina alkavasta 30 päivän aselevosta. Hänen mukaansa sitä täydennettäisiin valvontamekanismilla ja välittömillä rauhansopimusneuvotteluilla.
- Jos tätä ei noudateta, tarvitaan lisäpakotteita. Ne koordinoidaan Yhdysvaltojen kanssa, sanoi Stubb.
Stubb korostaa muutenkin Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.
BRITANNIAN, Ranskan, Saksan ja Puolan johtajat ovat tänään olleet historiallisella yhteisvierailulla Ukrainassa. Matkan aikana he tapaavat presidentti Volodymyr Zelenskyin. Lisäksi he isännöivät videokokousta, johon osallistui myös muun
muassa presidentti Stubb sekä muita Ukrainaa tukevien maiden johtajia.
Sotilasliitto Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi videokokouksen jälkeen, että yli 20 maan johtajat – niin sanottu halukkaiden koalitio – ovat valmiina lisäämään panostusta rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa.
- Tämänpäiväisessä tapaamisessamme kävi selväksi, että olemme sitoutuneita ja seisomme edelleen Ukrainan rinnalla, kirjoittaa Rutte viestipalvelu X:ssä.
BRITANNIAN, Ranskan, Saksan ja Puolan johtajat saapuivat Kiovaan lauantaiaamuna junalla Puolasta. He kertoivat vierailusta lausunnossa lauantaina puolenyön jälkeen.
Lisäämme painetta Venäjän sotakonetta kohtaan, kunnes Venäjä suostuu pysyvään aselepoon.
Lausunnossaan he kehottivat Venäjää suostumaan ilman ennakkoehtoja 30 päivän aselepoon ja viittasivat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vastaavaan vaatimukseen. Trump on ajanut Ukrainaan 30 päivän aselepoa, mutta Venäjä ei toistaiseksi ole taipunut paineeseen.
Ennen videokokousta annetun neljän johtajan lausunnon mukaan halukkaiden koalition kokouksessa oli määrä käsitellä myös Ukrainaan kaavailtuja eurooppalaisia rauhanturvajoukkoja.
- (Joukot) auttaisivat Ukrainan asevoimien uudistamisessa mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen ja vahvistaisivat luottamusta tulevaan rauhaan, lausunnossa sanottiin.
Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja Puolan pääministeri Donald Tusk sanoivat lausunnossaan olevansa valmiita tukemaan rauhanneuvotteluita niin pian kuin mahdollista. 30 päivän aselevon olisi tarkoitus luoda tilaa rauhanneuvotteluille.
- Verenvuodatuksen on loputtava, Venäjän on lopetettava laiton hyökkäyksensä ja Ukrainan täytyy saada kukoistaa turvallisena ja itsenäisenä kansakuntana kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella myös tulevien sukupolvien aikana, johtajat lausuivat.
- Me aiomme jatkaa tukemme lisäämistä Ukrainalle. Lisäämme painetta Venäjän sotakonetta kohtaan, kunnes Venäjä suostuu pysyvään aselepoon.
Johtajat aikovat vakuuttaa Zelenskyille vankkumatonta sitoutumistaan Ukrainaan.
- Me, Ranskan, Saksan, Puolan ja Britannian johtajat, seisomme Kiovassa solidaarisuuden hengessä Ukrainan rinnalla Venäjän barbaarista ja laitonta täysimittaista hyökkäystä vastaan, johtajat lausuivat.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi lauantaina uutiskanava ABC:lle antamassaan haastattelussa, että Ukrainan liittolaisten on lopetettava asetoimitukset ennen kuin Venäjä suostuisi tulitaukoon. Aselepo olisi Peskovin mukaan muutoin Ukrainalle etu nyt kun Venäjän joukot etenevät rintamalla.
Saksan Merz puolestaan sanoi tänään puoliltapäivin julkaistussa haastattelussa, että Venäjää vastaan asetetaan entistä painavampia pakotteita, jos se kieltäytyy 30 päivän aselevosta Ukrainassa. Merzin mukaan myös Ukrainalle annettavaa poliittista, taloudellista ja sotilaallista apua jatketaan.
Venäjää vastaan asetetaan entistä painavampia pakotteita, jos se kieltäytyy 30 päivän aselevosta Ukrainassa.
KIOVAN-MATKAN aikana Starmer, Macron, Merz ja Tusk ovat yhdessä Zelenskyin kanssa käyneet myös muun muassa kaatuneiden ukrainalaissotilaiden muistomerkillä.
Kyseessä on ensimmäinen näiden neljän maan johtajien yhteisvierailu Ukrainaan sodan aikana. Vierailulla on tarkoitus olla suuri symboliarvo, ja sen on tarkoitus viestiä Euroopan yhtenäisyydestä, etenkin kun se tapahtuu vain päivä sen jälkeen kun
Venäjän presidentti Vladimir Putin esiintyi uhmakkaasti voitonpäivän juhlallisuuksissa Moskovassa.
Merz aloitti liittokanslerina vasta tällä viikolla ja tekee näin ollen ensimmäisen Ukrainan-visiittinsä heti valtaan astumisen jälkeen. Macron puolestaan ei ole käynyt Kiovassa sitten kesän 2022, jolloin hän teki sinne yhteisvierailun Saksan ja Italian silloisten johtajien kanssa.
Macronin kanslian virkamies kertoi uutistoimisto AFP:lle, että yhteisvierailu vain neljä päivää Merzin astuttua valtaan antaa viestin Euroopan yhtenäisyydestä, voimasta ja reagointikyvystä.
- Ja se peilaa Putinin juhlallisuuksia, virkamies sanoi.
