VALIKKO

Näpäyttikö Halla-aho Tuppuraista tänään istunnossa? – näin puhemies vastaa

SDP:n Tytti Tuppurainen (vas.) ja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa tänään.

Valtiopäivien avauskeskustelussa käsiteltiin tänään pääministerin ilmoitusta hallituksen politiikasta vuonna 2025 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä.

Huomiota herättävää tärkeässä keskustelussa on se, ettei suurimman oppositioryhmän SDP:n ryhmäpuheenjohtaja saanut aluksi lainkaan puheenvuoroa.

Puhetta johti alkuun pari tuntia puhemies Jussi Halla-aho (ps.), jonka jälkeen puikkoihin astui varapuhemies Paula Risikko (kok.).

Viime päivinä Jussi Halla-aho on saanut kovaa kritiikki toiminnastaan eduskunnan puhemiehenä. Asiana on ollut ennen kaikkea SDP, jonka eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kritisoi voimakkaasti Halla-ahon ulostuloja sanoen muun muassa, etteivät ne edusta ”tyypillistä puhemiehen tyyliä ja tapaa”. SDP on kerännyt asiasta aineistoa.

Lisäksi peistä on taitettu siitä, myöntääkö Halla-aho tasapuolisesti puheenvuoroja eduskunnan kyselytunnilla. Tästä aiheesta keskustelua herätteli etenkin entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.).

Kun tänään käytiin merkittävää keskustelua hallituksen tulevasta politiikasta, oppositiossa ja SDP:ssä on tuskin voinut jäädä huomaamatta se, ettei Halla-aho antanut Tuppuraiselle puheenvuoroa merkittävässä kauden avanneessa poliittisessa keskustelussa.

Tapahtunutta alleviivaa se, että kaikkien muiden eduskuntapuolueiden ryhmäpuheenjohtajat pääsivät Halla-ahon johtaessa puhetta ääneen ryhmäpuheiden jälkeen, myös ne ryhmäpuheenjohtajat, jotka eivät olleet ryhmäpuheenvuoroja käyttäneet.

Tuppurainen jäi ainoana ilman suunvuoroa, minkä varapuhemies Risikko lopulta myönsi pian puheenjohtajan nuijaan noin kello 16 tartuttuaan. Istunto oli alkanut kello 14.

DEMOKRAATTI tavoitti tekstiviesteillä jo toisessa tilaisuudessa olleen Halla-ahon kommentoimaan kysymystä syystä siihen, miksei Tuppurainen saanut häneltä puheenvuoroa, vaikka muut ryhmäpuheenjohtajat saivat.

– Näinkö kävi? Ei kannata ylitulkita yksittäisiä keskusteluja. Muistan, että joskus en puolueen puheenjohtajana saanut puheenvuoroa Haataiselta. Tuskin siinäkään mitään juonittelua oli takana. Ei siitä kyllä mediassakaan kirjoiteltu, eikä olisi itselleni tullut mieleen lähteä purnaamaan, Halla-aho vastaa.

Kansanedustaja Tuula Haatainen edustaa SDP:tä ja on toiminut eduskunnassa aiemmin varapuhemiehenä.

Nyt opposition suurimman ryhmän SDP:n Tuppurainen jäi kuitenkin alkuun puheenvuorotta tärkeässä keskustelussa.

Voiko tämä todella olla vahinko vai onko kyseessä näpäytys, jollaiseksi sitä varmaankin tulkitaan oppositiossa?

– Olen huomannut, että sdp on johdonmukaisen tyytymätön toimintaani ja tulkitsee motiivejani luovalla tavalla. Yksittäisten debattien sijaan on järkevämpää tarkastella pidemmän aikavälin tilastoja. Yhtä hyvin voisin kysyä, voiko todella olla vahinko, että sdp:n varapuhemies jättää ps:n puolue- tai ryhmäjohtajan ilman puheenvuoroa, Halla-aho vastaa.

Eli ajatuksen siitä, että kyseessä olisi kosto, saa haudata?

– Ajatuskin on naurettava ja ehkä kertoo esittäjänsä omasta toimintalogiikasta, Halla-aho kuittaa.

AVAINSANAT

Keskuskauppakamari: Hallituksen etäisyyssääntely ajaisi puolet Suomen maakunnista tuulivoimapaitsioon

Tuulivoiman etäisyyssääntely sisältyy hallituksen luonnokseen uudesta alueidenkäyttölaista, jonka lausuntokierros päättyi heinäkuussa.

Hallituksen valmistelemat uudet säännöt tuulivoimaloiden sijoittelulle aiheuttaisivat suuria vaikeuksia tuulivoiman lisärakentamiselle, varoittaa Keskuskauppakamari.

Tiedotteen mukaan Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa tuulivoiman rakennuspaikat vähenisivät maakunnasta ja etäisyydestä riippuen 75-100 prosenttia.

Tuulivoima painottuisi pohjoiseen, sillä etäisyyssääntelyn ulkopuolisista rakennuspaikoista 84-93 prosenttia olisi jatkossa Pohjois-Suomessa, pääosin Lapissa.

– Ehdotettu etäisyyssääntely asettaa Suomen eri alueet voimakkaasti eri asemaan uusiutuvan energian rakentamismahdollisuuksien suhteen. Puolet maakunnista olisi tuulivoimapaitsiossa, jossa rakentaminen ja kuntien päätösvalta tuulivoimahankkeista olisi käytännössä hyvin rajoitettua, kommentoi Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen tiedotteessa.

– Pohjois-Suomi taas joutuisi kantamaan koko maan sähköntuotannon lisäystarpeet. Vaikka investointeja ja energiaa tarvitaan myös pohjoisessa, voivat hyväksyttävyyden kipurajat tulla vastaan. Samalla sähköä pitäisi siirtää entistä enemmän pohjoisesta etelän kulutukseen, hän jatkaa.

TIEDOTTEEN mukaan jo 2000 metrin etäisyysvaatimus asutuksesta aiheuttaisi sen, että yhdeksässä eli puolessa Manner-Suomen maakunnista rakennuspaikkoja olisi alle sadalle voimalalle, ja viidessä näistä maakunnista ei lainkaan.

Yli 2800 metrin etäisyydellä puolessa Suomen maakunnista etäisyyssääntelyn ulkopuolisia rakennuspaikkoja olisi alle kymmenelle voimalalle tai ei lainkaan.

Arviot pohjautuvat konsulttiyhtiö FCG:n ympäristöministeriölle 2024 laatimaan raporttiin. Keskuskauppakamari on koostanut FCG:n raportin pohjalta alueellisia vertailutietoja.

Rakentamispaikkojen muutoksessa vertailukohtana on 800 metriä, joka on nykyisten tuulivoimahankkeiden keskimääräinen etäisyys asutuksesta meluvaikutuksiin pohjautuen.

ETÄISYYSSÄÄNTELY sisältyy hallituksen luonnokseen uudesta alueidenkäyttölaista, jonka lausuntokierros päättyi heinäkuussa. Sen mukaan tuulivoimaloiden etäisyys asutuksesta pitäisi olla kahdeksan kertaa voimalan korkeus, mikä tarkoittaisi pääsääntöisesti 2400-2800 metriä.

Sääntelystä voisi poiketa, jos alue olisi osoitettu tuulivoimarakentamiseen maakuntakaavassa, tai jokainen etäisyyden sisällä asuinkiinteistön omistava antaisi sille suostumuksensa.

Näiden poikkeusten vaikutus on tiedotteen mukaan kuitenkin epävarma. Yksikin kiinteistönomistaja voisi estää hankkeen, vaikka sillä olisi muuten laaja hyväksyntä. Vastaava suostumusmenettely ei koske mitään muita teollisia hankkeita.

Voimassa olevissa maakuntakaavoissa on tuulivoimalle osoitettuja alueita. Monissa on kuitenkin jo kehitteillä hanke tai ne eivät sovellu rakentamiseen.

Myös tuulivoimalle kaavassa osoitetut alueet voivat tarkemmissa selvityksissä osoittautua mahdottomaksi esimerkiksi melun ja välkkeen tai ympäristövaikutusten vuoksi.

KOKO maassa etäisyyssääntelyn ulkopuolelle jäisi 18-35 prosenttia teoriassa mahdollisista rakentamispaikoista. Tiedotteessa painotetaan, ettei se kuitenkaan tarkoita, että kaikki näistä soveltuvat tuulivoimatuotantoon.

– Vaikka paikka olisi riittävän etäällä asutuksessa, muut tekijät kuten luontoarvot, etäisyys sähköverkosta tai elinkeinot, kuten porotalous voivat rajoittaa tuulivoimahankkeita. Siksi etäisyyssääntelyn vaikutus voi olla suurempi kuin arvioitu, Teppo Säkkinen painottaa tiedotteessa.

Keskuskauppakamari korostaa, että vahva paikallinen hyväksyttävyys on edellytys uusiutuvan energian lisärakentamiselle Suomessa.

– Paras ratkaisu on pitää kiinni nykymallista, jossa sopiva etäisyys arvioidaan tapauskohtaisesti melu-, välke- ja maisemavaikutusten perusteella, ja päätösvalta on paikallisella tasolla. Kaikkialle tuulivoima ei sovi, ja jo nyt kunnat voivat asettaa etäisyysvaatimuksia voimaloille. Kaavamainen etäisyyssääntely aiheuttaa kuitenkin enemmän ongelmia kuin se ratkaisee, sanoo Säkkinen.

AVAINSANAT

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

AVAINSANAT

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

AVAINSANAT

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

AVAINSANAT