VALIKKO

Näin Purra ja Orpo kommentoivat palkkasopua, jota Tehykin ehti jo hehkuttaa

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on tyytyväinen valtion ja kunta-alan virka- ja työehtosopimusten syntyyn.

Tehy ehti jo tulla julkisuuteen laskemalla, että keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla ovat yli 14 prosenttia. Tätä on moni pitänyt kovana lukuna.

– En kommentoi työmarkkinapöytien ratkaisuja, pääasia, että on tultu sopimukseen sekä valtiolla, kunnilla ja hyvinvointialueilla, Purra kommentoi medialle eduskunnassa.

Purra pitää kuitenkin sopua sinänsä hyvänä asiana ja totesi, että se on myönteinen seikka myös palkansaajalle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi sopua sanomalla, etteivät poliitikot ole mukana palkkaneuvotteluissa. Hän sanoi, että on kuitenkin selvää, että ”tämä on kova lisähaaste julkiselle taloudelle”.

– Olemme juuri hyväksyneet julkisen talouden raamit ja toki näissä käsitykseni mukaan on palkankorotusvaraa. Mutta kai nyt sitten kun nämä palkkaneuvottelut ja ratkaisut syntyvät, niin täytyy käydä läpi kokonaisuus.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedotti eilen, että palkkoja korotetaan niin sanotun yleisen linjan mukaisesti yhteensä 7,37 prosenttia vajaan kolmen vuoden aikana. Tehy laskee lukuihinsa mukaan ainakin erilaisia palkkaohjelmia.

AVAINSANAT

Ylen gallup: SDP kärjessä – keskusta kiilasi romahtaneen Ps:n ohi kolmanneksi

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, puoluesihteeri Harri Vuorenpää sekä taustalla europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kunta- ja aluevaalien vaalivalvojaisissa Helsingissä 13. huhtikuuta.

Ylen tuoreessa eduskuntavaalien kannatusmittauksessa perussuomalaisten kannatus romahti neljä prosenttiyksikköä edelliseen mittaukseen verrattuna.

Mikäli eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi vain 11,4 prosenttia kantansa kertoneista.

Keskusta kiri kolmanneksi suosituimmaksi 15,6 prosentin kannatuksella. Keskustan kannatus nousi huhtikuun mittauksesta 1,4 prosenttiyksikköä.

SUOSITUIMPANA puolueena jatkaa lähes kaksi prosenttiyksikköä kannatustaan nostanut SDP (25,3 %). Toiseksi suosituin oli kokoomus 20,2 prosentin kannatuksella. Kokoomuksen kannatus kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä.

Vasemmiston kannatus nousi hieman ja oli 9,4 prosenttia. Vihreillä kannatus taas laski lähes prosenttiyksikön 7,9 prosenttiin.

RKP:n kannatus oli 3,9 ja kristillisdemokraattien 3,5 prosenttia. Liike Nytin kannatus oli 0,9 prosenttia.

Taloustutkimuksen toteuttamassa mittauksessa haastateltiin yli 2  400 ihmistä, joista puoluekantansa kertoi 76 prosenttia. Haastattelut tehtiin 14. huhtikuuta ja 6. toukokuuta välisenä aikana puhelinhaastatteluina ja nettipaneelissa. Kohderyhmänä oli Manner-Suomen yli 18-vuotias väestö.

Virhemarginaali on suurimmillaan kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Vihreät valitsee puheenjohtajansa kesäkuussa – Sofia Virralle ei haastajaa

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kunta- ja aluevaalien vaalivalvojaisissa vaalipäivänä Helsingissä 13. huhtikuuta 2025.

Vihreiden puheenjohtajavalinnan ehdokasasettelu on vahvistettu, eikä istuvalle puheenjohtajalle Sofia Virralle noussut haastajaa, puolue tiedottaa.

Vihreiden puheenjohtajavalinnan ehdokasasettelu jäsenäänestykseen päättyi maanantaina. Koska ehdokkaaksi ei asetettu muita kuin Virta, ei jäsenäänestystä puolueen puheenjohtajasta täten järjestetä. Puolueen vaalilautakunta vahvisti Virran ehdokkuuden tänään keskiviikkona.

Virta on toiminut puolueen puheenjohtajana kesäkuusta 2023. Tuolloin hänen vastaehdokkaanaan äänestyksessä oli vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö.

– On ollut suuri kunnia luotsata tätä joukkuetta viimeiset pari vuotta. Olemme yhdessä urakoineet jo kolmet vaalit, palauttaneet Vihreät neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ja keränneet kymmeniä tuhansia ääniä enemmän kuin eduskuntavaaleissa 2023, Virta sanoo tiedotteessa.

Hän kokee työnsä olevan vasta alussa ja sanoo siksi hakevansa puolueensa jäseniltä luottamusta jatkaa.

Vihreät valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessaan Hämeenlinnassa 7. kesäkuuta.

AVAINSANAT

Vasemmistoliiton mepeiltä huutia hallituksen Gaza-linjalle – lähettivät kirjeen ulkoministeri Valtoselle

Ihmiset hakivat tavaraa raunioista UNRWA:n koulumajoituksessa pakolaisille Israelin iskun jälkeen 7. toukokuuta.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo lähettivät ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.) kirjeen Gazan tilanteesta. Kirjeessään he kritisoivat Suomen hallitusta.

He moittivat hallituksen kykenemättömyyttä toimia Gazan kansanmurhan tuomitsemiseksi ja pysäyttämiseksi.

– Lähetimme kirjeen Valtoselle, sillä Suomen hallituksen pelkuruus puuttua kansanmurhaan ja puolustaa kansainvälistä oikeutta on hengenvaarallinen linja. Siitä linjasta palestiinalaiset maksavat joka päivä hengillään, europarlamentaarikot kertovat tiedotteessa.

Kirjeessään he muistuttavat muun muassa, että okakuun 20223 jälkeen Gazassa on tapettu ainakin yli 50 000 palestiinalaista, suurin osa naisia ja lapsia. He nostavat esiin, että useat YK:n edustajat ovat todenneet Israelin toimien täyttävän sotarikosten ja kansanmurhan tunnusmerkkejä.

– Länsimaiden ja Suomen haluttomuus puuttua näihin räikeisiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin murentaa koko sääntöpohjaista moninkeskistä järjestelmää, vaikka sen tarve olisi suurempi kuin koskaan. Tällä linjalla Suomi horjuttaa juuri kaltaisillemme maille elintärkeitä rakenteita, he kirjoittavat.

Kolmikko vaatii Suomen hallitusta keskeyttämään asekauppa Israelin kanssa välittömästi. He myös vaativat, että hallitus ajaa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä.

– Niin Suomen kuin EU:n on käytettävä kauppa- ja talouspoliittisia keinoja Israelin painostamiseen, aivan kuten Venäjänkin suhteen, he vaativat.

Andersson, Kyllönen ja Saramo vaativat myös Palestiinan tunnustamista välittömästi.

AVAINSANAT

Heinäluoma: Itärajan tukitarpeet huomioitiin EU-parlamentissa – ”Hallituksen pitäisi nyt herätä talviunilta”

Kuva suljetulta Vaalimaan raja-asemalta Vironlahdella 4. huhtikuuta 2025.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) on tyytyväinen, että tuki EU:n itärajan alueille on vahvasti mukana Euroopan parlamentin mietinnössä EU:n pitkän aikavälin budjetista.

Tänään hyväksymällään oma-aloitemietinnöllä parlamentti ohjaa Euroopan komission tulevaa rahoituskehysesitystä vuosille 2028-2034 ja antaa Heinäluoman mukaan viestin jäsenvaltioiden hallituksille EU-neuvotteluihin valmistauduttaessa.

Heinäluoma korostaa, että EU:n budjetin pitää mahdollistaa puolustuskyvyn vahvistaminen sekä erityinen tuki alueille, jotka ovat muuttuneesta turvallisuustilanteesta eniten kärsineet.

– Tuki unionin itärajan alueille on nyt parlamentin mietinnössä vahvasti mukana. Kolmen vuoden ajan olen ajanut Suomen asiaa parlamentissa, sillä itärajamme on pitkä, sen sulkemisella on kauaskantoiset vaikutukset. Suomi turvaa tänään käytännössä koko unionin ulkorajaa, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

Euroopan parlamentti tunnustaa Heinäluoman mukaan laajalla kannatuksella nyt sen, että raja-alueille tarvitaan tukea sekä turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi että talousvaikutusten loiventamiseksi.

– Itäisiä rajamaita ei saa jättää yksin vihamielisen Venäjän kanssa. Vahva Suomi ja vahva Itä-Suomi on koko unionin etu.

Heinäluoman mukaan Suomen hallituksen ”pitäisi nyt herätä talviunilta” ja ottaa itärajan tukiohjelman aikaansaaminen EU-vaikuttamisensa painopisteeksi.

– Olisi enemmän kuin noloa, jos Suomen hallitus ei Eurooppa-neuvostossa saisi muilta hallituksilta tukea itärajan tarpeille sen jälkeen, kun EU-parlamentti ilmoittaa tähän valmiutensa, hän sanoo.

Heinäluoma pitää myös oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ehdottomana edellytyksenä EU:n varojen saamiselle.

– Tämä koskee sekä nykyistä että tulevaa monivuotista rahoituskehystä. Oikeusvaltioperiaate on EU:n peruspilareita, eikä rahoitusta voida myöntää maille, jotka eivät sitä noudata. Katseet kohdistuvat nyt ennen kaikkea Unkariin.

AVAINSANAT

Näin jättieläkkeiden veroale käytännössä peruttaisiin – Orpo: ”Palataan siihen sitten”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja kansanedustaja Juho Hänninen (kok.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 6. toukokuuta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti osana huhtikuun puoliväliriihen veropakettiaan alentaa yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien marginaaliveron 52 prosenttiin nykyisestä lähes 60 prosentista.

Koska alentaminen tehdään käytännössä valtion tuloveroasteikkoa muokkaamalla, huojennus koskee myös suuria, yli 100 000 euron vuosieläkkeitä nauttivia kansalaisia ja heitä, joiden yhteenlasketut eläke- ja ansiotulot ylittävät 100 000 euron vuosirajan.

Muun muassa kokoomuksen konkaripoliitikko Ben Zyskowicz katsoi Helsingin Sanomissa, että isoja eläkkeitä saavien veroale on työnteon kannustavuutta tavoitelleen riihiratkaisun oheisseuraus ja sen perumista pitäisi jatkovalmistelussa harkita.

– On syytä tarkastella, onko tämä seuraus ei-tarkoitettu ja ylimääräinen ja olisiko se mahdollista ja aiheellista korjata, Zyskowicz sanoi HS:lle.

MYÖS pääministeri Orpo vakuutti eduskunnassa tiistaina, että asiaan palataan.

Demokraatti soitti Veronmaksajien pääekonomistille Mikael Kirkko-Jaakkolalle ja kysyi, miten isoja eläkkeitä nauttivien veroale voitaisiin perua, jos hallitus niin päättäisi tehdä.

– Jos alennusta ei haluta eläkkeensaajille, niin verohelpotus voidaan poistaa raippaverona tunnetulla eläketulon lisäverolla. Sitä voisi vastapainoksi valtion tuloveroasteikon kevenemiselle kiristää, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Jos hallitus tulee jatkovalmistelussaan siihen tulokseen, että suurten eläkkeiden verotusta ei haluta keventää, olisiko tämä todennäköisin vaihtoehto?

– Näin se varmaan olisi. Ainakin yksi ratkaisu olisi muokata jollakin tavoin eläketulon lisäveroa.

SUOMESSA on jo voimassa yli 47 000 euron vuosieläkkeitä koskeva 5,85 prosentin raippavero. Hallitus on aikeissa keventää tätä veroa, koska veroratkaisujen kokonaisuus olisi muussa tapauksessa kiristämässä verotusta alle 100 000 euroa vuodessa tienaavilta eläkeläisiltä.

– Alle 100 000 euroa tienaavat eläkkeensaajat eivät tästä raippaveron kevennyksestä käytännössä hyödy. Kevennys tehdään sen takia, ettei verotus kokonaisuudessaan heiltä kiristyisi. Yli 100 000 vuodessa tienaavilla eläkeläisillä, joihin tämä ylimpien marginaaliverojen kevennys osuu, raippaveron kevennys taasen osaltaan kasvattaa verokevennyksen mittaluokkaa.

Puoliväliriihen päätös laskea yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien marginaalivero 52 prosenttiin, laskisi käytännössä esimerkiksi 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä saavan ihmisen verotusta 1 440 eurolla vuodessa. 15 000 euron kuukausieläkkeellä vuosialennus olisi jo 5 760 euroa.

MIKÄLI hallitus haluaa nämä veronalennukset estää, yksi tapa olisi Kirkko-Jaakkolan mukaan siis raippavero eli eläketulon lisäveron muokkaaminen suurituloisten eläkeläisten tapauksessa.

Demokraatti kysyi keskiviikkona eduskunnassa pääministeri Orpolta onko hallitus kaavailemassa suuriin eläkkeisiin raippaveroa.

– Totesin eilen yksiselitteisesti, että hallituksen primääritavoite on alentaa työn verotusta, Nämä esitykset ja niiden vaikutukset arvioidaan jatkovalmistelussa, Orpo toisti.

Kun Orpolta kysyttiin miten hallitus voisi arvioida uudelleen suurten eläkkeiden verotusta. Hän vastasi näin.

– Palataan siihen sitten.

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2024 Suomessa asuvista eläkkeensaajista noin 4 775 henkilöllä eläke oli yli 100 000 euroa vuodessa.

AVAINSANAT