- Politiikka
- 04.06.2025
- 11:46
Valtiovarainministeriön mutta myös ministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen toimintaan on kohdistunut arvostelua hallituksen puoliväliriihen jälkeen. Julki on noussut muun muassa epäilyjä, että ministeriön arviointeihin olisi vaikutettu ulkopuolelta.
Majanen vakuuttaa kirjoituksessaan ministeriön sivuilla, että ministeriöiden vaikutusarviointiin voi luottaa jatkossakin. Hän nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka paljon yhteisöveron kevennyksen voi odottaa kasvattavan yhteisöveropohjaa ja siten osin rahoittavan itsensä.
– Tämän kevään puoliväliriihtä varten tehdyissä laskelmissa valtiovarainministeriön oletus yhteisöverokannan kevennyksen pitkän aikavälin itserahoitusasteesta oli 60 prosenttia, kun otettiin huomioon myös muun muassa hallituksen muita toimia, joiden voi arvioida voimistavan veronalennuksen vaikutuksia. Vaikutuksiin nähtiin liittyvän suurta epävarmuutta.
– On syytä huomata, että osa yhteisöverokannan alentamisen vaikutuksista yhteisöveropohjaan ei toteudu varsinaisesti talouskasvun kautta vaan siten, että monikansalliset yritykset näyttävät voittojaan Suomessa jonkin toisen maan sijaan. Kuten valtiovarainministeriö on myös aiemmin tuonut esiin, empiirisen tutkimustiedon valossa yhteisöverokannan alentamisen vaikutukset talouskasvuun ovat epävarmat, eikä sen ole syytä odottaa rahoittavan itseään kokonaisuudessaan.
YLEISELLÄ tasolla Majanen korostaa, että valtiovarainministeriössä ja muissa ministeriöissä vaikutusarviointia tehdään itsenäisesti ja virkavastuulla.
– Vaikutusarvioihin sisältyy aina epävarmuustekijöitä, eikä päätöksenteon tueksi toteutettuihin vaikutusarvioihin tule suhtautua lupauksina siitä, mitä tulee tapahtumaan, vaan arviona siitä, mikä on todennäköisin lopputulos., hän samalla painottaa.
Kuin kommenttina käytyyn julkiseen keskusteluun Majanen sanoo, että ”meille on tärkeää, että vaikutusarvioihimme ei voi vaikuttaa poliittisesti tai ulkoisella paineella”.
– Julkisessa keskustelussa on esitetty ehdotuksia siitä, pitäisikö vaikutusarvioinnin riippumattomuutta vahvistaa lainsäädännön avulla tai ulkoistamalla se erillisille ministeriöiden ulkopuolisille instituutioille. Itse näen nykymallin hyödyksi sen, että vaikutusarviointiosaaminen on lähellä lainvalmistelua.
Majanen sanoo kokevansa myös, että virkavastuun, avoimuuden ja ulkoisten arviointien kautta saadaan riittävä tae vaikutusarviointien objektiivisuudelle.
– En kuitenkaan sulje pois pohdintaa keinoista, joilla voisimme ministeriön toiminnan uskottavuuden ja riippumattomuuden takeita vielä vahvistaa.
MAJANEN paljastaa, että valtiovarainministeriössä käynnistetään vaikutusarvioinnin kehittämiseen liittyvä selvitystyö.
– Tässä työssä tulemme tarkastelemaan muun muassa sitä, kuinka tutkimustietoon ja arviointiin sisältyvää epävarmuutta tulisi vaikutusarvioissa huomioida. Selvitämme myös muun muassa muiden maiden kokemusten perusteella tarvetta lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta täydentävälle valtiovarainministeriön ohjeistukselle, jossa avattaisiin tarkemmin vaikutusarvioinnin prosesseja sekä arvioinnissa käytettäviä oletuksia ja menetelmiä.
