Oulun käräjäoikeudessa alkaa tiistaina pääkäsittely poikkeuksellisessa yrityshuijausjutussa. Kohuyhtiö Uroksen perustajia syytetään miljoonien eurojen avustuspetoksesta, mutta yleisöä ihmetyttää myös yritystukien jakajien leväperäisyys.
Syytteessä kuvatut tapahtumat saivat alkunsa keväällä 2011, kun syytetyt Jyrki Hallikainen ja Tommi Uhari perustivat Uroksen. Oulun seudulla tärkeä työllistäjä Nokia oli ajautunut kriisiin.
Hallikaisen mukaan työ- ja elinkeinoministeriöstä otettiin häneen yhteyttä, jotta hän perustaisi teknologiayhtiön, joka voisi työllistää Nokiasta irtisanottuja.
- Minut on kutsuttu Suomeen helmikuussa 2011 pelastamaan Suomen työttömät insinöörit perustamalla Uros Oy:n ja olen sen toteuttanut, Hallikainen sanoi esitutkinnassa.
Uros sai 2010-luvun aikana silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta (BF) yhteensä yli kuuden miljoonan euron tuotekehityslainat ja avustuksen toimintaansa.
”Minut on kutsuttu Suomeen helmikuussa 2011 pelastamaan Suomen työttömät insinöörit”
Petossyytteen mukaan Hallikainen ja Uhari salasivat tietoja sekä antoivat vääriä tietoja rahat saadakseen.
KESKEISENÄ osana oikeusjupakkaa on BF:n väite, että syytetyt salasivat sopimukset, joilla kaikki rahoitetuissa projekteissa syntyvät immateriaalioikeudet myytiin Uroksen luxemburgilaiselle tytäryhtiölle.
BF:n mukaan rahoitusta ei koskaan olisi myönnetty, jos tämä olisi ollut tiedossa.
Syyttäjän mukaan Hallikainen ja Uhari olivat myös antaneet Tekesille ”ilmeisen harhaanjohtavan” kuvan Uroksen projekteihin liittyneistä tulo-odotuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Tekes-hakemuksissa Uroksen tulo-odotukseksi vuonna 2015 oli kerrottu 300 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo 500 miljoonaa euroa. Hakemuksissa kerrottiin myös, että vuonna 2016 Uros työllistäisi 400 ihmistä. Syyttäjän mukaan todellisuudessa Uroksen liikevaihdoksi vuosina 2012-2016 muodostui enimmillään vajaat 3,3 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vuonna 2016 oli 27.
Tekes ei kysynyt Urokselta kertaakaan vuosien aikana mitään lisätietoja patenteista tai niiden lisensioinnista
Hallikainen ja Uhari ovat kiistäneet syytteen. Heidän mukaansa Tekes tiesi järjestelystä, jossa Uroksen patentit olivat yhtiön luxemburgilaisen tytäryhtiön omistuksessa. He ovat myös sitä mieltä, ettei konsernin sisällä tehty immateriaalioikeuksien luovutus rikkonut Tekesin rahoitusehtoja.
Uroksen vuonna 2018 jättäneen Uharin mukaan Tekes ei kysynyt Urokselta kertaakaan vuosien aikana mitään lisätietoja patenteista tai niiden lisensioinnista.
- On ilmeistä, että BF on päätynyt tutkintapyynnön tekemiseen vain, koska Uros on saanut negatiivista julkisuutta, jolloin BF:nkin omaa toimintaa voitaisiin arvioida kriittisesti, Uhari kirjoitti ennakkovastauksessaan käräjäoikeudelle.
SUUREN YLEISÖN tietoisuuteen Uros nousi alkuvuodesta 2020, kun kerrottiin, että Tampereen uuden monitoimiareenan nimeksi tulee Uros Live. Tuolloin Uros-konsernin toimitusjohtajana toiminut Jerry Raatikainen sanoi, että areenan nimeäminen Uros Liveksi sopi konsernin brändiin.
- Jaamme heidän kanssaan samanlaisen, kunnianhimoisen vision ja halun tehdä uutta.
Hälytyskellot BF:ssä alkoivat kuitenkin soida, ja loppuvuodesta 2020 se määräsi Uroksen lainat ja avustukset välittömästi takaisinmaksettavaksi. Esitutkinnan mukaan Uros ei ollut siihen mennessä lyhentänyt lainoja ollenkaan.
Vuonna 2021 poliisi aloitti esitutkinnan törkeästä avustuspetoksesta. Nykyisin Nokia Arenana tunnetun areenan hallitus irtisanoi sen jälkeen sponsorisopimuksen Uroksen kanssa.
Alkuvuodesta 2022 Uros asetettiin konkurssiin. Tuolloin yhtiöllä oli velkoja ainakin lähes 13,5 miljoonaa euroa ja kassavaroja vain noin 14 000 euroa.
BF vaatii nyt rahoja Hallikaiselta ja Uharilta petoskäräjillä. Jo rikostutkinnan aikana Oulun käräjäoikeus määräsi Hallikaisen, Uharin ja Uroksen omaisuutta yhteisvastuullisesti vakuustakavarikkoon yli kuuden miljoonan euron arvosta.
Esitutkinnasta tosin selviää, että tosiasiallisesti takavarikko kohdistui ainoastaan Uhariin, koska vain hänellä oli henkilökohtaista omaisuutta, johon takavarikko voitiin kohdistaa.
Hallikainen on sanonut, että kaikki saatu rahoitus kului Uroksen liiketoimintaan. Hallikaisen käräjäoikeudelle antaman kirjallisen ennakkovastuksen mukaan hän itse rahoitti Uros-konsernia vuoden 2021 loppuun mennessä yli 30 miljoonalla eurolla eikä hänellä ole nykyään tuloja lainkaan.
Eräästä toisesta Hallikaisen käräjäoikeudelle aiemmin tänä vuonna toimittamasta asiakirjasta ilmenee, että hän hakee puolustukseensa oikeusapua ilman omavastuuta. Sitä voidaan myöntää, jos hakijan käyttövarat kuukaudessa ovat enintään 600 euroa.
MONET TOIMIJAT ovat vuosien aikana selvitelleet Hallikaisen ja Uroksen varallisuuksien liikkeitä. Loppuvuodesta 2022 Uroksen konkurssipesän pesänhoitaja teki rikosilmoituksen, koska hänen mukaansa Uroksen luxemburgilaisia tytäryhtiöitä oli käytetty Uroksen omaisuuden siirtämiseksi pois velkojien ulottuvilta.
Keskusrikospoliisi aloitti asiassa esitutkinnan törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja velkojainsuosinnasta. Epäiltyinä ovat Hallikainen sekä Uroksen entinen toimitusjohtaja Jerry Raatikainen.
Lisäksi kahta Hallikaisen lähipiiriin kuuluvaa henkilöä on epäilty avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen. He ovat kiistäneet rikosepäilyt.
Keväällä 2022 STT uutisoi, että Hallikainen oli eronnut vaimostaan ja siirtänyt valtaosan omaisuudestaan Suomessa tämän nimiin vuoden 2021 alussa. Asia selvisi asiakirjoista Hallikaisten ja Nordean ulosottokiistassa.
Nordean mukaan Jyrki Hallikaisen tarkoituksena oli siirtää omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin. Hallikaisten mukaan omaisuuden siirrossa oli kyse avioeron yhteydessä Sveitsissä tehdystä osituksesta. Asia on parhaillaan korkeimman oikeuden harkittavana.
Avustuspetoksen esitutkinnasta selviää, että pariskunnan välit olivat sittemmin jälleen lämmenneet. Lokakuussa 2021 tehdyssä kuulustelussa Jyrki Hallikainen kutsuu ex-puolisoaan ”entiseksi vaimokseen ja nykyiseksi kihlatukseen”.
SAMAAN AIKAAN Jyrki Hallikaisesta on ollut jo vuosia käynnissä rikostutkinta myös Sveitsissä. Schwyzin kantonin syyttäjäviranomainen Patrick Bischoff kertoi STT:lle aiemmin keväällä, että tutkinta on edelleen käynnissä, muttei kommentoinut asiaa tarkemmin.
STT:n tietojen mukaan Hallikainen myi pieniä palasia Uroksesta miljoonilla euroilla ennen yhtiön kulissien romahtamista. STT:n tietojen mukaan Sveitsissä Hallikaisesta teki aikanaan rikosilmoituksen sijoittaja, jolle Hallikainen kauppasi kesällä 2020 pienen osuuden Uroksesta miljoonahintaan.
Sijoittaja asui samalla Zürichinjärven rannalla sijaitsevalla arvoalueella, mistä Hallikainen omisti miljoona-asunnon. STT:n Sveitsin viranomaisilta saaman tiedon mukaan Hallikainen ei enää omista kyseistä asuntoa.
Hallikainen on pitkään asunut ulkomailla, ensin Belgiassa ja sittemmin Sveitsissä. Nykyisin hänen kotipaikkansa on Liechtensteinissa.
Syyttäjä vaatii Hallikaiselle sekä Uharille käräjillä ehdotonta vankeutta. Törkeästä avustuspetoksesta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
PETOSJUTUN esitutkinta herättää myös kysymyksiä siitä, kuinka perusteellisesti Tekesissä arvioitiin Uroksen liiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä.
Esitutkinnan perusteella Uroksen ydintuote Tekes-hakemusten aikaan oli useita sim-kortteja sisältävä laite, jonka avulla matkapuhelimen käyttö ulkomailla olisi ollut halvempaa.
Monet esitutkinnassa kuullut todistajat kertoivat epäilyksistään, jotka liittyivät jo tiedossa olleisiin EU-suunnitelmiin roaming-maksujen laskemisesta tai poistamisesta kokonaan.
Eräs todistajista kertoi osallistuneensa tilaisuuteen, jossa Uroksen edustaja oli esitellyt ”hurjalta kuulostaneita myynti- ja kasvulukuja”.
- Muistan, että otin itse esille sen, että oli odotettavissa, että operaattorit tulevaisuudessa tulisivat muuttamaan tätä roaming-hinnoittelua asiakkaiden hyväksi ja siitä johtuen Uroksen liiketoiminnalla olisi jalansijaa vain seuraavien 5-6 vuoden ajan, todistaja sanoi.
- Tilaisuudessa oltiin sitä mieltä, että jos Uros pystyy työllistämään ideallaan ihmisiä seuraavan viiden vuoden ajan ja toiminnan tulokset olisivat kasvavia, se olisi kokonaisuutena parempi kuin ei tehtäisi mitään.
Sama todistaja muisteli yllättyneensä siitä, miten nopeasti Tekes päätti rahoituksen antamisesta Urokselle.
- Mietin itse tuolloin, että ovatko he ehtineet tehdä tarpeellisia tarkastustoimia liittyen Hallikaisen ja Uharin yritykseen, koska päätös rahoituksen myöntämisestä tuli niin nopealla aikataululla hakemuksen jättämisen jälkeen.
Teksti: STT / Maria Rosvall
