VALIKKO

Näin asiantuntijat arvioivat EU:n uutta pakotepakettia

Nord Stream 1 -kaasuputkeen liittyvä asema Lubminissa koillis-Saksassa vuonna 2022.

EU:n uusi pakotepaketti ei lopeta Venäjän hyökkäyssotaa, mutta on symbolisesti ja henkisesti erittäin tärkeä. Tätä mieltä ovat STT:n haastattelemat Venäjään erikoistuneet asiantuntijat, neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista ja professori Kari Liuhto Turun yliopistosta.

-  Näen, että tällä paketilla on tärkeä tehtävä siinä, että sillä pyritään maksimoimaan Venäjään kohdistuva paine. Se on myös EU:n sisäisen yhtenäisyyden ja moraalisen selkärangan kannalta äärimmäisen positiivinen liike, sanoo Solanko.

Myös Liuhdon mukaan EU:lle on tärkeää, että paketti saatiin jälleen läpi ja EU:n yhtenäisyys säilyi. Suurempi konkreettinen merkitys on hänen nähdäkseen kuitenkin todennäköisesti sillä, mitä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump 50 päivän määräajan jälkeen tekee.

-  Yhdessä niillä voi olla paljon merkitystä. Tämäkin EU:n paketti on oikeansuuntainen, tällaista henkien taistelua tämä loppuviimeksi on.

Molemmat voivat kommentoida pakettia vasta alustavien tietojen pohjalta, koska yksityiskohdista ei tuoreeltaan ollut tietoa.

TRUMP uhkasi maanantaina Venäjää ja sen kauppakumppaneita jopa sadan prosentin tulleilla, jollei Ukrainan kanssa syntyisi sotimisen lopettavaa sopimusta 50 päivän kuluessa.

Professori Liuhto pitää öljyn hintakaton pudottamista oikeana toimena. Häntä kuitenkin arveluttaa, missä määrin varjolaivaston käyttö sen myötä jälleen lisääntyy.

-  Nehän eivät kunnioita mitään kattoa.

Öljylle asetetun hintakaton tarkoituksena on rajoittaa Venäjän öljyn viennistä saamia tuloja. Yritykset eivät saa tarjota esimerkiksi vakuutuksia venäläisille kuljetusyhtiöille, jos hinta ylittää asetetun kattohinnan. Hintakattoa alennetaan nykyisestä 60 dollarista runsaaseen 47 dollariin barrelilta.

SUOMEN Pankin Solanko arvioi, että öljyn hintakaton pudottamisen vaikutusten kannalta olisi tärkeää, että EU-maiden lisäksi muut G7-maat seuraisivat esimerkkiä.

-  Jos esimerkiksi Britannia ja Norja ovat siinä mukana, se on jo hyvin vahva.

Solankokin on kuitenkin enemmän huolissaan hintakaton valvonnan toteutuksesta.

Hänen mukaansa pakotelistalle on ilmeisesti nyt nostettu yli sata uutta öljytankkeria tai öljyn kauppaan liittyvää alusta. Lisäksi mukana on joitakin toimia, joilla voidaan asettaa pakotteita myös kolmansien maiden yrityksille, jotka ovat toiminnassa mukana.

-  Itse näkisin, että nämä olisivat potentiaalisesti paljon merkityksellisempiä toimia riippumatta siitä, mikä se öljyn hintakaton taso on. Näillä nimenomaan puututaan siihen, miten helppoa tai vaikeaa näitä määräyksiä on kiertää, Solanko sanoo.

SOLANGON mukaan paketissa kohdistetaan ilmeisesti joitakin toimia Rosneftin Intiassa sijaitsevaan öljynjalostamoon. Se viittaisi hänen nähdäkseen siihen, että EU on puuttumassa myös siihen, että EU:hun tuodaan venäläisestä raakaöljystä jalostettuja tuotteita Intiasta. Tällä hetkellä Venäjä voi viedä Intiaan rajoituksetta raakaöljyä jalostettavaksi.

-  Se olisi uusi toimi ja osoittaisi aika vahvasti, että nyt ollaan valmiita viimeisiäkin tämmöisiä reikiä tukkimaan, Solanko sanoo.

-  Paitsi että sekin supistaa Venäjän, tässä tapauksessa Rosneftin, tuottoja, se olisi myös moraalisesti suoraviivaisempaa, hän jatkaa.

Liuhto ei usko, että EU pystyy kovin paljon tekemään asialle,

-  Hävettää, miksi sen on annettu jatkua näin pitkään. Yhdysvallat pystyisi tekemään enemmän. Jos se laittaa sen yhden öljyjalostamon ja öljyn vientisataman mustalle listalle, sen jälkeen se loppuu. Se on hurja pakote, koska jos ei ole rahaliikennettä, ei voi tehdä bisnestä läntisessä maailmassa.

MOLEMMAT asiantuntijat nostavat pakotelistalta esille uutena ja kiinnostavana toimena Nord Stream -kaasuputkien käyttökiellon. Se on heidän mielestään ennemminkin symbolinen ele, jolla EU viittaa siihen, että jäsenmaissa ei tulevaisuudessa käytetä venäläistä maakaasua enää ollenkaan. Se auttaa pitämään EU:n sisäiset rivit kurissa.

-  Kenenkään on vaikeampi lähteä ottamaan yksittäisiä irtiottoja ja puuhailemaan Nord Streamin uudelleen käyttöönottoa, jos se on EU-pakottein kielletty, Solanko sanoo.

Liuhdon mukaan öljy tuo rahan Venäjälle ja maakaasu on tuonut geopoliittisen vaikutusvallan.

-  Tällä katkotaan sitä tulevaa Venäjän vaikutusvaltaa pois, ja kyllähän tässä tehdään tilaa vihreälle energialle, Liuhto sanoo.

Solangon mukaan on myös hyvin tervetullutta, jos pakotepaketissa on hieman lisää tuoteryhmiä, joiden vieminen Venäjälle on kiellettyä.

-  Siellä on edelleen kummallista kyllä esimerkiksi joitakin drooneissa käytettäviä tuotteita, joita mitä ilmeisimmin edelleen on ollut mahdollista kolmansien maiden kautta kierrättää. Tulkitsen, että nyt annetaan lisää työkaluja puuttua tämmöiseen kauppaan.

Sanna Nikula/STT

 

AVAINSANAT

SDP:n Kumpula-Natri: Hallituksella ainakin kolme isoa haastetta EU-budjetissa

SDP:n kansanedustajan ja ex-mepin Miapetra Kumpula-Natrin mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksella on ratkottavanaan EU-budjettiin liittyen vaikeita ongelmia, joita sisäinen riitely ja siihen liittyvä kehno ennakkovaikuttaminen eivät helpota.

EU-komissio esitti tällä viikolla vuosille 2028-2034 monivuotisen rahoituskehyksen eli EU:n budjetin, jota esitetään kasvatettavaksi 2000 miljardiin euroon.

– Tämä on merkittävä korotus nykyisestä budjetista, joka on kooltaan 1200 miljardia, jota tosin täydensi 800 miljardin elpymispaketti. Rahoituskehyksen tulee vastata Euroopan todellisiin haasteisiin, joita ovat turvallisuus, strateginen autonomia, kilpailukyky ja ilmastonmuutos. Tärkeille tavoitteille täytyy löytää maksajat, Kumpula-Natri sanoo kannanotossaan.

Kumpula-Natrin mukaan Suomen ongelmana on heikko talous ja puuttuvat kasvunäkymät.

– Tässä tilanteessa oman maksuosuutemme hurja kasvattaminen ei onnistu. Suomen on selätettävä kolme ongelmaa, jotta EU:n ja Suomen kehitys kulkisivat kummatkin suotuisasti.

– Ensinnäkin, Suomen on jatkettava työtä Venäjän uhan torjumiseksi koko unionin voimin. Petteri Orpo on käyttänyt tähän liittyen hyviä puheenvuoroja, mutta tulos on toistaiseksi heiveröinen, hän kommentoi.

– Tarvitsemme hyvien aikomusten lisäksi konkreettisia rahoitusratkaisuja. Itäisten ulkoraja-alueiden, kuten Suomen, rahoituksen tulee olla selvemmin kirjattu rahoituskehyksiin.

MYÖS Ukrainan turvallisuutta ja rahoitusta on Kumpula-Natrin mukaan tuettava vankkumatta, eikä komission esitys saa tältä osin vesittyä.

– Toiseksi, hallitus on kertonut vastustavansa esityksiä muun muassa EU:n kilpailukykyrahastosta, esittämättä kuitenkaan keinoja EU:n ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi globaaleihin kilpailijoihin nähden.

Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto avasi keskustelun aiheesta jo vuosi sitten. Kumpula-Natri muistuttaa, että myös SDP kannusti hallitusta ajamaan rahastosta mallia, joka perustuisi teknologisen erinomaisuuden tukemiseen kilpailtuna rahana – eikä esimerkiksi perustuen alhaisempaan BKT:hen tai suurten valtioiden valtiontukien jatkeeksi.

– Suomesta nimetty komissaari Henna Virkkunen toimii teknologisesta omavaraisuudesta vastaavana komission varapuheenjohtajana, joten kilpailukykyrahasto ei tullut hallitukselle yllätyksenä, arvelee Kumpula-Natri.

HÄNEN mukaansa hallituksen ensikommentit rahaston vastustamisesta ja samalla omavaraisuuden vahvistamisesta eivät pelaa yhteen. Strategista riippumattomuutta rakentavan EU:n aseman ei voi olettaa kohenevan vain juhlapuheilla, jatkaa Kumpula-Natri.

– Kolmanneksi, ilmastonmuutos on jatkuva kriisi, ja siihen tarvittavat uudet ratkaisut ovat sovitettavissa omavaraisuuden vahvistamiseen. Komission esityksissä jopa kolmannes kaikista budjetoitavista varoista lasketaan ilmastonmuutoksen torjunnan ja ympäristön edistämisen piiriin.

Kumpula-Natrin mukaan Suomen vaikuttamistyö on katastrofaalisesti myöhässä, kun hallituksen ministerit riitelevät keskenään ilmastopolitiikan perusasioista. Vaikuttamisen paikka on aina, kun Euroopan ministerit kokoontuvat ja aiheesta vastaava komissaari on mukana.

– Viimeksi tällainen kokous oli viikko sitten, mutta Suomesta osallistui ministerin sijaan vain valtiosihteeri. Hallituksen on nopeasti linjattava Suomen kanta EU:n rahoituskehyksen kokonaisuudesta sellaiseksi, että turvallisuus vahvistuu ja työpaikat lisääntyvät EU:n yhteistyön myötä Suomessa. Eduskunnan suuren valiokunnan johdolla rahoituskehys on tulevan talven suurimpia EU-vaikuttamisen työsavottoja.

 

AVAINSANAT

EU hyväksyi uuden pakotepaketin – venäläisen öljyn hintakattoa lasketaan

Kaja Kallas Brysselissä 14. heinäkuuta.

Euroopan unionin jäsenmaat ovat päässeet sopuun uusista talouspakotteista Venäjää vastaan. Asiasta kertoo EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas.

EU muun muassa alentaa venäläiselle öljylle asetettua hintakattoa. Hintakattoa alennetaan nykyisestä 60 dollarista runsaaseen 47 dollariin barrelilta.

Hintakaton tarkoituksena on rajoittaa Venäjän öljyn viennistä saamia tuloja.

Pakotteita kohdistetaan myös Venäjältä Saksaan kulkeviin Nord Stream -kaasuputkiin ja niihin linkittyviin yrityksiin. Kyseiset putket eivät ole tälläkään hetkellä käytössä.

VENÄLÄISTEN pankkien kanssa tehtäviä liiketoimia koskevaa kieltoa laajennetaan, ja hyökkäyssodassa mahdollisesti käytettävien kaksikäyttöisten tuotteiden vientiä rajoitetaan lisää.

Kallas sanoo viestipalvelu X:ssä, että pakotepaketti on yksi vahvimmista tähän asti.

EU-ministerit hyväksyvät uudet pakotteet virallisesti myöhemmin tänään.

Pakotteiden kanssa päästiin eteenpäin sen jälkeen, kun Slovakia ilmoitti eilen luopuvansa pyrkimyksistään estää pakotteet. Päätös uudesta pakotepaketista oli lykkääntynyt viikoilla Slovakian jarruttamisen vuoksi.

SLOVAKIAN estelyt ovat liittyneet maan huoliin EU-komission suunnitelmasta irtautua täysin venäläisestä kaasusta ja öljystä vuoteen 2027 mennessä. Slovakia halusi komissiolta ratkaisuja huoliinsa ennen vihreän valon näyttämistä.

Slovakian pääministeri Robert Fico on sanonut saaneensa EU:lta kaasun hintoihin liittyviä takeita.

EU on asettanut Venäjälle laajoja pakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022.

AVAINSANAT

Pääministeri Fico: Slovakia hyväksyy uudet Venäjä-pakotteet

Slovakian pääministeriä Robert Ficoa on kritisoitu Venäjän myötäilystä ja hyvistä väleistä presidentti Vladimir Putiniin.

Slovakia on päättänyt luopua pyrkimyksistään estää uudet Venäjä-pakotteet. Pääministeri Robert Fico ilmoitti asiasta Facebookissa. Englanniksi päätöksestä ovat kertoneet ainakin Euronewsin toimittaja Jorge Liboreiro sekä uutistoimisto Reuters.

Fico sanoo, että Slovakia on saavuttanut niin paljon kuin sen on ollut mahdollista. Ficon mukaan olisi haitallista jatkaa EU:n uuden Venäjä-pakotepaketin estämistä.

Uutta, 18. pakotepakettia koskevaa päätöstä lykättiin kesäkuussa Slovakian vuoksi.

EU-diplomaatit ovat kertoneet Reutersille, että jäsenmaiden EU-suurlähettiläiden on määrä tavata perjantaina ja hyväksyä uudet pakotteet. Liboreiro kertoo niin ikään, että paketin odotetaan saavan hyväksynnän perjantaina aamusta.

-  Tämä on valtava tappio Ficolle, joka oli henkilökohtaisesti taistellut Euroopan komissiota vastaan saadakseen myönnytyksiä venäläisten fossiilisten polttoaineiden asteittaiseen luopumiseen liittyen, Liboreiro kuvaili viestipalvelu X:ssä.

FICO oli jo aiemmin tällä viikolla vihjannut, että Slovakia todennäköisesti hyväksyy EU:n uuden Venäjään kohdistuvan pakotepaketin. Asiasta kertoi tuolloin ukrainalaislehti Kyiv Independent.

Slovakian estelyt ovat liittyneet maan huoliin EU-komission suunnitelmasta irtautua täysin venäläisestä kaasusta ja öljystä vuoteen 2027 mennessä. Slovakia halusi komissiolta ratkaisuja huoliinsa ennen vihreän valon antamista.

Kyiv Independentin mukaan Fico oli sanonut Facebookissa maanantaina julkaistulla videolla, että Slovakia on juuri saanut luonnoksen EU:n antamista takuista.

Euronewsin Liboreiron mukaan komissiolta saatu kirje ei ole sitova.

Liboreiro kirjoittaa lisäksi, ettei Ficon taistelu tule tuoreen myönnytyksen myötä päätökseen, vaan pääministeri uhkaa käyttää veto-oikeuttaan myöhemmässä vaiheessa.

Liboreiron mukaan Fico sanoo Slovakian EU-komission vastaisen taistelun toisen vaiheen alkavan heti pakotteiden hyväksymisen jälkeen.

-  Meillä on selkeä suunnitelma hyväksyttynä, Fico sanoo Liboreiron mukaan.

KOMISSIO on ehdottanut osana uutta pakotepakettia länsimaiden asettaman venäläisen öljyn hintakaton alentamista nykyisestä 60 dollarista 45 dollariin barrelilta.

Suomi ja joukko muita Itämeren maita vaativat jo alkuvuodesta hintakaton alentamista.

G7-maiden sopima hintakatto öljylle tuli voimaan joulukuussa 2022. Se kieltää yrityksiä tarjoamasta palveluita venäläisen öljyn kuljettamista varten, jos hinta ylittää 60 dollaria barrelilta. Yritykset eivät saa tarjota esimerkiksi vakuutuksia venäläisille kuljetusyhtiöille.

Komissio on esittänyt lisäksi uusia pakotteita, jotka kohdistuisivat Venäjältä Saksaan kulkeviin Nord Stream -kaasuputkiin ja niihin linkittyviin yrityksiin. Kyseiset putket eivät ole tällä hetkellä käytössä. Saksa on jo aiemmin todennut, ettei se aio palauttaa putkia käyttöön, vaikka sota loppuisi.

EU on asettanut Venäjälle laajoja pakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa.

Ficoa on kritisoitu hänen hyvistä väleistään Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Slovakia on yksi Ukrainan rajanaapureista.

AVAINSANAT

Vääntö EU-budjetista alkaa – Suomi vaatii rahoitusta Itä-Suomelle ja suhtautuu kielteisesti yhteisvelkavälineisiin

Neuvotteluista odotetaan tavallistakin vaikeampia, sillä jäsenmailla on jo erimielisyyksiä budjetin koosta alkaen.

EU:n Eurooppa-ministerit käyvät perjantaina Brysselissä ensimmäisen alustavan keskustelun EU:n seuraavasta budjettiesityksestä.

EU-komissio antoi keskiviikkona esityksensä EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034. Esitetty budjetti on suuruudeltaan lähes 2  000 miljardia euroa.

Jäsenmaiden ja EU-parlamentin on nyt annettava hyväksyntänsä budjetille. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta, ja valmista ennustetaan tulevan kesällä 2027.

Neuvotteluista odotetaan tavallistakin vaikeampia, sillä jäsenmailla on jo erimielisyyksiä budjetin koosta alkaen.

Suomi ja esimerkiksi Saksa ovat jo sanoneet, että esitetty budjetti on kooltaan liian suuri.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) luonnehti STT:lle EU-komission budjettiesitystä sisällöllisesti positiiviseksi, mutta kooltaan liian suureksi. Hänen mukaansa se vastaa suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta budjetin kokonaistasoa pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

SUOMEA perjantain kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.).

Strand sanoi STT:lle keskiviikkona, että Suomen on ajettava budjettiin edelleen omaa erillistä rahoitusinstrumenttia Itä-Suomelle.

Suomi suhtautuu kriittisesti myös uusiin yhteisvelkavälineisiin. Komissio esitti osana budjettia 400 miljardin ”kriisimekanismia”, josta on tarkoitus jakaa tarvittaessa lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille.

Niitä voitaisiin ottaa käyttöön, jos unionia kohtaa vakava kriisi.

-  Ne eivät ole suoraan (korona-ajan) elpymisvälineen kaltaisia, mutta suhtaudumme niihin silti hyvinkin varauksellisesti ja kielteisesti, Strand sanoi.

AVAINSANAT

Näin rahat jaetaan komission budjettiesityksessä – ainoaa vain ympäristölle varattua rahastoa uhkaa lakkauttaminen

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Komission ehdottamasta uudesta EU-budjetista on luvassa vielä paljon vääntöä. Uuden budjetin painopisteet poikkeavat hieman nykyisestä budjetista, ja esimerkiksi puolustukseen on tarkoitus käyttää aiempaa selvästi enemmän rahaa.

Vuosille 2028-2034 esitetty budjetti on suuruudeltaan lähes 2  000 miljardia euroa, josta tosin osa käytetään niin sanottujen koronavelkojen maksuun. Nykyinen budjetti on noin 1  200 miljardia euroa.

Kyseessä on tuntuva lisäys, josta sekä EU-parlamentti että jäsenmaat haluavat sanoa sanottavansa. Luvassa on vielä paljon keskustelua. Ensimmäisen kerran rahasto menee jäsenmaiden puitavaksi huomenna perjantaina, kun EU:n ministerit kokoontuvat yleisten asioiden neuvostoon.

Budjetti tarvitsee hyväksynnän kaikilta EU:n jäsenmailta ja Euroopan parlamentilta. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta.

KOMISSION mukaan uusi budjetti on aiempaa joustavampi ja yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on vastata Euroopan kohtaamiin moniin haasteisiin. Suurimman siivun budjetista saavat erilaiset alue- ja maataloustuet, vaikka maatalous- ja aluekehitysrahoihin ehdotetaankin leikkausta nykyiseen budjettiin verrattuna.

STT kävi läpi, keille ehdotetaan lisää rahaa budjetissa, ketkä taas saisivat sitä vähemmän.

Budjetin kasvattamisen vuoksi komissio esittää EU:lle uusia omia tulonlähteitä. Näihin kuuluisi muun muassa uusi suuryritysvero, jota maksaisivat yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. Lisäksi se esittää veroa tupakkatuotteille ja elektroniikkajätteelle.

Komission arvion mukaan esitys kasvattaisi EU:n vuotuisia tuloja noin 58 miljardilla.

PÄÄOSA budjetin rahoituksesta tulee kuitenkin jäsenmaiden omista varoista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että tästä huolimatta jäsenmaiden maksuosuudet eivät kasvaisi. Hän ei kuitenkaan ole avannut, miten tämä olisi käytännössä mahdollista.

Vihreisiin investointeihin kanavoidaan rahaa noin 700 miljardin edestä. Lisäksi noin 35 prosenttia budjetista on ohjattu luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisuun.

Osa ehdotuksista on herättänyt ympäristö- ja ilmastojärjestöissä huolta.

-  On hyvä, että Euroopan komission budjettiesityksessä on 35 prosentin korvamerkintä ilmasto- ja luontotavoitteisiin. Mukana on vähähiilisyyden, cleantechin ja puhtaan siirtymän innovaatioiden tukia, jotka tukevat myös kestävää taloutta, sanoi Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola tiedotteessa.

Komission esittämässä uudistuksessa vanhat rahastot ja hankkeet yhdistetään yhteen jättirahastoon. Tämä tarkoittaa sitä, että myös EU:n ainoa vain ympäristölle varattu rahasto LIFE ollaan lakkauttamassa.

-  LIFE-rahasto on ollut Suomelle edullinen, koska olemme hyvillä hankkeilla saaneet paljon EU-varoja kotimaista suojelurahoitusta täydentämään. Jos LIFE lopetetaan, luontohankkeiden jatko täytyy varmistaa uudessa jättirahastossa, Veistola sanoi.

Rahaston kautta on rahoitettu esimerkiksi pölyttäjien ja saimaannorppien suojelua.

Eurooppalaiset luonto- ja ympäristöjärjestöt moittivat myös sitä, ettei luontokadon torjumiseen ja biodiversiteetin varjeluun ole varattu omaa rahoitusta.

UUDESTA budjetista tullaan käyttämään noin 25 miljardia euroa vuodessa koronapandemian aikaisen elpymisrahaston takaisinmaksuun.

Sekä korkojen että 650 miljardin euron rahaston pääoman takaisinmaksut alkavat vuonna 2028 eli samana vuonna, kun uusi monivuotinen rahoituskehys astuu voimaan.

Vanhan lainan maksun lisäksi komissio esittää EU:lle uutta lainapohjaista kriisimekanismia, jolla halutaan varautua esimerkiksi pandemiaan ja muihin vastaaviin kriisitilanteisiin kireässä maailman tilanteessa.

Komissio kaavailee enintään 400 miljardin euron kriisimekanismia, jota käytettäisiin tarpeen vaatiessa jakamaan lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Komissio voisi tällöin hakea markkinoilta lainaa.

Uusi 409 miljardin euron Euroopan kilpailukykyrahasto sijoittaa komission mukaan strategisiin teknologioihin sisämarkkinoiden hyödyksi.

Kilpailukykyrahoista puolustukseen ja avaruusohjelmaan ehdotetaan käytettäväksi 131 miljardia euroa, mikä on viisinkertaisesti nykyinen määrä.

EU ei voi kuitenkaan tällä rahalla tehdä yhteisiä asehankintoja, joten rahoitus keskittynee esimerkiksi puolustusteollisuuden vahvistamiseen ja alan tuotekehittelyyn. Varsinaiset aseostot jäävät yhä jäsenmaiden itsensä vastuulle.

Lisäksi varoja kohdennetaan muun muassa sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen niin, että sotilaskalustoa pystytään siirtämään helpommin EU-maasta toiseen.

Ulkosuhteisiin ja kehitysapuun on uudessa budjetissa varattu 200 miljardia. Tässä on huomioitu Ukraina, ja komissio haluaa jatkaa maan tukemista myös uudessa budjetissa 100 miljardin euron rahastolla.

Komissio korosti oikeusvaltioperiaatetta ja sen kunnioittamista. Komission mukaan oikeusvaltioperiaate on välttämätön Euroopan demokratialle, turvallisuudelle ja talousvakaudelle.

Jäsenvaltioiden on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, jotta nämä voivat saada rahoitusta. Tällä viitataan erityisesti Unkariin.

Suomelle oikeusvaltioperiaatteen ajaminen on ollut tärkeä asia.

Sanna Raita-aho, Anna-Elina Perttula/STT

AVAINSANAT