VALIKKO

Nähdäänkö Suomessa pitkästä aikaa poliisit lakossa? – neuvotteluyhteydet katki valtion puolella

Kuvituskuvassa poliiseja turvaamassa Senaatintoria Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Suomen vierailun aikana tänään Helsingissä.

Valtion palkansaajia edustavat JUKO, Ammattiliitto Pro ja Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoittivat eilen ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sekä liukumasaldojen kerryttämiskiellosta valtiolle.

Kyse on harvinaisesta ilmiöstä, sillä työtaistelutoimet alkoivat valtiolla nyt ensi kerran liki 40 vuoteen.

Kiellot alkoivat tänään ja ovat voimassa toistaiseksi. Ne koskevat kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, joita valtion henkilöstöstä on noin kymmenesosa.

Poliisien lakko on puolestaan nähty vuonna 1976 ja sellainenkin saattaa nyt olla edessä, jos tilanne ajautuu oikein huonoksi.

Valtion työmarkkinalaitos keskeytti virka- ja työehtosopimusneuvottelut 7. maaliskuuta. ”Valtiotyönantajaa edustava Valtion työmarkkinalaitos tavoittelee maltillisia palkankorotuksia, sillä julkisen talouden tilanne on heikko”, työmarkkinalaitoksen lyhyessä tiedotteessa todettiin.

SE on tarjonnut työntekijöille yhteensä 6,3 prosentin korotusta kolmessa vuodessa, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 prosenttia, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO muistutti tiedotteessaan eilen.

JUKOn valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne sanoo, että valtion virkamiehet ja työntekijät ovat venyneet ja venyvät tälläkin hetkellä.

– Emmehän me voi näissä olosuhteissa hyväksyä lailla säädetyn vientivetoisen mallin alentavia korotuksia muun muassa juuri esimerkiksi sotilaille, poliisille sekä Tullin ja rajavartioston henkilöstölle, jotka ovat tuossa juuri nyt takanamme Zelenskyitä turvaamassa ja tietysti kaikissa valtionvirastoissa tehdään tärkeää työtä joka päivä, Rinne toteaa medialle.

Rinne kommentoi tilannetta haastattelussa, joka tehtiin lähellä Helsingin Kauppatoria, jossa viranomaiset juuri turvasivat Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Suomen vierailua.

RINNE sanoo ymmärtävänsä sen, että valtionhallintoon on kohdistettu poliittisilla päätöksillä leikkauksia.

– Nyt kyse on kuitenkin meidän jäsenistön palkkaedunvalvonnasta. Jos lähtisimme hyväksymään vientivetoista mallia alemmat ratkaisut, samaan aikaan tulisimme itse sidotuiksi siihen, että tämä porukka ei ole vientivetoisen tai Suomen linjan mukaisia palkankorotuksia ansainnut, Rinne sanoo.

– Ei tilanne tästä 2-3 vuoden päästä niin muutu, että vastapuoli tai neuvottelukumppani sanoisi, että nyt valtiolla onkin varaa maksaa korotuksia. Kyllä siitä tulisi sitten pitkä alho, jota jouduttaisiin kulkemaan, jos siihen suostuttaisiin, hän jatkaa.

Rinteen mukaan neuvotteluyhteys Valtion työmarkkinalaitokseen on tällä hetkellä poikki. Uusia neuvottelutapaamisia ei ole sovittu.

Poliisien osalta on varauduttu työtaistelutoimiin. Rinne sanoo, että itse asiassa varautumisen aika on nyt mennyt ja nyt valmistaudutaan työtaistelutoimiin. Siihen hän ei ota kantaa, millaisiin toimiin Poliisijärjestöjen liitto jäsenyhdistyksineen ryhtyisi ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen päälle.

– Tässä joudutaan työtaistelutoimien kautta hakemaan sitä palkkaratkaisua, joka on nyt vahvistunut jo Suomen yleiseksi linjaksi.

MISTÄ sitten työnantajan yleiseen linjaan nähden 1,5 prosenttia heikompi palkankorotustarjous kolmessa vuodessa juontuu?

– Varmasti kansantaloudellinen tilanne, Suomen velkaantuminen ja tiukka talouskuri vaikuttavat.

Rinteen vastaus on siis sama kuin Valtion työmarkkinalaitoksen kanta.

Moni varmasti pohtii, vaikuttaako politiikka myös työnantajan näkemyksen taustalla.

– Kyllähän meillä valtioneuvosto poliittisesti päätöksiä tekee, mutta minä en osaa sanoa, ovatko he tämän takana vai onko tässä puhtaasti itsenäisen ja riippumattoman neuvottelupöydän kahden sopijakumppanin välinen hyvin syvä kuilu sen suhteen, mitä työstä pitäisi maksaa, Rinne sanoo.

Edessä siintää myös kuntapuolen palkkaratkaisu, joten yleisestä palkkalinjasta jälkeenjääminen valtion puolella voisi vaikuttaa osaltaan myös kuntapöytään.

– Minä en osaa arvioida, miten toisella puolella pöytää asioita mietitään. Mutta sen osaan sanoa, että totta kai me teemme valtiopöydässä itsenäisen sopimuksen riippumattomasti ja yhteistyössä neuvottelujärjestöjen kanssa sisäisesti. Kyllä tässä ensisijaisesti minun näkemykseni mukaan on kyse puhtaasti valtion pääsopimuksesta, joka koskee noin 75 000 valtion virkamiestä ja työntekijää. Sitten toisissa neuvottelupöydissä puhutaan sitten kunta- ja hyvinvointialueiden ratkaisuja ja se on heidän oma asiansa, Rinne sanoo.

RINNE odottaa nyt, että työnantaja esittäisi kutsun takaisin neuvottelupöytään.

– Meillä on siihen valmius vaikka heti.

Tekstikysymyksistä poliiseille tärkeät asiat liittyvät Rinteen mukaan esimerkiksi paikkariippumattomaan työskentelyyn, matkustamiseen ja luottamusmiesten asemaan.

Haaste ei ole nyt kuitenkaan palkansaajan näkökulmasta niinkään tekstien puolella, vaan pitkälti on Rinteen mukaan kysymys on rahasta, eli yleistä linjaa heikompaan palkkaratkaisuun ei aiota suostua.

– Se ei olisi vastuullista toimintaa neuvottelijoilta eikä meille myöskään valtion neuvottelukunta ole sellaista mandaattia antanut.

TURVALLISUUSALAN henkilöstön eri ammattiliittojen yhteisessä tiedotteessa tänään todettiin, että Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tekijät ovat venyneet, venyvät – ja venyvät jatkossakin – turvallisuustilanteen muuttuessa.

– Emme vaadi isompia palkankorotuksia kuin muut alat, tiedotteessa korostettiin ja pidettiin Valtion työmarkkinalaitoksen toimintaa ”ennenkuulumattomana”.

Tiedotteen alla oli paitsi Rinteen myös muun muassa Upseeriliiton puheenjohtajan Ville Viidan nimi.

Viita toteaa niin ikään, että palkkatarjousta on vaikea ymmärtää.

Tekstikysymyksistä hän nostaa esiin muun muassa matkustamisen työaikaan ja työn joustavuuteen liittyviä kysymyksiä.

– Meillä on liittojen puheenjohtajina huolena se, miten me tulevaisuudessa saamme pienemmistä ikäluokista parhaat vertaistensa joukosta sekä hakeutumaan valtionhallintoon että pysymään siellä töissä, Rinne toteaa.

Jatkotoimien osalta Viita toteaa oman liittonsa puolesta, että samassa veneessä ollaan kuin esimerkiksi poliisit.

Viita huolehtii myös siitä, että tällä hetkellä valtion neuvottelut ovat siinä tilanteessa, että ne vaarantaisivat myös sen jälkeen neuvoteltavat tarkennetut virkaehtosopimukset.

– Kyllä tämä vaarantaa myös ne. Olemme sanoneet myös puolustuksen ja Rajan puolelle, että tarvitaan myöskin siihen rahoitusta.

AVAINSANAT

Finnairin matkustamohenkilökunnalle saatiin uusi työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat Palta ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen Finnairin matkustamohenkilökunnan työehtosopimukseksi.

AKT:n hallitus hyväksyi maanantaina runsaat viisi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen syntyneen neuvottelutuloksen tänään. AKT:n mukaan neuvottelujen pituus kertoo niiden vaikeustasosta.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo olevansa tyytyväinen, että pitkän vääntämisen jälkeen ratkaisu saatiin syntymään neuvotteluteitse.

– Lentoliikenne on ollut jo useita vuosia turbulentissa tilanteessa, ja henkilökunta on suostunut raskaisiin joustoihin. Nyt odotan Finnairilta, että he pitävät tehdystä sopimuksesta kiinni, ja että yhtiön toimintaa kehitetään työntekijöiden kanssa yhteistyössä eteenpäin, Kokko sanoo tiedotteessa.

Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset eli kaikkiaan 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana. AKT:n mukaan myös työehtosopimuksen tekstejä saatiin kehitettyä. Sopimukseen kuuluu paikallinen sopimus työehtosopimuksen soveltamisalasta.

– Toivottavasti myös Finnairin aukiolevien henkilöstöryhmien sopimusneuvottelut saadaan vietyä tasapainoiseen maaliin. Eri ryhmillä on erilaisia tarpeita, eikä tälläkään alalla voi kaikkia runnoa samaan vientimallin muottiin, Kokko kommentoi tiedotteessa.

AVAINSANAT

Terveisiä SAK:n edustajistosta kaikille duunareille: ”Pitäkää kiinni niistä tesseistä, kun ne teillä vielä on!”

Kampaajana työskentelevä Marika Ruusunen kokee, ettei kampaajien ammattitaitoa arvosteta.

– Pitäkää kiinni niistä tesseistä, kun teillä vielä ne on! Tehkää sen eteen tosi paljon töitä, tiivistää hiusalalla työskentelevä Marika Ruusunen terveisensä kaikille työntekijöille alalla kuin alalla.

Kun muut alat yksi kerrallaan ovat saaneet uudet työehtosopimukset kouraan, jäävät kampaajat nuolemaan näppejään. Hiusalalla ei ole ollut työehtosopimusta (tes) enää noin seitsemään vuoteen.

Kampaajana isossa ketjuliikkeessä työskentelevä joensuulainen Ruusunen arvelee, että tessittömän elämän karuus ymmärretään vasta siinä vaiheessa, kun sopimusta ei enää ole.

– Ne eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä, mitä meille työntekijöille on taisteltu 1970-luvulla. Minunkin äitini ja isäni ovat istuneet tehtaassa perse penkissä ja taistelleet. Välillä tuntuu, että ne työehdot on turhaan taisteltu meille, kun kaikki vain kuvittelevat, että ne pysyvät itsekseen, Ruusunen kommentoi Demokraatille SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä torstaina.

Vuonna 2018 Hiusyrittäjät irtisanoi alan sopimuksen, eikä enää halunnut solmia uutta. Palvelualojen ammattiliitto PAM, johon Ruusunenkin kuuluu, on onnistunut neuvottelemaan muutamia yrityskohtaisia sopimuksia. Ruususen työnantajan kanssa sopimusta ei ole solmittu.

– Meillä on vähän korotettu siitä vuodesta 2018 palkkoja, mutta ei sillä tavalla, että pystyisimme elämään sillä palkalla, Ruusunen kertoo ja toteaa, että tilanne on samanlainen laajemmin kuin hänen työmaallaan.

– Ymmärrän, että yrittäjillä on myös huono tilanne, kun kampaamossa ei käy asiakkaita, koska ihmisillä ei ole varaa käyttää palveluita. Vielä kauheampaa on nähdä työntekijöiden ahdinko, kun toiset joutuvat oikeasti vinguttamaan pikavippejä, Ruusunen kertoo.

Tuntuu, että meitä ja meidän ammattitaitoamme ei arvosteta.

RUUSUNEN huomauttaa, että yritykset ovat kyllä nostaneet palveluiden hintoja, mutta palkassa se ei näy. Hän katsoo hieman kademielin S-ryhmän palveluksessa olevien parturi-kampaajien tilannetta. Heihin noudatetaan kaupan alan työehtosopimusta. Palkka on sellainen, että sillä jo eläisi. Paremmin ovat myös muun muassa lisät ja työterveyteen liittyvät asiat.

– Heillä on tessi ja myös sairausajan palkka, kahdeksan viikkoa maksetaan. Meillä se on yhdeksän plus yksi päivää.

Ruusunen muistuttaa, että kampaajan työ on fyysisesti rankkaa. Jaloilla ollaan pitkin päivää ja olkapäihin tulee kremppaa, kun hiuksia leikatessa käsiä kannatellaan. Kun kroppa pettää töissä, sairauslomat voivat venyä pitkiksi.

– Kyseenalaistan sitä, että kun laitat oman kroppasi likoon töissä, niin joudut sitten itse vielä maksamaan sen laskun siitä.

– Tuntuu, että meitä ja meidän ammattitaitoamme ei arvosteta. Ei tähän työhön voi napata ketä tahansa.

Ruusunen toivoo, että alalle saataisiin työehtosopimus, mutta työnantajapuolta se ei tunnu kiinnostavan. Sopimisen hankaluutta lisää, että työnantajat ovat järjestäytyneet kahteen eri liittoon. Osa kuuluu Hiusyrittäjiin ja osa Palvelualojen työnantajat Paltaan.

DEMOKRAATTI kysyi SAK:n edustajiston kokoukseen osallistuneilta heidän alansa ja työpaikkansa kuulumisten lisäksi myös ajatuksia tämän hetken työmarkkinamaailman kuumista puheenaiheista.

Yksi sekä puhujanpöntössä että haastatteluissa esiin noussut asia oli irtisanomissuojan heikentäminen – niin kutsuttu ”potkulaki”. Se huolettaa Ruususen lisäksi myös Karol Kulaa, joka saapui SAK:n kokoukseen Forssasta.

– Kyllä se potkulaki pelottaa ehkä eniten, kun on puhuttu, että alisuoriutumisesta voi saada potkut. Mietin, että miten työmaalla uskaltaa vaatia jotakin ja käyttää ääntänsä, jos pelkona on se, että sinut voidaan helposti laittaa pihalle. Aina siihen jokin (alisuoriutuminen) keksitään, Kula pohtii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Karol Kula odottaa, että milloin työntekijät pääsevät oikeasti vaatimaan jotakin. Nyt on keskitytty lähinnä puolustuspeliin, hän tuumii.

Kula työskentelee teurastajana HK:n tehtaalla Forssassa ja hänen ammattiliittonsa on Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL. Kulan työpaikalle kuuluu hyvää – ihmiset tarvitsevat kuitenkin aina ruokaa, joten työt eivät ole vähentyneet, hän kertoo. Onko liha-ala hiipumassa kasvispainotteisen ruokavalion vallatessa ihmisten ruokapöydät?

– Uudet ravintosuositukset ehkä vähän vaikuttavat, mutta ei mitenkään radikaalisti ainakaan vielä, Kula sanoo.

Tuoreessa muistissa on kevään tiukka tes-vääntö, jonka myötä HK:llakin lakkoiltiin. Porukka lähti lakkoon hyvillä mielin, Forssan elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtajana toimiva Karol Kula kertoo.

– Osa jopa odotti sitä lakkoa ja se harmitti, että lakkoja siirrettiin aluksi kahdella viikolla. Porukka oli valmis taistelemaan. Sellaista ei kysytty, miksi me lakkoilemme.

Tes-väännön suurin saavutus on Kulan mielestä se, että työnantajan aikeet työajan pidentämisestä saatiin estettyä. Heikennykset, kuten pitemmät työajat ja kuuden päivän työviikko, uhkasivat erityisesti leipomoalaa.

– Oikeistohallitus poisti myös sen leipureiden niin sanotun yösatasen (100 prosentin yötyölisä). Jos sitä ei olisi laista poistettu, tuskin neuvottelut olisivat olleet noin tiukat. Meillä muut alat olivat valmiita puolustamaan leipureita, koska pelkona on se, että heikennykset valuvat pikkuhiljaa tulevaisuudessa myös muille aloille, Kula kertoo.

Työmarkkinatilanteesta Kula nostaa esiin sen, että tällä hetkellä työntekijäpuoli on lähinnä puolustuskannalla.

– Pelkästään puolustamme työehtoja, mikä johtuu siitä, että järjestäytymisaste tulee koko ajan alas. Mietin, että koska me pääsisimme siihen tilanteeseen, että voimme taas vaatia jotakin. Sen eteen täytyy tehdä töitä, että saamme järjestäytymisasteen nousemaan,.

Lakot ovat tuoneet lentoemäntien ja stuerttien arkeen epävarmuutta.

ENSIMMÄISTÄ kertaa SAK:n edustajiston kokoukseen osallistunut Heidi Westerholm ei tohtinut nousta pitämään puheenvuoroa puhujanpönttöön, mutta Demokraatille hän kertoo terveiset omalta työpaikaltaan.

– Maanantaina saatiin tes valmiiksi 22 neuvottelukerran jälkeen ja siitä tuli olosuhteet huomioon ottaen ihan hyvä, Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys SLSY:n, AKT:n ammattiosasto 208:n puheenjohtaja Heidi Westerholm kertoo.

Palvelualojen työnantajat Palta ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT pääsivät maanantaina neuvottelutulokseen Finnairin matkustamohenkilöstön työehdoista. Westerholm ei voi vielä tarkemmin puida syntynyttä ratkaisua, koska se on vielä osapuolten hallintojen käsiteltävänä.

– Toivotaan, että asia saadaan maaliin tämän viikon aikana, hän sanoo.

Toive selvästi kuultiin, sillä AKT tiedotti myöhemmin torstaina, että neuvottelutulos hyväksyttiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Heidi Westerholm osallistui ensimmäistä kertaa SAK:n edustajiston kokoukseen. Kokous järjestettiin Helsingin Paasitornissa torstaina.

FINNAIRILLA on ollut hankalaa maailmanpoliittisen tilanteen – sotien – takia. Myös koronakriisi oli kova rasti työntekijöille, mutta tilanne näyttää Westerholmin mukaan jo paremmalta.

– Meillä on nyt täystyöllisyys ja yhtiön johdon mukaan kaksoiskriisi on nyt ohi. Tulevaisuus sitten näyttää, että millaisia mahdollisuuksia on – kasvaako yritys ja millä tavalla. Sitä emme vielä tiedä, Westerholm kiteyttää kuulumiset.

Finnair on ollut otsikoissa, kun lentoja on peruttu niin lentäjien kuin maahuoltinnasta vastaavien työntekijöiden työtaisteluiden vuoksi. Millä tavalla lakot ovat vaikuttaneet lentoemäntien ja stuerttien arkeen?

– Lakot ovat tuoneet arkeen epävarmuutta. Työvuoroja peruuntuu yllättäen ja samalla saattaa jäädä reitille niin sanotusti jumiin – työvuorokausi pidentyykin ja jäät maailmalle pidemmäksi aikaa kuin olisi pitänyt. Osittain se on tarkoittanut myös jonkinlaisia tulomenetyksiä.

Lakot ovat lyöneet laineita myös laajemmalle kuin vain suoraan lentoalan parissa tavalla tai toisella työskenteleviin. Westerholmin omat lemmikit olivat hoidossa lemmikkihoitolassa viime viikonloppuna ja hän sai siinä samalla kuulla yrittäjän tilanteesta.

– Hän sanoi, että hänelle tuli peruutuksia, kun perjantaina oli lakkopäivä, eivätkä ihmiset päässeet matkustamaan.

Westerholm pitää ikävänä sitä, ettei työntekijäpuoli ole saanut lehdistössä riittävästi palstatilaa. Westerholmin mielestä mediassa olisi tärkeää kertoa siitä, miksi lakossa ylipäätään ollaan. Nyt tuntuu siltä, että viesti on ollut ennemmin, että riidan ratkaisu löytyy työntekijöiden, ei työnantajan hihasta.

WESTERHOLM on miettinyt, millä tavoin ay-liikettä voitaisiin tehdä tutuksi. Hän kertoo, että asia nousi esiin keskiviikkona AKT:n valtuuston kokouksessa. Erityisesti pohdittiin, miten nuoria saadaan kannustettua liittymään liittoon.

Puheeksi tuli myös se, miten jo lapsille voitaisiin kertoa liittojen toiminnasta – mitä kouluissa opetetaan ay-liikkeestä. Westerholm nostaa esiin Yrityskylän, joka on kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus.

– Miten siellä puhutaan ay-liikeestä? Tätä kannattaisi tarkkailla, miten saisimme ammattiyhdistykseen kuulumisen meidän lastemme arvoihin. Osalle se tulee kotoa, osalle ei.

Westerholm tarkoittaa, että olisi tärkeää, että jo lapsilla olisi käsitys ammattiyhdistysliikkeestä ja sen arvoista. Se olisi hyödyksi myös silloin, kun koululaiset menevät ensimmäisiin kesätyöpaikkoihinsa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Miikka Viitala on Kanta-Hämeen palolaitoksella palomiehenä. Hänellä on myös sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto ja hänellä on työkokemusta myös ensihoidosta. Nyt hän on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu.

 

HALLITUKSEN säästötoimet hyvinvointialueille asettavat suuria haasteita niin pelastustoimelle kuin ensihoidolle ja sote-alalle, Kanta-Hämeessä päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimiva Miikka Viitala kiteyttää työmaansa kuulumiset.

Viitala edustaa työsuojeluvaltuutettuna pelastuslaitoksen pelastajia ja ensihoitajia sekä sote-alalta sairaanhoitohenkilöstöä ja lääkäreitä.

– Haasteita on paljon ja resurssien riittävyys on yksi. Säästötoimet ovat vaikuttaneet suoraan siihen, että sijaisia ei palkata niin paljon kuin on tarvetta, eikä toimia ja virkoja täytetä.

Kunta- ja hyvinvointialalle syntynyttä virka- ja työehtosopimusta Viitala luonnehtii torjuntavoitoksi. Säälliset korotukset saatiin, mutta palkkakuoppia ei kunnolla kurottu eikä monia epäkohtia saatu korjattua, kun tekstikysymykset jäivät olemattomiksi, hän sanoo.

Viitala nostaa esiin ammattiliittonsa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tavoitteen, joka sekin jäi saavuttamatta. Sen parissa riittää haastetta tulevaisuudessa.

– Tavoitteena oli pelastajien ja ensihoitajien välisen palkkaeron saaminen hallintaan. Pelastuslaitoksella on ensihoitajia, jotka tekevät SOTE-sopimuksen mukaista työtä. Meillä on myös pelastajia, jotka tekevät HYVTESin liite seiskan mukaista työtä. Osin he tekevät täysin samaa työtä, mutta täysin eri palkalla, Viitala avaa.

– SOTE-tessi on edeltävän kierroksen jälkeen vetänyt semmoisen kaulan palkoissa, että pelastajat ovat jääneet merkittävästi – satoja euroja – takamatkalle tehtäväkohtaisissa palkoissa.

Pelastustoimi on unohdettu aika totaalisesti.

VIITALAN edustamien työntekijöiden työmaalla näkyy konkreettisesti yhteiskunnan pahoinvointi. Erilaiset pahoinvoinnin aiheuttamat lieveilmiöt vaikuttavat työturvallisuuteen.

– Ennalta-arvaamattomasti käyttäytyvät asiakkaat ja potilaat lisääntyvät. Ja keinot niiden asiakkaiden ja potilaiden auttamiseksi vähenevät, kun ei ole resursseja riittävästi. Tämä tulee näkymään valitettavasti meidän kaikkien työssä. Se heijastuu myös yhteiskunnan turvallisuuteen – miten se näkyy katukuvassa ja ilta- ja yöelämässä.

Viitalan mukaan nyt olisi tärkeää saada ihmiset äänestämään, jotta nykyisen oikeistohallituksen tekoja päästään seuraavalla hallituskaudella oikomaan.
Viitala on huolissaan siitä, että muut turvallisuusalan sektorit – Rajavartiolaitos, Poliisi, Puolustusvoimat – ovat saaneet valtiolta hyvin rahoitusta, mutta pelastusala on jäänyt paitsioon.

– Pelastustoimi on unohdettu aika totaalisesti ja säästötoimenpiteet kohdistuvat sinne voimakkaina. Kun ajatellaan sisäistä turvallisuutta tai turvallisuutta yleensä, niin pelastuslaitos ja ensihoito ovat ensimmäisenä paikalla, kun mikä tahansa onnettomuus tapahtuu. Rersurssien turvaaminen on ensisijaisen tärkeää.

Viitalaa mietityttää myös pelastajien ikääntyminen. Eläkeikä on sama kuin muulla väestöllä.

– Tämä asettaa valtavia haasteita. Kun pelastajien keski-ikä nousee, ei toimintakyky ole enää sama. Kyse ei ole mistään ikärasismista, mutta 65-vuotias pelastaja ei pysty samaan kuin 25-vuotias. Millä me saamme tämän ongelman taklattua?

– On saatava joko lisää resursseja alalle niin, että kaikille löytyy kuitenkin töitä ja työtehtäviä tai sitten eläkeikää on laskettava sellaiseen asentoon, että päästään terveenä eläkkeelle, Viitala vastaa omaan pohdintaansa.

Uutiseen täydennetty klo 18.40 tiedolla, että matkustamohenkilökunnan tes-neuvottelutulos hyväksyttiin osapuolten hallinnoissa.

AVAINSANAT

Tehyssä raivostuttiin poliisin päätöksestä – ”Tämä ei jää tähän”

Tehyn tekemään rikosilmoitukseen suojelu- ja hätätyölain valmistelusta yhtyi yli 10 000 jäsentä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa ”todella surullinen” poliisin päätöksestä tehdä syyttämättäjättämispäätös suojelutyötä koskevassa lakihankkeessa. Järjestön lakiasiainjohtajan mukaan asiassa tullaan katsomaan kaikki kortit.

Rytkönen kuvaa tiedotteessa päätöstä ”suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee”.

Tehyn tekemään rikosilmoitukseen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten toiminnasta yhtyi yli 10 000 jäsentä.

Puheenjohtajan tulkinnan mukaan poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.

– Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, ja mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen lataa tiedotteessa.

Tehyn lakiasiainjohtajan Kari Tiaisen mukaan lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua, ja järjestö aikoo ryhtyä jatkotoimiin.

Mitä ne jatkotoimet mahdollisesti ovat?

– En halua vielä tässä vaiheessa alkaa niitä yksilöidä, koska päätös on niin tuore. Otamme nyt aikalisän ja selvitämme vaihtoehdot – mutta sen voi sanoa, että emme jätä tätä tähän. Kaikki kortit katsotaan, Tiainen kommentoi Demokraatille.

– Työaikalain muutoksen (hätätyö) osalta ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua. Työlainsäädännön muutokset on valmisteltava kolmikantaisesti. Se näyttää nyt poliisilta unohtuneen.

Tiainen painottaa, että Tehy on valmistautunut asiaan jo tes-neuvotteluissa.

– Äsken päättyneellä kunta- ja hyvinvointialan neuvottelukierroksella työ- ja virkaehtosopimukseen saatiin voimaan sopimusmääräys, jonka mukaan suojelutyöstä ja työtaistelun aikana teetettävästä hätätyötä on maksettava 1,3-kertainen palkka. Tämä parantaa työntekijöiden asemaa, vaikka tämä huonosti valmisteltu laki nyt säädettiinkin.

ESISELVITYS aloitettiin, kun poliisi sai Tehyltä tutkintapyynnön suojelutyötä koskevassa lakihankkeessa.

Järjestö katsoi, että lainsäädäntömenettelyssä oli rikottu kuulemisvelvollisuutta ja että TEMin virkamiehet pitivät muutosta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän tietämättömänä esitykseen loppuvaiheessa lisätystä hätätyösäädöksen olennaisesta muutoksesta.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Katariina Rinne kommentoi aiemmin, että virkarikoksen kriteerit eivät tapauksessa täyttyneet, koska lainsäädäntömenettelyssä toimimista ei ole säädetty riittävän täsmällisesti siihen velvoittavassa normistossa.

– Menettelyä ja siihen liittyvää kuulemista ohjataan erinäisissä oppaissa, mutta oppaiden vastaiseen toimintaan ei voi perustaa virkarikosvastuuta, Rinne sanoi.

Millariikka Rytkösen mukaan päätöksellä ”suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan”.

– Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo tiedotteessa.

LAKIESITYS suojelu- ja hätätyön muutoksista hyväksyttiin eduskunnassa keskiviikkona 22. toukokuuta.

Asiaa valmistelleessa työ- ja tasa-arvovaliokunnassa sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jossa ne ehdottivat lakiehdotusten hylkäämistä ja neljää lausumaa. Myös keskusta jätti mietintöön vastalauseen, jossa ehdotettiin hätätyötä koskevan lakiehdotuksen hylkäämistä.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kritisoi esitystä ylimitoitetuksi, laillisia työtaistelutoimia rajoittavaksi sekä työnantajan väärinkäytökset mahdollistavaksi.

Yleisesti ottaen poliisin toiminnasta ja päätöksistä voi valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle, joissain tapauksissa myös aluehallintovirastolle.

AVAINSANAT

Poliisi: Tehyn rikosilmoituksesta ei aloiteta esitutkintaa

Tehyn rikosilmoitus työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten toiminnasta ei johda rikostutkintaan. Asiasta tiedottaa Helsingin poliisilaitos.

Poliisi kertoo saaneensa valmiiksi esiselvityksen TEMin virkamiesten toiminnasta suojelutyötä koskevassa lakihankkeessa. Esiselvitys aloitettiin, kun poliisi sai Tehyltä tutkintapyynnön. Tehy katsoi, että lainsäädäntömenettelyssä oli rikottu kuulemisvelvollisuutta.

POLIISIN mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomista tai mitään muuta rikosta. Tapauksesta ei siis aloiteta esitutkintaa.

– Jotta kyseessä voisi olla virkarikos, on virkamiehen täytynyt toimia jonkin säännöksen tai määräyksen vastaisesti. Tässä tapauksessa kyse oli lainsäädäntömenettelystä, jossa toimimisesta ei ole säädetty riittävän täsmällisesti siihen velvoittavassa normistossa. Lainsääntömenettelyä ja siihen liittyvää kuulemista ohjataan erinäisissä oppaissa, mutta oppaiden vastaiseen toimintaan ei voi perustaa virkarikosvastuuta, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Katariina Rinne sanoo.

Tehy katsoi, että ministeriön virkamiehet pitivät suojelutyölainsäädännön muutosta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän tietämättömänä lakiesitykseen aivan loppuvaiheessa lisätystä hätätyösäädöksen olennaisesta muutoksesta.

NYKYISIN hätätyötä voidaan teettää esimerkiksi hoitajilla, kun ennalta arvaamaton tapahtuma keskeyttää tai uhkaa keskeyttää työnantajan säännöllisen toiminnan tai uhkaa johtaa siihen, että jonkun henki tai terveys vaarantuu.

Lakimuutos poistaa voimaan tullessaan työtaistelutilanteissa edellytyksen hätätyön teettämisen ennalta-arvaamattomuudesta.

Täydennetty klo 11.13.

AVAINSANAT

KHO linjasi: ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä

  • Kotimaa
  • 22.05.2025
  • 10:25
  • (Päivitetty: 22.05. 11:32)

Korkein hallinto-oikeus (KHO) pitää ruokalähettejä palveluyhtiöiden työntekijöinä – uuden linjauksen mukaan he eivät ole itsenäisiä yrittäjiä kuten yhtiöt ovat tulkinneet.

KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse ruokalähettiyhtiö Woltin alustalla toimivista läheteistä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit olivat alisteisessa asemassa yhtiöön, mistä seurasi, että lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä ja peitti todellisen työsuhteen.

Samalla KHO kuitenkin myös katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia.

TÄMÄ TULKINTA lohduttaa lähettiyhtiöitä, jotka ovat halunneet että läheteille maksetaan palkkioita toteutuneiden keikkojen eikä kaavamaisten työaikojen mukaisesti.

– Läheteille tärkein asia on saada tehdä työtään joustavasti, oman aikataulun mukaan silloin kun itselle sopii, Wolt-yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Wolt sanoo perehtyvänsä nyt saatuun ratkaisuun. Mahdolliset muutokset toimintatapoihin tehdään vasta sen jälkeen. Yhtiö pitää osavoittona myös sitä, että aluehallintovirasto joutuu maksamaan oikeudenkäynnin kuluja.

ALUEHALLINTOVIRASTO sanoo olevansa tyytyväinen hakemaansa ennakkopäätökseen.

– Työsuojelutarkastajat törmäävät valvonnassa yhä useammin tapauksiin, joissa he joutuvat arvioimaan, onko kyse työsuhteesta vai yrittäjyydestä. Tämän arvioinnin tueksi oli tärkeää saada ennakkoratkaisu ja oikeusohjeita myös muiden vastaavien tapausten ratkaisuun, kertoo johtaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueelta viraston tiedotteessa.

KHO äänesti ratkaisusta äänin 4-1.

AVAINSANAT