Muuttuuko perussuomalaisten suhtautuminen EU:hun – näin linjaavat Purra, Halla-aho ja Tavio

EU:n lippu.

Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaiset ei ole vielä päättänyt, luopuuko se EU-erosta pitkän aikavälin tavoitteena vai ei. Linjaus EU-erosta on puolueen vuoden 2019 EU-poliittisessa ohjelmassa.

- Näitä tullaan tässä ennen vaaleja pohtimaan, mutta olipa päätös nyt kumpi tahansa, se on monien mielestä joka tapauksessa huono, Purra sanoi STT:lle perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella.

Vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman uusimisesta tai päivittämisestä keskustellaan perussuomalaisten puoluekokouksessa paraikaa. Ohjelman valmistelee puoluehallitus, mutta jäsenistön näkemyksiä halutaan kuulla.

Vuoden 2019 ohjelmassa linjataan, että “ennen unionin lopullista hajoamista perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa”.

Purra sanoi eri yhteyksissä eduskuntavaalien alla, että linjaus on voimassa, mutta EU-ero ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.

PERUSSUOMALAISTEN presidenttiehdokkaaksi huomenna valittava puhemies Jussi Halla-aho kommentoi EU-asioita Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien haastattelussa.

Halla-ahon mukaan ero EU:sta ei ole millään tavalla realistinen, eikä perussuomalaiset ole ajamassa sitä.

– Erolle ei ole minkäänlaista kannatusta kansan keskuudessa emmekä itsekään pidä sitä järkevänä”, hän sanoi HS:n mukaan.

Sen sijaan perusteet sille, miksi EU-ero on yhä perussuomalaisten ohjelmassa, ovat Halla-ahon mukaan edelleen olemassa.

– Se liittyy siihen, että EU on sellaisessa integraatiokierteessä, jossa integraatio luo ongelmia. Sitten niitä pyritään jatkuvasti ratkaisemaan lisäämällä integraatiota, ja se väistämättä kaventaa suomalaisten demokraattisia mahdollisuuksia vaikuttaa tässä maassa tehtyyn politiikkaan, Halla-aho sanoi IS:n mukaan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoi EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelun esittelypuheenvuorossa puoluekokouksessa, että Euroopassa on hänen uskoakseen aina tarvetta yhteistyölle ja yhteistyöliittoumalle, oli sen nimi mikä tahansa.

– Tällä hetkellä se on EU, ja kyllä, EU:ssa on luonnollisesti nykyisessä maailmantilanteessa myös hyvää. EU voi palvella turvallisuuspoliittisia intressejämme. Olemme nyt Nato-jäsenmaa ja sitäkin kautta yhteiseurooppalaisessa puolustuksessa mukana. Geopoliittisesta tilanteesta johtuen EU:n puolustusmenojen ennustetaan kasvavan, ja Ukrainan jälleenrakennus tulee vaatimaan satojen miljardien panostuksia. Ukrainan jälleenrakennukseen on hyvä lähteä koko EU:na yhdessä, Tavio totesi.

HÄNEN mukaansa EU on parempi kauppaliitto kuin liittovaltio.

– Olemme sanoneet tämän ennenkin ja se on mielestäni yhä hyvä linja. EU on maailman suurin kauppaliittouma, jonka tuomia vientiteollisuuden mahdollisuuksia ja vapaakauppaa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Toimiva EU:n kauppaliitto on myös Suomen etu, Tavio sanoi.

– Toimiva kauppaliitto ei kuitenkaan ole sama asia kuin liittovaltio. Vastustamme EU:n liittovaltiokehitystä, koska liittovaltiossa ei ole mahdollista ottaa huomioon kansallisia erityisolosuhteita, hän jatkoi.

– Me voimme jatkossakin antaa tukemme EU:n kautta yhteisiin ja perusteltuihin tarkoituksiin. Tämä ei poissulje sitä, että puolustamme kansallista etua ja omien kansalaistemme näkökulmaa EU-byrokraattien suurta hallintokoneistoa vastaan. Suomen on siis entistä painokkaammin vaadittava säästöjen kohdentamista EU:n paisuvaan byrokratiaan eri hallinnonaloille.

TAVIO sanoi puheenvuorossaan myös, että “Suomelle pedattu rooli EU:n ikuisena maksumiehenä on varsin ongelmallinen”.

– Me tiedämme, mitä tapahtuu, jos hallitus ei voimakkaasti puolusta maamme taloudellista etua ja suomalaista veronmaksajaa. Siitä seuraa lisää samanlaisia tapauksia kuin valtionyhtiö Fortumin
Uniper.

– Perussuomalaiset ilmoitti heti hallitustunnusteluissa kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähtemiselle sen, ettei Suomi hyväksy uutta EU:n yhteisvelkaa. Hallitusohjelmaan onkin nyt saatu hyviä linjauksia: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä tarvita.

Tavio totesi, että “velka- ja tulonsiirtounionin” on jatkossakin syytä pysyä PS:n EU-politiikan keskiössä.

Tavion mukaan hallitusohjelma takaa sen, että myös EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Suomi tekee oman etunsa mukaista politiikkaa.

Hän sanoi, että perussuomalaiset on oikeassa suhtautuessaan kriittisesti Euroopan Unioniin ja sen kasvaviin integraatiopyrkimyksiin.

– Toisinaan mikään ei tunnu riittävän EU:n herroille. Meidän tulee kuitenkin olla pragmaattisia muuttuvassa maailmassa ja pyrkiä entistä enemmän saamaan oma linjamme läpi EU:ssa.

SAK:ssa epäillään hallituksen kostaneen – tästä on kyse

Uusi työrauhalainsäädäntö tuli voimaan jo tänään. Alkuperäinen aikataulu lakko-oikeuden rajoittamiselle oli heinäkuu.

Pitkin kevättä on keskusteltu siitä, kiirehtiikö hallitus työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä vai ei. Valiokuntakäsittely eduskunnassa enteili hoppua. Päätöksenteko venyi lopulta kuitenkin vapun yli.

Tiistaina työministeri Arto Satonen (kok.) kuitenkin ilmoitti, että laki on valtioneuvoston käsittelyssä torstaina ja presidentin esittelyssä perjantaina. Voimaan se tuli tänään lauantaina. Poliittisia työtaisteluja ei ollut päällä, joten kiire yllätti SAK:ssa.

– Ajankohta herättää kysymyksiä, reagoiko Orpo-Purran hallitus SAK:n hallituksen maanantaiseen ulostuloon. Siinä SAK kertoi kynnyksen vientimallineuvotteluihin osallistumiselle nousseen, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström epäilee SAK:n tiedotteessa.

Lindströmin mielestä on huolestuttavaa, jos harkitsevasta ja tasapainoisesta lainsäädäntötyöstä siirrytään hosumiseen – varsinkin jos motivaationa on kosto siitä, ettei järjestö suostu neuvottelemaan tilanteessa, jossa sopimalla ei ole mahdollista saavuttaa mitään parannuksia sen jäsenten asemaan.

– Tulee sellainen ajatus, että hallitus yrittää kaikin keinoin kiristää SAK:ta ja sen jäsenliittoja neuvottelemaan työmarkkinamallista, Lindström jatkaa.

SAK muistuttaa tiedotteensa mukaan, että työtaistelut keskeytettiin sen takia, että hallitus halusi keskustella ilman lakkopainetta työntekijän asemaa heikentävistä laeista. Neuvotteluiden sijasta voimaantuloa nyt siis kiirehdittiin.

– Pitkällä aikavälillä ei ole suurta merkitystä, tulevatko lakko-oikeuden rajoitukset voimaan toukokuussa vai heinäkuussa, mutta se osoittaa kuinka rajulla tavalla hallitus hyökkää työntekijöitä vastaan ja pyrkii puuttumaan ammattiliittojen vapaaseen neuvotteluoikeuteen – vaikka muuta väittääkin, Lindström tulkitsee.

Antti Lindtman: “Suomi on kesäkuun eurovaaleissa merkittävässä tienhaarassa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Eurooppaan edistyksellisesti suhtautuvia voimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, näkee SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.

Ilmastotoimet, yhteinen puolustus sekä vihreä siirtymä vaativat isoja päätöksiä, joita ainoastaan nykyistä vahvempi Eurooppa kykenee tekemään. Laitavoimien vetämänä menneisyyteen kääntyvä Eurooppa ei siihen pysty, Lindtman sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa Suomi on kesäkuun eurovaaleissa merkittävässä tienhaarassa, kuten koko Eurooppa.

– Suomessa on nyt nähty, mihin suuntaan oikeistovoimien vetämänä on ajelehdittu. Vaaleissa valitaan joko vahva ja kukoistava Eurooppa, tai astutaan laitaoikeiston vetämänä hämärälle polulle kohti menneisyyttä, Lindtman sanoo.

HÄN painottaa, että Euroopan tasolla seuraukset käyvät kohtalokkaiksi, jos tingitään ilmastotavoitteista, oikeusvaltiokehityksestä, puolustuksen vahvistamisesta, vihreän siirtymän ja yhteisten pelisääntöjen ajamisesta.

– Esimerkiksi fossiilisen tuontienergian letkut pitää katkaista lopullisesti ja pyrkiä vihreän energian omavaraisuuteen. Suomalaiset yritykset hyötyvät, jos kykenemme luomaan Euroopassa tarvittaville investoinneille yhteiset pelisäännöt ja vakaan toimintaympäristön.

– Tarvitaan isoja päätöksiä ja toimia, joiden tekemiseen tarvitaan nykyistä yhtenäisempää ja vahvempaa EU:ta. Ei suinkaan hajanaisempaa ja heikompaa Eurooppaa, mikä on laitavoimien tavoite ja Venäjän etu, Lindtman toteaa tiedotteessaan.

SDP kannattaa määräenemmistöpäätösten lisäämistä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja keskeisissä oikeusvaltiokysymyksissä.

– Jos EU ryhtyy lipsumaan ja löyhentää otetta näissä keskeisissä asioissa, Suomi on häviäjän paikalla. Nyt laitavoimat Euroopassa ja USA:ssa ovat pyrkineet heikentämään Ukrainalle annettavaa tukea ja pakotteita Venäjää vastaan. Tämä kehitys on pysäytettävä, tarvittaessa enemmistöpäätöksin, Lindtman toteaa.

Hän muistuttaa, että Suomen ääni Euroopassa ei kuulu, jos EU-pöytiin mennään sanomaan vain ei, ei ja ei.

– Suomen EU-politiikka on nyt kääntynyt siihen, että jarrutetaan asioita, ei edistetä niitä. Suomi on viime hetkillä heittäytynyt jarrumieheksi esimerkiksi Unkarin rinnalle. Jos haluaa, että Suomen ääni kuuluu ja vaikuttaa EU:ssa, sitä ei voi tehdä flirttaillen samalla erolla unionista, Lindtman päättää tiedotteensa.

Razmyar ryöpyttää Orpon hallitusta: “Suomea tuskin enää tunnistaa”

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar.

Pääministeripuolue kokoomus antaa hiljaisen hyväksyntänsä hallituksen politiikalle, jolla horjutetaan demokratiaa ja oikeusvaltiota Suomessa, ja on valmis mahdollistamaan saman seuraavaksi Euroopassa, näkee SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Nasima Razmyar.

– Orpon hallituksen valtaan astumisesta ei ole kulunut vuottakaan, mutta Suomea tuskin enää tunnistaa. Lakiesitysten riittäviä lausuntoaikoja rikotaan järjestelmällisesti, virkamiehiltä vaaditaan asennemuutosta ja ministerit voivat antaa eduskunnalle väärää tietoa ilman mitään seurauksia. Hyökkäykset vapaata mediaa ja ammattiyhdistysliikettä kohtaan ovat arkipäivää. Ministerit suhtautuvat oppositioon ylimielisesti ja varapääministeri huutaa mielenosoittajille, että menkää töihin, eikä se hetkauta hallituskumppaneita lainkaan. Vielä vähän yli vuosi sitten tällaista olisi ollut mahdotonta kuvitella, Razmyar ryöpyttää tiedotteessaan.

Hän katsoo, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyrkii viimeiseen asti välttymään kommentoimasta johtamansa hallituksen toimintaa.

Demokratian, oikeusvaltion ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen on ollut Suomelle aina kunnia-asia, mutta Orpon hallituksen toiminta vaikuttaa Razmyarin mielestä tähtäävän näiden perusperiaatteiden murentamiseen.

Razmyar sanoo kokoomuksen lähentyneen arvoiltaan perussuomalaisia.

Hän syyttää kokoomusta myös kiemurtelusta Gaza-kannoissa.

Viime kädessä vastuu Suomen politiikan ja Suomi-kuvan suunnanmuutoksesta kuuluu Razmyarin mielestä juuri kokoomukselle.

– Hallitus pyrkii antamaan ensi viikolla eduskunnalle esityksensä käännytyslaista, johon oikeuskansleri edellyttää edelleen useita muutoksia. Toivon, että kokoomus löytää tässä asiassa selkärankansa eikä päästä eduskuntaan esitystä, joka on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Valitettavasti tähän ei voi kuitenkaan enää luottaa, Razmyar päättää tiedotteensa.

SDP:n puoluesihteeri tutustui kokoomuksen eurovaaliohjelmaan: “Röyhkeää silmänlumetta”

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

Kokoomuksen eurovaaliohjelma on pahasti ristiriidassa kokoomusvetoisen hallituksen kotimaassa tekemän politiikan kanssa, väittää SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

– Kokoomuksen eurovaaliohjelmaa lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että sen kirjoittaja ei ole seurannut Orpon hallituksen toimintaa viimeisen vuoden aikana. On vaikea keksiä muuta syytä sille, miksi kokoomuksen eurovaaliohjelman tavoitteet ja kotimaassa tehty politiikka ovat niin pahasti ristiriidassa – ellei tarkoituksena ole sitten nimenomaan äänestäjien tietoinen sumuttaminen, Näkkäläjärvi sanoo tiedotteessaan.

Kokoomus ajaa eurovaaliohjelmassaan muun muassa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin helpottamista sekä tiukempaa puuttumista lehdistönvapauden loukkauksiin.

– Kotimaassa kokoomusvetoinen hallitus kuitenkin vesittää ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointia, ja sulkee silmänsä hallituskumppani perussuomalaisten toistuvilta hyökkäyksiltä mediaa kohtaan, Näkkäläjärvi ryöpyttää.

– Kaikkein irvokkainta on, että kokoomus kertoo eurovaaliohjelmassaan kannattavansa vahvaa Eurooppaa, mutta on muodostanut hallituksen edelleen EU-erolla flirttailevien perussuomalaisten kanssa ja myötäilee EU-politiikassaan perussuomalaisten toiveita. Myös Euroopan parlamentissa kokoomus on valmis tekemään yhteistyötä laitaoikeiston kanssa – täysin tietoisena siitä, että laitaoikeiston tavoitteena on Euroopan heikentäminen ja keinovalikoimassa demokraattisten instituutioiden kyseenalaistaminen. Kokoomukset kauniit puheet ovat röyhkeää silmänlumetta, hän jatkaa tiedotteessaan.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo ei sulje pois yhteistyötä laitaoikeistolaisen ECR-ryhmän kanssa europarlamentissa.

– Äänestäjillä on oikeus tietää, mikä on nykykokoomuksen todellinen linja. Kokoomus mainostaa olevansa johtava EU-puolue, mutta todellisuudessa kokoomus jarruttaa luonto- ja ilmastotoimia, työperäistä maahanmuuttoa ja eurooppalaisia ratkaisuja valtiontukikilpailuun, Näkkäläjärvi näkee.

– Ideattomuus ei muuksi muutu, vaikka sen kuorruttaisi miten kauniilla sanoilla.

Näkkäläjärven mukaan pääministeripuolueella on erityinen vastuu sen varmistamisessa, että edustuksellinen demokratia säilyttää luotettavuutensa ja uskottavuutensa kansalaisten silmissä.

– Nyt kokoomuksen harjoittama kaksilla rattailla ajaminen on omiaan heikentämään molempia.

– Pääministerinä ja puolueensa puheenjohtajana Petteri Orpon on syytä astua esiin piilostaan ja kertoa äänestäjille avoimesti, miksi kokoomuksen vaalipuheet ovat jälleen kerran räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Perussuomalaiset on linjannut eurovaaliohjelmassaan, että lähitulevaisuudessa ei ole realistista, että Suomi yksipuolisesti jättäisi EU:n.

“Eroa Euroopan unionista ei ole syytä käsitellä tabuna, sillä emme tiedä, mihin suuntaan EU tulee kehittymään lähivuosikymmeninä. Totta kai Suomella tulee olla mahdollisuus tehdä ratkaisuja omaksi hyväkseen ja kansallisen edun mukaisesti, kaikissa tilanteissa. Sitä kutsutaan realismiksi, ja perussuomalaiset kannattaa sitä. Suomen valtiolla on oltava poikkeustilanteita varten toimintasuunnitelma, jos esimerkiksi jokin ulkoinen kriisi tai shokki hajottaa unionin”, ohjelmassa sanotaan myös.

Malm: “Voisi kuvitella, että tässä tilanteessa pääministeri Petteri Orpo astuisi esiin piilostaan”

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm.

Kokoomusvetoinen hallitus lupasi luoda 100 000 uutta työpaikkaa suomalaisille, mutta saldo on tällä hetkellä yli 50 000 työpaikkaa pakkasen puolella, arvioi SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm tiedotteessaan.

– Orpon ja Purran hallitus lupasi Suomeen työtä ja kasvua. Sen sijaan työttömyys on lisääntynyt, rakennusalan työllisyys on alimmillaan 25 vuoteen ja vihreät investoinnit pakenevat muihin maihin.

– Hallitus tuntuu lähinnä istuvan käsiensä päällä ja hiljaisuus on korvia huumaavaa. Valtiovarainministeri Purra (ps.) huutelee kansalaisille, että menkää töihin, mutta minne mennä, kun hallitus on epäonnistunut työpaikkojen luomisessa? Pääministeri Orpoa (kok.) odotetaan nyt kertomaan, milloin luvatut 100 000 uutta työpaikkaa muuttuvat oikeiksi työpaikoiksi. Vastausta kaipaavat tuhannet suomalaiset, joiden sosiaaliturvasta hallitus on leikannut luvaten, että heidän elintasonsa kyllä nousee, kunhan he vain menevät töihin, Malm sanoo.

Malm muistuttaa, että jopa hallituksen oman mielipidemittauksen Kansalaispulssin mukaan kansalaisten luottamus hallitukseen on romahtanut mittaushistorian alhaisimmalle tasolle ja luottamus tulevaisuuteen on pudonnut.

– Hallitus on vain vuodessa vienyt omalla toiminnallaan Suomen pisteeseen, jossa työttömien määrä lisääntyy, kasvun edellytyksistä ei ole tietoakaan ja elintärkeät vihreän siirtymän investoinnit karkaavat Suomen ulkopuolelle. Päähallituspuolue kokoomus kaivaa kuoppaa entistä syvemmälle vastustamalla henkeen ja vereen eurooppalaista investointirahastoa, jolla varmistettaisiin, että Suomeen saataisiin lisää työpaikkoja ja investointeja. Hallitukselta kaivattaisiin kiireesti toimia, joilla luodaan työtä, kasvua ja uskoa tulevaan, mutta kokoomus haluaa jarruttaa näitä EU-tasolla, Malm sanoo tiedotteessaan.

– Voisi kuvitella, että tässä tilanteessa pääministeri Petteri Orpo astuisi esiin piilostaan ja kertoisi suomalaisille, miten tämäkin sotku siivotaan. Pääministeristä ei ole kuitenkaan havaintoja. On syytä kysyä, kuka tätä maata oikein johtaa.