VALIKKO

Muuttuuko perussuomalaisten suhtautuminen EU:hun – näin linjaavat Purra, Halla-aho ja Tavio

EU:n lippu.

Puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaiset ei ole vielä päättänyt, luopuuko se EU-erosta pitkän aikavälin tavoitteena vai ei. Linjaus EU-erosta on puolueen vuoden 2019 EU-poliittisessa ohjelmassa.

- Näitä tullaan tässä ennen vaaleja pohtimaan, mutta olipa päätös nyt kumpi tahansa, se on monien mielestä joka tapauksessa huono, Purra sanoi STT:lle perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella.

Vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman uusimisesta tai päivittämisestä keskustellaan perussuomalaisten puoluekokouksessa paraikaa. Ohjelman valmistelee puoluehallitus, mutta jäsenistön näkemyksiä halutaan kuulla.

Vuoden 2019 ohjelmassa linjataan, että ”ennen unionin lopullista hajoamista perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa”.

Purra sanoi eri yhteyksissä eduskuntavaalien alla, että linjaus on voimassa, mutta EU-ero ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.

PERUSSUOMALAISTEN presidenttiehdokkaaksi huomenna valittava puhemies Jussi Halla-aho kommentoi EU-asioita Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien haastattelussa.

Halla-ahon mukaan ero EU:sta ei ole millään tavalla realistinen, eikä perussuomalaiset ole ajamassa sitä.

– Erolle ei ole minkäänlaista kannatusta kansan keskuudessa emmekä itsekään pidä sitä järkevänä”, hän sanoi HS:n mukaan.

Sen sijaan perusteet sille, miksi EU-ero on yhä perussuomalaisten ohjelmassa, ovat Halla-ahon mukaan edelleen olemassa.

– Se liittyy siihen, että EU on sellaisessa integraatiokierteessä, jossa integraatio luo ongelmia. Sitten niitä pyritään jatkuvasti ratkaisemaan lisäämällä integraatiota, ja se väistämättä kaventaa suomalaisten demokraattisia mahdollisuuksia vaikuttaa tässä maassa tehtyyn politiikkaan, Halla-aho sanoi IS:n mukaan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoi EU-poliittisen ohjelman lähetekeskustelun esittelypuheenvuorossa puoluekokouksessa, että Euroopassa on hänen uskoakseen aina tarvetta yhteistyölle ja yhteistyöliittoumalle, oli sen nimi mikä tahansa.

– Tällä hetkellä se on EU, ja kyllä, EU:ssa on luonnollisesti nykyisessä maailmantilanteessa myös hyvää. EU voi palvella turvallisuuspoliittisia intressejämme. Olemme nyt Nato-jäsenmaa ja sitäkin kautta yhteiseurooppalaisessa puolustuksessa mukana. Geopoliittisesta tilanteesta johtuen EU:n puolustusmenojen ennustetaan kasvavan, ja Ukrainan jälleenrakennus tulee vaatimaan satojen miljardien panostuksia. Ukrainan jälleenrakennukseen on hyvä lähteä koko EU:na yhdessä, Tavio totesi.

HÄNEN mukaansa EU on parempi kauppaliitto kuin liittovaltio.

– Olemme sanoneet tämän ennenkin ja se on mielestäni yhä hyvä linja. EU on maailman suurin kauppaliittouma, jonka tuomia vientiteollisuuden mahdollisuuksia ja vapaakauppaa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Toimiva EU:n kauppaliitto on myös Suomen etu, Tavio sanoi.

– Toimiva kauppaliitto ei kuitenkaan ole sama asia kuin liittovaltio. Vastustamme EU:n liittovaltiokehitystä, koska liittovaltiossa ei ole mahdollista ottaa huomioon kansallisia erityisolosuhteita, hän jatkoi.

– Me voimme jatkossakin antaa tukemme EU:n kautta yhteisiin ja perusteltuihin tarkoituksiin. Tämä ei poissulje sitä, että puolustamme kansallista etua ja omien kansalaistemme näkökulmaa EU-byrokraattien suurta hallintokoneistoa vastaan. Suomen on siis entistä painokkaammin vaadittava säästöjen kohdentamista EU:n paisuvaan byrokratiaan eri hallinnonaloille.

TAVIO sanoi puheenvuorossaan myös, että ”Suomelle pedattu rooli EU:n ikuisena maksumiehenä on varsin ongelmallinen”.

– Me tiedämme, mitä tapahtuu, jos hallitus ei voimakkaasti puolusta maamme taloudellista etua ja suomalaista veronmaksajaa. Siitä seuraa lisää samanlaisia tapauksia kuin valtionyhtiö Fortumin
Uniper.

– Perussuomalaiset ilmoitti heti hallitustunnusteluissa kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähtemiselle sen, ettei Suomi hyväksy uutta EU:n yhteisvelkaa. Hallitusohjelmaan onkin nyt saatu hyviä linjauksia: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä tarvita.

Tavio totesi, että ”velka- ja tulonsiirtounionin” on jatkossakin syytä pysyä PS:n EU-politiikan keskiössä.

Tavion mukaan hallitusohjelma takaa sen, että myös EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Suomi tekee oman etunsa mukaista politiikkaa.

Hän sanoi, että perussuomalaiset on oikeassa suhtautuessaan kriittisesti Euroopan Unioniin ja sen kasvaviin integraatiopyrkimyksiin.

– Toisinaan mikään ei tunnu riittävän EU:n herroille. Meidän tulee kuitenkin olla pragmaattisia muuttuvassa maailmassa ja pyrkiä entistä enemmän saamaan oma linjamme läpi EU:ssa.

AVAINSANAT

Tekoälymurros taisi tappaa haaveet perustulosta – rahoituspohja katosi työn mukana

Tekoälyn ja alustatalouden pelätään vievän pohjan perinteiseltä työltä – jolla toiveet perustulomallista on rahoitettu. Pitäisikö ajatus kaikille maksettavasta toimeentulon tuesta nyt hylätä tai kehittää mieluummin sosiaaliturvan rakenteita?

Perustulon kokeilutarve nousee aina esiin, kun työelämän murros alkaa tuntua dramaattiselta ja perinteiset tulonsiirtojärjestelmät ovat menneet liian monimutkaisiksi.

Nyt kun tekoäly vie perinteisiä tehtäviä, alustatalous pirstoo vakitöiden normeja, toimeentulo pitäisi hyvinvointivaltiossa jotenkin irrottaa työstä.

Ajatus perustulosta on tässä houkutteleva, mutta THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio näkee siinä ongelman.

– Suomessa käytävässä keskustelussa, ja Euroopassa laajemminkin, perustuloa ajetaan sillä perusteella, että työt vähenevät. Mutta sitten samaan aikaan perustulo rahoitettaisiin pitkälti verottamalla lisää työtä ja tuloja. Siinä on ristiriita, Moisio sanoo.

Jos siis perustulon tarvetta perustellaan sillä, että töitä on entistä harvemmalle, heti perään täytyy kysyä, mistä rahat sitten otetaan?

SUOMALAISEN hyvinvointivaltion kulut katetaan suurelta osin työn verottamisella ja sosiaalivakuutusmaksuilla.

Kun kulutusverojen, kuten arvonlisäveron, tuotto perustuu pitkälti siihen, että ihmisillä on palkkatuloa kulutettavanaan, valtaosa hyvinvointivaltion rahoituksesta on tavalla tai toisella ihmisten tekemän työn varassa.

Moision mukaan keskustelussa menee helposti sekaisin kaksi eri ajatusta. Ensimmäinen on perustulo sosiaaliturvauudistuksena: sillä korvattaisiin osa nykyisistä etuuksista yhdellä yksinkertaisemmalla etuudella.

Tällöin keskustelu pyörii työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen, verotuksen ja kannustinloukkujen ympärillä.

Valtaosa hyvinvointivaltion rahoituksesta on tavalla tai toisella ihmisten tekemän työn varassa.

Toinen on paljon suurempi visio: perustulo voidaan nähdä myös kansalaisosinkona. Silloin perustulo ei olisi työttömyys- tai sosiaaliturvan korvaaja, vaan tapa jakaa yhteiskunnan yhteistä vaurautta kaikille.

Moisio mainitsee esimerkkinä Alaskan öljyrahaston, josta osavaltion asukkaille on maksettu vuosittain osinkoa. Kyse on yhteisestä tuotosta, joka jaetaan kansalaisille.

– Rahasto on aika pieni verrattuna varsinaiseen sosiaaliturvaan, onkohan se noin tuhannesta parintuhanteen dollaria vuodessa. Mutta se nostaa esiin kansalaisosingon idean: se on tavallaan osinko yhteisestä tuotosta, teknologian tuottamasta vauraudesta, Moisio sanoo.

”Se on tavallaan osinko yhteisestä tuotosta, teknologian tuottamasta vauraudesta.”

Jos perustulo olisi kansalaisosinkoa, kyse ei meillä olisi enää vain Kelan etuuksien rukkaamisesta.

Sen suunnittelussa pitäisi miettiä, mistä yhteiskunnan yhteinen tulopohja tulevaisuudessa syntyy. Sitä voivat olla pääomatulot, yritysten voitot, teknologian tuottama arvonnousu, luonnonvarat, data tai muut yhteisen vaurauden lähteet.

– Etelä-Koreassa presidentin neuvonantaja oli ajatellut ääneen, että AI-teknojättien tuottamia ylijäämäisiä verotuloja jaettaisiin kansalaisille kansalaisosinkona. Siellä on ollut tämmöistä ääneen ajattelua, ja markkinatkin pelästyivät tätä, Moisio sanoo.

– Siinä nyt kuitenkin oli vähän jo pohdittu ratkaisua, mistä ne rahat voitaisiin saada.

MOISIO SUHTAUTUU perustulokeskusteluun varovaisesti. Hänen mukaansa työelämä kyllä muuttuu, mutta tekoäly- ja tuottavuusmuutos ei ole tilastojen valossa aina niin dramaattinen kuin keskustelusta voisi päätellä.

– On totta kai kunkin katsojan silmissä, onko murros iso vai pieni. Mutta kun pitkän aikavälin tilastoja katsotaan, työmarkkinat ovat kuitenkin yllättävänkin vakaat, ottaen huomioon puheen työn murroksesta, Moisio sanoo.

Moisio ei vähättele työmarkkinoiden ongelmia. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys karkaa helposti silloin, kun työttömyys pääsee nousemaan, ja vähenee hitaasti vaikka nousukausi alkaisikin.

– Tämä on jonkinlainen yhteiskunnallinen lainalaisuus, että kun työttömyys pääsee nousemaan taantumassa, pitkäaikaistyöttömyys jää korkeammalle tasolle, vaikka talous ja työllisyys lähtevät kasvuun, Moisio sanoo.

MUUTOSTAHTIIN ON vaikea vaikuttaa pelkästään sosiaalitukien kautta.

Sosiaaliturva voi lievittää seurauksia, turvata toimeentuloa ja joissakin tapauksissa vaikuttaa kannustimiin, mutta se ei luo työpaikkoja eikä poista taantuman vaikutuksia.

– Sosiaaliturvalla ei pystytä ratkaisemaan työmarkkinoiden ja talouden ongelmia. Voi tietysti pahentaa niitä huonoilla kannusteilla, mutta ratkaisemaan niitä se ei pysty, Moisio sanoo.

Tämä on tärkeä rajaus myös perustulokeskustelussa. Perustuloa tarjotaan usein ratkaisuksi työn murrokseen, mutta se ei automaattisesti ratkaise työllisyyden, palkkatason tai työn kysynnän ongelmia.

Myös palkkatuet ja muut työllistämisen välineet voivat Moision mukaan synnyttää uusia jännitteitä.

– Aina on sitä puhetta, että palkkatuet synnyttävät osa-aikatyötä ja silpputyötä, tai että ne painavat maksettuja palkkoja alas. Sekään ei ole mitenkään yksiselitteistä, Moisio sanoo.

SUOMESSA ON poikkeuksellisen vahva sosiaaliturva, mikä näkyi konkreettisesti koronakriisin aikana. Kun pandemia pysäytti taloutta ja työnteko katkesi monilla aloilla, Suomessa ei jouduttu rakentamaan kokonaan uusia sosiaaliturvan etuuksia hätäisesti kriisin keskellä.

– Mehän otettiin koko koronakriisi vastaan olemassa olevalla sosiaaliturvan osalta. Pääosin pieniä viilauksia jouduttiin tekemään, Moisio sanoo.

Tämä erotti Suomen monista maista, joissa pandemia paljasti aukkoja sosiaaliturvassa. Jos turva rakentuu vahvasti työsuhteen, työnantajan tai ansiosidonnaisen vakuutuksen varaan, kriisi voi pudottaa väliin juuri ne ihmiset, joiden työ on epävarmaa, osa-aikaista tai alustatalouden varassa.

Suomessa laaja perusturvakerros tarjosi Moision mukaan valmiiksi pohjan myös poikkeustilanteisiin.

– Monet maat katsovat Suomen perusturvaa kiinnostava mallina työn murrokseen ja prekariaatin lisääntymiseen, Moisio sanoo.

Moision huomio ei tarkoita, että suomalainen järjestelmä olisi ongelmaton. Se on monimutkainen, hidas ja monelle vaikeasti hahmotettava. Mutta kansainvälisesti katsottuna sen kattavuus on myös vahvuus.

Korona-aika osoitti, että kriisin hetkellä valmiiksi olemassa oleva perusturva on arvokas: kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen silloin, kun yhteiskunta on jo poikkeustilassa.

AVAINSANAT

Ministerit rähjäävät toisilleen somessa – lääkekorvausmuutos repii hallitusrintamaa

Lääkekorvausten muutoshanke on saanut hallituksen ministerit riitelemään julkisesti keskenään sosiaalisen median välityksellä.

Helsingin Sanomat (HS) uutisoi torstaina, että Kela lopetti heinäkuun alussa tiettyjen kalliiden lääkkeiden, esimerkiksi joidenkin syöpälääkkeiden, korvaamisen tapauksissa, joissa ne annostellaan julkisessa terveydenhuollossa.

Päätöksen vuoksi hoitojen kustannuksia siirtyy talousvaikeuksissa olevien hyvinvointialueiden vastuulle. HS:n mukaan hyvinvointialueille siirtyivät yhteensä arviolta 100 miljoonan euron lääkekustannukset kesken budjettivuotta.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kirjoittaa Facebookissa, että asiakkaiden ei pitäisi joutua pohtimaan hallinnon rakenteita, vaan ohjeistuksen hyvinvointialueille tulisi olla mahdollisimman selvää.

- Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on ministeri Rydmanin alaisuudessa valmisteltu ohjauskirje lääkehoitojen kustannusvastuusta. Ohjauskirje on lähetetty hyvinvointialueille huhtikuussa. Kirjeen taustalla on se, että osa hyvinvointialueista on siirtänyt kustannusvastuuta joistain kalliista lääkkeistä Kelalle, eli laittanut asiakkaat hakemaan lääkkeitä apteekista.

Ikosen mukaan Kela on ohjauskirjeen jälkeen päivittänyt omia linjauksiaan siten, että ne ovat linjassa tämän ohjauskirjeen kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) on eri mieltä.

- Et puhu totta, kuten ehkä tiedätkin. Kela ei ole ”päivittänyt omia linjauksiaan siten, että ne ovat linjassa ohjauskirjeen kanssa”, Rydman kirjoittaa kommentissaan Ikosen julkaisuun.

Rydmanin mukaan Kela on alkuvuodesta valittanut ministeriölle, että hyvinvointialueet laskuttavat Kelaa asioista, jotka kuuluisivat alueiden itsensä maksettaviksi. Seuraavaksi STM muistutti hyvinvointialueita asiasta kirjeellä.

- Tämän jälkeen Kela on yksipuolisesti ja vastoin STM:n toivetta ilmoittanut, että lopettavat määrättyjen korvausten maksamisen.

Rydmanin kommentista uutisoi aiemmin Iltalehti.

MINISTERIÖN osastopäällikön Anna Cantell-Forsbomin mukaan asiassa on kyse siitä, että lääkkeiden maksaja vain vaihtuu Kelan sijaan hyvinvointialueeksi. Cantell-Forsbom kommentoi asiaa Helsingin Sanomille.

HS:n mukaan Cantell-Forsbom sanoo, että käytettäviin lääkkeisiin voi tulla joitain muutoksia. Hän ei kuitenkaan usko, että potilaille tulee suurta vaikutusta.

Cantell-Forsbom sanoo HS:lle, että ohjauskirje tehtiin virkatyönä. Sitä ei siis tehty Rydmanin tai muiden poliitikkojen aloitteesta tai ohjauksessa.

MYÖS KOKOOMUKSEN sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) teki aiheesta Facebook-julkaisun. Partasen mukaan STM:n ohjauskirje hyvinvointialueille on valmisteltu Rydmanin vastuulle kuuluvalla osastolla, mutta ilman poliittista ohjausta.

- Käsitykseni on, että ministeri Rydman ei ole antanut poliittista ohjausta tämän ohjauskirjeen valmisteluun, vaan se pohjaa täysin virkanäkemykseen, Partanen kirjoittaa.

Partanen sanoo, että Kela on itsenäisenä viranomaisena tulkinnut lainsäädäntöä eikä ole saanut ministeriöltä ohjausta.

- Linjausmuutokset koskevat vain hyvinvointialueilla annettavaa lääkehoitoa, sillä sairasvakuutuslain mukaan sairausvakuutuksista ei korvata hyvinvointialueen järjestämän sairaanhoidon yhteydessä avovastaanotolla annetusta lääkehoidosta aiheutuneita kustannuksia.

Rydman kirjoitti aiemmin viestipalvelu X:ssä, että hänen alaisuudessaan oleva yksikkö STM:ssä on vain reagoinut siihen, mitä Kelassa on linjattu, ja sekin on Rydmanin mukaan tehty puhtaasti virkamiespohjalta.

UUSI KELAN LINJAUS on herättänyt huolta muun muassa Syöpäjärjestöissä. Potilasjärjestössä pelätään nyt, että mahdollisuus hoitoon riippuu jatkossa aiempaa enemmän potilaan taloudellisesta tilanteesta. Muutos ei koske yksityisessä terveydenhuollossa annettavia hoitoja eikä ennen heinäkuun alkua tehtyjä korvauspäätöksiä.

Oppositiopuolue SDP:n kansanedustajat Krista Kiuru, Suna Kymäläinen ja Aki Lindén kommentoivat yhteisessä tiedotteessa, että STM on osoittanut asiassa huonoa harkintaa. He moittivat myös muutoksen ajoitusta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen pelkää, että ratkaisu uhkaa luoda Suomeen kahdet lääkehoidot: yhdet rikkaille, toiset köyhille.

- Jos hyvinvointialueille siirretään yhtäkkiä valtava määrä kalliita lääkekustannuksia ilman lisärahoitusta, on aivan turha esittää, ettei tällä olisi vaikutuksia potilaisiin, Pekonen sanoo tiedotteessa.

AVAINSANAT

Mikko Majander: Mitä suurempi maa, sitä vaikeampaa sen johtajien on myöntää hävinneensä

  • Kolumnit
  • 11.07.2026
  • 8:30
  • (Päivitetty: 11.07. 13:31)

Nopea voittoisa sota, mieluummin pelkkä operaatio. Sellaisten sanotaan houkuttelevan suurvaltojen napamiehiä, miksei pienempiäkin päälliköitä, kun kaivataan laahaavan suosion ja hengen nostatusta.

Kommentaattoreiden kliseissä kootaan kansaa lippujen ympärille, käännetään katseita kotimaan sisäisistä ongelmista ulkoisiin vihollisiin.

Epäilen, että empiiriset kokemukset eivät välttämättä tue tuota hallitsemisen teoriaa. Lähinnä tulee mieleen Falklandin sota vuonna 1982, joka avitti Margaret Thatcherin kannatusalhosta vaalivoittoon ja toiselle pääministerikaudelle.

Mutta ei Maggie sitä sotaa aloittanut vaan Argentiina, jonka sotilasjuntta yritti pönkittää omaa asemaansa valtaamalla brittien hallitsemat Malvinas-saaret maan rannikon läheisyydestä.

Hyökkääjän laskelmat pettivät, kun Britannia piti pintansa ja vastasi voimalla. Teoria toimi päinvastoin kuin oli tarkoitettu. Sodan tuloksena juntta kaatui, mutta Thatcher tienasi peräänantamattoman rautarouvan kan­nuksia.

Kunniallinen rauha on usein vain kaunisteltu ilmaus tosiasialliselle tappiolle.

TOINEN HOKEMA pitänee paremmin paikkaansa: sodan aloittaminen on helpompaa kuin sen lopettaminen.

Moni salamasota on jumittunut uuvutustaisteluiksi. Jatkosodankin piti kestää vain kesän, jonka päätteeksi jermut ehtisivät syystöihin kotipelloilleen.

Ennen pitkää aletaan etsiä tietä ulos jotenkin kunnialliseen rauhaan, joka on usein vain kaunisteltu ilmaus tosiasialliselle tappiolle. Ja mitä suurempi maa, sitä vaikeampi on niellä häviön nöyryytystä.

Sodan aloittaneiden on säilytettävä kasvonsa, jotta voisivat jatkaa vallan kahvassa. Takalukot ja umpisolmut aukeavat helpommin, jos johto vaihtuu. Tai vähintää niin sanottu narratiivi siitä, mitä aseisiin turvautumalla oli alun perin tavoiteltu.

NEUVOSTOLIITOSSA talvisotaa muistettiin suursotaan varautumisen rajaselkkauksena tai väheksyvästi kahakkana, jos muistettiin ollenkaan. Silti Stalin korosti, että siinä ei voitettu vain pieni Suomi vaan myös sitä tukeneet lännen suurvallat.

Mannerheim-linjan murtaminen kävi puna-armeijan myyttisestä sotasaavutuksesta. Tavoitteet Helsingin valtaamisesta tai Tornionjoelle etenemisestä haudattiin historian hämärään.

Tuskin Putinkaan enää muistelee tavoitelleensa Kiovaa, mutta Venäjään jo liittämistään Donetskin ja Luhanskin alueista sekä maayhteydestä Krimille hänen taitaa olla mahdoton luopua. Sellaisiin myönnytyksiin tarvittaisiin toiset miehet.

Samaan aikaan toisaalla Donald Trump varmaan yrittää lopullisesti päästä irti Hormuzinsalmesta tai työntää Iraniin suuntaamansa sotaretken jälkiseuraukset muiden hoidettavaksi. Voisihan esimerkiksi Kuuba olla sopivampi ja suositumpi nopean ja voittoisan operaation kohteeksi.

AVAINSANAT

Purra: Puhemies ratkaisee, keskeytetäänkö eduskunnan kesätauko hallihankkeen epäselvyyksien vuoksi

Riikka Purra (ps.) kommentoi tiedotustilaisuudessa, että ei ole havainnut ongelmia hallituksen toimintakyvyssä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan on eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon asia päättää, kutsutaanko eduskunta kesken kesätauon koolle Garden Helsinki -kohun vuoksi.

Oppositiopuolueista on vaadittu pääministeri Petteri Orpolta (kok.) ilmoitusta eduskunnalle Garden Helsinki -areenahankkeen valtiontukeen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Ilmoitus tarkoittaisi, että eduskunnan olisi keskeytettävä kesätaukonsa.

- Se, kutsutaanko eduskunta koolle, on puhemiehen asia. Itselläni ei ole siihen mitään kantaa, Purra sanoi EU:n valtiovarainministerikokouksen jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Purra sanoi myös, ettei ole havainnut ongelmia hallituksen toimintakyvyssä Garden Helsinki -kohun seurauksena.

BRYSSELISSÄ pidetyssä kokouksessa EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston puheenjohtajakautensa aloittanut Irlanti esitteli työohjelmansa ja painopisteet talous- ja rahoitusasioissa. Irlanti painottaa unionin kilpailukykyä, resilienssiä ja julkisen talouden kestävyyttä sekä neuvoston valmiutta reagoida talouden kansainvälisiin kehityskulkuihin.

EU-aiheiden sijaan lähes kaikki tiedotustilaisuudessa esitetyt kysymykset koskivat kuitenkin Garden Helsinki -tapausta.

Purran mukaan opposition esittämät vaatimukset eduskunnan koollekutsumisesta kesken kesätauon ”näyttävät toistuvan joka kesä”.

Hän myönsi, että myös perussuomalaiset vaativat aikoinaan oppositiossa eduskuntaa koolle kesken kesätauon Uniper-energiayhtiöön liittyneiden epäselvyyksien takia.

PURRALTA kysyttiin myös, miten Garden Helsinki -hankkeen rahoituksen käy valtiovarainministerin budjettiehdotuksessa, joka on määrä julkistaa ensi kuussa.

- En pysty siihen vielä vastaamaan. Aion perehtyä asiaan tarkasti. Tietenkin kuuntelen virkamiehiä etenkin omassa ministeriössäni, Purra sanoi.

Purra sanoi käyttävänsä asiassa ”kokonaisharkintaa”.

- Ei tähän montaa viikkoa enää ole, niin sitten olemme tässäkin asiassa taas viisaampia.

Juttua täydennetty Purran kommenteilla klo 16.17 ja klo 16.34.

AVAINSANAT

Käännytyslain jatko vuoden 2028 loppuun lausuntokierrokselle – Poikkeuslaki ollut voimassa nyt kaksi vuotta

Vaalimaan suljettu raja-asema Vironlahdella toukokuussa 2024.

Hallitus ehdottaa, että niin sanotun käännytyslain eli rajaturvallisuuslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2028 loppuun asti.

Sisäministeriö on lähettänyt asiaa koskevan lakiluonnoksen lausuntokierrokselle.

Lain perusteella turvapaikanhakijoiden maahantuloa voidaan estää ja turvapaikkahakemusten vastaanottoa voidaan rajoittaa, jos Venäjä toisi turvapaikanhakijoita itärajalle painostaakseen Suomea.

– Turvallisuusviranomaisten arvion mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla tulee jatkumaan korkeana pitkään. Myöskään turvallisuustilanteessa ei ole odotettavissa nopeita muutoksia parempaan suuntaan, kommentoi sisäministeri Mari Rantanen (ps.). tiedotteessa.

LAKI tuli voimaan 22. heinäkuuta 2024 ja oli alun perin voimassa vuoden. Vuonna 2025 lain voimassaoloa jatkettiin kuluvan vuoden loppuun asti.

Laissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

Näin ollen kaikki kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty Suomen ulkorajoilla avoinna oleville lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille, mitä on myös kritisoitu.

SUOMEN ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15. joulukuuta 2023 alkaen valtioneuvoston päätöksillä, joista viimeisin tehtiin 4. kesäkuuta tänä vuonna. Päätös on voimassa toistaiseksi.

Tiedotteen mukaan valtioneuvoston päätöksillä on saavutettu tavoiteltu vaikutus eli välineellistetty maahantulo Suomen itärajalla on toistaiseksi keskeytynyt.

Lausuntokierros päättyy 14. elokuuta. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa syyskuussa 2026.

AVAINSANAT