VALIKKO

MT:n kysely: Kansalaiset haluavat nämä Antit hallitukseen

Keskustaa johtaa tällä hetkellä Antti Kaikkonen, demareita Antti Lindtman ja kokoomusta Antti Petteri Orpo.

Suomalaiset toivovat seuraavasta hallituksesta sinipunamultaa eli SDP:n, keskustan ja kokoomuksen muodostamaa hallituspohjaa.

Asia selviää Maaseudun Tulevaisuuden (MT) teettämästä kyselystä, jossa kysyttiin, minkä kolmen puolueen suomalaiset ainakin tahtovat muodostavan pohjan seuraavalle hallitukselle.

SDP:n yhdeksi kolmesta toiveestaan nimesi 58 prosenttia, keskustan 47 prosenttia ja kokoomuksen 34 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Kärkikolmikon jälkeen eniten mainintoja saivat vihreät (27 prosenttia), vasemmistoliitto (25 prosenttia) ja perussuomalaiset (19 prosenttia).

Tulokset olivat pitkälti samoja kuin joulukuussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä, josta SDP:n ja keskustan suosio on hieman noussut, kokoomuksen ja perussuomalaisten laskenut.

KANNATUKSEENSA nähden vähän mainintoja sai perussuomalaiset, joka oli kyselyssä vain kristillisiä äänestävillä ihmisillä kolmen suosituimman hallituskumppanin joukossa. Vielä joulukuussa perussuomalaiset oli myös kokoomuksen kannattajille kolmanneksi suosituin kumppani.

Kantar Agrin toteuttamaan painotettuun kyselyyn vastasi reilu tuhat suomalaista 2.-7. toukokuuta. Koko aineiston virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.

AVAINSANAT

Ranne Pohjolan liikenneministerien tapaamisessa: Raideleveys tulee muuttaa koko maassa

Euroopassa yleinen raideleveys on 1435 millimetriä, Suomessa 1 524.

Pohjoismaiden liikenneministereiden epävirallisessa tapaamisessa tiistaina korostuivat erilaiset infra- ja huoltovarmuushuolet – sekä raideleveys.

Liikenneministeri Lulu Ranteen (ps.) mielestä Suomen rataverkon raideleveys tulee vaihtaa EU-yhteensopivaksi.

Ranne korosti tiedotustilaisuudessa, että Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan yhteishankkeen Rail Baltican jälkeen Suomi on ainoa EU- ja Nato-maa, jonka raideleveys periytyy Venäjän vallan ajalta.

Hänen mukaansa tärkeintä on toteuttaa muutos ensin pohjoisessa eli ”Oulusta ylöspäin”, mutta myöhemmin se tulisi ulottaa koko maahan.

– Tämän hallituksen on tehtävä päätös siitä, että asiassa edetään. Se on Suomen, Pohjoismaiden, EU:n ja Naton yhteinen etu, mistä kertoo sekin, että hanke on EU:n prioriteettilprojektilistan kärjessä 500 vastaavan joukossa. EU:lta on saatavissa puolet suunnittelun ja 30 prosenttia rakentamisen kustannuksista; se on sellainen potti, jota elinaikani ei ole tullut eikä toiste tule, Ranne sanoi.

ON selvää, että osittaisenakin raideverkoston uusiminen olisi valtava ja kallis urakka.

Rail Baltican eli noin 900 kilometrin pituisen ratayhteyden Tallinnasta Baltian maiden läpi Varsovaan kokonaiskustannusten arvioitiin vuonna 2023 kohonneen alun 3,2 miljardista yli kymmeneen miljardiin euroon. Euroopan Unionin tuki sille on noin 85 prosenttia.

Rail Baltican suunnittelu alkoi ideatasolla jo 1990-luvun lopulla, ja varsinaiset rakennustyöt käynnistettiin marraskuussa 2020 Riian aseman pohjatöillä. Hanke valmistunee 2030-luvulla.

Ranne myönsi, että myös Suomen osalta pelkkä suunnittelu vaatii vuosia, ja mahdollisiin rakennustöihin päästäisiin 2030-luvulla.

Aiemmissa kansallisissa arvioissa hankkeen haitat arvioitiin suuremmiksi kuin hyödyt.

– Kansainvälinen turvallisuustilanne, -ympäristö ja Suomen asema siinä on sittemmin muuttunut radikaalisti. Yhtä vähän kuin voimme olla kiinalaisen datan kotipesä, voimme olla punaisen raiteen jatke, Ranne sanoi.

LIIKENNEMINISTERI ei suoraan viitannut pääministeri Petteri Orpon (kok.) tämänpäiväisiin lausuntoihin, joiden mukaan Lohjan ja Kouvolan datakeskusten rakentamiseen ei liity ulko- tai geopoliittisia ongelmia.

Silti Ranne ja perussuomalaisista myös elinkeinoministeri Wille Rydman ovat julkisesti kritisoineet keskusten rakentamispäätöksiä.

– En tietenkään voi puuttua kuntademokratiaan, mutta toivoisin, että tällaisia päätöksiä tehtäisiin koko maan etu edellä eikä jeninkuvat silmissä. Suosittelen kaikkia päättäjiä lukemaan Suojelupoliisin raportit aiheesta ja ymmärtämään riskit muutenkin, Ranne kommentoi.

Jeni on Japanin valuutta. Nyt Suomeen tulevista uusista datakeskuksista useimmat toimisivat kiinalaisyhtiöiden rahoilla.

AVAINSANAT

Purra: Tätä ei pelkkä hinta ratkaise

EU-maiden valtiovarainministerit kokoustivat Brysselissä tiistaina muun muassa EU:n puolustushankintoihin ehdotetusta Safe-rahoitusvälineestä.

Komissio antoi esityksen 150 miljardin euron rahoitusvälineen perustamisesta maaliskuussa. Välineestä on tarkoitus tukea EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja lainoilla, jotka taattaisiin EU-budjetista.

Neuvottelut rahoitusvälineen yksityiskohdista ovat yhä kesken. Keskusteluita käydään jäsenmaiden kesken muun muassa siitä, paljonko hankinnoissa tulisi suosia eurooppalaista teollisuutta.

Monet jäsenmaat pitävät tärkeänä, että väline voitaisiin ottaa käyttöön nopeasti, kertoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tiistaina Brysselissä.

Valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, aikooko Suomi hyödyntää välinettä.

-  Olen keskustellut ekonomistien kanssa ja kuullut myös puolustushallinnon ja -ministeriön näkemyksiä. Erityisesti suomalainen puolustushallinto kokee, että tämä instrumentti voisi parhaimmillaan olla meille hyödyllinen, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan lausunnon mukaan Suomi voisi saada edelleen itse edullisempaa lainaa markkinoilta.

Purralta kysyttiin Etlan lausunnosta tiistain tiedotustilaisuudessa. Hän totesi, että kokonaisetua arvioidessa huomioidaan muitakin seikkoja kuin hinta.

-  Kokonaisedussa huomioidaan muitakin seikkoja. On hyvä ymmärtää, että tässä puhutaan epävarmasta ajasta, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Meidän pitää myös kriisioloissa tai tilanteen kärjistyessä kyetä huolehtimaan näistä asioista, Purra sanoi.

AVAINSANAT

HS-gallup: Näin moni aikoo erota liitosta, jos verovähennys poistuu

Helsingin Sanomien kyselyssä enemmistö eli 58 prosenttia ammattiliittojen jäsenistä kertoi aikovansa pysyä liiton jäsenenä verovähennysoikeuden poistumisen jälkeenkin.

Seitsemän prosenttia kertoi aikovansa erota liitosta, 28 prosenttia ei ollut vielä päättänyt asiasta, ja seitsemän prosenttia ei halunnut kertoa kantaansa.

Ylempään keskiluokkaan sijoittavat kertoivat aikovansa jatkaa jäsenyyttään todennäköisemmin kuin alempaan keskiluokkaan tai työväenluokkaan identifioituvat.

Ammattiliitosta eroamista puolestaan harkitsivat useimmiten pienituloiset ja peruskoulutetut. Myös 31-39-vuotiaat suunnittelivat eroamista keskimääräistä useammin.

Hallitus päätti työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamisesta puoliväliriihessä.

Kyselyn toteutti Verian, ja siihen vastasi huhti- ja toukokuussa vajaat tuhat henkilöä. Vastanneet olivat täysi-ikäisiä, Manner-Suomessa asuvia ja työelämässä olevia. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Ruotsin ja Suomen demarien yllätysveto: yhteinen turvallisuuskomitea puolustuspolitiikan aivoriiheksi

Ensimmäisessä komitean kokoontumisessa kehuttiin muun muassa Suomen ja Ruotsin rannikkojoukkojen yhteensopivuutta.

Ruotsin ja Suomen sosialidemokraatit käynnistävät uuden yhteistyöhankkeen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan seurannassa. Puolueet kertovat perustaneensa yhteisen turvallisuuskomitean.

Komitean avulla puolueet sanovat haluavansa lähentää turvallisuuspoliittista ajatteluaan muun muassa puolustusratkaisuista, sotilastoiminnasta, Suomen ja Ruotsin turvallisuusyhteistyöstä ja pohjoismaisista linjanvedoista Natossa.

– Yhteisten aloitteiden ja yhteistyön kautta voimme parhaiten vahvistaa maidemme turvallisuutta ja vakautta. Ruotsin ja Suomen on yhdessä otettava vastuuta ja osoitettava johtajuutta omassa maanosassaan, kertoo SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tiedotteessa.

Ruotsin demareille käytännön sotilaalliset kysymykset ovat olleet takavuosina perinteisesti politiikassa hieman vieraampi aihepiiri. Nyt Ruotsissa halutaan ottaa nopeasti mallia esimerkiksi suomalaisesta asevelvollisuudesta, väestönsuojelusta ja kokonaisturvallisuuden käsitteestä.

– Venäjän aggressiivisuudesta kumpuavat hybridiuhat osoittavat, että Ruotsin ja Suomen tiivistyvä yhteistyö on entistäkin tarpeellisempaa, sanoo Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson.

KOMITEA piti maanantaina Tukholmassa ensimmäisen kokouksensa, jossa osallistujat vertailivat käytännön havaintojaan muun muassa maiden puolustusvoimien harjoitustoiminnasta.

Antti Lindtmanin mukaan hyvänä esimerkkinä toimintamalleista käytettiin esimerkiksi Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärien ja Ruotsin amfibiojoukkojen pitkää yhteistyötä.

Ruotsin ja Suomen demarit tiivistäisivät vastedes myös maiden parlamenttien puolustusvaliokuntien tiedonvaihtoa ja lisäisivät näiden tapaamisia.

Turvallisuuskomitean jäseninä ovat molempien puolueiden puheenjohtajat, puoluesihteerit ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Puolustuspolitiikkasektoria edustavat Suomesta kansanedustaja Mika Kari ja Ruotsista entinen puolustusministeri Peter Hultqvist. Talouspolitiikkaa ja puolustusteollisuutta komiteassa seuraavat Joona Räsänen ja Mikael Damberg, ulkopolitiikkaa Johannes Koskinen ja Morgan Johansson.

AVAINSANAT

Orpo datakeskuksista: Ei ulko- tai geopoliittisia riskejä – ”Käymme asiaa huolella läpi”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo menossa kokoomuksen eduskuntaryhmän ylimääräiseen kokoukseen Helsingissä 13. toukokuuta.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) tiedossa ei ole viranomaisarvioita, joiden perusteella Suomen pitäisi jättää muun muassa Kouvolaan ja Lohjalle kaavaillut datakeskukset rakentamatta.

Orpo kommentoi asiaa medialle kokoomuksen ryhmähuoneessa eduskunnassa tiistaina. Hallituksen perussuomalaisten ministerien keskuudesta on kuultu myös epäileviä kantoja datakeskuksiin. Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) varoitti keskuksista päivityksessään sunnuntaina X:ssä.

– Kiinalaisia datakeskuksia on maailmalla hyödynnetty kyseenalaisiin tarkoituksiin, kuten artikkelista käy ilmi. Jos Suomessa alkaisi samanlainen toiminta, se voisi vaarantaa monia meille hyvin tärkeitä kaupallisia, teollisia ja poliittisia etuja, Rydman kirjoitti X:ssä. Hän viittasi Financial Times -lehden artikkeliin.

Kouvolan datakeskusta rakentava suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hyperco on muun muassa hämmästellyt Rydmanin näkemyksiä.

Orpon mukaan hallituksen sisäisiä datakeskuksiin liittyviä huolia käydään pikaisesti läpi.

– Käymme asiaa huolella läpi ja keskustellaan, mutta tämän hetken valossa sellaista syytä (huoleen) ei ole. Hallitus haluaa Suomeen investointeja ja datakeskukset ovat Suomeen tervetulleita. Näemme ne osana tulevaisuuden elinkeinoelämän ja talouden, työllisyyden rakennetta, Orpo sanoi.

Pääministerin mukaan datakeskusten rakentamiseen ei liity myöskään ulko- tai geopoliittisia ongelmia.

– Viimeinen viesti ulkoministeriön suunnasta oli se, että ei ole mitään viitteitä, että tässä olisi ulko- tai geopoliittisia riskejä.

ORPON mukaan tietoturvariskit liittyvät enemmän Tik Tokin tai muiden somealustojen käyttöön eivät datakeskuksiin.

– Datakeskus itsessään ei ole tietoturvariski. Puolustusvoimat on käynyt nämä kiinteistöhankkeet, joita Suomeen tehdään, läpi ja siinä ei ole ollut riskejä.

Orpon mukaan hallituksen tavoitteena on rakentaa datakeskusten ympärille ekosysteemejä, joissa on muun muassa tekoälyä hyödyntävää ja kehittävää yritystoimintaa.

– Tavoitteena on hyvin pikaisella aikataululla rakentaa datatalouden tiekartta. Tämä on ollut työnalla jo ennen tätä keskustelua.

Datakeskuksilla on pääministerin mukaan myös työllistävä vaikutuksensa, jota usein vähätellään.

– Jos Kouvolan kokoiselle paikkakunnalle syntyy 200 pysyvää työpaikkaa vuosikymmenten perspektiivillä, niin en minä sitä vähättelemään lähtisi.

Täydennetty klo 15.38.

AVAINSANAT