VALIKKO

Mitä Rovaniemi tarvitsee asukkaiden arjen parantamiseen? Ainakin parempia pyöräteitä

  • Lappi
  • 18.06.2025
  • 18:01
  • (Päivitetty: 18.06. 16:01)

Rovaniemen kevyen liikenteen väylät ovat vaihtelevassa kunnossa. On railoja, routavaurioita ja kapeat tienpientareet, jolloin kulkijoille tuo ongelmia raskas liikenne.

Osassa seutua kevyelle liikenteelle ei ole omaa kaistaa lainkaan.

Pyörätiet edistävät ja tukevat sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä, yhteisöllisyyttä ja ympäristön hyvinvointia. Pyöräily on liikuntaa, joka muun muassa edistää sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä, vahvistaa lihaksia ja parantaa nivelten liikkuvuutta.

Hyvät ja turvalliset pyörätiet madaltavat kynnystä valita pyörä auton sijaan, mikä lisää päivittäistä liikunnallista aktiivisuutta.

Mielenterveys ja hyvinvointi vahvistuvat. Liikunta vapauttaa endorfiineja, mikä vähentää stressiä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Pyöräily ulkona luonnonvalossa ja viheralueiden lähellä parantaa mielialaa ja vähentää henkistä kuormitusta. Yle uutisoi vastikään, että työpäivistä osan pyöräilevillä työntekijöillä oli vähemmän sairauspoissaoloja.

TURVALLISUUS lisää pyöräilyn suosiota. Erilliset ja laadukkaat pyörätiet vähentävät liikenneonnettomuuksien riskiä, mikä rohkaisee eri-ikäisiä ja -kuntoisia ihmisiä pyöräilemään enemmän.

Yhteisöllisyys ja tasa-arvoisuus vahvistuvat. Hyvin suunnitellut pyörätiet yhdistävät asuinalueita, kouluja, työpaikkoja ja palveluita, mikä helpottaa arjen sujumista ilman autoa. Pyöräily on edullinen liikkumismuoto, joka tekee liikkumisesta saavutettavampaa kaikille tuloluokille. Myöskin matkailijat hyötyvät kattavista pyöräilyverkostoista.

Ympäristöhyödyt tukevat laajempaa hyvinvointia. Lisääntynyt pyöräily vähentää autoilua, mikä parantaa ilmanlaatua ja vähentää melusaastetta – nämä tekijät vaikuttavat suoraan ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ruuhkien ja saasteiden vähentyminen lisäävät myös viihtyisyyttä kaupunkialueilla.

KATTAVALLA pyörätieverkostolla saataisiin lisättyä turvallista liikkumista, edistettyä hyvinvointia ja tuettua mielenterveyttä sekä saavutettavuutta kaikenikäisille.

Kevyenliikenteenväyliä ja pyörätieverkostoja tulee lisätä myös kyläalueille.

Pyörätieverkostoa tulisi kehittää esimerkiksi alueille Tapionkylä-keskusta, Sinettä-Sonka sekä Yläkemijoen alue ja Lohiniva.

Kirjoittajat ovat Rovaniemen kaupunginvaltuutettu (sd.) Maria-Riitta Mällinen ja kyläaktiivi Kati Tapanimäki.

AVAINSANAT

Sivistys ei ole vain eliitin oikeus – liian monen nuoren pojan maailmankuvaan on pesiytynyt avoin nais- ja vähemmistöviha

  • Lappi
  • 04.06.2025
  • 19:00
  • (Päivitetty: 13.06. 17:00)

Jotain on tapahtunut. Lyhyessä ajassa liian monien nuorten poikien maailmankuvaan on pesiytynyt avoin nais- ja vähemmistöviha.

Enää kyse ei ole vain nettimeemeistä tai provosoinnista, vaan asenteista, jotka näkyvät koulujen arjessa – ja yhä useammin myös väkivallanteoissa.

Nuorten tyttöjen kokema turvattomuus on lisääntynyt. Pirkkalassa koulupuukotuksen uhreiksi valikoitui tyttöjä. Valkeakoskella 15-vuotias Vendi murhattiin kotimatkallaan.

Tapaukset kertovat ajastamme: viha ei jää pelkästään sanoiksi. Kyse on laajemmasta, sukupuolittuneesta ilmiöstä, nuorten miesten ja poikien joukkoilmiöstä.

Tämä on vakava tasa-arvopoliittinen kriisi. Kun tytöt eivät enää voi luottaa arjen turvallisuuteen ja pojat omaksuvat maailmankuvaa, jossa naisia ja vähemmistöjä halveksitaan, tasa-arvo rapautuu.

MITEN tähän on päädytty?

Sosiaalisen median algoritmit, kansainväliset naisvihamieliset vaikuttajat ja muukalaisvihamielisen populismin nousu muodostavat yhdistelmän, joka ruokkii radikalisoitumista. Samaan aikaan olemme purkaneet rakenteita, jotka voisivat toimia vastavoimana: koulutuksen sivistyksellinen sisältö, kriittinen ajattelu ja yhteiskunnallinen ymmärrys.

Ammattikoulut ovat tästä selkeä esimerkki. Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi 190 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta vuosina 2015-2019. Tavoitteena oli säästää opinnoista, jotka eivät suoraan palvele työelämää.

Reformin myötä opetusta karsittiin ja vastuu siirrettiin itseopiskeluun. Samalla ajettiin alas yleissivistävä opetus, kuten äidinkieli – ajattelun ja empatiakyvyn kannalta keskeinen työkalu.

Mitä tapahtuu, kun vihapuhetta omaksuneita poikia koulutetaan pelkkiin teknisiin taitoihin – ilman arvoja, keskustelua tai kykyä ymmärtää toista ihmistä? Se on vaarallinen yhtälö eikä se missään nimessä palvele työelämän tarpeita.

Sivistys ei ole ylellisyyttä. Se on tasa-arvon ja turvallisuuden perusta. Tarvitsemme poliittista tahtoa palauttaa yleissivistys myös ammatilliseen koulutukseen. Tarvitsemme resursseja puuttua väkivaltafantasioihin jo ennen kuin joku puukottaa.

Meillä on kiireellinen kysymys: millaisen tulevaisuuden rakennamme, jos emme enää opeta nuorille miehille ihmisyyttä – ja nuorille naisille oikeutta tuntea olonsa turvalliseksi?

Kirjoittaja on Lapin Demarinaisten puheenjohtaja.

 

Juttua muokattu 13.6. klo 17:00: korjattu surmatun tytön ikä 15-vuotiaaksi, aiemman virheellisen 17 vuoden sijaan.

AVAINSANAT

Näin järjestäisin koulun: pienemmät luokkakoot ja turvallisuutta kaikille

  • Lappi
  • 10.04.2025
  • 12:12
  • (Päivitetty: 10.04. 12:19)

Rovaniemellä on kouluissa satsattava varhaiseen tukeen, pienempiin luokkakokoihin ja turvallisiin oppimisympäristöihin.

Lapseni aloittaa syksyllä peruskoulun ja toivon, että koulupolku on pikkuisellani turvallinen, kannustava ja uusia kokemuksia tuova. Koulukiusaaminen on yhteiskunnassamme sitkeä ongelma, jolla voi olla uhrin elämälle kauaskantoisia ja traagisia seurauksia.

KOULUKIUSAAMISELLE ja kouluväkivallalle on oltava ehdoton nollatoleranssi. Kiusaamisen ehkäisyä tulee lisätä ja toisia epäkunnioittavaan käytökseen puuttua.

Opetetaan lapsia olemaan empaattisia, ajattelemaan miltä toisista tuntuu, ja toimimaan ryhmänä yhdessä. Jokaiselle voi sattua virheitä, mutta niihin pitää puuttua ja oppia jo pisarasta, eli varhaisessa vaiheessa.

Kiusaamisen vastaisen koordinaattorin työtä tulee vahvistaa ja kouluilla on oltava toimivat ja yhdenmukaiset pelisäännöt kiusaamisen estämiseen.

ÄLYPUHELIMET tuovat lapsille rauhattomuutta ja liikkumattomuutta, ja ne voivat olla myös väline verkossa kiusaamiseen. Täyskieltoon en usko, mutta mitä jos käytettäisiin älypuhelimia rajoitetusti?

Koulujen viihtyisyyteen pitää myös panostaa, jotta välitunneilla lapsille on riittävästi mielekästä tekemistä. Älylaitteita voi käyttää oppitunneilla pedagogisesti, jos opettaja katsoo sen tarpeelliseksi.

RYHMÄKOKOJEN on oltava pieniä, enintään 20 oppilasta. Lisäksi luokassa on oltava riittävästi aikuisia ja erityisen tuen tarvitsevilla tukea. Pienluokkia tulee edelleen hyödyntää tukimuotona. Kouluihin tulee siis suunnata riittävästi resursseja.

Koulut eivät voi toimia korvikkeena mielenterveyspalveluille. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden tulee toimia nopeasti ja olla helposti saavutettavissa.

Samaan aikaan tulee lisätä nuorten resilienssiä eri elämäntilanteisiin, johon pääsemiseksi myös opetushenkilöstöä tulee kouluttaa.

Kirjoittaja on Rovaniemen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja SDP:n kunta-ja aluevaaliehdokas

AVAINSANAT

Arvokas ja omannäköisensä ikääntyminen on perusoikeus – ja se meidän pitää varmistaa Lapissakin

Olen kohta nelikymppinen, mutta minulla on kaksi mummoa, jotka asuvat Kemissä. Usein olen huolissani pohtinut, miten kaunis ajatus arvokkaasta ja inhimillisestä ikääntymisestä toteutuu.

Olisi vähintäänkin kohtuullista, että hyvinvointipalvelumme ovat siinä kunnossa, että jokainen voi luottaa siihen, että apua ja tukea saa sitten, kun niiden aika on. Se on Rovaniemen kaupungin ja Lapin hyvinvointialueen tehtävä ja vastuulla.

Meillä on oltava riittävästi erilaisia ikäihmisten palveluita, koska ikäihmisten toimintakyky vaihtelee. Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista hoivaa voisi olla konkreettisesti lähekkäin.

Lisäksi palveluista tulee viestiä selkeästi, jotta jokainen tietää, mihin heillä on mahdollisuus ja oikeus. Palveluohjauksen tulee toimia.

OMIEN MUMMMOJEN arkea seuranneena tiedän, miten tärkeitä toisten tapaaminen ja yhdessä tekeminen ovat. Yhdessä tekeminen on vastavoima yksinäisyydelle. Järjestöjen tekemä työ on todella arvokasta. Se lisää yhteisöllisyyttä, virkeyttä ja toimintakykyä.

Rovaniemen kaupungin tulee tarjota järjestöille esteettömät ja hyvät tilat toiminnalle. Onhan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan vastuulla.

Tätä ajatusta voisi laajentaa niin, että ikäihmisiltä ei perittäisi harrastevuokria mistään kaupungin tiloista. Nykyäänhän salivuokrat ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille.

Kunnan kaavoituksella mahdollistetaan tai estetään asuminen palveluiden äärellä. Palveluihin on voitava liikkua helposti tai niihin on järjestettävä kuljetus.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu Rovaniemeltä.

AVAINSANAT

Osallistuva budjetointi otettava käyttöön Lapin hyvinvointialueella

  • Lappi
  • 17.02.2025
  • 13:00
  • (Päivitetty: 17.02. 9:30)

Miten voisi lisätä lappilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa Lapin hyvinvointialueella? Esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin avulla.

Siksi jätin aloitteen osallistuvan budjetoinnin käyttöönotosta Lapin hyvinvointialueella aluevaltuuston kokouksessa 10.2. yhdessä sosialidemokraattisten valtuutettujen kanssa.

Mikä sitten on osallistuva budjetointi?

Osallistuvan budjetoinnin käytännöt ovat yleistyneet viime vuosina Suomessa ja maailmalla osana julkisen talouden suunnittelua. Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat päättävät tietyn rahasumman käytöstä.

Jättämällä ehdotuksen määrärahan käytöstä ja äänestämällä alueen asukkaat pääsevät vaikuttamaan suoraan siihen, miten osa budjetista käytetään.

Tavoitteena on lisätä asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä lisätä asukkaiden ja hyvinvointialueen vuoropuhelua.

OSALLISTAVASSA budjetoinnissa siis Lapin asukkaat voisivat ehdottaa toimia ja tekoja hyvinvointialueelle ja äänestää esimerkiksi kymmenestä parhaasta. Ehdotuksia voisi myös teemoitella vuosittain alueellisesti tai aiheen mukaan.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue käyttää vuosittain osallistuvaan budjetointiin 100 000 euroa ja Rovaniemen kaupungissa käytetään 110 000 euroa joka toinen vuosi.

Rovaniemellä osallistuva budjetointi onkin lisännyt vuorovaikutusta ja kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Asukkaat ovat innostuneet tekemään ehdotuksia ja samalla on toteutettu sellaisia hankkeita, jotka rovaniemeläiset kokevat tärkeiksi.

Se on lisännyt myönteistä pöhinää useammallekin asuinalueelle.

Kirjoittaja on Lapin hyvinvointialueen SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Rovaniemen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja.

AVAINSANAT

Eduskunnassa kuohuu taas: oppositio marssi valiokunnasta ulos – ”Pandoran lipas” auki

  • Helsinki
  • 05.12.2024
  • 13:37
  • (Päivitetty: 05.12. 13:51)

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuohuu taas. Valiokunnan oppositioedustajat marssivat ulos torstain kokouksesta iltapäivällä. Kiista koskee sairaalaverkkoa.

SDP:n Ilmari Nurminen sanoi kokouspaikalla eduskunnassa medialle, että hallitus on tuonut esityksen myöhässä valiokuntaan ja ”runnoo” esitystä sellaisenaan eteenpäin.

Nurmisen mukaan hallitus ei ole halukas lisäselvityksiin koskien valiokunnan saamia lausuntoja.

– He ovat lopettaneet asiantuntijakuulemiset ja ja nyt valiokunnassa siirrymme valmistavaan tilanteeseen (keskusteluun) ja oppositio on vastustanut hallituksen jyräävää toimintapaa liittyen sairaalaverkon leikkauksiin.

Keskustan Hanna-Leena Mattilan mukaan keskustalle on tärkeää, että alueita kohdellaan yhdenvertaisesti.

– Kouvolan tapaus avasi sellaisen Pandoran lippaan, että kaikkia sairaaloita nyt verrataan Kouvolaan, Mattila viittasi siihen, että Kouvolan osalta päivystyksen lakkauttaminen peruttiin.

Myös vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat marssivat kokouksesta ulos.

Opposition mukaan valiokuntaan on kutsuttu varajäseniä, mikä mahdollistaa sen, että hallitus voi ajaa asiaansa läpi.

Nurmisen mukaan tilanne on todella poikkeuksellinen ja valitettava.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ei kommentoinut medialle suuremmin kiistaa. Hän sanoi, että asian käsittely on kesken.

– Sekä hallituksella että oppositiolla on vastuu tehdä sitä työtä, mihin meidät on valittu.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) oli vähäsanainen.

– En ota mihinkään asiaan nyt kantaa.

KÄYTÄNNÖSSÄ tilanne valiokunnassa on nyt se, että oppositiopuolueet haluaisivat käsitellä ensin vammaispalvelulakia eikä myöhässä tuotua sairaalaverkkoesitystä.

Opposition viesti oli, että nyt hallituspuolueet runnoisivat läpi sairaalaverkkoesityksiä paikalle tuomiensa varaedustajien voimin, kun oppositio marssi ulos. Oppositiosta kyseenalaistettiin sekin, onko tällainen toimintatapa edes mahdollinen.

Valiokunnan halutaan ilmeisesti ainakin hallituspuolueiden toimesta jatkavan tänään nimenomaan sairaalaverkkoesityksen käsittelyä eduskuntaryhmien kokousten aikana sekä täysistunnon jälkeen. Mikäli valiokunta istuisi täysistunnon aikana, se vaatisi puhemiesneuvoston yksimielisen päätöksen, mikä tuskin on mahdollista tulehtuneessa tilanteessa.

Opposition edustajat lähtivät melko pian ulosmarssin jälkeen takaisin valiokuntaan siinä tarkoituksessa, että aikatauluasiat nousevat siellä pinnalle.

AVAINSANAT