VALIKKO

Minja Koskela vaatii hallitusta kertomaan, mistä rahat otetaan

Vasemmistoliiton Minja Koskela (vas.) ja Aino-Kaisa Pekonen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 19. maaliskuuta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, ettei Suomen pidä irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta poliittisen huutoäänestyksen päätteeksi. Vasemmistoliitto kannattaa sopimuksessa pysymistä.

– Prosessi irtautumisesta ei voi olla poliittinen huutoäänestys ja tässä on nyt kyllä kiireen tuntua – meillä ei esimerkiksi ole ryhmässä ollut mahdollista tutustua puolustusvoimien selvitykseen asiaan liittyen, Koskela vastaa Demokraatille tekstiviestillä.

– Kannatamme sopimuksessa pysymistä. Tällaisessa ajassa on tärkeää pitää kiinni kv-sopimuksista ja monenkeskisyydestä. Tärkeää muistaa myös, että sopimukseen liittymiselle on alunperin ollut painavat perusteet eli siviilien suojeleminen.

HALLITUS kertoi tiistaina iltapäivällä myös sitoutuvansa nostamaan Suomen puolustusbudjetin osuuden bruttokansantuotteesta vähintään 3 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvioi tavoitteen tarkoittavan käytännössä kolmen miljardin lisäpanostusta puolustukseen.

Yhdysvallat on vaatinut Naton rahoituksesta keskustelua ja esittänyt sitoumuksen nostamista jopa 5 prosenttiin.

Koskelan mukaan vasemmistoliitto ei halua lukita prosenttilukua.

– Olemme sitoutuneet maavoimien investointeihin, jotka nostavat menojen tasoa, mutta emme kannata tietyn prosenttilukeman lukitsemista. Ei niin toimita millään muullakaan politiikan sektorilla.

– Myös puolustusmenoissa menot täytyy perustella tarveperustaisuudella eikä etukäteen lukitulla prosentilla. Orpo on Savon Sanomissa jo 29.3. perustellut sote-leikkauksia puolustusmenoilla. On hallituksen velvollisuus kertoa, mistä nämä rahat otetaan, Koskela sanoo.

AVAINSANAT

Kisa SDP:ssä viimein käyntiin: Hilkka Ahde valmis apulaispormestariksi

  • Helsinki
  • 02.05.2025
  • 15:38
  • (Päivitetty: 02.05. 15:41)

SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään. Ahde kertoo asiasta perjantaina Demokraatille.

Ahde on ensimmäinen demarinimi, joka kertoo halukkuudestaan apulaispormestariksi.

– Olen pohtinut asiaa tiukasti muutaman päivän ajan ja tullut siihen tulokseen, etten pakene vastuuta. Äänimääräni velvoittaa myös ottamaan vastuuta, Ahde sanoo Demokraatille.

Ahde korostaa, että apulaispormestarin tehtävä on poliittinen.

– Tiedän, että tämä on älyttömän vaativa ja tärkeä tehtävä, mutta olen ennenkin ottanut haasteita vastaan ihan mahdottomissakin tilanteissa.

NIMISPEKULOINTI meni uusiksi sen jälkeen, kun SDP Helsingin pormestariehdokas Eveliina Heinäluoma ilmoitti maanantaina tavoittelevansa uuden kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävää Helsingissä, eikä ole siis tarjolla apulaispormestariksi.

Demokraatin kyselykierroksella tiistaina kukaan ei vielä ilmoittautunut kisaan mukaan.

SDP valitsee ehdokkaansa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariksi Helsingin Sosialidemokraatit ry:n ylimääräisessä piirikokouksessa perjantaina 16.5.

Sitä ennen Helsingin demarien puolueosastot voivat asettaa apulaispormestarivaaliin ehdokkaita, joista piirikokous valitsee SDP:n ehdokkaan apulaispormestariksi. Äänestys käydään, jos ja kun ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Ahde sanoo suoraan toivovansa, että myös piiri kunnioittaa äänestäjien antamaa mandaattia. Tällä hän viittaa menestykseensä huhtikuun kuntavaaleissa.

Ahde oli viidenneksi suosituin SDP:n ehdokas Helsingissä. Kukaan hänen edellään olleista sosialidemokraateista ei ole käytettävissä apulaispormestariksi.

Ahde sai vaaleissa noin 800 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa, kaikkiaan noin 2 500. Eduskuntavaaleissa 2023 Ahde ylsi varasijalle Helsingissä.

Ahde sanoo saaneensa jo parilta osastolta lupauksia ehdolle asettamisesta ja saaneensa muutenkin runsaasti yhteydenottoja asiassa.

AHDE on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, mutta moni muistaa hänet myös viestintätehtävistä ammattiyhdistysliikkeessä.

– Olen ollut 12 vuotta valtuustossa ja katsellut kaavoitushommaa Oulussa ja Vantaalla. Ei tämä minulle sinänsä uutta ole.

Ahde kertoo asuneensa Helsingissä kaikkiaan jo 30 vuotta, joten tuntumaa kaupunkiin on. Hän nostaa keskeisiksi asioiksi apulaispormestarin työssä muun muassa liikenteen sujuvuuden, kaikkien liikennemuotojen kehittämisen, lähiluonnon huomioon ottamisen ja kohtuuhintaisen asumisen.

Ahde nostaa esille myös kaupungin varsinaiset asukkaat.

– Tänä päivänä tuntuu, että asukkaita kyllä kuullaan muttei kuunnella.

Ahde oli ehdolla apulaispormestariksi myös kaksi vuotta sitten, kun Nasima Razmyar (sd.) palasi eduskuntaan. Ahde hävisi tuolloin ratkaisevan äänestyksen Johanna Laisaarelle (sd.), joka valittiin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi.

Laisaari sanoi tiistaina Demokraatille harkitsevansa vakavasti kisaan lähtöä.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen nimesi hallitussuosikkinsa: ”Realistisin vaihtoehto”

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei usko, että suunnanmuutos politiikassa olisi mahdollista samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mäkynen paljastaa toiveensa vappupuheessaan.

– Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja.

Helppoa sekään ei ole, sillä Mäkynen katsoo keskustajohtaja Antti Kaikkosen sortuneen erheeseen.

– Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.

Mäkynen pohtii, että jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella.

– Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.

Mäkynen myöntää, että tavoite on kova.

– Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin.

– Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen, Mäkynen listasi puheessaan.

AVAINSANAT

STTK:n Palola: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vappupuheessaan tuonut esiin huolensa hallituksen politiikan seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.

Hänen mukaansa hallituksen toiminta lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta tilanteessa, jossa sekä Euroopassa että Suomessa eletään epävarmoja aikoja. Siksi nyt pitäisi vahvistaa arjen turvallisuutta. Palola vertaa merikapteenina Suomea laivaan, joka purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa ilman kirkasta ja selkeää kuvaa ympäristöstä.

Palola arvostelee hallitusta muun muassa myös sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksista sekä työelämän heikennyksistä ja Suomen yleisen taloustilanteen heikkoudesta. Nykyhallitus on Palolan mukaan kunnostautunut valitettavan hyvin hölmöläisen hommassa eli koulutuksesta ja osaamisesta leikkaamisesta.

Palola kysyykin: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tavoin myös Palola toteaa, että ay-jäsenmaksut ovat työntekijöille tulonhankkimismenoja, jotka pitää voida vähentää verotuksessa.

AVAINSANAT

Antti Lindtman: Hallitus maksoi muutoksen puolesta äänestäneille ”potut pottuina”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhui Kansalaistorilla työväen vappujuhlassa Helsingissä vapunpäivänä 1. toukokuuta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman syytti Petteri Orpon (kok.) hallitusta vappupuheessaan Helsingissä velkarallin kiihdyttämisestä.

Lindtmanin mukaan hallitus on hylännyt kaikki tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– Sen sijaan Orpon hallitus painoi kaasua velkarallissa ja ohjasi jättiveronkevennykset rikkaille ja ökyrikkaille. Pieni- ja keskituloisille tiedossa on lähinnä piiloveronkorotuksia, Lindtman puhui Helsingin työväen vappujuhlassa Kansalaistorilla.

Hallituksen puoliväliriihessä tekemien veroratkaisujen taustalle Lindtman hahmotteli kostomotiivia.

– Ei valitettavasti voi välttyä ajatukselta, että puoliväliriihessään hallituspuolueet päättivät maksaa potut pottuina vaaleissa muutoksen puolesta äänestäneille opettajille, sairaanhoitajille, rakentajille, insinööreille, kuljettajille, myyjille ja siivoojille.

LINDTMAN huomautti, että pieni- ja keskituloisillekin luvattiin isot veronkevennykset, mutta tavallinen OAJ:hin kuuluva opettaja saakin lopulta viisi euroa kuukaudessa, ellei eroa ammattiliitostaan.

– Monissa tapauksissa hallituksen pieni- ja keskituloisille myöntämät muruset veronalennuksista hädin tuskin riittävät edes kattamaan piiloveronkorotusta, joka aiheutuu ay-maksujen verovähennysoikeuden lopettamisesta.

– Kävikö tässä niin, että kasvuriihen sijaan tulikin kostoriihi? Lindtman kysyi.

AVAINSANAT

SAK:n Jarkko Eloranta: Hallituksen suunnitelmat hölmöläisen peiton jatkamista

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vetoaa pääministeri Petteri Orpoon (kok.) ja pyytää hallitusta olemaan välillä palkansaajan puolella.

Vappupuheessaan Vaasassa Eloranta esittää, että hallitus peruisi päätöksen ay- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta.

Eloranta luonnehtii hallituksen suunnitelmia hölmöläisen peiton jatkamiseksi.

Hänen mielestään nykyhallitus romuttaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja sopimisen kulttuuria, kun sosiaaliturvaa on heikennetty, työsuhdeturvaa rapautettu ja lakko-oikeutta rajoitettu.

Hän sanoo, ettei hallitus halua järjestäytyneitä työmarkkinoita eikä työehtosopimusten turvaa palkansaajille, vaan hajautuneet työmarkkinat, joissa vahvemman ääni kuuluu ja käskee.

Eloranta kannustaa myös työntekijäpuolta jatkamaan yhteistyötään, sillä hänen mukaansa muuta keinoa pärjätä työnantajien koventuvalle linjalle ei ole. Yhteistyötä tulisikin tiivistää SAK:n sisällä ja eri keskusjärjestöihin kuuluvien liittojen kesken.

AVAINSANAT