• Politiikka
• 12.06.2025
• 13:11
• (Päivitetty: 12.06. 14:19)

Kansalaisaloite eutanasian sallimisesta on kerta toisensa jälkeen siirretty työryhmiin lisäselvityksiä varten. Nyt asian käsittely jatkuu syksyllä, mutta miksi se on niin vaikeaa?

Sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti keskiviikkona julkisen asiantuntijakuulemisen kansalaisaloitteesta Eutanasialaki säädettävä Suomeen (KAA 4/2024). Kuulemisen pääviesti oli, että nyt on selvitetty tarpeeksi: valiokunnan on tehtävä päätös siitä, lähdetäänkö aloitetta viemään eteenpäin ja aikanaan eduskunnan käsittelyyn sekä äänestykseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Miettinen kertoi, että koska työryhmä ei ollut saanut aikaan yksimielistä lausuntoa, mietintöä ei jätetä. Miettisen mukaan asian käsittely jatkuu kuitenkin syksyllä, koska siihen liittyviin laillisiin ongelmiin on pyydetty lausuntoa oikeusministeriöltä.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) moitti OM:ää siitä, ettei se ollut vastannut pyyntöön. Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos vastasi, että pyyntö oli saapunut vasta edellisviikon perjantaina ja korosti että aloite vaatii monipuolista ja laaja-alaista oikeudellista arviointia.

– Rikoslain piiriin se ei missään tapauksessa kuulu. Tässä vaiheessa vaihtoehtoina voi nähdä muutokset potilaslakiin tai kokonaan uuden lain tekemisen, Kiriakos arvioi.

Eduskunta hylkäsi veteraanipoliitikkojen Esko Seppäsen ja Iiro Viinasen vetämän edellisen kansalaisaloitteen eutanasian sallimisesta vuonna 2018. Se keräsi lähes 63 ooo allekirjoittajaa.

Eduskuntakäsittelyn jälkeen Juha Sipilän (kesk.) hallitus asetti STM:n asiantuntijaryhmän selvittämään ihmisen elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja muun muassa eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita, mutta ryhmä ei kolmessa vuodessakaan saanut aikaan yksimielistä näkemystä siitä, tulisiko lääkäriavusteinen kuolinapu tai aktiivinen eutanasia laillistaa.

NYKYISEN aloitteen on allekirjoittanut yli 53 000 henkilöä, ja se luovutettiin eduskunnalle viime vuoden toukokuussa.

Aloitteen alkuunpanija, Terhokodin saattohoidossa pitkän uran tehnyt ylilääkäri Juha Hänninen kertasi kuulemisessa, että kuolinapu ja itsemurha ovat eri asioita eikä toisen ihmisen kärsimystä voi koskaan todella tuntea tai mitata.

– Eutanasia ei ole elämän ja kuoleman kysymys, vaan ihmisen itsemäärämisoikeudellinen lupa luopua kärsimyksestä. Sitä pitää kunnioittaa. On ihmisarvoa alentavaa, että toiselle voidaan sanoa ”et sinä oikeasti kärsi tai halua kuolla”, Hänninen sanoi.

Hänninen muistutti, että krooniset ja vaikeat sairaudet sekä kipu muuttavat ihmisen persoonaa ja rajoittavat tämän toimintakykyä ja elämää. Hän luetteli asioita, jotka on valmisteltava kuntoon, jotta laki eutanasian sallimisesta voitaisiin säätää: palliatiivisen ja saattohoidon saatavuuden varmistaminen, niihin ja eutanasiaan erikoistuneiden lääkärien riittävyys sekä koulutusta niille terveydenhuollon henkilöstössä, jotka sitä haluavat.

EUTANASIAN sallimiseen liittyy paljon eettisiä dilemmoja, ennakko-oletuksia ja pelkoja. Yleisimpiä syitä vastustaa on oletus siitä, että esimerkiksi elämän loppuvaiheessa olevien vanhusten tai vammaisten ihmisarvoa alettaisiin heikentää – tai pahimmillaan tarjota eutanasiaa ”ratkaisuksi” terveydenhuollon krooniseen resurssipulaan.

– On tietenkin selvää, että millään rahaan liittyvällä ei ole eikä saa olla päätöksen kanssa tekemisestä. Verrokkimaiden kokemuksista ei liioin löydy näyttöä ihmisarvo-ongelmista, Juha Hänninen kommentoi kuulemistilaisuudessa.

Eutanasia tai lääkäriavusteinen itsemurha on sallittu kymmenessä maassa. Ne ovat Hollanti, Belgia, Luxemburg, Sveitsi, Espanja, Portugali, Kanada, Kolumbia, Uruguay ja Uusi-Seelanti. Australiassa ja Yhdysvalloissa eutanasia on sallittu joissakin osavaltioissa.

Suomessa aihe jakaa lääkärikuntaa voimakkaasti. Lääkäriliitto on ottanut aloitteeseen kielteiseen kannan, mutta kyselytutkimuksissa enemmistö lääkäreistä on ilmaissut kannattavansa sitä, kunhan reunaehdot ja vastuukysymykset ovat selvät.

Suomen Lääkäriliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan eutanasian laillistamisen kannatus suomalaisten lääkäreiden keskuudessa on kasvanut. Vuonna 2024 tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä noin 55 prosenttia oli joko täysin tai osittain samaa mieltä sen väittämän kanssa, että eutanasia tulisi laillistaa.

Uutissuomalaisen vuonna 2024 teettämässä kansalaiskyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että eutanasia tulisi laillistaa Suomessa.

SDP:N kansanedustajan, lääkäri Aki Lindénin mukaan puolue otti viime kesän kokouksessaan lakialoitteeseen varovaisen myönteisen kannan.

– Sen edellytyksenä on tietenkin, ettei ole promillenkaan mahdollisuutta, että lain soveltamiseen liittyisi mitään hinta- tai säästökysymyksiä. Myös palliatiivinen ja saattohoito on saatava riittävälle tasolle valtakunnallisesti, Linden kommentoi.

Demareista Suna Kymäläinen ihmetteli, miksi eutanasialakia siirretään hallituskaudelta toiselle aina uusiin työryhmiin ja selvityksiin, eikä edes yritetä saada asiaan ratkaisua – suuntaan tai toiseen. Hän sai tukea niin ikään lääkäritaustaiselta Maarit Castrenilta (kok.) sekä asiantuntijaryhmän emeritusprofessori Raimo Lahdelta.

– Olen ollut mukana monien lakien teossa ja uudistamisessa, viimeksi aborttilain. Sitäkin pidettiin aikoinaan täysin mahdottomana säätää. Korostan, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella (EIT) ole ollut huomauttamista asiaan niissä maissa, joissa aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja, Lahti sanoi.

Emeritusprofessori painotti, ettei aloitteeseen tarvita ”enää yhtäkään työryhmää tai kuulemista” lisää.

– Tämä vuosikausien aikana kerätty pohja on täysin riittävä. On aika ottaa aloite normaaliin käsittely- ja päätösprosessiin. Ei tämän lain säätämisen pitäisi olla muita kummempaa.

Sitä ei tapahdu ainakaan ennen syksyä, jolloin oikeusministeriö antaa lausuntonsa aloitteesta. Nähtäväksi jää, riittääkö Petteri Orponkaan (kok.) hallituksella rohkeus tarttua monella tapaa vaikeaan ja arkaan asiaan.

Juttua muokattu to klo 14.19: täsmennetty Raimo Lahden kommenttia.