VALIKKO

Minja Koskela haluaa keskustan kanssa hallitukseen – ”Katsotaan, millaisia ministerinsalkkuja on jaossa”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela tavoittelee puolueensa puheenjohtajuutta.

Vasemmistoliiton todennäköinen seuraava puheenjohtaja, kansanedustaja Minja Koskela kaipaa Suomeen Sanna Marinin (sd.) hallituksesta tuttua viiden puolueen koalitiota.

Mukana olisi myös nykyisessä oppositiossa omaa linjaansa vetävä keskusta, joka pyristelee irti oikeistopuolueiden antamasta punavihreän apupuolueen leimasta.

Ennen kuin uuden hallituksen muodostaminen on ajankohtaista, vasemmistoliitolla on Koskelan mukaan edessään vielä kolmisen vuotta tiukkaa oppositiopolitiikkaa, jonka kohteena on Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus.

– Toivottavasti sitä tehdään hyvässä yhteistyössä muiden oppositiopuolueiden kanssa. Kepu nyt on aika lailla tässä irtisanoutunut yhteisestä oppositiorintamasta ja haluaa tehdä omaa linjaansa, mutta kyllä minä jotenkin ajattelen, että se viime kauden hallituskoalitio voisi olla mahdollinen ensi kaudellakin, Koskela sanoo Demokraatille.

KOSKELA vaikuttaa ajattelevan, että keskustan nykyinen puheenjohtaja Antti Kaikkonen olisi käännytettävissä punavihreän yhteistyön kannalle.

– Katsotaan, millaisia ministerinsalkkuja on jaossa.

– Tietenkään kukaan ei voi sanoa, mitä keskusta ajattelee, he tietävät itse mitä ajattelevat siinä vaiheessa. Ja heidän ajatuksiaan nyt on aika vaikea ehkä ennakoida muutenkaan.

Koskela myöntää, että myös gallupit saattavat vaikuttaa siihen, mitä keskustassa tulevista hallituskuvioista ajatellaan.

Viime kauden hallituspohjan paluun puolesta puhuvat Koskelan mukaan Marinin hallituksen saavutukset.

– En ollut viime kaudella tokikaan täällä, mutta siis vaikka siinä oli paljon kaikenlaisia haasteita, kyllä minä silti näen, että siinä saatiin tehtyä paljon hyviä parannuksia ja paljon kaikkea hyvää, oppivelvollisuuden laajentaminen nyt yhtenä aika konkreettisena valtavana asiana, joka on ollut meille tärkeä asia.

PUHEENJOHTAJA Kaikkonen totesi Helsingin Sanomien haastattelussa elokuussa, että keskustan on syytä ryhtyä ajamaan enemmän palkansaajien asiaa. Koskelan mukaan puheet kaipaavat rinnalleen tekoja.

– Toivotan keskustan tervetulleeksi tänne puolelle työmarkkinakeskustelua, mutta kyllä heillä on aika paljon siinä näytettävää. Kiva, että ovat osoittaneet verbaalisesti olevansa tällä puolella, mutta nyt tervetuloa mukaan vastustamaan aktiivisesti esimerkiksi paikallista sopimista. Kyllä tässä on kiky (Sipilän kaudella tehty kilpailukykysopimus) vielä muistissa.

Keskustan nykyisen tai entisen puheenjohtajan poliittiset linjaukset eivät ole Koskelalle erityisen tuttuja.

– En tunne (Annika) Saarikkoa henkilökohtaisesti mitenkään hirveän hyvin enkä Kaikkostakaan. Kaikkosen politiikasta minä en osaa sanoa vielä hirveästi. Se tulee tässä katsottavaksi.

Koskela sulkisi hallitusyhteistyön ulkopuolelle ehdottomasti vain perussuomalaiset.

– En pidä mahdollisena, että me olisimme samassa hallituksessa.

NYKYISEN pääministeripuolueen kokoomuksen suhteen yhteistyön mahdollisuus on olemassa, tosin häviävän pienenä.

– Pidän sitä erittäin epätodennäköisenä etenkään tämän kauden jälkeen, missä kokoomus on näyttänyt, mihin he pahimmillaan pystyvät ja mitä kaikkea he ovat valmiit nielemään, jotta he saavat leikata niin paljon kuin sielu sietää.

Koskela luonnehtii kokoomusyhteistyötä myös ”äärimmäisen” epätodennäköiseksi.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana Koskelalle ei ole ehtinyt muodostua suurta määrää henkilökohtaisia tuttavuuksia muiden puolueiden poliitikkojen kanssa.

Kuka on tutuin nykyisistä puoluejohtajista?

– Minä en oikein osaa vastata. Kyllä minä kaikki toki kollegoina tunnen, mutta en ketään henkilökohtaisesti.

– Mutta täällä talossa on mielestäni yleisesti aika poikkeuksellinen tunnelma jotenkin sen suhteen, kun konflkitit ovat tuolla salissa. Sitten tuntuu, että on yhteinen konsensus siitä, että konflikteja ei tuoda salin ulkopuolelle. Täällä kaikki ovat toisilleen mukavia ja ystävällisiä ja se on varmaan edellytys sille, että tällä jaksaa tehdä pitkiä päiviä. Vaikka konflikti kuuluu politiikkaan, kukaan ei pysty elämään jatkuvan konfliktin kanssa.

Päteekö sama myös perussuomalaisiin?

– Ihan samalla tavalla perussuomalaisten poliitikkojen kanssa tulee vaihdettua pari sanaa hississä kuin joidenkin muiden kanssa. Kyllä se pätee ihan kaikkiin.

Demokraatti julkaisee huomenna Minja Koskelan laajan puheenjohtajaehdokashaastattelun.

AVAINSANAT

EU-komissio julkistaa budjettiesityksensä – Luvassa vääntöä ainakin summasta, yhteisvelasta ja Unkarista

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

EU-komissio kertoo tänään, mihin unionin varoja halutaan kohdentaa tulevina vuosina. Komission on määrä julkistaa esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kyseessä on käytännössä EU:n budjetti vuosille 2028-2034.

Edessä ovat vielä pitkät neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjettiin kohdistuu kireässä maailmantilanteessa erityisen paljon odotuksia ja paineita, sillä sen pitäisi vastata haasteisiin niin EU:n puolustuksen, ilmastonmuutoksen torjumisen kuin kilpailukyvyn kehittämisen saralla.

Lisäksi EU:n pitäisi alkaa varautua myös laajentumiseen esimerkiksi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden osalta.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa.

LUVASSA lienee jopa tavanomaista enemmän vääntöä ja vaikeita neuvotteluita.

Jäsenmaiden kesken on jo eroja siinä, pitäisikö budjetin määrää kasvattaa. Nykyinen budjetti on kooltaan noin 1  200 miljardia euroa.

Esimerkiksi Ranska on vaatinut sen kasvattamista, kun taas perinteiset ”nuukat maat” Saksa ja Hollanti ovat vastustaneet asiaa. Suomen linja on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi maanantaina Suomen pyrkineen vaikuttamaan budjettiin ennalta muun muassa puolustuksen ja Ukrainan tukemisen osalta.

-  Lisäksi Suomi tavoittelee itäisten raja-alueiden erityisrahoitusta huomioiden Suomen poikkeuksellisen aseman Venäjän rajavaltiona, hän sanoi tiedotteessa.

Mediatietojen mukaan komission esityksessä olisi mukana myös jonkinlainen uusi yhteisvelkaväline. Suomi on jo ilmaissut kriittisen suhtautumisensa ehdotukseen.

-  Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Tämän olemme linjanneet jo hallitusohjelmassa, Orpo sanoi.

ODOTUKSIA kohdistuu myös siihen, mitä budjetissa todetaan oikeusvaltiokehityksestä.

Demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä vastaava komissaari Michael McGrath on sanonut, että komissio on harkinnut oikeusvaltiokehityksen kytkemistä tiukemmin osaksi EU:n tukien vastaanottamista osana seuraavaa budjettiesitystä.

Tämä koskee erityisesti Unkaria, jolta on jo jäädytetty miljardien eurojen edestä EU-tukia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen vuoksi.

AVAINSANAT

HS-gallup: SDP jatkaa kärjessä – kannatus kasvoi taas hieman

SDP:n kärkipaikka gallupissa on selvä: 25,4 prosenttia, kun seuraavana tulevan kokoomus on lähes 6 prosenttia perässä.

SDP jatkaa suosituimpana puolueena Helsingin Sanomien kannatusmittauksessa. Puoluetta kannatti 25,4 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä mittauksessa.

Puolue pitää selkeää ykkössijaa, sillä toisena on kokoomus 19,8 prosentin kannatuksella. Kolmanneksi suosituin puolue on keskusta 15,7 prosentilla. Kummankin kannatus pysyi samana viime mittaukseen verrattuna.

Perussuomalaisten kannatus nousi 10,6 prosenttiin. Puolueen kannatus kohentui 0,6 prosenttiyksiköllä viime kuulta. Nousu oli mittauksen merkittävin muutos.

Oppositiopuolueista vasemmistoliiton kannatus on 9,8 prosenttia ja vihreiden 8,0 prosenttia. Molempien kannatus laski hieman kesäkuuhun verrattuna.

Muista hallituspuolueista RKP keräsi 4,1 ja kristillisdemokraatit 3,3 prosenttia.

HALLITUSPUOLUEIDEN yhteenlaskettu kannatus nousi 37,8 prosenttiin, kun viime kuussa vastaava luku oli 37,3 prosenttia. Kesäkuun kannatus oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskauden pohjalukema.

Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian kesä-heinäkuussa. Tutkimusta varten haastateltiin noin 3  000:ta täysi-ikäistä mannersuomalaista.

Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

AVAINSANAT

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

AVAINSANAT

Halla-ahon avustajalle syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho 18. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) avustaja Tanja Aidanjuuri (ps.) on saanut syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyte ei liity Aidanjuuren avustajantehtävään, vaan hänen toimintaansa Vantaan kaupunginvaltuutettuna viitisen vuotta sitten.

POLIISI kertoi kesäkuussa, että Vantaan kaupungin vuokrataloyhtiön yhdessä kerrostalohankkeessa on syytä epäillä hankintalain rikkomista. Poliisin mukaan vuokrataloyhtiölle epäillään aiheutuneen noin 2,85 miljoonan euron vahingot.

Aidanjuuri kertoo STT:lle, että hän oli vuokrataloyhtiön hallituksessa kokemattomana ensikertalaisena ja luotti konsernin johdon arvioihin.

Jutussa on useita muitakin syytettyjä.

AVAINSANAT

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kiinteistökauppakielto voimaan

Itärannan ja Länsirannan varuskunnan kyltit Jyväskylän Tikkakoskella 27. toukokuuta 2025.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia koskeva kiinteistökauppakielto astui tiistaina voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Jatkossa kiinteistön hankintaan ei anneta lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltio loukkaa toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden valtio muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa X:ssä, että laissa on kyse Suomen turvallisuuden vahvistamisesta ja varautumisesta kaikkiin vaikuttamiskeinoihin. Häkkäsen mukaan uudistus olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta edellinen hallitus ei tarttunut asiaan.

-  Kun aloitin puolustusministeriössä, pidin tätä epäkohtana ja käynnistin kiinteistökauppakiellon valmistelun noin kaksi vuotta sitten, Häkkänen kirjoitti.

AVAINSANAT