VALIKKO

Migri: Suomessa jätetään tänä vuonna noin 3  500-4  500 uutta turvapaikkahakemusta

  • Kotimaa
  • 31.01.2024
  • 9:35
  • (Päivitetty: 31.01. 11:45)

Itärajan kautta viime vuoden lopulla tulleille turvapaikanhakijoille ei tähän mennessä ole annettu lainkaan myönteisiä turvapaikkapäätöksiä, kertoo Maahanmuuttovirasto.

Päätöksiä on tähän mennessä tehty noin 70, kertoi Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen tiedotustilaisuudessa. Niistä noin kaksi kolmasosaa on kielteisiä ja kolmasosa raukeamisia. Hakemus raukeaa esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakija on poistunut Suomesta.

Venäjän kautta tulleita turvapaikanhakijoita on kadonnut vastaanottokeskuksista noin 190.

-  Heidän kohdemaansa ei välttämättä ole Suomi, Lehtinen toteaa.

Merkittävä osa itärajan kautta saapuneista turvapaikanhakijoista on pyrkinyt aiemmin EU-alueelle Valko-Venäjän kautta.

Venäjän rajan yli saapui Suomeen loppuvuonna hieman alle 1  300 turvapaikanhakijaa. Määrä on Lehtisen mukaan hieman pienempi kuin Rajavartioston tietoihin perustuneet alustavat tiedot.

Itärajan kautta saapuneet turvapaikanhakijat ovat pääosin 20-30-vuotiaita miehiä. Joukossa on jonkin verran muunlaisiakin henkilöitä, myös joitakin yksin tulleita alaikäisiä. Näiden turvapaikanhakijoiden joukossa on yli 20 kansalaisuutta, mutta suurin osa heistä on Syyrian, Somalian tai Jemenin kansalaisia.

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Ilkka Haahtelan mukaan itärajan tilanne on ollut ensimmäinen kerta, kun Suomen kautta pyritään laajamittaisesti Schengen-alueelle.

-  Ollaan samassa tilanteessa, jossa Etelä-Euroopan maat olleet jo aiemmin, sanoi Haahtela tiedotustilaisuudessa.

KANSALAISUUSHAKEMUSTEN määrä kasvoi Maahanmuuttoviraston mukaan merkittävästi vuonna 2023. Kansalaisuuden sai yli 13  000 henkilöä. Vuonna 2022 luku oli noin 10  500.

Kansalaisuushakemuksia jätettiin viime vuonna yhteensä runsaat 18  000. Vuonna 2022 määrä oli hieman alle 13  000.

-  Tässä on tosi merkittävää kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, sanoi Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen tiedotustilaisuudessa.

Maahanmuuttovirastossa arvioidaan, että kansalaisuushakemusten määrän kasvuun ovat osaltaan vaikuttaneet uudessa hallitusohjelmassa esitetyt muutokset Suomen kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiin.

Helmisen mukaan vaikuttaa siltä, että kansalaisuutta ovat suunnilleen viime kesästä lähtien kiirehtineet hakemaan monet sellaiset, joilla hakeminen on ollut aiemminkin mielessä.

-  Ilmiö on aika uusi, sanoi Helminen.

Eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Venäjän, Irakin, Syyrian, Afganistanin ja Somalian kansalaiset. Kansalaisuutta hakeneista noin 30 prosenttia on saanut kansainvälistä suojelua.

Työperäinen maahanmuutto väheni viime vuonna verrattuna vuoteen 2022, jolloin se oli Maahanmuuttoviraston mukaan ennätyksellisellä tasolla. Uusia työperusteisia oleskelulupahakemuksia tehtiin viime vuonna noin 17  000, vuonna 2022 taas lähes 21  000.

Työperäisen maahanmuuton korkean tason taustalla ovat Maahanmuuttoviraston mukaan muun muassa Suomen työvoimapula ja yritysten rekrytointiverkostojen kehittyminen. Hakemusmäärän laskuun edellisvuodesta on vaikuttanut muun muassa talouden taantuma ja rakennusalan hiljentyminen.

SUOMESSA jätetään tänä vuonna noin 3  500-4  500 uutta turvapaikkahakemusta, arvioi Maahanmuuttovirasto. Viime vuonna määrä oli noin 5  400 eli hieman vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin turvapaikkahakemuksia tehtiin noin 5  800.

Tilapäisen suojelun hakijoita Maahanmuuttovirasto ennakoi tulevan tänä vuonna noin 8  000-12  000. Kyse on ukrainalaisista, jotka pakenevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Viime vuonna tilapäistä suojelua myönnettiin lähes 19  000:lle Ukrainasta paenneelle. Vuonna 2022 määrä oli yli 45  000.

Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin. Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan tänä vuonna ilman hakemusta maaliskuuhun 2025 asti, kertoo Maahanmuuttovirasto.

Ukrainan sodan ja siitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikeaa ennakoida, toteaa Maahanmuuttovirasto tiedotteessa.

Elina Korkee / STT

Uutista muokattu klo 11.44: täydennetty kauttaaltaan muun muassa tiedotustilaisuuden annilla.

AVAINSANAT

Finnair: Merkittäviä häiriöitä luvassa lentoliiikenteeseen

Finnair ennakoi aiempaa laajempia häiriöitä Ilmailualan Unionin lakoista 17. ja 19. kesäkuuta. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus vaihtaa lentopäivää ilman lisäkuluja.

Finnair lentää 17. ja 19.6. yhteensä yli 600 lentoa ja työtaistelun toteutuessa valtaosa lennoista joudutaan todennäköisesti perumaan. Vaikutuksia voi olla myös lakkopäiviä ympäröivien päivien lentoihin, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

IAU on ilmoittanut työtaistelutoimista myös keskiviikkona 11. kesäkuuta, mutta Finnairin mukaan sen vaikutukset ovat kuitenkin vähäiset.

AVAINSANAT

Traficom haluaa eroon huviveneilyyn liittyvästä täsmäjuopottelusta

Vene Vesijärvellä Lahdessa aurinkoisena päivänä 26. toukokuuta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom esittää, että veneilyn promillerajaa laskettaisiin 0,5 promilleen.

Näin voitaisiin puuttua esimerkiksi niin sanottuun täsmäjuopotteluun, jossa alkoholia käytetään tietoisesti juuri sen verran, että käyttö jää alle rangaistavuusrajan. Viraston mukaan täsmäjuopottelu vesiliikenteessä on lisääntynyt.

TÄLLÄ hetkellä huviveneilyn promilleraja on 1,0 ja soutuveneet ovat sääntelyn ulkopuolella. Traficomin esityksessä raja koskisi myös soutuveneitä.

Vuonna 2024 yli puolessa huviveneilyn kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli käytetty alkoholia.

AVAINSANAT

Väitöstutkimus: Sukupuolten palkkaerot jäävät kilpailukykymantran jalkoihin

Hoitoala on yksi naisvaltaisista aloista, joiden palkankorotusvaatimuksia on pyritty Suomessa torppaamaan vuosikymmenet. Kuva mielenosoituksesta vuodelta 2022.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on ajanut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Naisvaltaisten alojen palkkavaatimukset on esitetty jopa uhaksi hyvinvointivaltiolle ja ”yhteiselle hyvälle”.

Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä.

Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.

YTM Miikaeli Kylä-Laason sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja (De)politicisation of Gender Equality in Finnish Competitive Corporatism tarkastettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa toukokuussa.

SUOMEN työmarkkinamallia voidaan pitää monin tavoin sukupuolten tasa-arvoa tukevana. Aiemman tutkimuksen mukaan esimerkiksi Suomessa yhä keskeisessä roolissa olevat yleissitovat työehtosopimukset parantavat naisten työskentelyolosuhteita sekä palkkoja.

Väitöstutkimuksen mukaan työmarkkinamallilla on kuitenkin myös nurja puoli, sillä keskitetty sopiminen on ollut merkittävässä roolissa sukupuolten välisen palkkaeron ylläpitämisessä.

Kylä-Laaso tutki väitöstutkimuksessaan sukupuolten tasa-arvon ja erityisesti palkkaerojen muotoutumista Suomen työmarkkinamallin murroksessa. Hän esittää väitöskirjassaan, että taustalla on vientisektorin kustannuskilpailua korostava palkanmuodostusmalli, jonka mukaan vientisektorin on määritettävä katto palkankorotuksille muilla sektoreilla.

Tämä malli on edelleen merkittävässä roolissa keskitetyn sopimisen päättymisestä huolimatta erityisesti työnantajien vahvan työehtoneuvotteluja koskevan koordinaation vuoksi.

VÄITÖSKIRJASSA tutkitaan Suomen työmarkkinamallin historiaa, vuoden 2016 kilpailukykysopimusta sekä vuosien 2020 ja 2022 julkisen sektorin työehtoneuvotteluja. Väitöskirja osoittaa, kuinka niin työmarkkinajärjestöjen kuin valtion suhtautuminen sukupuolten tasa-arvoon on ristiriitainen.

– Työnantajajärjestöille sekä valtiolle sukupuolten tasa-arvo on toissijainen kysymys kilpailukykyyn nähden, ja kilpailukyvyn edistämisellä voidaan toisaalta oikeuttaa tasa-arvoa heikentäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi kilpailukykysopimusta koskevissa neuvotteluissa kilpailukyky kehystettiin Suomen itsemääräämisoikeutta sekä valtiontalouden vakautta korostavan puhetavan kautta, jolloin julkinen sektori sekä sopimusta vastustaneet liitot asemoitiin uhaksi koko Suomen yhteiselle hyvälle, Kylä-Laaso kertoo.

Tutkimuksen mukaan ammattiliittojen keskusjärjestöt vuorostaan puhuvat hieman aktiivisemmin tasa-arvon puolesta, mutta niidenkin suhtautuminen tasa-arvoon voi olla välineellinen. Keskeisimmin agendalleen tasa-arvon ovatkin nostaneet naisenemmistöisten alojen liitot julkisella sektorilla.

Kylä-Laason mukaan kilpailukyvyn asemaa työmarkkinapolitiikassa selittääkin osittain kilpailukyvyn käsittäminen turvallisuuskysymyksenä. Kilpailukykyretoriikassa ilman kilpailukykyä ei ole talouskasvua, ja ilman talouskasvua hyvinvointivaltion talouspohja murenee.

Turvallisuuspuhetta ovat hyödyntäneet myös julkisen sektorin työntekijäliitot. Esimerkiksi vuoden 2022 työehtoneuvotteluissa palkankorotuksia perusteltiin hyvinvointivaltion palveluiden kestävyydellä koronakriisin jälkimainingeissa. Sukupuolten tasa-arvon nojalla vaaditut palkankorotukset vuonna 2020 eivät vuorostaan saaneet yhtä suurta vastakaikua.

TUTKIMUSTULOSTEN perusteella Kylä-Laaso väittää, että kilpailukykyä pidetään määrittävänä kehyksenä poliittiselle päätöksenteolle ja palkanmuodostukselle.

Niin työmarkkinamallin kuin tasa-arvon näkökulmasta ongelmana on, että palkkaeron vähentämiseen ei työmarkkinamallissa ole rakennettu keinoja. Tämän puutteen vuoksi naisenemmistöisten alojen tavoitteet palkkaeriarvoisuuden purkamisesta kehystetään herkästi uhkana kilpailukyvylle ja jopa hyvinvointivaltiolle sekä työmarkkinoiden toiminnalle.

Miikaeli Kylä-Laaso työskentelee informaatikkona Jyväskylän yliopistossa.

AVAINSANAT

Kysely: Liki neljännes naisista valmis puolustamaan Suomen rajoja aseellisesti

Suomalaisruotsalaisen divisioonan ruotsalaisia sotilaita CV90-rynnäkköpanssarivaunussa Kivilompolossa 9. maaliskuuta.

Naisista 70 prosenttia on valmis puolustamaan Suomen rajoja ja koskemattomuutta, selviää Naisten Valmiusliiton ja E2 Tutkimuksen kyselystä.

Samasta kyselystä käy ilmi, että 61 prosenttia naisista on valmiita puolustamaan ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

44 prosenttia naisista on valmiita puolustamaan maata aseettomasti mahdollista aseellista hyökkäystä vastaan, kun 23 prosenttia olisi valmiita tarttumaan aseeseen.

-  Tulokset ovat ilahduttavia ja vastaavat sitä kokemusta, joka minulla on naisten maanpuolustustahdosta ja osallistumishalukkuudesta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden varmistamiseen. Naisilla on monipuolista osaamista, ja he ovat valmiita käyttämään sitä myös koko yhteiskunnan hyväksi, sanoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.).

71 prosenttia naisista on valmiita olemaan mukana käytännön auttamistehtävissä, kuten ruuanjakelussa, ensiavussa tai tilapäisen majoituksen järjestämisessä.

69 prosenttia suomalaisista naisista on valmiita osallistumaan koulutukseen, jossa heidän henkilökohtaisia taitojaan ja tietojaan poikkeus- ja häiriöoloissa parannetaan.

Kyselyyn vastasi Norstatin internetpaneelissa yli 500 suomalaista naista 13.-18. toukokuuta välisenä aikana. Kyselyn virhemarginaali on 4,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Yliopiston apteekille miljoonasakot

  • Kotimaa
  • 04.06.2025
  • 10:00
  • (Päivitetty: 04.06. 10:14)

Tietosuojavaltuutetun toimisto on määrännyt Yliopiston Apteekille runsaan miljoonan euron seuraamusmaksun. Syynä ovat tietosuojapuutteet seurantapalveluissa verkkoapteekissa vuosina 2018-2022.

Yliopiston Apteekki kertoo valittavansa päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan evästeitä ja muita seurantateknologioita on käytetty verkkoapteekissa siten, että apteekkiasioinnista on vuotanut tietoa suoraan seurantateknologiayrityksille, kuten Googlelle ja Metalle.

Apteekki on ilmoittanut poistaneensa Googlen ja Metan seurantateknologiat käytöstä syyskuussa 2022.

AVAINSANAT