• Politiikka
• 24.12.2023
• 8:00
• (Päivitetty: 22.12. 14:31)

Presidentti Tarja Halosen nykyinen toiminta on todennäköisesti tunnetumpaa ulkomailla kuin kotimaassa. Hän kuitenkin herättää edelleen suuria tunteita Suomessa. Hyvässä ja pahassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti jälleen kerran Haloseen kohdistuneen somemyrskyn, vaikka syyt ovat osin syvemmällä. Hän näkee maalittamiselleen kolme syytä.

– Olen vasemmistolainen, nainen ja puolustan vähemmistöjä, Halonen sanoo.

Eli paljoa ei ole maailma muuttunut siitä, kun Tarja Halonen aloitti aikoinaan lasikattojen rikkomisen. Uransa alkuaikoina hän oli muun muassa ensimmäinen naispuolinen juristi työmarkkinaneuvotteluissa kuten myös ensimmäinen nainen pääministerin (Kalevi Sorsa) eduskunta­sihteerinä.

Valinta Suomen ensimmäiseksi poliittisesti valituksi naispuoliseksi ulkoministeriksi herätti jo jonkin verran huomiota. Kuuden kansanedustajakauden jälkeen Halosesta tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen tasavallan presidentti.

Näen maalittamiselle kolme syytä: olen vasemmistolainen, nainen ja puolustan vähemmistöjä.

Halonen toteaa sukupuoleen kiinnitetyn huomiota uran alkuvaiheessa ”jonkin verran”, mutta ei pahalla tavalla. Tuolloin ei tosin ollut myöskään sosiaalista mediaa.

– Alkuvaiheessa minusta puhuttiin ”vaan juristina”, sitten se muuttui ”muka juristiksi”.

Halonen ei kaipaa aikaa ennen sosiaalista mediaa, mutta myöntää, että esimerkiksi kansanedustajien elämä oli tuolloin paljon helpompaa.

Halonen valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 1979.

– Kansanedustajilla oli silloin vielä jonkinlainen rauhoitusaika, vaikka häiriösoittoja tuli jonkin verran. Niitä varten hankittiin nauhuri, jotta yöllä ei tarvinnut vastata epämääräisiin puheluihin. Kerran öistä nauhaa purettaessa alkoi humalaisen miehen pitkä sadattelu, joka päättyi kommenttiin: ”olet muuten reilu akka, kun annat puhua näin pitkään”.

VENÄJÄN ja etenkin Putinin varjo on seurannut Halosta myös presidenttikausien jälkeen. Halonen arvelee ihmisillä olevan usein epärealistinen käsitys hänen roolistaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan.

– Eri yhteyksissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin on tultu kysymään, olenko ollut Putiniin yhteydessä tai voisinko soittaa hänelle. Olen aina korostanut, että Suomi puhuu näissä yhteyksissä yhdellä äänellä. Kun presidentti jättää paikkansa, hän jättää myös puhelinnumeronsa, Halonen painottaa.

Hän ei myöskään halua arvostella entisiä kollegoitaan, vaikka myöntää, että välillä olisi siihen aihetta.

– Olen monessa eri yhteydessä tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja toimin aktiivisesti Ukrainan solidaarisuustyössä. Olen kuitenkin hyvin varovainen sanomaan sodasta mitään, kun tilanne muuttuu koko ajan. Minun sanomanani Putinin julkinen kritisointi ei muuttaisi mitään.

Ihmiset osaavat jälkeenpäin hyvinkin nopeasti arvioida, missä tehtiin virheitä, Halonen sanoo. Hän jättää historioitsijoiden tehtäväksi pohtia, mitä Venäjän kanssa olisi mahdollisesti pitänyt tehdä ja mitä vaikutusta sillä olisi voinut olla.

Halosen mielestä on mahdotonta tietää, olisiko Putin kehittynyt ja nyt käyttäytynyt eri tavalla, jos länsi olisi aikoinaan toiminut toisella tavalla.

– Mutta sen voin sanoa, että se Putin, jonka tapasin 2000-luvun taitteessa oli hyvin toisenlainen kuin nyt. Olen ihmeissäni tästä vieläkin. Hänen käytöksensä on muuttunut valtavasti. Vaikea uskoa, että Putinin silloinen tai nykyinenkään käytös olisi täysin aitoa.

Halonen pitää kuitenkin ”erinomaisen hyvänä asiana”, että länsi aikanaan hyödynsi idänsuhteiden suojasäätä. Luottamus yhtenäisen Euroopan rakentamiseen ei ollut hänen mielestään epärealismia.

– Olen nuoremmille sanonut, että suojasään rakentaminen kesti sellaiset 50 vuotta. Se vaati kovaa työtä, sisua ja yhteistyötä. Eikä nykytilannekaan maailman tappiin saakka kestä, kyllä Eurooppaan vielä tulee rauha. Toivon, että silloin vastuussa olevat päättäjät löytävät keinot yhteiselon rakentamiselle.

VAIKKA juuri nyt globaali myönteinen kehitys ottaa takapakkia monella rintamalla, tunnustautuu Halonen edelleen Agenda 2030 -uskovaiseksi. Kyse on YK:n globaalista kestävän kehityksen toimintaohjelmasta.

– Kestävää kehitystä ei saada aikaiseksi voimakkaasti blokkiutuneessa maailmassa. Tämä koskee toimintaa niin Venäjän kuin globaalin etelänkin kanssa.

Halonen on huolissaan sellaisesta kehityskulusta, jossa Ukrainan sodan takia Eurooppa sulkisi silmänsä ja ovensa muulta maailmalta. Tätä pelätään etenkin etelän kehittyvissä maissa. Niistä osa on ollut varovainen valitsemaan puoltaan EU:n ja Venäjän väliltä.

– Kyllä esimerkiksi YK:ssa laajalti tuomitaan Venäjän toiminta, mutta en kutsuisi hylkyvaltioiksi sellaisia maita, jotka eivät tätä tee. Eivät ne mielestäni varsinaisesti puolueettomia ole, mutta tässä kuviossa on nähtävissä sellainen juonne, että ei haluta mennä liikaa Venäjän tai Ukrainan puolelle.

Halonen ymmärtää, että globaali etelä haluaa pitää kiinni omasta päätösvallastaan. Tämä osaltaan näkyy myös Brics-maiden määrän kasvussa.

Myös historia on jättänyt oman muistijäljen.

Halonen toivoo tammikuussa valittavalta presidentiltä löytyvän kärsivällisyyttä ja huumorintajua.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan osui suomalaisten kollektiiviseen muistiin talvisodasta. Samalla tavalla etelän mailla on yhteinen kollektiivinen muisti, mutta se loppuu kolonialismiin.

KAKSI kautta presidenttinä toiminut Halonen toivoo tammikuussa valittavalta presidentiltä löytyvän kärsivällisyyttä ja huumorintajua.

– Ammattikokemusta on riittävästi kaikilla ehdokkailla, mutta on melkoinen muutos elää kuusi tai kaksitoista vuotta minuuttiaikataulussa. Itsenäisyys oman elämänsä järjestämisessä muuttuu nopeasti kollektiiviseksi.

Lähes kaikilla presidenteillä on ollut omat vääntönsä vallasta ja työnjaosta hallituksen kanssa. Halonen pitää mahdollisena, että tällaista vastakkainasettelua voi tulla myös jatkossakin.

– Oikeassa demokratiassa hallituksen ja presidentin yhteistyötä ei kai voi kehittää aivan kitkattomaksi. Mutta jos on hyvää tahtoa, niin kyllä sen kehittämisessä eteen päin päästään.

Halonen sanoo oman presidenttikautensa pahimpien kiistojen liittyneen presidentin valtaoikeuksien rajoittamiseen. Hän myöntää itsekin olleensa vastuussa riitelystä, kun halusi pitää kiinni presidentin valtaoikeuksista.

– Näin kuinka Euroopan unioni muuttui talouspoliittisesta yhteistyöstä voimakkaammin ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi toimijaksi. Mielestäni presidentin kuului saada EU:ssa vahva asema. Tosin omassakin puolueessani oli ihmisiä, joiden mielestä presidentin viran olisi voinut vaikka poistaa.

Halonen kehuu Sauli Niinistöä erinomaisen taitavaksi käyttämään presidentille jäänyttä valtaa. Halonen pitää luontevana nykyistä tehtäväjakoa, jossa presidentti vastaa Nato-asioista ja pääministerillä on päävastuu EU-asioista.

– Myös korona onnistuttiin hoitamaan yhteistyössä. Se oli silloin uusi turvallisuusuhka, joka mielestäni kuului virkamiehistölle ja hallitukselle. Tuolloin esillä ollut nyrkkiajattelu sopii paremmin sotilaallisiin ja muihin äkillisiin tapahtumiin.

TARJA Halonen on edelleen aktiivinen kansainvälinen toimija.

80-vuotiaana on liian nuori amerikkalaiseen politiikkaan, mutta jo liian vanha eurooppalaiseen politiikkaan.

– Vanhojen ja vähän nuorempienkin kollegoiden kanssa olemme vitsailleet, että 80-vuotiaana on liian nuori amerikkalaiseen politiikkaan, mutta jo liian vanha eurooppalaiseen politiikkaan, tänään jouluaattona 80 vuotta täyttävä Halonen sanoo.

Hän myöntää työtahdin edelleen olevan välillä kirjaimellisesti hengäs­tyttävä. Pelkästää Halosen kansainvälisten tehtävien lista on niin pitkä, että se ei edes mahdu tähän juttuun.

Kestävän kehityksen edistäminen on edelleen merkittävässä roolissa Halosen toiminnassa. Hän muun muassa johtaa nimeään kantavaa Kestävän kehityksen säätiötä.

Kysyttäessä Haloselta itseltään kansainvälisistä tehtävistä, hän mainitsee muun muassa jäsenyydet YK:n pääsihteerin António Guterresin rauhanvälityksen neuvoa-antavassa paneelissa ja professori Jeffrey Sachsin vetämässä kestävää kehitystä edistävässä verkostossa sekä hyvän tahdon lähettilään tehtävän YK:n aavikoitumista vähentävässä järjestössä.

Monessa organisaatiossa Halonen pääsee edistämään naisten asemaa, mitä työtä hän on tehnyt vuosikymmenien ajan eri tehtävissä. Esimerkiksi aavikoitumisen vastaisen järjestön yksi iso hanke on vahvistaa naisten perintö- ja maanomistusoikeuksia.

MITÄ pitkän ja monipuolisen uran tehnyt ja sitä edelleen jatkava Tarja Halonen antaisi neuvoksi vuonna 1962 ylioppilaaksi kirjoittaneelle Tarja Haloselle?

– En mä mitään sanoisi, muuta kuin että joskus voisi kuunnella muitakin, Halonen sanoo ja räjähtää nauramaan.

Halonen syntyi 80 vuotta sitten viimeisenä sotajouluna, jouluaattona.

– Me olimme 1960-luvulla sukupolvea, jolla oli kova tarve tulla ulos sodan varjosta. Meidän aikanamme ihmisten elämä on muuttunut valtavasti. Nuoremmat sukupolvet eivät ehkä edes aina ymmärrä, mitä Suomessa on viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut.

Tarja Halosen 80-vuotisjuhlakonsertti on 5.1.2024 klo 19 Kallion kirkossa. Konsertti on kaikille avoin ja maksuton. Lisätiedot Suomen YK-liiton verkkosivuilla.