VALIKKO

Media: Yhdysvaltain oikeusministerin valinta vahvistui – tehtävään Trumpin entinen asianajaja Pam Bondi

Pam Bondi senaatin oikeuskomitean kuulemistilaisuudessa hänen nimityksestään Yhdysvaltain oikeusministeriksi Capitol Hillissä Washington DC:ssä 15. tammikuuta 2025.

Yhdysvaltain senaatti on vahvistanut Floridan osavaltion entisen oikeusministerin Pam Bondin valinnan Yhdysvaltain uudeksi oikeusministeriksi, kertoi Yhdysvaltain media, muun muassa Politico. Vahvistus tuli tiistai-iltana paikallista aikaa.

Bondi on aikaisemmin toiminut myös presidentti Donald Trumpin asianajajana muun muassa tämän virkasyyteoikeudenkäynnissä.

Nimityskuulemisessaan Bondi tarjosi varsin vähän vastauksia kriittisiin kysymyksiin. Hän ei muun muassa kommentoinut sosiaalisen median Tiktok-palvelun kieltoa eikä vastannut, kun häneltä kysyttiin, voittiko Trumpin edeltäjä Joe Biden vuoden 2020 vaalit.

Bondi ei myöskään vastannut selkeästi, kun häneltä kysyttiin, aikooko hän määrätä aloitettavaksi tutkinnan erikoissyyttäjä Jack Smithistä, joka tutki Trumpin edellisen virkakauden toimia. Trump on vaatinut, että Smith pannaan syytteeseen.

Trumpin pelätään valjastavan oikeusministeriön poliittisten vastustajiensa suitsimiseen.

AVAINSANAT

Virkamieslähde: USA vesitti G7-maiden Venäjä-moitteet

Kokousedustajat kokoontuivat yhteiskuvaan Albertan Kananaskisissa.

Yhdysvallat esti G7-maita antamasta Ukrainan sodan nykytilanteesta yhteislausuntoa, joka olisi tuominnut Venäjän, sanoo kanadalainen virkamies.

Virkamiehen mukaan Kanadan Albertassa kokoustaan pitävän G7-ryhmän kuusi muuta jäsenmaata oli sopinut kovasanaisesta lausunnosta, mutta Yhdysvallat halusi säilyttää kykynsä neuvotella.

-  Käytännössä lausuntoa ei annettu, koska Yhdysvallat halusi vesittää sen, nimettömänä asiasta kertonut virkamieslähde kertoi.

Virkamiehen mukaan muiden maiden kesken sovittuja sanamuotoja käytettäisiin sen sijaan puheenjohtajamaa Kanadan pääministeri Mark Carneyn yhteenvedossa huippukokouksesta.

KOKOUKSESSA vieraili myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Carney ilmoitti Kanadan antavan Ukrainalle noin 1,5 miljardin dollarin edestä aseapua. Pääministeri ilmoitti Kanadan lisäksi tiukentavan Britannian tapaan pakotteita Venäjän niin sanottua varjolaivastoa vastaan.

-  Nämä pakotteet ovat isku Putinin sotakoneiston sydämeen, sanoi Britannian pääministeri Keir Starmer.

Australia ilmoitti niin ikään asettavansa pakotteita Venäjän varjolaivastoa vastaan. Australia ei ole aiemmin asettanut pakotteita Venäjän varjolaivaston aluksille, joilla kierretään länsimaiden Ukrainan sodan vuoksi asettamia öljypakotteita.

Yhdysvalloissa on niin ikään luonnosteltu uusia pakotteita Venäjää vastaan, mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ollut vastahakoinen niiden asettamisessa.

Zelenskyi kertoi kokouksessa olevansa edelleen Trumpin ajamien rauhanneuvottelujen kannalla.

-  Olemme valmiita rauhanneuvotteluihin ja ehdottomaan aselepoon. Sitä varten on luotava painetta (Venäjää kohtaan), Zelenskyi sanoi.

AVAINSANAT

Espanja: Kevään jättimäisen sähkökatkon syyt selvisivät – inertiaa ei riittänyt

Espanjan ja Portugalin sähköverkoissa ei ollut tarpeeksi jännitteensäätelytekniikkaa.

Espanjan huhtikuun lopun laaja sähkökatko johtui ylijännitteen aiheuttamasta ketjureaktiosta, maan hallituksen julkaisemasta raportista selviää.

Maan ympäristöministerin mukaan syitä katkoksen laajuuteen oli useita. Hänen mukaansa järjestelmästä muun muassa puuttui tuona päivänä riittävä jännitteensäätökapasiteetti.

Kun sähköverkkoon tulee ylijännitettä, sitä suojaavat järjestelmät sulkevat osia verkosta, mikä saattaa johtaa ketjureaktioon ja laajaan katkokseen.

Näistä rakenteellisista puutteista monet asiantuntijat olivat varoitelleet jo aiemmin. Eteläisen Euroopan sähköntuotannossa ei ole hetkittäin tarpeeksi inertiaa vastustamaan yllättäviä jännitemuutoksia ja pehmentämään virran loppumista hallitusti.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez kertoi katkoksen jälkeen, että sen syitä tutkimaan perustetaan ympäristöministeriön johtama ryhmä. Sanchez varoitti tuolloin, että lopullisten vastausten saaminen voi kestää kuukausikaupalla.

Ympäristöministeriön mukaan katkokseen vaikutti myös se, etteivät Espanjan sähköverkkoja operoiva REE ja tietyt energiayhtiöt olleet suojanneet järjestelmiään riittävästi.

Espanja ja Portugali pimenivät lähes täysin historiallisen laajassa sähkökatkossa. Suuri määrä elektronisia laitteita rikkoutui, ja ihmisiä sai sähkökatkoksen vuoksi myös surmansa.

AVAINSANAT

EU:n ulkoministerit kokoustivat Lähi-idän tilanteesta – Kallas: ”Yhdysvaltojen mukaantulo vetäisi koko alueen laajempaan konfliktiin”

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas tiedotustilaisuudessa 17. kesäkuuta.

EU:n ulkoministerit kokoustivat tiistaina videoyhteyden välityksellä Israelin ja Iranin välisestä tilanteesta.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealta edustajalta Kaja Kallakselta kysyttiin kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, millaisia vaikutuksia hän näkisi olevan sillä, jos Yhdysvallat tulisi mukaan konfliktiin.

-  Yhdysvaltojen mukaantulo vetäisi koko alueen laajempaan konfliktiin, eikä se ole kenenkään intresseissä, Kallas sanoi Brysselissä.

Kallas sanoi puhuneensa Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion kanssa ja Rubion painottaneen, ettei myöskään Yhdysvallat halua tulla vedetyksi sotaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin tavoittelevansa Israelin ja Iranin välisen konfliktin lopettamista, ei tulitaukoa. Trump puhui toimittajille lentokoneessa paluumatkalla G7-kokouksesta Kanadasta.

Lisäksi Trump sanoi haluavansa, että Iran antautuu täydellisesti.

Trump varoitti Irania lisäksi iskemästä Yhdysvaltain joukkoja vastaan Lähi-idässä.

KALLAKSEN mukaan EU tukee rauhanomaisen, poliittisen ratkaisun löytämistä konfliktiin. Hänen mukaansa kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei Iranilla tule olla käytössään ydinasetta. Kallaksen mukaan rauha tulee kuitenkin löytyä diplomatian eikä sotatoimien kautta. Samaa totesi myös Suomea kokouksessa edustanut ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

-  Kestävä ratkaisu on löydettävissä diplomatian, ei sotatoimien avulla. EU on sitoutunut edistämään alueellista vakautta Lähi-idässä ja korostaa, että Iranin ei sallita kehittää ydinasetta, Valtonen sanoi tiedotteessa.

Iskut Israelin ja Iranin välillä ovat jatkuneet lähes taukoamatta sen jälkeen, kun Israel aloitti iskut Iranin ydin- ja sotilaskohteisiin varhain perjantaiaamuna.

Iran on viestittänyt, että se haluaa lopettaa konfliktin ja jatkaa neuvotteluja ydinohjelmastaan.

AVAINSANAT

”En tavoittele tulitaukoa” – Trump kommentoi Iranin ja Israelin konfliktia

Trump palaa Kanadan G7-kokouksesta sotilastukikohdan lentokentälle Marylandissa 17. kesäkuuta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo tavoittelevansa Israelin ja Iranin välisen konfliktin lopettamista, ei tulitaukoa.

Trump puhui toimittajille lentokoneessa paluumatkalla G7-kokouksesta Kanadasta.

-  En tavoittele tulitaukoa, tavoittelemme parempaa kuin tulitauko. Loppua, todellista loppua, ei tulitaukoa, Trump sanoi ja lisäsi haluavansa Iranin antautuvan täydellisesti.

Trump varoitti lisäksi Irania iskemästä Yhdysvaltain joukkoja vastaan Lähi-idässä.

Trump kommentoi aiemmin Truth Social -viestipalvelussaan, että kaikkien tulisi välittömästi lähteä evakkoon Iranin pääkaupungista Teheranista. Trump ei kertonut päivityksessään syytä kehotukselle.

ISRAELIN asevoimat sanoo tehneensä yön aikana useita iskuja sotilaskohteisiin Iranin länsiosissa. Tuorein maiden välinen konflikti jatkuu nyt viidettä päivää.

Israelin mukaan se teki yöllä iskuja Iranin ohjusvarastoihin, laukaisualustoihin ja lennokkivarastoihin.

Iran kertoi, että Israelin eilisessä iskussa Iranin valtiollisen televisiokanavan tiloihin kuoli kolme ihmistä. Lisäksi iskussa haavoittui useita ihmisiä, mutta Iran ei ole kertonut tarkkoja lukuja.

Tiistaiaamuna Iranin luoteisosassa sijaitsevassa Tabrizin kaupungissa kuultiin kaksi voimakasta räjähdystä, paikalliset mediat kertoivat. Medioiden mukaan Tabrizissa räjähti kahdesti viiden minuutin välein ja sen jälkeen näkyi paksua savua.

Tabrizissa on merkittävä Iranin ilmavoimien tukikohta, jota Israel on pommittanut viime päivinä.

MYÖS Israelin pääkaupungissa Jerusalemissa ja rannikon suurkaupunki Tel Avivissa kuultiin voimakkaita räjähdyksiä tiistaiaamuna. Aiemmin useissa osissa Israelia oli annettu ilmahälytys, kun Israelin asevoimat oli varoittanut lähestyvistä Iranin ohjuksista.

Israelin asevoimat ilmoitti, että etsintä- ja pelastusryhmät toimivat useissa paikoissa, joissa oli raportoitu ohjusten putoamisista.

Israelin poliisi ilmoitti viestipalvelu Telegramissa, että ohjuksia ja sirpaleita putosi Tel Avivin alueella ja ne aiheuttivat aineellisia vahinkoja, mutta eivät haavoittumisia. Pelastuspalvelu ilmoitti alustavassa raportissa, että Tel Avivin läheisyydessä oli raportoitu ohjusiskusta ja tulipalosta.

Iranin maavoimien komentaja Kioumars Heidari ilmoitti tiistaina Iranin valtiollisen television lähetyksessä, että Iran tuhosi viime yönä lennokeilla Israelin strategisia kohteita Tel Avivissa ja Haifassa.

IRANIN vallankumouskaarti sanoi iskeneensä Israelin tiedustelupalvelujen tiloihin Tel Avivissa. Vallankumouskaartin mukaan se iski tiedustelupalvelu Mossadin ja Israelin asevoimien tiedustelupalvelu Amanin operaatiokeskukseen, joka syttyi palamaan.

Israelin asevoimat kertoo tappaneensa Iranin sotilasjohtoon kuuluvan Ali Shadmanin viime yön iskussa. Israel kutsuu Shadmania Iranin ylimmän johtajan ajatollah Ali Khamenein lähimmäksi henkilöksi.

Shadmani on johtanut Israelin asevoimien mukaan sekä Iranin vallankumouskaartia että Iranin asevoimia.

Israel sanoo iskeneensä Teheranin keskustassa sijaitsevaan komentokeskukseen, jossa Shadmani oli.

Iran on teokratia, jota käytännössä johtaa korkein uskonnollinen johtaja, ajatollah Ali Khamenei.

AZERBAIDZHANIN hallinto kertoo, että yli 600 ulkomaalaista on paennut Iranista Azerbaidzhaniin sen jälkeen, kun Israelin ja Iranin viimeisin konflikti alkoi viime perjantaina.

Azerbaidzhanin mukaan maahan paenneet yli 600 ihmistä ovat 17:n eri valtion kansalaisia. Ihmiset on lennätetty Azerbaidzhanin ja Iranin rajalta Azerbaidzhanin pääkaupunkiin Bakuun, josta he ovat jatkaneet kotimaihinsa. Ihmiset ovat käyttäneet Astaran rajanylityspaikkaa Kaspianmeren rannalla.

Azerbaidzhan sulki maarajansa vuonna 2020 koronapandemian vuoksi ja on pitänyt ne suljettuna siitä lähtien. Maan viranomaiset sanovat avanneensa maarajansa väliaikaisesti Iranista pakeneville.

Toinen Iranin rajanaapuri Turkmenistan sanoo myös sallineensa noin 120 ihmisen matkustaa Iranista alueensa läpi kolmanteen maahan. Turkmenistanin mukaan sen alueen kautta paenneet ovat olleet pääasiassa Keski-Aasian valtioiden kansalaisia. Turkmenistan on yksi maailman suljetuimmista valtioista.

AVAINSANAT

”Kiova on kohdannut yhden kauheimmista hyökkäyksistä” – Venäjä iski Ukrainaan sadoin lennokein ja kymmenin ohjuksin

Palomiehet sammuttivat palavia autoja Venäjän ohjusiskussa tuhoutuneen rakennuksen edustalla Kiovassa 17. kesäkuuta.

Venäjä iski Ukrainaan tiistain vastaisena yönä yli 440 lennokilla ja 32 ohjuksella, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoo Facebookissa. Iskut kohdistuivat muun muassa Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan.

-  Kiova on kohdannut yhden kauheimmista hyökkäyksistä, presidentti kirjoitti.

Kaupungin sotilashallinnon johtajan mukaan iskuissa Kiovaan on kuollut ainakin 14 ihmistä.

Kiovan pormestarin Vitali Klitshkon mukaan kuolonuhrien joukossa on yksi Yhdysvaltain kansalainen.

Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko kertoi viestipalvelu Telegramissa, että Kiovaan tehtiin iskuja 27:ään eri kohteeseen. Iskuissa vaurioitui niin asuinrakennuksia, oppilaitoksia kuin kriittisen infrastruktuurin laitoksia. Klymenkon mukaan iskuissa haavoittuneita on yli 40.

Zelenskyin mukaan asuinkerrostalo tuhoutui osin Kiovassa ja pelastajat etsivät raunioista mahdollisia eloonjääneitä. Presidentti vetosi, ettei kansainvälinen yhteisö ummistaisi silmiään tapahtuneelta.

Uutistoimisto AFP:n toimittajat kertovat nähneensä lennokkien lentäneen kaupungin yllä ja kuulleensa räjähdyksiä, kun Ukrainan ilmapuolustus torjui Venäjän iskuja.

AFP:n toimittajien mukaan kymmeniä Kiovan asukkaita hakeutui suojaan metroasemalle kaupungin keskustassa, nukkui patjoilla ja yritti rauhoitella lemmikkejään.

Venäjä tappaa siviilejä tavallisissa kodeissa, tarkoituksella.

SISÄMINISTERI Klymenko kertoi, että Venäjän iskuissa on haavoittunut ihmisiä myös Odessassa ja Tsernihivissä. Zelesnkyin mukaan yksi ihminen myös kuoli Odessassa.

Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Andri Jermak kirjoitti Telegramissa, että Venäjä on iskenyt asuintaloihin Kiovassa ja jatkaa sotaansa siviilejä vastaan.

Hän peräänkuulutti kansainväliseltä yhteisöltä riittävää reaktiota Venäjän tappavien iskujen jälkeen.

-  Näin Venäjä taistelee – se tappaa siviilejä tavallisissa kodeissa, tarkoituksella, Jermak kirjoitti.

-  Näin itsevaltiaat taistelevat (…) Ydinvalta voi yksinkertaisesti tappaa siviilejä kodeissaan, kieltäytyä aselevosta eikä se edes saa tarvittavaa reaktiota sivistyneeltä maailmalta. Miksi? Ja kuinka monen kansalaisemme ja lapsemme täytyy vielä kuolla?

VENÄJÄ on jatkanut hyökkäystään Yhdysvaltain rauhanponnisteluista huolimatta. Zelenskyi oli kertonut haluavansa keskustella Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Kanadassa käynnissä olevan G7-maiden huippukokouksen yhteydessä. Trump kuitenkin poistui kaksipäiväisestä kokouksesta jo ensimmäisen päivän iltana, ennen kuin Zelenskyin odotettiin saapuvan.

Ukraina ja Venäjä ovat hiljattain tavanneet kahdesti Turkissa. Osapuolet ovat tapaamisissa sopineet vain sotavankien ja taisteluissa kuolleiden sotilaiden ruumiiden vaihdosta. Viimeisin vaihto päättyi maanantaina.

AVAINSANAT