VALIKKO

”Matkailufirma” jäi kiinni mikrosirujen viennistä Venäjälle – epäillyillä sotilasyhteyksiä itään

Tulli kertoo epäilevänsä itäsuomalaista matkailu- ja opetusalan yritystä Venäjän-pakotteiden kiertämisestä: yhtiön uskotaan vieneen itään mikrosiruja ja prosessoreita yli 2,7 miljoonan euron arvosta.

Tulli kertoo tiedotteessaan, että yritys tilasi tietotekniikan komponentteja Kiinasta, Yhdysvalloista ja EU:sta ja toimitti ne Venäjälle. Osa kulki sinne suoraan, osa Suomen Vaalimaan kautta vuosina 2022-2023 kun raja oli vielä auki.

Tulli ei kerro tarkemmin, missä kunnassa yritys toimii, mutta toimialakseen yhtiö on ilmoittanut puuntyöstämisen, sen opettamisen sekä matkailun.

Rikosnimikkeenä ovat törkeä säännöstelyrikos sekä törkeä veropetos.

– Olemme tehneet yhteistyötä myös Verohallinnon kanssa yhtiön elinkeinotuloverotuksen osalta. Verohallinto teki meille tutkintapyynnön epäillystä törkeästä veropetoksesta yhtiön liiketoiminnassa ja yhtiön omaisuutta on määrätty turvaamistoimen alaiseksi kymmenien tuhansien eurojen arvosta, kertoo tutkinnanjohtaja Sanna Kuparinen Tullin tiedotteessa.

TEOISTA EPÄILLYISTÄ kahdesta ihmisestä toinen oleskelee tiettävästi Venäjällä, ja hänen uskotaan johtaneen sieltä suomalaisyrityksen toimintaa.

– Esitutkinnassa on tullut ilmi, että ohjeet tulivat epäillyn pojalta, joka on toiminut upseerina Venäjän armeijassa, Kuparinen kertoo tiedotteessa.

Poika oli aikoinaan suomalaista pankkitiliä avatessaan ilmoittanut osoitteekseen venäläisen sotilasoppilaitoksen.

Tullin mukaan toinen epäillyistä on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen, toinen Venäjän kansalainen.

Tapaus siirtyy nyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjäalueelle.

AVAINSANAT

Yllätys: alkoholikulutus laski, vaikka vahvempien juomien myynti vapautui

Mietoja viinejä saa nyt ruokakaupasta, mutta nekään eivät ole olleet pelätty ja toivottu asiakasmagneetti.
  • Kotimaa
  • 28.06.2025
  • 10:31
  • (Päivitetty: 28.06. 10:33)

Ennen alkoholilain viimevuotista uudistusta Suomessa pelättiin, että vahvempien juomien kauppamyynnin salliminen nostaisi alkoholin kulutusta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt – ja jopa Alkonkin myynti on vähentynyt.

Suomalaiset ovat saaneet ostaa kahdeksanprosenttisia käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia ruokakaupasta nyt vuoden ajan.

Ennen myynnin vapauttamista arveltiin, että alkoholin parantuva saatavuus nostaisi alkoholinkulutusta ja kansanterveydelliset vaikutukset olisivat negatiivisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisten alkoholinkulutus kuitenkin jatkoi viime vuonna miltei parikymmenvuotista laskuaan.

Uudistus ei ole vauhdittanut alkoholin myyntiä päivittäistavarakaupoissa. Samalla Alkon myynti on ollut koronavuosien jälkeen laskussa niin viinien kuin väkevienkin osalta.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos THL ei kannattanut viimevuotista uudistusta. Se oli huolissaan esimerkiksi myyntipaikkojen moninkertaistumisesta sekä siitä, että vaikutukset alkoholinkulutukseen olisivat kansanterveyden kannalta ”vääränsuuntaisia”.

Pelkän viimevuotisen uudistuksen vaikutusta kulutukseen on hankala vielä arvioida, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä STT:lle.

Tutkimustiedon pohjalta tiedetään, että alkoholin saatavuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmiset juovat. Kulutukseen vaikuttavat Mäkelän mukaan myös esimerkiksi alkoholin verotus, taloudellinen tilanne sekä erilaiset terveystrendit.

-  On aika mahdotonta erottaa, mikä on minkäkin tekijän vaikutusta.

Kulutuksen lasku on ollut keskimäärin noin kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuonna se laski noin neljä prosenttia.

Alle kahdeksanprosenttisia viinejä juodaan suhteessa enemmän, mutta montaa muuta juomaa vähemmän, Mäkelä sanoo.

Suomalaiset ovat saattaneet esimerkiksi vaihtaa Alkon viineistä helpommin saataviin ruokakauppaviineihin, mutta tutkimustietoa yksittäisten ihmisten siirtymisistä kaupasta toiseen ei ole.

Vakavien alkoholihaittojen, joista THL oli ennen muutosta huolissaan, mittarina voidaan pitää alkoholikuolleisuutta. Se on vähentynyt olennaisesti sitten vuoden 2008, josta alkoholinkulutuksen lasku alkoi, Mäkelä kertoo.

Vuonna 2018 ruokakaupoissa myytävien juomien prosenttirajaa nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Nyt alkoholikuolleisuus on Mäkelän mukaan hieman korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017.

Sitä, vauhdittiko juuri tuo uudistus kuolleisuutta, ei voida varmaksi sanoa.

-  Mutta tietenkin olisi aikamoinen sattuma, että ne osuisivat juuri samaan aikaan eikä niillä olisi mitään tekemistä toistensa kanssa.

Viimeisimmän uudistuksen vaikutusta kuolleisuuteen on niin ikään hankala tässä kohtaa arvioida. Mäkelä kertoo vuoden 2018 uudistuksen olleen kulutuksen kannalta merkittävämpi, koska se vapautti kauppoihin suositumpia juomaryhmiä, kuten lonkerot ja nelosoluet.

ALKOHOLILIIKE Alko arvioi ennen muutoksen astumista voimaan, että lain muutos vähentäisi Alkon litramyyntiä noin 6-11 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana.

Niin myös kävi, kertoo Alkon talousjohtaja Anton Westermarck STT:lle: myynti on hänen mukaansa laskenut kymmenisen prosenttia.

-  Myynnin lasku on ollut melko tasaista kaikissa juomaryhmissä.

Westermarckin mukaan myynnin heikkenemistä selittävät viimevuotinen alkoholilain uudistus, jo pidempään jatkunut alkoholinkulutuksen lasku sekä alkoholiveron korotukset.

Myös yli kahdeksanprosenttisten juomien, eli niiden, joita saa edelleen vain Alkosta, myynti on laskenut. Ainoastaan alkoholittomien juomien myynti on kasvanut Alkossa.

Niin ikään väkevien myynti laskee Alkossa, vaikka viinaa ei saa ruokakaupasta. Selitykseksi Westermarck arvioi kaupasta nyt saatavia vahvempia oluita tai erilaisten miedompien juomasekoitusten, kuten lonkeroiden ja seltzereiden, suosion kasvua.

Juomasekoitustenkin myynti on laskenut, mutta vähemmän kuin monen muun kategorian. Suomalaiset saattavat siis nykyään mieluummin ostaa valmiin juomasekoituksen kuin sekoitella itse omat drinkkinsä väkevistä.

Westermarckin mukaan juomatottumukset kehittyvät hitaasti, joten vielä ei voida sanoa, että viimevuotinen uudistus olisi muuttanut suomalaisten juomista radikaalisti suuntaan tai toiseen.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA ry puolestaan kannatti viime vuonna lakiuudistusta. Se perusteli linjaansa muun muassa sillä, ettei edes vuoden 2018 alkoholilain uudistus lisännyt alkoholinkulutusta.

Uusi muutos ei ole näkynyt ruokakaupoissa kasvaneena myyntinä, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen STT:lle. Päinvastoin: alkoholin myynti on jatkanut päivittäistavarakaupoissakin laskuaan.

Siksi alkoholinkulutuksen lasku tuskin johtuu yksin siitä, ettei Alkoon enää vaivauduta menemään.

-  Vaikka laajennettiin valikoimaa aika runsaasti, suomalaiset eivät ruvenneet juomaan yhtään sen enempää, Loikkanen sanoo.

Loikkasen mukaan alkoholin myynnin lasku johtuu eniten suomalaisten muuttuneista juomatavoista. Suomalaiset juovat vähemmän ja miedompia alkoholijuomia.

Trendin myötä ollaan Loikkasen mukaan esimerkiksi aiempaa valmiimpia siirtymään matala-alkoholisempaan viiniin: prosenttipitoisuus ei ole viinin valinnassa ratkaisevinta.

Myös ruokakaupoista ostetaan aiempaa enemmän alkoholittomia juomia. Isoin kasvava joukko on Loikkasen mukaan alkoholittomat oluet.

-  Juodaan ihan mielellään, mutta se ei välttämättä ole alkoholijuomaa, mitä juodaan.

Uusista päivittäistavarakauppojen tuotteista kuluttajia ovat kiinnostaneet eniten valko- ja kuohuviinit. Oluen ystävistä valtaosa on pysytellyt tutuissa juomissa, eikä laajaa siirtymää vahvempiin oluisiin ole nähty.

-  Kyllähän me ollaan tällainen keskiolutkansa kuitenkin, Loikkanen sanoo.

ALA HALUAA yhä vahvemmatkin viinit kauppoihin, kertoo Loikkanen. Vahvempien viinien kanssa valikoimasta saataisiin kattavampi, vaikka alkoholipitoisuudella ei olekaan enää niin paljon väliä. Moni suuntaa edelleen esimerkiksi punaviinin perässä Alkoon, koska se saa makunsa juuri alkoholista.

Loikkasen mukaan parempi viinivalikoima voisi edistää jo nähtävissä olevaa suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta humalahakuisuudesta maltillisempaan.

-  En edes sano, että ollaan muuttumassa eurooppalaisiksi, vaan muututaan ihan oikeasti suomalaiseen kulttuuriin, jossa alkoholi on enemmän seurustelujuoma, jota juodaan ruuan kanssa.

Alkon Westermarck sanoo, että kaikkien viinien vapauttamisen jälkeen olisi hyvin mahdollista, että väkevätkin päätyisivät ruokakauppaan ennemmin tai myöhemmin.

Pelkkien väkevien monopolin pyörittäminen olisi hankalaa. Se olisi todennäköisesti taloudellisesti kannattamatonta sekä EU-oikeudellisesti ongelmallista.

Westermarck kertoo, että Alkon myynnistä alle 30 prosenttia tulee väkevien myynnistä, ja siitäkin valtaosa on veroja. Muutos johtaisi Alkon tuloksen todennäköisesti tappiolle.

-  Se, mitä jää jäljelle, on kovin pieni osuus, jolla ei pyöritetä kovinkaan isoa palveluverkostoa, Westermarck sanoo.

EU-oikeus puolestaan määrittelee, että kaupan rajoittaminen, kuten alkoholin monopoli, on pystyttävä perustelemaan yleisellä edulla, esimerkiksi kansanterveydellä. Käytännössä olisi siis hankala löytää sellaisia kansanterveydellisiä syitä, joiden perusteella viinit voidaan vapauttaa, mutta väkeviä ei.

Jo viinien vapauttaminen nimittäin laajentaisi alkoholin saatavuutta huomattavasti, ja kavennetun monopolin jättäminen pystyyn voisi asettaa eri juomien valmistajat epätasa-arvoiseen asemaan markkinoilla.

THL ARVIOI, että vain 21 prosenttia suomalaisista kannattaisi kaikkien viinien vapauttamista, jos se tarkoittaisi myös väkevien siirtymistä ruokakauppoihin.

Anton Westermarck korostaa, että alkoholikeskustelussa tulisi ottaa huomioon suurempi kokonaiskuva yksittäisten pienten muutosten sijasta.

-  Alko pitää tosi hyvänä, että käytäisiin laaja pohdinta tämän ympärillä.

THL ei kannata vahvempien viinien vapauttamista. THL:n Mäkelä kertoo, että viinin suurempi saatavuus todennäköisesti lisäisi viinin kulutusta.

-  Se ei ole mitenkään toivottavaa, koska ei viini ole mikään terveysjuoma.

Myöskään väkevien vapautuminen ei olisi hyväksi kansanterveydelle, Mäkelä sanoo.

Teksti: STT / Eevi Grönlund

AVAINSANAT

Kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa on solmittu, Kiina vahvistaa

Kiinan presidentti Xi Jinping ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Kiina on vahvistanut, että se on tehnyt kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.

Kiinan mukaan se ottaa tarkasteluun ja hyväksyy vientirajoitusten piirissä olevien tuotteiden hakemukset, jos ne täyttävät lain vaatimukset, ja vastaavasti Yhdysvallat peruuttaa Kiinaan kohdistuvia rajoitteita.

Yhdysvallat ilmoitti torstaina, että Kiina ja Yhdysvallat ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen esimerkiksi harvinaisten maametallien kuljettamisesta Yhdysvaltoihin. Harvinaisia maametalleja tarvitaan esimerkiksi sähköautoihin, kovalevyihin ja puolustustarvikkeisiin. Niiden saannin turvaaminen on ollut Yhdysvalloille neuvotteluissa ensisijaista.

Maiden valtuuskunnat neuvottelivat tässä kuussa Lontoossa.

Genevessä toukokuussa käytyjen neuvottelujen jälkeen Yhdysvallat ja Kiina sopivat alentavansa väliaikaisesti korkeita tuontitulleja. Kiina sitoutui myös lieventämään muita vastatoimia, mutta Yhdysvallat on sittemmin syyttänyt Kiinaa sopimuksen rikkomisesta ja harvinaisten maametallien vientilupien hyväksymisen jarruttamisesta.

AVAINSANAT

”Naapurilla menee varmasti huonosti” – moni ei harkitse nyt auton tai asunnon ostoa

Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien luottamus talouteen pysyi kesäkuussa heikolla tasolla.

Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta kuitenkin parani hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Auton tai asunnon ostoa vuoden sisällä harkitsi tavanomaista selvästi harvempi kuluttaja.

– Luottamusmittarin alta paljastuu keskeinen railo: kuluttajien luottamus erkaantuu, kun oman talouden osalta odotukset ovat jo kohtuulliset, mutta Suomen talousnäkymä taas näyttää nihkeältä. Kuluttajat siis ajattelevat, että oma taloustilanne on varsin vahva, mutta naapurilla menee varmasti huonosti ja siksi on parempi itsekin varautua heikompiin aikoihin, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi järjestön tiedotteessa.

Myös kuluttajien näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna.

YRITYSTEN talousluottamus puolestaan kasvoi kesäkuussa hieman teollisuudessa ja palveluissa, mutta laski rakentamisessa ja vähittäiskaupassa. Asiasta kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n luottamusindikaattori.

– Kokonaisuutena yritysten luottamus kertoo talouden heiveröisestä kehityksestä, eikä kesälle ole odotettavissa isoa kasvusysäystä tuoreiden tietojen perusteella, Brotherus sanoo.

Yhteensä yrityssektorin talousluottamus kohentui kesäkuussa hivenen. Vähittäiskauppaa lukuun ottamatta luottamus on pitkän aikavälin keskiarvoja matalammalla tasolla.

AVAINSANAT

OP-kysely: Tämä talousuhka huolettaa naisia enemmän kuin miehiä

Suomalaisille suurin yhteinen huolenaihe on maailmanpolitiikan vaikutus talouteen, kertoo OP-ryhmän teettämä kysely. Muissa uhkakuvissa miesten ja naisten pelot jakautuvat huomattavasti.

Kyselyn mukaan liki 80 prosenttia kaikista vastaajista sanoo olevansa vähintään melko huolissaan epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen vaikutuksista Suomenkin näkymiin.

Suomen talouden kehitys ja Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen aiheuttama muutos maan talouspolitiikassa ovat myös korkealla huolilistauksessa.

– Vähiten suomalaisia huolettaa taloudellisesta näkökulmasta annetuista vaihtoehdoista tekoäly, henkilökohtainen talous ja työvoimapula, sanoo osuuspankkiryhmän vähittäispankin johtaja Harri Nummela tiedotteessa.

KYSELYTULOKSISSA yllättävät naisten ja miesten huolestuneisuuden erot. 67 prosenttia vastanneista naisista on huolissaan ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista, kun miehistä tämän aiheen tuskaa potee vain 44 prosenttia.

Työvoimapulan uhkia ymmärtää 44 prosenttia naisista, mutta miehistä asia huolettaa vain joka neljättä.

Kyselyn teettäjät arvelevat, että sukupuolten välinen huolestuneisuuden kuilu onkin kasvamassa.

AVAINSANAT

Asuntojen hinnat yli 10 prosenttia alempana kuin alkuvuonna 2022

Asuntojen hinnat jatkoivat laskuaan toukokuussa. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 1,3 prosenttia verrattuna viime vuoden toukokuuhun.

Edelliseen kuukauteen verrattuna hinnat laskivat 0,4 prosenttia.

Laskua oli etenkin suurissa kaupungeissa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat 2,3 prosenttia viime vuodesta. Suurinta lasku oli Vantaalla (5,2 prosenttia) ja Espoossa (4,9 prosenttia). Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat nousivat 0,2 prosenttia.

Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,7 prosenttia, kun rivitaloasunnoissa laskua oli vain 0,6 prosenttia.

Kauppamäärät kasvoivat toukokuussa edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin seitsemän prosenttia enemmän kauppoja kuin toukokuussa 2024. Kauppamäärä kuitenkin laski huhtikuusta.

ASUNTOJEN hinnat lähtivät laskuun kesällä 2022, kun Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan nopeasti vastatakseen kiihtyneeseen inflaatioon. Lasku taittui noin puolitoista vuotta sitten, mutta uutta nousua ei ole tapahtunut. Hinnat ovat koko maan tasolla nyt yli kymmenen prosenttia alempana kuin alkuvuonna 2022.

Suomen Yrittäjät arvioi analyysissään, että heikko talouskehitys ja kotitalouksien luottamuspula jarruttavat kysyntää.

-  Pahin jäätyminen on takana ja kauppa on kasvanut viimeisen vuoden aikana kohtuullisesti, mutta kauppamäärät ovat yhä selvästi alle koronaa edeltäneen tason, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom tiedotteessa.

Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa arvioi, että kauppamäärät ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla selvästi vaisumpia kuin normaaliaikoina.

-  Vaimea asuntokauppa selittää sitä, miksi hinnat eivät lähde nousuun, Holappa sanoo tiedotteessa.

Vaisut kauppalukemat pitävät hinnat alamaissa siitäkin huolimatta, että erittäin vähäinen uudistuotanto rajoittaa asuntojen tarjontaa.

ILMASSA on Ohlsbomin mukaan kuitenkin myös positiivisia merkkejä, kun Suomen talouden näkymät alkavat kirkastua ja kuluttajien ostovoima kohenee. Asunnonomistajat alkavat hänen mukaansa olla varovaisen toiveikkaita siitä, että laajempi hintojen lasku olisi jo takana päin.

Asuntojen kauppamäärät ovat palautuneet hyvällä tahdilla vuoden 2023 pohjalukemista, mutta viime kuukausina ne kääntyivät jälleen laskuun.

-  Kauppoja jarruttaa ostajien syvän varovaisuuden lisäksi myyjien luja luotto pyyntihinnan oikeutukseen. Heikossa markkinassa on vaikeampi löytää yhteisymmärrystä asuntojen hinnoista, ja kauppamäärät toipuvat hitaasti, kun ostajat ja myyjät pitävät tiukasti kiinni omista näkemyksistään, Ohlsbom sanoo.

Anssi Rulamo/STT

AVAINSANAT