VALIKKO

Martti Koskenniemi ei säästele sanojaan käännytyslaista: ”Tekstissä on ihan hirveästi retoriikkaa, juristi tulee hulluksi sitä lukiessa”

Hallituksen esitys käännytyslaiksi kutsutusta poikkeuslaista ei ole olennaisesti muuttunut lausunnoissa kriittistä palautetta saaneesta luonnoksesta.

Tätä mieltä on akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Hänen mielestään lakia ei pitäisi tällaisenaan edistää.

-  Tämä on edelleen ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Tässä avataan ovi palautuskiellon rikkomiselle. Kansainvälisestä oikeudellisesta näkökulmasta lain säätäminen ei vielä riko oikeutta, vaan vasta sen soveltaminen, Koskenniemi sanoo STT:lle.

Palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Koskenniemen mukaan esitys näyttää yhä olevan myös Suomen perustuslain kanssa ristiriidassa, sillä kansainväliset sopimukset on integroitu Suomen perustuslakiin. Ehdotettu poikkeuslaki ei ole sillä tavalla rajattu kuin perustuslaki edellyttää.

Lakiesityksessä rikotaan myös muun muassa oikeudenmukaisen hallinnon takeita, joiden mukaan henkilöllä on oikeus saada viranomaiselta päätös hakemukseensa ja valittaa päätöksestä. Kumpaakaan oikeutta ei ole hallituksen esityksessä.

-  Tekstissä on ihan hirveästi retoriikkaa, juristi tulee hulluksi sitä lukiessa. Esityksessä käytetään ilmaisuja ”on ongelmallinen perustuslain suhteen”, ”on jännitteinen ihmisoikeuksien kanssa”, mutta eihän tämä ole mitään juridista arviointia. Ei voi sanoa, että jos joku lyö toista naamaan tuolla kadulla, että tämä teko oli jännitteinen Suomen lainsäädännön kanssa, Koskenniemi sanoo.

Koskenniemi katsoo, ettei eduskunnan perustuslakivaliokunta voi hyväksyä esitystä, jos se tekee arvionsa puhtaasti oikeudellisesta näkökulmasta.

KAIKKEIN yllättävintä Koskenniemen mielestä on se, että rajavartijoiden asemaan ei näytä tulleen viilatussakaan versiossa parannuksia.

-  Se on vastoin rajan omaa voimakasta kantaa, jonka se otti lausuntovaiheessa. Raja totesi, ettei rajavartiomiehille voi asettaa tällaisia velvoitteita.

Hallituksen esityksen pääsääntö on mahdollistaa rajatun ajan, että itärajalla ei oteta turvapaikkahakemuksia vastaan. Pääsääntöön tehdään poikkeus kahdessa tapauksessa, jotka perustuvat yksittäisen rajavartijan arvioon.

Hakemus voidaan ottaa vastaan, jos se olisi rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä lapsen, vammaisen henkilön tai muun erityisen haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi.

Hakemus otettaisiin vastaan myös silloin, jos rajavartijan arvion mukaan on ilmeistä, että henkilö on todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi ensisijaisesti valtiossa, josta hän on saapunut Suomeen.

Rajavartijan on siis nopeasti tehtävä tulkinta ihmisen todellisesta tilanteesta, joka ei normaalissakaan turvapaikkamenettelyssä ole helppoa ja jonka tekeminen vie kuukausia.

-  Jos minä olisin rajavartija, en suostuisi siihen, että minun tehtäväni olisi ottaa kaikki se kannettavakseni, mitä sisäministeriön ulkomaalaisviranomaiset haastatteluin, tulkin välityksellä ja kirjallisessa menettelyssä kuukausien aikana ratkaisevat.

Oikeudellisesta näkökulmasta ongelma on Koskenniemen mukaan, että rajavartija ei tee mitään päätöstä, jota voisi oikeudellisesti arvioida.

-  Rajavartija siinä tuulessa ja tuiverruksessa ottaa käsiinsä paperin arabiankielistä tekstiä ja tämän pohjalta hän tekee tai ei tee ”push backia”. Jos tämä ei ole oikeusvaltioperiaatteen vastaista, niin mikä on.

Koskenniemi sanoo käyttävänsä laista nimitystä push back, koska kysymyksessä ei ole päätös, vaan henkilön push back eli takaisin työntäminen.

-  Tässä nimenomaan ei tehdä päätöstä, josta voisi valittaa. Asia jätetään täysin yksittäisen rajavirkailijan harkintaan. Yksi päästää, toinen estää. Tämä on sattumanvaraista tavalla, joka ei missään tapauksessa ole perustuslain mukaista.

Sanna Nikula/STT

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjälain käsittely jatkuu huomenna – hallituksen rivit rakoilemassa

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Eduskunta kävi tiistai-iltana viimeisen keskustelun saamelaiskäräjälain muuttamisesta ennen tulevaa äänestystä. Keskustelussa esitettiin ja kannatettiin lakiesityksen hylkäämistä. Asiasta oli tarkoitus äänestää keskiviikkona. Lain käsittely jatkuu eduskunnassa torstaina.

Hylkäämistä esitti keskustan Hannu Hoskonen.

-  Keskusta pitää epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana sitä, että esitettyjen lainmuutosten seurauksena menneinä vuosikymmeninä kovimpien suomalaistamistoimenpiteiden kohteena olleet saamelaisryhmät ja heidän sukunsa joutuisivat edelleen syrjityiksi, hän sanoi.

Esitystä kannattavissa puheenvuoroissa korostettiin erityisesti saamelaisten itsehallinnon vahvistamista.

-  Se korjaa Suomen ihmisoikeusrikkomukset. Ja pidän tärkeänä, että me hyväksymme tämän lain, jota olemme täällä eduskunnassa yrittäneet neljä vaalikautta hyväksyä, jotta pääsemme myös tästä tilanteesta eteenpäin. Mutta erityisesti, jotta saamelaiset voivat jatkaa työtään oman kulttuurinsa ja kielensä kehittämiseksi ja elämän eteenpäin jatkamiseksi, sanoi vihreiden Jenni Pitko.

HALLITUKSEN rivit olivat rakoilemassa ennen äänestystä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Juha Mäenpää äänestivät viime viikolla esitystä vastaan lain sisältöä koskeneissa äänestyksissä. Odotettavissa oli, että he äänestävät myös esityksen hyväksymistä vastaan.

Seppänen piti myös tiistain istunnossa useita kriittisiä puheenvuoroja.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei viime viikolla ottanut kantaa siihen, tuleeko esitystä vastaan äänestäneille kansanedustajille seuraamuksia. Ryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi, että asian käsittely saattaa siirtyä jopa syyskaudelle.

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto kertoi tiistaina STT:lle, että aikoi äänestää esitystä vastaan. Hän oli pyytänyt tähän lupaa kokoomuksen eduskuntaryhmältä. Ryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoi alkuillasta, ettei lupa-asiaa ollut ainakaan vielä käsitelty. Hän totesi, että lähtökohtaisesti hallituspuolueiden edustajat äänestävät hallituksen esitysten puolesta.

AVAINSANAT

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Vilhelm Junnila

Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 18. maaliskuuta.

Eduskunnan talousvaliokunta valitsi tiistaina puheenjohtajakseen kansanedustaja Vilhelm Junnilan (ps.).

Puheenjohtajan paikka vapautui edellisen puheenjohtajan Sakari Puiston (ps.) siirryttyä elinkeinoministeriksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti Junnilaa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi ryhmäkokouksessaan viime viikolla.

Junnila on toisen kauden kansanedustaja, joka toimi hallituskauden alussa lyhyen aikaa elinkeinoministerinä. Junnila ilmoitti eroavansa tehtävästään oltuaan ministerinä 11 päivää.

Junnilan eron taustalla vuonna 2023 olivat muun muassa hänen mediassa esille nousseet äärioikeistokytköksensä.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjälain uudistuksesta äänestetään huomenna – ”Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa”

Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ottaa yhteiskuvaa puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven (eturivi 2. vas.) ja varapuheenjohtaja Leo Aikion (eturivi 2. oik.) sekä muiden eduskunnan täysistuntoa lehteriltä seuraavien kanssa Helsingissä 17. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto oli tullut tiistaina seuraamaan eduskunnan viimeistä saamelaiskäräjälain muutosta koskevaa keskustelua. Lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä on määrä äänestää keskiviikkona.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi kuvaili tunnelmia jännittäviksi ja odottaviksi.

-  Tiedetään, että tässä voi kaikenlaista tapahtua vielä loppusuoralla, mutta kyllä nyt ollaan jo tosi lähellä. Lähempänä kuin koskaan ikinä tämän viimeisen 30 vuoden aikana, hän sanoi STT:lle.

Saamelaiskäräjälain muutosta on yritetty saada aikaan yhteensä neljällä vaalikaudella. Näkkäläjärvi huomauttaa, että nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu näille aiemmille yrityksille.

-  Nyt ollaan oltu ehkä varmimmalla pohjalla. Tämä on ollut hallitusohjelmassa hyvin spesifisti ja tuotu eduskuntaan yksimielisenä. Siinä on hyvä pohja, Näkkäläjärvi sanoi.

-  Täytyy kyllä antaa kiitos Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, että he ovat saaneet tähän pisteeseen tämän. Ja myös pitäneet kiinni siitä sellaisesta ihmisoikeusmyönteisestä linjasta ja pohjasta, jolla tätä on lähdetty tekemään.

SAAMELAISKÄRÄJÄT on käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen kokonaisuudessaan tyytyväinen. Eduskuntakäsittelyn aikana siihen on esitetty muutoksia, jotka nekin saamelaiskäräjät voi hyväksyä.

Heidän päätavoitteensa on ollut äänioikeuspykälän muuttaminen niin, että se kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen lähemmäs Suomen kansainvälisiä velvoitteita.

-  Ne yhdessä korjaavat tämän ihmisoikeusloukkauksen, jonka YK on todennut parikin kertaa, 2019 ja 2022. Ja sen takia me olemme tähän tyytyväisiä, Näkkäläjärvi sanoi.

Hän huomautti, että saamelaiskäräjät on vaatinut niin sanotun lappalaispykälän poistamista 30 vuotta. Pykälän myötä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli äänestäjäksi tai edustajaksi on voinut päästä ihmisiä, joita saamelaisyhteisö ei tunnista jäsenikseen.

-  Jos tämä nyt ratkeaa vihdoinkin, niin pitkä piina on ohi. Ja saamelaisten valtava yhteinen ponnistus ja 30 vuoden työ palkitaan. Mutta ei ihan vielä olla siellä, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, sanoi Näkkäläjärvi.

-  Olisi ihanaa päästä eteenpäin.

Terhi Riolo Uusivaara / STT

AVAINSANAT

VM: Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet joutuvat arviointimenettelyyn

Valtiovarainministeriö (VM) on päättänyt käynnistää hyvinvointialueiden arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla.

-  Hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisen tarkoituksena on turvata alueen edellytykset järjestää asukkaidensa tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, kommentoi tiedotteessa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Arviointimenettelyä varten ministeriö asettaa arviointiryhmän. Tavoitteena on, että arviointiryhmien työ saadaan päätökseen ensi kesän alussa.

-  Menettelyssä arviointiryhmä käy läpi, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi, Ikonen sanoo.

Arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ kertoi tiedotteessaan aiemmin tänään, että se valmistelee lisäksi harkinnanvaraista lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Tämä ei koske arviointimenettelyyn joutuvia alueita vaan lisäaikaa voisivat hyödyntää sellaiset hyvinvointialueet, jotka tasapainottavat talouttaan täysimääräisesti ja joille ei kerry uutta alijäämää tältä vuodelta.

Ministeriön mukaan alueiden tilanteet ovat eriytyneet – osa saavuttaa tavoitteet, osa taas tarvitsee vahvempia ohjauksen menettelyjä saavuttaakseen tavoitteensa.

-  Tällä välineellä haluamme varmistaa rohkeasti toimintaansa uudistamaan ryhtyneiden hyvinvointialueiden tavoitteeseen pääsyn aikataulun harkinnanvaraisella joustamisella, Ikonen sanoi.

Ministeriön mukaan pääsääntö on yhä se, että alijäämät pitää kattaa lainmukaisessa aikataulussa eli ensi vuoden loppuun mennessä. Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen perustelee STT:lle lisäajan tarvetta sillä, että aika monella hyvinvointialueella tavoite jää hyvin pienestä kiinni. Ahonen ei mainitse nimeltä alueita, jotka lisäaikaa voisivat saada.

Enintään lisäaika olisi kaksi vuotta.

VM:N mukaan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli eilen hyvinvointialueiden talouden tilannekuvasta ja alueiden ohjaukseen liittyvistä toimenpiteistä. Käsittelyn taustalla oli oikeuskanslerin ratkaisu huhtikuussa. Ratkaisu koski alueiden talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön välistä ristiriitaa.

Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueet eivät voi rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Ensisijainen keino on oikeuskanslerin mukaan hakea lisärahoitusta, jos rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan noin puolet hyvinvointialueista ei suunnittele kattavansa alijäämiä lain edellyttämällä tavalla, mikä on oikeuskanslerin mielestä huolestuttavaa. Oikeuskansleri katsoi, että voitaisiin harkita hyvinvointialueen alijäämän kattamista koskevan lain sisältöä ja määräaikoja.

AVAINSANAT

Superin Inberg: Kotihoidon palveluja pitää kehittää ja resursseja lisätä

Hoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää välttämättömänä, että kotihoidon palveluita kehitetään ja resursseja lisätään. Inbergin mukaan kotihoidon kiireet aiheuttavat hoitojonoja toisaalla.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Päivi Inberg kommentoi Ylen kyselyä, jonka mukaan kotihoidon käynnit eivät ole turhia, vaan ne ovat korvaamaton apu monelle kotona asuvalle ikääntyneelle.

Yle kertoo jutussa, että kotihoidon työntekijöillä voi olla jopa 20 asiakaskäyntiä päivässä. Aikataulu on tiukka ja hoitajat arvostelevat muun muassa sitä, ettei siirtymäaikoja asiakkaalta toiselle ole suunniteltu todellisen matka-ajan mukaan.

Inberg pitää tärkeänä, että kotihoidon työntekijöille annetaan riittävä työrauha ja aikaa myös siirtymisiin sekä välttämättömiin taukoihin. Tämä ei Inbergin mukaan ainoastaan paranna työntekijöiden hyvinvointia, vaan tuo myös säästöjä yhteiskunnalle.

– Kun työntekijät voivat tehdä työnsä rauhassa ja huolellisesti, vähenee kiireestä johtuva virheiden määrä. Myös asiakastyytyväisyys paranee, Inberg sanoo tiedotteessa.

– Jos kotihoidossa hoitajien työolosuhteet ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa, niin vanhukset tulevat entistä useammin kuormittamaan terveysasemien ja sairaaloiden päivystyspoliklinikoita ja turvautuvat yhä useammin jopa erikoissairaanhoidon palveluihin. Tämä tulee hyvinvointialueille entistä kalliimmaksi ja häiritsee vakavasti myös sairaaloiden normaalia toimintaa.

Tilanne on Inbergin mukaan kotihoidon jatkuvuuden näkökulmasta vakava, koska alalta hakeudutaan pois, jos työtä ei voida enää tehdä itselle hyväksyttävällä tavalla.

– On välttämätöntä, että kotihoidon palveluja kehitetään ja resursseja lisätään, jotta kotona asuvat saavat tarvitsemansa hoidon ja hoitajat voivat tehdä työnsä eettisesti ja kestävästi, hän sanoo.

AVAINSANAT