VALIKKO

Marokossa tuhoisa maanjäristys – suomalaismatkailijoista valtaosa turvassa

Monet Marrakeshin asukkaista hakeutuivat maanjäristyksen jäljiltä yöpymään kaduilla pois rakennuksista.
  • Ulkomaat
  • 09.09.2023
  • 10:17
  • (Päivitetty: 09.09. 16:38)

Marokossa yli tuhat ihmistä on kuollut myöhään eilen sattuneessa maanjäristyksessä, kertoo Marokon sisäministeriö.

Lisäksi satoja ihmisiä on loukkaantunut. Monet loukkaantuneista ovat kriittisessä tilassa, kertoo sisäministeriö.

Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen (USGS) mukaan järistys oli voimakkuudeltaan 6,8. Sen keskus sijaitsi runsaat 70 kilometriä lounaaseen turistien suosimasta Marrakeshin kaupungista.

KAIKKI ulkoministeriön Marokosta tavoittamat suomalaiset ovat olleet kunnossa, kertoo ministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner viestipalvelu X:ssä.

Tannerin mukaan yli 50 suomalaista on lauantaina puoli kymmeneen mennessä tehnyt matkustusilmoituksen maahan, ja Suomen Marokon-suurlähetystön mukaan maassa on noin 200 suomalaista. Kaikkien kohtalosta ei ole tietoa.

Ministeriössä suositellaan, että maanjäristysalueella olevat suomalaiset tekevät matkustusilmoituksen, jotta heihin voi tarvittaessa olla yhteydessä.

Ulkoministeriö neuvoo Marokossa olevia suomalaisia seuraamaan paikallisviranomaisten ohjeita.

PRESIDENTTI Sauli Niinistö on esittänyt suruvalittelunsa Marokon kuningas Mohammed VI:lle maan kokeman maanjäristyksen vuoksi. Asiasta kertoo tasavallan presidentin kanslia viestipalvelu X:ssä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi voi tarvittaessa lähettää apua maanjäristysalueelle.

Orpo sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina, että jos Marokolta tulee EU-järjestelmän kautta avunpyyntö, Suomi on valmis auttamaan.

Juttua muokattu 9.9. klo 16:35. Päivitetty arvio uhriluvusta.

AVAINSANAT

KHO linjasi: ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä

  • Kotimaa
  • 22.05.2025
  • 10:25
  • (Päivitetty: 22.05. 11:32)

Korkein hallinto-oikeus (KHO) pitää ruokalähettejä palveluyhtiöiden työntekijöinä – uuden linjauksen mukaan he eivät ole itsenäisiä yrittäjiä kuten yhtiöt ovat tulkinneet.

KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse ruokalähettiyhtiö Woltin alustalla toimivista läheteistä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit olivat alisteisessa asemassa yhtiöön, mistä seurasi, että lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä ja peitti todellisen työsuhteen.

Samalla KHO kuitenkin myös katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia.

TÄMÄ TULKINTA lohduttaa lähettiyhtiöitä, jotka ovat halunneet että läheteille maksetaan palkkioita toteutuneiden keikkojen eikä kaavamaisten työaikojen mukaisesti.

– Läheteille tärkein asia on saada tehdä työtään joustavasti, oman aikataulun mukaan silloin kun itselle sopii, Wolt-yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Wolt sanoo perehtyvänsä nyt saatuun ratkaisuun. Mahdolliset muutokset toimintatapoihin tehdään vasta sen jälkeen. Yhtiö pitää osavoittona myös sitä, että aluehallintovirasto joutuu maksamaan oikeudenkäynnin kuluja.

ALUEHALLINTOVIRASTO sanoo olevansa tyytyväinen hakemaansa ennakkopäätökseen.

– Työsuojelutarkastajat törmäävät valvonnassa yhä useammin tapauksiin, joissa he joutuvat arvioimaan, onko kyse työsuhteesta vai yrittäjyydestä. Tämän arvioinnin tueksi oli tärkeää saada ennakkoratkaisu ja oikeusohjeita myös muiden vastaavien tapausten ratkaisuun, kertoo johtaja Eerik Tarnaala Etelä-Suomen Avin työsuojelun vastuualueelta viraston tiedotteessa.

KHO äänesti ratkaisusta äänin 4-1.

AVAINSANAT

Kanada pettyi ostamiinsa suomalaiskivääreihin: eivät kestäkään arktisia oloja

Kanadan arktiset rajavalvontajoukot saivat ensimmäiset Tikka-kiväärinsä vuosina 2018-2019.
  • Talous
  • 22.05.2025
  • 9:57
  • (Päivitetty: 22.05. 10:05)

Kanada joutuu uusimaan rajavartijajoukoilleen hankkimansa runsaat 6800 uutta Tikka-kivääriä: aseiden laminaattipuuosat eivät kestä arktisia oloja.

Osa aseista on ollut käytössä alle viisi vuotta, mutta niiden laminaattitukki on alkanut murentua Kanadan pohjoisten alueiden rajujen lämpötilavaihteluiden ja kosteuden takia.

Materiaaleista ja laminaattiliimoista on myös löydetty pahoja valmistusvikoja, Ottawa Citizen -lehti kertoo.

LEHDEN haastattelemien asevoimien edustajien mukaan ensimmäisissä aseissa huomattiin laminaattivaurioita jo vuosikymmenen vaihteessa, mutta ongelmat ovat pahentuneet nyt käytön mukana.

Suomessa Riihimäellä suunniteltuja aseita alettiin jakaa rajajoukoille vasta vuodesta 2018 alkaen.

Kokonaan poistoon on jouduttu panemaan vasta toistasataa asetta, mutta koko arsenaali uusitaan nyt liki seitsemän miljoonaa euroa maksavalla tukkiremontilla.

Uusiin Tikka-kivääreihinsä Kanadan valtio tilaa nyt synteettisiä tukkeja, jotka kestävät pakkasta paremmin.

Asevoimat myöntää, että ongelmasta ei raportoitu valmistajalle ajoissa aseen kehitysvaiheen aikana, joten valtio joutuu maksamaan korjaukset itse.

SUOMALAISEN Sako-yhtiön kehittämä, paikallisiin arktisiin oloihin erikseen räätälöity Tikka T3 -versio valittiin Kanadan rajajoukkojen aseeksi vuonna 2015.

Aseen lisenssivalmistus alkoi Kanadan Colt-tehtailla vuosikymmenen lopulla.

Kaupan arvo oli runsaat 20 miljoonaa euroa, mitä pidettiin tuolloin korkeana hintana 6820:sta kivääristä lisävarusteineen.

Asetta käyttävät enimmäkseen alkuperäiskansojen edustajista koostuvat, runsaan 5000 sotilaan Canadian Rangers -rajavalvontajoukot, jotka partioivat Kanadan pohjoisimmilla erämaa-alueilla. Ase on tarkoitettu lähinnä itsepuolustukseen petoeläimiä vastaan.

Tikka-kivääreillä korvattiin yli 80 vuotta Rangersien käytössä olleet brittiläiset Lee-Enfield -kiväärit, jotka olivat alkaneet kulua loppuun. Niiden pähkinäpuutukeissa ei vastaavia säänsieto-ongelmia ollut.

Kanadan asevoimien mukaan rajajoukot ovat muuten olleet tyytyväisiä Tikka-kiväärien tarkkuuteen ja toimintavarmuuteen.

 

AVAINSANAT

USU: 16 000 suomalaista ilmoitti verottajalle käyneensä kauppaa kryptovaluutoilla

Kryptovaluuttakaupoista verotuksessaan ilmoittaneiden suomalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut, kertoo Uutissuomalainen.

Viime vuoden verotuksessa noin 16 000 suomalaista ilmoitti käyneensä kauppaa kryptovaluutoilla. Toissa vuoden verotuksessa kryptovaluuttakaupoistaan ilmoitti verottajalle 8 200 suomalaista.

Virtuaalivaluuttakaupoista ilmoittaneiden määrä on verrattain pieni, sillä krypto-omistuksia on arviolta 300 000 suomalaisella.

Uutissuomalaisen mukaan viime vuonna kryptovaluutoista kertyi tuloja noin 200 miljoonan euron edestä. Verottajalle ilmoitettiin voittoja noin 230 miljoonaa euroa ja tappioita noin 30 miljoonaa euroa.

Toissa vuonna tulojen kokonaismäärä oli Uutissuomalaisen mukaan alle 50 miljoonaa euroa.

Uutissuomalainen kertoo, että ennätysvuonna 2021 kryptovaluutoista kertyi noin 500 miljoonan euron tulot. Vuodelta 2021 kryptotuloja tai -tappioita ilmoitti verottajalle 17  000 suomalaista.

AVAINSANAT

Nordea: Suomen talous kasvaa prosentin, ensi vuonna kaksi – ennusteen taustalla odotus kauppasovusta

Pankkikonserni Nordea pitää tämän vuoden kasvuennusteensa ennallaan yhdessä prosentissa. Ensi vuonna Suomen talouden odotetaan kasvavan kaksi prosenttia.

Ennuste perustuu odotukselle, että Yhdysvaltojen kanssa päästään kauppasopuun noin 10 prosentin tullitasolla ja samalla epävarmuus kauppapolitiikassa vähenee merkittävästi.

Ekonomisti Juho Kostiainen sanoo tiedotteessa, että alkuvuoden talouskehitys on yllättänyt positiivisesti.

-  Talouskasvun perusteet ovat kohdallaan, kun inflaation hidastuminen puoleen prosenttiin ja korkojen puolittuminen neljästä kahteen prosenttiin parantavat kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointimahdollisuuksia. Samaan aikaan palkat nousevat kolmen prosentin vauhtia, ja yksityisen sektorin työllisyydessäkin nähdään jo varovaisen positiivista kehitystä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisen kauden kauppapolitiikan vaikutuksia on sen sijaan vaikea ennakoida.

-  Toisin kuin vielä talvella arvelimme, talousnäkymien heikentyminen on ollut jyrkintä Yhdysvalloissa, johon Trumpin hallinnon toimet ovat osuneet laajalla rintamalla. Sen sijaan euroalueen kasvunäkymää on tasoittanut Saksan finanssipoliittinen täyskäännös aiemmin talvella ja toisaalta toiveet sovun löytymisestä kauppasodassa, toteaa pääekonomisti Tuuli Koivu.

AVAINSANAT

Kela maksoi etuuksia yli 17 miljardia euroa vuonna 2024

Kela maksoi viime vuonna etuuksia yli 17 miljardia euroa, selviää Kelan vuoden 2024 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Kelan etuusmenot kasvoivat edellisvuodesta 4,3 prosenttia.

Suurimmat menoerät viime vuonna olivat sairaus- ja eläkevakuutukset. Sairausvakuutuksia maksettiin 5,2 miljardia ja eläkevakuutuksia noin 4 miljardia euroa. Työttömyysturvaa Kela maksoi viime vuonna 1,9 miljardia euroa.

Hallitus teki viime vuonna useita muutoksia sosiaaliturvaan leikkaamalla muun muassa asumistuesta ja työttömyystuista. Kelan on myös tarkoitus säästää toimintakuluistaan 45 miljoonaa vuosina 2025-2027.

AVAINSANAT