• Kotimaa
• 21.05.2025
• 7:11
• (Päivitetty: 20.05. 18:09)

Maahanmuutto lykkää Suomen taloudellisia ja huoltosuhteen ongelmia, mutta ei yksin poista niitä. Sitran tuoreen, vuosille 2025-2070 laaditun väestöennusteen mukaan työikäisten määrä kääntyy Suomessa laskuun jo 2040-luvulle siirryttäessä.

Sitran uusi julkaisu tarkastelee väestöennusteiden vaikutuksia työllisten määrään, kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen. Tarkastelu pohjaa neljään trendiennusteeseen sekä stokastiseen ennusteeseen. Stokastisessa laskentamallissa väestöennusteessa otetaan huomioon syntyvyys, kuolleisuus ja nettomaahanmuutto.

Vuosille 2025-2070 laaditun stokastisen väestöennusteen mukaan työikäisten määrä kääntyy Suomessa laskuun jo 2040-luvulle siirryttäessä. Todennäköisyyksiin perustuvassa ennusteessa epävarmuus lisääntyy nopeasti, kun ennustehorisontti pidentyy.

Jos tarkastellaan vuotta 2050, ennusteen mukaan 80 prosenttia työikäisten määrän mahdollisista poluista osuu haarukkaan, jonka rajat ovat 200 000 hengen päässä toisistaan. Vuonna 2070 väli on jo yli puoli miljoonaa henkeä.

– On siis syytä varautua niin hyviin kuin huonoihin skenaarioihin. Huomionarvoista on, että edes 40 000 hengen vuotuinen nettomaahanmuutto ei riittäisi työikäisten määrän pysyvään kasvuun, Sitran pääekonomisti Matti Paavonen korostaa.

Trendiennusteet eroavat toisistaan maahanmuuton osalta: muuttovoiton oletetaan olevan joko 15 000, 24 000 tai 40 000 henkeä vuodessa.

Mukana on myös etenkin perussuomalaisten politiikassaan rummuttama vaihtoehto, jossa nettomaahanmuutto on pyöreä nolla.

– Arvioimme, että 24 000 hengen nettomuuttoennuste vastaisi parhaiten toteutunutta kehitystä. Tämän suuruinen maahanmuutto lykkäisi väestön ikääntymisestä johtuvia kansantalouden ja julkisen talouden ongelmia muutamalla vuosikymmenellä eteenpäin, toteaa Etlan tutkimusjohtaja, KTT Tarmo Valkonen.

Rajat kiinni -skenaarion mahdottomuutta voi havainnollistaa sillä, että mikäli Suomeen ei tulisi lainkaan maahanmuuttajia, vuonna 2050 pelkkä sosiaali- ja terveysala vaatisi pyöriäkseen töihin kolmanneksen väestöstä – siis koko väestöstä, ei vain työikäisistä.

VÄESTÖENNUSTEITA käytetään paljon yhteiskunnallisessa ja politiikan suunnittelussa. Niitä on kuitenkin erilaisia, ja ennusteet ovat aina suuntaa-antavia. Politiikassa ole konstikaan jättää huomioitta omaan agendaan sopimattomia lukuja ja yksinkertaistaa monimutkaisia, useasta tekijästä riippuvia tutkimustuloksia siihen sopivaksi.

Valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja Eläketurvakeskus käyttävät erilaisia laskentatapoja, jotka tuottavat erilaisia väestöennusteita. Esimerkiksi VM:n taannoinen kestävyysvajelaskelma ei perustunut Tilastokeskuksen lukuihin, mutta sitä ei kerrottu ennen kuin kysyttäessä.

Niin syntyvyyden, kuolleisuuden kuin maahanmuuton luvut ovat Etlan Tarmo Valkosen mukaan yllättäneet päättäjät.

– Toisaalta uskon menettäminen niin sanottuun yhteen oikeaan totuuteen väestöennusteissa on johtanut siihen, että on alettu kysyä oikeita kysymyksiä. Kuten voidaanko väestöennusteisiin liittyvää epävarmuutta mitata ja havainnollistaa, millainen on tuleva kehitys epävarmuuden huomioivilla mittareilla ja miten väestöepävarmuus näkyy kansantalouden tulevaisuudessa, Valkonen kommentoi.

Maahanmuutto vaikuttaa kansantalouteen etenkin työvoiman tarjonnan kautta. Tutkijoiden mukaan se on omiaan turvaamaan julkisten palvelujen työvoimaa ja kiihdyttämään yksityisen tuotannon kasvuvauhtia kymmeniksi vuosiksi, mutta lopulta alhainen syntyvyys näyttäisi kääntävän kehityksen suunnan.

VASTOIN yleistä luuloa Suomeen muutetaan ulkomailta eniten työn perässä. Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on myös korkeampi kuin kantasuomalaisten, niin sanottujen erityisosaajien parissa reilustikin.

Valtaosa maahanmuuttajataustaisista työskentelee kuitenkin puhtaanapidon, palvelujen, rakentamisen, kuljetuksen ja sote-alojen avustavien tehtävien parissa. Etlan Valkosen mukaan sille, että kyseessä ovat verrattain pienipalkkaiset alat, ei kannata antaa liikaa painoarvoa niin sanotuissa hyötylaskelmissa.

– Nämä ovat töitä, joita ilman yhteiskunta ei pyöri eikä kasvua synny. Esimerkiksi rakentaminen pysähtyisi monin paikoin ilman maahanmuuttajia kokonaan. Myös maahanmuuttajien ikärakenne takaa sen, että he ovat työikäisiä pitkään, hän tiivistää.

Tutkijat korostavat laskelmien osoittavan, että maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien edistäminen on kannattava investointi. Työvoiman tarjonnan kasvu tuo mukanaan muita investointeja, talouskasvua ja hyvinvointia.

POLIITTINEN ja muu puhe maahanmuutosta on muuttunut tutkijoidenkin mukaan ”ääripäistä huutamiseksi”. Kun samalla rapautetaan uskoa tutkittuun tietoon ja omaan agendaan sopimattomiin lukuihin, on äärimmäisen vaikeaa käydä asiallista keskustelua ja tehdä pitkäjänteistä, edes yli hallituskausien saati vuosikymmenten katsovaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Samalla jätetään huomiotta se, että maahanmuutossa puhutaan ihmisistä, joilla on muutakin elämää kuin työ ja jotka tekevät päätöksiä myös sen mukaan, miltä esimerkiksi tulomaan ilmapiiri, kustannustaso, toimeentulon mahdollisuudet ja vaadittava byrokratia vaikuttavat. Suomi ei voi sanella, ketkä edes haluaisivat muuttaa tänne, ja millä ehdoilla.

Sitran Paavonen huomautti, että ”rajalla ei varsinaisesti ole jonoja”.

– Muuttoliikkeeseen vaikuttavat monet asiat: muun muassa lähtömaiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne, ympäristö- ja luonnonkatastrofit, sodat ja kansainvälinen kilpailu työvoimasta, hän kertaa.

Suomen väestö joka tapauksessa sekä vähenee että ikääntyy, mikä heijastuu julkisen talouden kestävyyteen. Stokastinen ennuste antaa 80 prosentin todennäköisyyden sille, että kestävyysvaje asettuu 0,9-3,6 prosenttiin BKT:sta sadan vuoden aikajänteellä.