Maija Lavonen on kuollut

Maija Lavonen.

Tekstiilitaiteilija Maija Lavonen on kuollut 92-vuotiaana. Asiasta kertoo STT:lle Lavosen tytär. Hänen mukaansa Lavonen kuoli lauantaina yksityisessä palvelukodissa Helsingin Töölössä.

Lavonen piti vuosikymmeniä kestäneellä urallaan lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistui yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänen töitään on ollut esillä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Italiassa.

Lavonen palkittiin uransa aikana muun muassa Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1992.

AVAINSANAT

Raju pudotus Unicefin hyvinvointivertailussa: Suomen nuoriso ei enää voi riittävän hyvin

Suomen sijoitus rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa romahti sijalle 17 Unicefin tuoreessa tutkimuksessa. Edellisessä vastaavassa Unicefin vertailussa vuonna 2020 Suomi oli viides.

Suomen tulos heikkeni erityisesti nuorten itsemurhia, lasten ylipainoa ja oppimistuloksia tarkastelleissa mittareissa. Suomi sijoittui tutkimuksessa kolmen heikoimman maan joukkoon 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä tarkasteltaessa.

-  Suomi on maailman onnellisin maa, mutta tutkimus kertoo toista kuvaa lasten ja nuorten tilanteesta, sanoo Suomen Unicefin lapsiystävällisen hallinnon päällikkö Sanna Koskinen järjestön tiedotteessa.

Tuoreessa vertailussa kolmen kärjen muodostivat Alankomaat, Tanska ja Ranska. Heikoimmin sijoittuivat Turkki ja Chile.

Unicefin Report Card -tutkimuksen on laatinut Unicefin Firenzessä sijaitseva tutkimuskeskus Innocenti. Tutkimuksessa tarkastellaan OECD- ja EU-maiden lasten hyvinvointia. Tutkimuksen tilastotiedot ovat pääsääntöisesti vuodelta 2022, ja niitä on verrattu vuoden 2018 tietoihin.

SEKASIN-kollektiivin toiminnanjohtaja Johanna Virtanen sanoo Unicefin tiedotteessa olevansa huolissaan nuorten itsemurhien määrän kasvusta Suomessa.

‒  Nuorille tarkoitetussa Sekasin-chatissa nuoret ottavat nyt viime vuoteen verrattuna tuplasti useammin yhteyttä tilanteissa, joissa ovat yrittämässä itsemurhaa. Asiakkaistamme vain joka kolmas kertoo kokevansa, että elämällä on tarkoitus tai että saa apua silloin kun sitä tarvitsee, hän sanoo.

Virtasen mukaan nuoret itse toivovat, että he saisivat tarvitsemaansa apua mahdollisimman nopeasti ja että ihmiset palveluissa eivät koko ajan vaihtuisi.

Unicefin tutkimuksen mukaan kasvua nuorten itsemurhien määrissä tapahtui 17 maassa. Kansainvälisesti itsemurha on 15-19-vuotiaiden neljänneksi yleisin kuolinsyy.

SUOMEN Unicefin Sanna Koskinen peräänkuuluttaa, että tutkimuksen tulokset on otettava vakavasti.

‒  Report Card -tutkimuksen mittareilla Suomea ei voi pitää lasten hyvinvoinnin mallimaana, Koskinen sanoo tiedotteessa.

Unicefin mukaan erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut olisi saatava Suomessa pikaisesti kuntoon. Lisäksi lapsiperheköyhyyttä tulisi järjestön mukaan ehkäistä järjestelmällisesti kaikin keinoin.

Tutkimuksessa merkittävä jaettu trendi EU- ja OECD-maissa oli lasten ja nuorten elämäntyytyväisyyden lasku. Se laski tutkimuksessa huomattavasti 14 maassa 32 vertailukelpoisesta maasta. Suomessa lasten ja nuorten elämäntyytyväisyys laski kaksi prosenttiyksikköä.

AVAINSANAT

Yksi vakuutusyhtiö hylkii Vastaamo-uhrien kulukorvauksia – pitää vahingon suuruutta epäselvänä

Vakuutusyhtiö LähiTapiola ei ole suostunut maksamaan Vastaamo-uhreille korvauksia heidän asianajokuluistaan. Yhtiö on kertonut hakijoille, ettei se pysty selvittämään kärsittyjen vahinkojen todellista suuruutta.

Hylkäävät päätökset koskevat uhreja, joita edustavat vastaamonuhrit.fi-sivustostaan tunnetut Lakiasiaintoimisto Pajula & Co ja Lakiasiaintoimisto Jenni Raiskio.

Toimistojen juristit edustavat yhteensä lähes viittätuhatta Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhria. Heistä LähiTapiolan asiakkaita on useita satoja.

Erään uhrin saamassa ja STT:n näkemässä päätöksessä sanotaan, ettei asiassa ole vaaditulla tavalla kirjattu suoritettuja toimenpiteitä, niiden suorittajaa ja toimenpiteisiin käytettyä aikaa.

Näin ollen LähiTapiola on katsonut, ettei se ole pystynyt selvittämään aiheutuneen vahingon suuruutta eikä korvausta voida maksaa.

Vastaamonuhrit.fi -juristien Paula Pajulan ja Jenni Raiskion mukaan LähiTapiola on Suomen ainoana vakuutusyhtiönä kieltäytynyt korvausten maksamisesta. LähiTapiolan tytäryhtiö Turva on heidän mukaansa samasta syystä puolittanut korvauksen ja vähentänyt siitä vielä omavastuuosuuden.

-  Muut vakuutusyhtiöt ovat ymmärtäneet, että tässä poikkeuksellisessa tapauksessa ennalta sovittu kiinteä kertakorvaus per asiakas – ilman vaatimusta asiakaskohtaisesta toimenpide-erittelystä – on ainoa mahdollinen tapa laskuttaa asiakkaita asiakasmäärältään näin massiivisessa jutussa, Pajula sanoo STT:lle.

LÄHITAPIOLA on vedonnut hylkäyspäätöksissään muun muassa vakuutussopimuslain 69. pykälään.

Sen mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksen antajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia.

Pajula ja Raiskio vetoavat tapauksen erityislaatuisuuteen ja uhrien isoon määrään, joiden vuoksi kirjanpitoa asiakaskohtaisista toimenpiteistä on ollut heidän mukaansa mahdotonta pitää ja sitä olisi kohtuutonta vaatia.

-  Toimenpidekirjauksia viidelletuhannelle yksittäiselle ihmiselle on mahdotonta tehdä, koska yksittäisen ihmisen asiaa hoitavat useat eri juristit prosessin lukuisissa eri vaiheissa, Pajula kertoo.

”LähiTapiola noudattaa kaikissa vahinkotapauksissa vakuutussopimuslakia, vakuutusehtoja ja hyvää vakuutustapaa”

LähiTapiolan korvauspäällikkö Helena Käenmäki sanoo STT:lle, ettei yhtiö voi kommentoida yksittäisten asiakkaiden vahinkoasioita.

-  Yleisellä tasolla voin kommentoida, että LähiTapiola noudattaa kaikissa vahinkotapauksissa vakuutussopimuslakia, vakuutusehtoja ja hyvää vakuutustapaa.

Käenmäki kertoo, että oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutetulle tämän asian hoitamisesta aiheutuneita välttämättömiä ja kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja vakuutusehtojen mukaan.

Välttämättömyyden ja kohtuullisuuden arvioinnissa käytetään muun muassa asiamiesten toimenpiteittäin ja työtunneittain eriteltyjä laskuja.

VASTAAMOJURISTIT Pajula ja Raiskio aikovat viedä kielteiset korvauspäätökset vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen käsittelyyn. He vakuuttavat, että vaikka LähiTapiola eväisi korvaukset, uhrit eivät joudu maksajiksi.

-  Jos LähiTapiola ja Fine katsovat, ettemme tarvitse korvausta tekemästämme työstä, olkoon sitten niin. Tämä ei koidu rikoksen uhrin tappioksi, Pajula lupaa.

Teksti: STT / Simu Perälä, Maria Rosvall

AVAINSANAT

Rovaniemen kaupungissa epäilty virkarikosten suma laajenee ja mutkistuu

Rovaniemien kaupunki nauttii turistibuumista, mutta kunnan virkamiesten toimia tutkitaan nyt monessa eri jupakassa.

Lapin poliisi kertoo tutkineensa Rovaniemen kaupungin oikeudellisten palveluiden hankintaa virkarikoksena. Esitutkinta on päättynyt, ja asia etenee syyteharkintaan.

Poliisin mukaan tutkinta liittyy kaupungin vuonna 2020 tekemiin hankintoihin.

Lisäksi poliisi tutkii vastaavaa asiaa, joka koskee Rovaniemen kaupungin viranhaltijoiden menettelyä oikeudellisten hankintojen tekemisessä vuonna 2022. Tutkinta on vielä kesken, eikä poliisi kerro sen yksityiskohdista enempää.

JO AIEMMIN tänä keväänä poliisi kertoi tutkivansa myös Rovaniemen kaupungin viranhaltijoiden menettelyä vuonna 2020 tapahtuneessa sijoitusvarallisuuden kotiuttamisessa.

Kaupunki oli tuolloin tulevien varainmenetysten pelossa purkanut riskisijoituksiaan ja siirtänyt varoja mielestään turvallisempiin kohteisiin. Siitä oli aiheutunut taloudellisia tappioita kaupungille.

Asian tutkinta oli aiemmin päätetty, mutta poliisin saamien lisätietojen perusteella se aloitettiin uudelleen. Lisäksi poliisi kertoi tutkivansa viranhaltijoiden menettelyä varojen uudelleen sijoittamisessa vuonna 2021. Tapauksia tutkitaan epäiltyinä virkarikoksina.

SAMAAN AIKAAN poliisi tutkii kaupungin virkamiesten toimia Rovaniemen elinvoimajohtajan sekavassa irtisanomismenettelyssä parin vuoden takaa. Elinvoimajohtajan mielestä kaupunki on toiminut väärin hänen työsuhdekiistassaan.

AVAINSANAT

Lapsibarometri: Vanhempien köyhyys lisää eskarilaisen kiusaamisriskiä

Yli puolet 6-7-vuotiaista lapsista ajattelee, että parasta esikoulussa ovat pelit ja leikit, ilmenee uudesta Lapsibarometri-kyselystä. Heikoimmin toimeentulevien perheiden lapset ovat alttiimpina joutua kiusattaviksi.

Selvästi tylsimpiä asioita esikoulussa ovat lasten vastausten perusteella tehtävät, oppiaineet ja ohjattu toiminta sekä lepohetket. Melkein kolmasosan mielestä esikoulussa ei ole mitään tylsää.

Pojat pitävät tyttöjä useammin tehtäviä, oppiaineita tai ohjattua toimintaa esikoulun tylsimpänä asiana.

LISÄKSI barometrista selviää, että heikommin toimeen tulevien perheiden lapset kokevat muita useammin joutuvansa kiusatuksi esikoulussa. Lapsista lähes 60 prosenttia kertoo joutuvansa kiusatuksi joskus.

Hieman yli 40 prosenttia ilmoittaa, ettei tule koskaan kiusatuksi esikoulussa.

Pojat kertovat tyttöjä useammin siitä, etteivät he saa esikoulussa apua sitä tarvitessaan.

Lapsibarometri perustuu yli 400:n lapsen puhelinhaastatteluun. Haastattelut tehtiin viime keväänä. Tänä vuonna selvitettiin, millaisia näkemyksiä lapsilla on esikoulun käytännöistä, esikoulun arjen mielekkyyttä lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä sekä oppimisesta ja oppimisen tuesta esikoulussa.

Lapsibarometri on vuodesta 2016 lähtien kahden tai kolmen vuoden välein toteutettu 6-7-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten näkemyksiä kartoittava tutkimussarja.

VASTAUKSET barometriin koostanut erikoistutkija Terhi Tuukkanen muistuttaa, että alan tutkimusten mukaan leikkiin käytetty aika ei ole pois oppimisesta, vaan tukee sitä.

-  Eskarin ei pidä olla liian koulumainen, vaan on tärkeää antaa tilaa ja aikaa leikille ja lapsille mieluisille asioille, Tuukkanen sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa leikin roolia olisi syytä pohtia ja vahvistaa esiopetuksen lisäksi myös peruskoulussa.

-  Lasten näkemykset on tärkeää huomioida nyt, kun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on päättynyt ja tehdään päätöksiä esiopetuksen kestosta ja sisällöistä jatkossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu kesti elokuun 2021 alusta viime vuoden toukokuun loppuun.

Ilmavoimat: Hornet-näytökset jatkuvat, sisältöä on tarkistettu ja turvamarginaaleja korostettu

Viime viikolla harjoituslennolla ollut hävittäjä putosi Rovaniemellä maahan ja syttyi tuleen. Lentäjä pelastautui heittoistumella.

Ilmavoimat kertoo jatkavansa esityslentotoimintaa suunnitellusti. F/A-18 Hornet -hävittäjä esiintyy keskiviikkona Pirkkalassa järjestettävässä tapahtumassa.

Viime viikolla samanmallinen hävittäjä joutui lento-onnettomuuteen Rovaniemellä. Hävittäjä oli harjoittelemassa esityslentoa, kun kone putosi maahan ja syttyi tuleen. Lentäjä pelastautui koneesta heittoistuimella.

Onnettomuutta tutkii seitsenhenkinen onnettomuustutkintaryhmä, jossa on sotilasilmailun eri toimialojen ammattilaisia. Onnettomuuden tutkinta voi kestää kuukausia.

Ilmavoimien mukaan tutkinnassa tässä vaiheessa selvinneiden tietojen perusteella tämän vuoden Hornet-esityslentosarjan sisältö on tarkastettu ja turvamarginaaleja on korostettu.

ILMAVOIMAT kertoo, että esityslentosarjat suunnitellaan huolellisesti ja harjoitellaan simulaattorissa ennen ilmassa tapahtuvaa harjoittelua. Liikkeet perustuvat koneen hyväksyttyihin suoritusarvoihin ja lentotekniikoihin.

Yleisötapahtumissa toteutettaville lennoille asetetaan valvoja ja säärajat. Lisäksi paikan päällä seurataan sää- ja lintutilannetta, Ilmavoimat kertoo.

Ilmavoimat kertoi jo aiemmin, että F/A-18 Hornet -hävittäjien lentotoiminta jatkuu normaalisti. Niiden ei-operatiivinen lentotoiminta keskeytettiin hetkeksi viimeviikkoisen lento-onnettomuuden jälkeen.