VALIKKO

Macron kertoi sanoneensa Trumpille, että USA:n läsnäolo olisi suotavaa Ukrainan rauhan takaamiseksi

Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vasemmalla) ja USA:n presidentti Donald Trump pitivät tapaamisensa jälkeen lehdistötilaisuuden.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tänään, että Ukrainan sota voisi päättyä muutamassa viikossa. Trump kommentoi asiaa, kun hän tapasi Yhdysvalloissa vierailevan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Valkoisessa talossa.

Trump ja Macron osallistuivat yhdessä G7-maiden puhelinkeskusteluun, jossa oli mukana myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Aiemmin Macron kuvaili G7-maiden puhelun sujuneen ”täydellisesti”. Presidenttien virallinen tapaaminen pidettiin puhelun jälkeen.

- Erittäin hyvä, erittäin ystävällinen, Macron kuvaili Trumpilta saamaansa vastaanottoa puhelun jälkeen.

Macron vaati tapaamisessa, että Ukrainan täytyy olla mukana neuvotteluissa kolme vuotta jatkuneen sodan lopettamiseksi.

Lisäksi Macron kertoi sanoneensa Trumpille Euroopan olevan valmis kasvattamaan puolustusmenojaan, mutta että Yhdysvaltain vahva läsnäolo olisi suotavaa Ukrainan rauhan takaamiseksi. Macron sanoi myös korostaneensa, ettei Eurooppaa voi sivuuttaa, kun Ukrainan rauhasta neuvotellaan.

Aiemmin Macron sanoi aikovansa ehdottaa Trumpille toimia, joilla voidaan torjua Venäjän uhkaa Euroopalle ja varmistaa rauha Ukrainassa.

Keskustelun jälkeen Trump sanoi Venäjän olevan valmis siihen, että Ukrainaan lähetetään eurooppalaisia rauhanturvaajia. Trump sanoi myös, että Ukrainan presidentti Zelenskyi voisi vierailla Valkoisessa Talossa tällä tai ensi viikolla.

TAVATTUAAN Macronin Trump sanoi keskustelevansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa suurista taloudellisista sopimuksista. Trumpin mukaan keskustelut liittyvät keskusteluihin Ukrainan sodan lopettamisesta.

Venäjää vastaan on asetettu raskaita talouspakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa.

- Käyn vakavia keskusteluja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sodan päättymisestä ja myös merkittävistä talousasioista, jotka tapahtuvat Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Neuvottelut etenevät erittäin hyvin, sanoi Trump omalla Truth Social –alustallaan.

Trump sanoi myös korostaneensa mineraalisopimuksen tärkeyttä muille G7-maille. Trumpin hallinnon noustua valtaan Yhdysvallat on vaatinut Ukrainan mineraaleja vastineeksi maan saamasta tuesta. Yhdysvallat havittelee arvokkaita maametalleja, joita tarvitaan elektroniikan valmistuksessa.

Ukraina on ollut avoin asiasta sopimiselle, mutta maan välit Yhdysvaltoihin kiristyivät neuvottelujen alkuvaiheessa, koska sopimusluonnoksesta katsottiin puuttuvan Ukrainan vaatimat turvatakuut.

TRUMP järkytti taannoin kansainvälistä yhteisöä, kun hän kertoi olevansa valmis neuvotteluihin Venäjän presidentti Putinin kanssa Ukrainan sodan päättämisestä ilman Euroopan maita tai Ukrainaa.

Trump on myös väittänyt valheellisesti, että Ukraina olisi aloittanut sodan.

Macron on yrittänyt koordinoida Euroopan maiden yhteistä vastausta Yhdysvaltojen politiikan äkilliseen muutokseen korostamalla, että Venäjä muodostaa eksistentiaalisen uhan kaikille eurooppalaisille.

- Kyseessä on valtio, joka on aseistanut itsensä äärimmilleen ja jatkaa aseistautumistaan. Emme vielä nyt tiedä, mihin se päättyy, joten meidän kaikkien on toimittava sen torjumiseksi, Macron sanoi ennen lähtöään Washingtoniin.

MACRON katsoo, että Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla oli hyvä syy avata uudelleen yhteys Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Tätä asiaa Macron kommentoi Valkoisessa talossa yhteisessä tiedotustilaisuudessa Trumpin kanssa.

Macron sanoi katkaisseensa omat keskustelunsa Putinin kanssa Venäjän tekemien sotarikosten jälkeen.

Yhdysvaltojen uuden hallinnon myötä tilanne on Macronin mukaan muuttunut ja uudessa kontekstissa yhteydenpidon palauttamiseen on syy.

AVAINSANAT

BBC: Israel tuhoaa systemaattisesti siviilirakennuksia ja infrastruktuuria Gazassa

BBC:n vahvistamassa kuvamateriaalissa näkyy, miten Israelin joukot purkavat suurilla räjäytyksillä tornitaloja, kouluja ja muuta infrastruktuuria.

Israel on tuhonnut Gazassa muutamassa kuukaudessa tuhansittain siviilirakennuksia, uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Viime viikkojen aikana Israel on BBC:n mukaan tuhonnut kokonaisia kortteleita ja lähiöitä, joissa on asunut kymmeniätuhansia ihmisiä. Viime viikkoina tuhoaminen on keskittynyt Gazan etelärajalla sijaitsevaan Rafahin kaupunkiin.

BBC on varmistanut tietoja esimerkiksi satelliittikuvista. Kuvamateriaalia infrastruktuurin tuhoamisesta tunnistettiin 40 paikassa maaliskuussa päättyneen tulitauon jälkeen.

Monissa tapauksissa on ollut kyse suunnitelmallisesta purkutyöstä, jossa rakennuksia on räjäytetty kontrolloidusti. Osa tuhotuista rakennuksista on ollut jo valmiiksi vaurioituneita ja osa pääosin ehjiä.

BBC:n vahvistamassa kuvamateriaalissa Israelin joukot purkavat suurilla räjäytyksillä tornitaloja, kouluja ja muuta infrastruktuuria.

USEAT BBC:n haastattelemat oikeusasiantuntijat arvioivat, että kyse saattaa olla sotarikoksista, esimerkiksi Geneven sopimuksen nojalla. Sopimus laajalti kieltää miehittäjää tuhoamasta infrastruktuuria.

Israelin asevoimien edustaja sanoo BBC:lle, että Israel toimii kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Armeija kieltäytyi kertomasta BBC:lle sotilaallisia perusteluja tapauksille, joissa rakennuksia oli dokumentaation mukaan tuhottu.

-  Kuten on laajalti dokumentoitu, Hamas ja muut terroristijärjestöt kätkevät sotilasresursseja tiheästi asutuille siviilialueille, Israelin puolustusvoimien tiedottaja sanoi.

BBC:n mukaan purkamisen tahdin hidastumisesta ei näy merkkejä, sillä israelilaismedia oli uutisoinut viime viikolla Israelin vastaanottaneen Yhdysvalloilta kymmeniä puskutraktoreita. Niiden toimitukset oli keskeytetty presidentti Joe Bidenin hallinnon aikana, BBC kertoo.

Aiemmin tässä kuussa Israelin puolustusministeri Israel Katz esitteli suunnitelmia, joiden mukaan Rafahin raunioiden tilalle perustettaisiin niin sanottu humanitaarinen kaupunki, johon sijoitettaisiin aluksi yli puoli miljoonaa palestiinalaista. Suunnitelma on tuomittu laajasti.

AVAINSANAT

Saksa karkotti kymmeniä Afganistaniin – Amnesty kritisoi

Saksan maahanmuuttopolitiikkaa vastustava mielenosoitus Reichstagin edessä Berliinissä 26. kesäkuuta.

Saksa kertoi perjantaina karkottaneensa ihmisiä Afganistaniin toista kertaa Taleban-äärijärjestön valtaannousun jälkeen.

Afganistaniin karkotettiin runsaat 80 miestä, jotka oli tuomittu rikoksista.

Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt ilmoitti miehiä kuljettaneen lentokoneen nousseen ilmaan aamupäivällä perjantaina.

SAKSA lopetti karkotukset Afganistaniin ja sulki suurlähetystönsä Kabulissa Taleban-hallinnon noustua maassa valtaan  vuonna 2021.

Sen jälkeen Afganistaniin on lähetetty ihmisiä kerran. Viime vuoden huhtikuussa maahan lähetettiin hieman alle 30 ihmistä, jotka oli tuomittu rikoksista.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut voimakkaasti Afganistaniin tehtyjä karkotuksia. Järjestö on sanonut Afganistanin tilanteen olevan katastrofaalinen.

AVAINSANAT

Turvapaikanhakijoiden määrä pudonnut rajusti – Saksa ei ole enää maahanmuuton ykkösmaa Euroopassa

Juuri saapuneita siirtolaisia Eisenhuttenstadtissa itäisessa Saksassa 23. syyskuuta 2023.

Saksa ei enää ole maahanmuuton ykköskohdemaa Euroopassa. Saksalaislehti Welt kertoi tässä kuussa käsiinsä saamasta EU:n komission raportista, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden määrä Saksassa on pudonnut rajusti tämän vuoden puolella.

Saksan edelle siirtolaisten kohdemaina olivat nousseet Espanja sekä Ranska.

Vuoden alusta heinäkuun alkuun mennessä Saksan viranomaisille oli tullut noin puolet vähemmän hakemuksia verrattuna samaan ajankohtaan edellisvuonna, vahvisti myös Saksan maahanmuuttovirasto (BAMF).

Tämän vuoden puolella virastolle on tullut tähän mennessä yli 61  000 hakemusta. Viime vuonna samana ajankohtana hakemuksia tuli yli 121  000, kertoi viraston tiedottaja STT:lle.

-  Tämä tarkoittaa, että hakemusten määrä on pudonnut 49,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, maahanmuuttoviraston tiedottaja Lioba Hebauer kertoi sähköpostivastauksessaan STT:n kysymyksiin heinäkuun alkupuolella.

”Tämä on selvä onnistuminen”

KRISTILLISDEMOKRAATTIEN CDU:n johtama hallitus sanoo syynä olevan uuden maahanmuuttopolitiikan, joka on alkanut purra hallituksen toivomalla tavalla.

Saksalaismedioissa puhuneiden hallituksen edustajien mukaan kiittäminen on erityisesti Pohjois-Afrikan kauttakulkumaiden kuten Libyan kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia sekä rajavalvonnan tiukkenemista. Parhaillaan Euroopan unioni yrittää myös helpottaa turvapaikanhakijoiden käännyttämistä EU-maista.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet toimia, mutta Saksan sisäministeri hehkutti niiden tehokkuutta.

-  Tämä on selvä onnistuminen muuttoliikkeen kääntämisessä. Jatkamme johdonmukaisesti työtä muuttoliikkeen kääntämiseksi päälaelleen, sanoi Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt Bild-lehdelle heinäkuussa.

Sisäministeri on tehostanut rajavalvontaa ja ohjeistanut poliisia käännyttämään takaisin muut kuin aivan haavoittuvimmassa asemassa olevat turvapaikanhakijat, kuten raskaana olevat sekä lapset. Määräys noudattaa liittokansleri Friedrich Merzin vaalilupausta, jonka mukaan rajavalvontaa tiukennetaan heti hänen ensimmäisestä virkapäivästään alkaen.

KAIKKI kiristysten vaikutukset eivät ole Saksan hallituksellekaan myönteisiä: myös monet ulkomaalaistaustaiset koulutetut työntekijät haluavat lähteä muun muassa kasvaneen ulkomaalaisvastaisuuden takia.

Tänä kesänä julkaistun mielipidekyselyn mukaan yli neljäsosa Saksaan työn perässä muuttaneista 18-65-vuotiaista siirtolaisista harkitsee tosissaan maasta lähtemistä. Kolmasosa vastaajista oli alle 40-vuotiaita – sitä ikäluokkaa, jota vanheneva Saksa tarvitsee.

Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden kiinnostus Saksasta vapaaehtoisesti lähtemiseen on selvästi lisääntynyt. Saksan maahanmuuttovirasto BAMF kertoo lähtemisestä kiinnostuneille verkkosivuillaan näin:

-  Hakemusten määrän jatkuneen lisääntymisen takia käsittelyajat ovat pidentyneet. Olkaa hyvä ja valmistautukaa siihen, että hakemuksenne käsittely ja lähtökorvauksen saaminen voi tällä hetkellä kestää, viraston sivulla ohjeistetaan.

Saksa, kuten Suomikin, auttaa halukkaita vapaaehtoisesti palaamaan entiseen kotimaahansa. Lähtijöille maksetaan korvaus ja heitä autetaan käytännön toimissa paluun mahdollistamiseksi.

VIIME vuonna turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia lähti avustetusti Saksasta yli 10  000. Ennen kuluvan vuoden puoliväliä, toukokuun loppuun mennessä, vapaaehtoisia lähtijöitä oli yli 6  000. BAMF:n edustaja ei halunnut kertoa, kuinka monen hakemus odottaa nyt jonossa.

Lähtijät ovat kertoneet lähtöhalukkuutensa syyksi ennen kaikkea epävarmuuden siitä, jatkuuko oleskelupa vai ei. Kakkosena mainittiin ikävä perheenjäseniä ja ystäviä kohtaan. Yli neljäsosa vastasi, ettei tunne olevansa kotonaan Saksassa. Ani harvaa motivoi itse paluuraha.

Saksassa yleisen ilmapiirin kääntyminen maahanmuuttovastaiseksi konkretisoitui selvästi viime vaaleissa, joissa osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue kiri kasvaneen suosion siivittämänä toiseksi. AfD:tä ei otettu hallitukseen, ja puolue on viranomaisten tarkkailussa demokratian vastaisen ja äärioikeistolaisen toiminnan takia.

THÜRINGENIN osavaltiossa AfD nousi voittajaksi. Tämä näkyy myös ilmapiirissä, sanoo maahanmuuttajia tukevan paikallisen järjestön työntekijä STT:lle.

-  Voin sanoa, että monia pelottaa käynnissä oleva muutos, sanoo vuonna 2015 suuren pakolaisaallon mukana Saksaan saapunut Mouhamed Alazawe videohaastattelussa Thüringenistä.

Viharikoksia seuraavan ihmisoikeusjärjestö Ezran mukaan viime vuonna Thüringenissä tehtiin enemmän väkivaltaisia hyökkäyksiä ulkomaalaisia vastaan kuin koskaan Saksan yhdistymisen jälkeen. Yli vuosikymmenessä luvut olivat nousseet yli 200 tapaukseen vuoden 2014 yli 60 hyökkäyksestä, Ezra raportoi keväällä.

Tämä tarkoittaa keskimäärin neljää ulkomaalaiseen tai maahanmuuttajataustaiseen ihmiseen kohdistuvaa rasistista väkivallantekoa viikossa.

Kymmenen vuotta saapumisensa jälkeen syyrialainen Alazawe työskentelee paikallisessa maahanmuuttajia tukevassa kansalaisjärjestössä kotouttamistyössä, mitä hän pitää aitiopaikkana maahanmuuttovastaisen ilmapiirin seuraamiselle.

-  Ihmiset tuntevat itsensä toisen luokan ihmisiksi. Se mitä voit julkisesti sanoa, on kaventunut. AfD työskentelee aktiivisesti maahanmuuttajia vastaan, ja tämä on normalisoinut vihamielisen puheen maahanmuuttajista. Maahanmuuttajat saavat huomattavasti vähemmän apua kuin ennen. Myös viranomaisten kanssa asioimisesta on tullut taistelua, hän sanoi.

”En kuulu enää Syyriaan”

ALAZAWE itse puhuu sujuvaa saksaa, ja se on hänen työkielensä. Hän on avioitunut saksalaisen naisen kanssa, ja pariskunnalla on kaksi Saksassa syntynyttä pientä tytärtä. Työttömänä hän sanoo olleensa vain kahdeksan ensimmäistä kuukauttaan maassa sen jälkeen, kun hän pakeni kotikaupungistaan Deir ez-Zorista Syyriasta sodan takia.

Silti Alazawen kansalaisuushakemus on junnannut nyt neljä vuotta. Hän on yhä Saksassa turvapaikan perusteella ja asuu Erfurtissa. Kun Syyrian diktaattori Bashar al-Assad syrjäytettiin vallasta joulukuussa, Alazawe kyseli jälleen hakemuksensa perään – pelkona on joutua pahimmassa tapauksessa palaamaan Syyriaan.

-  Minulle kerrottiin, että kansalaisuushakemuksen käsittelyssä voi mennä vielä noin kolme ja puoli vuotta. He myös pyysivät lisää papereita, myös sellaisia, jotka minun olisi pitänyt saada Assadin hallinnolta, hän sanoi.

Alazawe kertoi joskus miettivänsä, tekeekö hän oikein, jos perhe jää Saksaan, vai olisiko parempi lähteä. Hän sanoi miettivänsä sitäkin, pidetäänkö myös tyttäriä joskus ulkomaalaisina.

Toisaalta hän tietää, että nykypäivän Saksa on kaikesta huolimatta monikulttuurinen. Jo yli neljäsosa saksalaisistakin on maahanmuuttajataustaisia siten, että ainakin toinen vanhemmista on tullut muualta.

-  Myös me vuonna 2015 tulleet pakolaiset olemme rakentaneet uuden elämän täällä. Miksi minun pitäisi jättää nyt kaikki taakseni?

-  En tunne itseäni saksalaiseksi mutta en enää kuulu myöskään Syyriaan. Niinpä minä nyt vain odotan.

AVAINSANAT

Trump uhkaa Wall Street Journalia oikeustoimilla – syynä Epstein-uutisointi

Trump Washingtonissa 16. heinäkuuta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa oikeustoimilla Wall Street Journalia (WSJ) lehden Jeffrey Epstein -uutisoinnin vuoksi.

Lehti uutisoi paikallista aikaa torstaina, että Trump oli kynäillyt liikemiehelle rivon kirjeen tämän 50-vuotispäiväksi.

Trump on ollut myrskyn silmässä, koska hänellä oli ollut henkilökohtainen suhde seksuaalirikoksista tuomittuun Epsteiniin.

VUONNA 2003 lähetetyssä kirjeessä oli lehden mukaan luonnos alastomasta naisesta. Trump oli kirjoittanut allekirjoituksensa naisen vyötärön alapuolelle häpykarvoituksen paikalle. WSJ sanoo nähneensä kirjeen, muttei julkaissut siitä kuvaa.

Kirje päättyy WSJ:n mukaan Trumpin toivotukseen:

-  Hyvää syntymäpäivää – ja olkoon jokainen päivä uusi upea salaisuus.

Trump kiisti WSJ:lle kirjoittaneensa kirjettä ja sanoi sitä väärennökseksi. Hän sanoo Truth Social -viestipalvelussaan WSJ:n artikkelia ilkeämieliseksi ja herjaavaksi.

Trump myös uhkasi WSJ:n omistavaa globaalia NewsCorp-yhtiötä hallinnoivaa mediamoguli Robert Murdochia oikeustoimilla.

EPSTEIN teki itsemurhan vankilassa vuonna 2019. Tapauksesta on tullut salaliittoteoreetikkojen kiinnostuksen kohde.

Monet heistä ovat pitkään väittäneet, että niin kutsutut ”syvän valtion” toimijat ovat piilottaneet tietoja Epsteinin korkean profiilin yhteistyökumppaneista.

Aiemmin tässä kuussa liittovaltion viranomaiset julkistivat muistion, jonka mukaan useilla Epsteiniin liittyvillä teorioilla ei ole totuuspohjaa.

Muistion mukaan ei ole todisteita esimerkiksi siitä, että Epstein olisi pitänyt listaa asiakkaistaan tai kiristänyt vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Viranomaiset myös torjuivat väitteet Epsteinin murhasta ja vahvistivat tämän kuoleman olleen itsemurha.

Muistion johtopäätökset ovat herättäneet jyrkkää kritiikkiä myös Trumpin kannattajien keskuudessa, ja Trumpin hallinto on sittemmin yrittänyt rauhoitella tilannetta.

TORSTAINA Trump pyysi oikeusministeri Pam Bondia julkaisemaan Epstein-tapauksen valamiehistön lausunnot puhtaaksi kirjoitettuina.

Yhdysvaltalaismedia kertoi torstaina myös, että Epsteinin tapausta käsitellyt liittovaltion syyttäjä sai äkillisesti potkut.

AVAINSANAT

Syyria syyttää druuseja aselevon rikkomisesta – Yhdysvallat ilmoitti vastustaneensa Israelin sekaantumista taisteluihin

Syyrialaiset druusitaistelijat poseerasivat innokkaasti kameralle.

Syyrian presidentinkanslia syyttää maan eteläosassa sijaitsevan as-Suwaydan alueen druusitaistelijoita aselevon rikkomisesta.

Presidentinkanslia sanoi lausunnossaan, että druusiryhmittymät ovat rikkoneet aselepoa kohdistamalla kauhistuttavaa väkivaltaa siviilejä vastaan. Presidentinkanslia viittaa usein druusiryhmittymiin käyttäen termiä lainsuojattomat joukot ja teki näin myös tuoreessa lausunnossaan.

As-Suwaydassa puhkesi viikonloppuna väkivaltaisuuksia, mutta alueella on sittemmin päästy sopuun aselevosta.

Syrian Observatory for Human Rights -tarkkailujärjestön mukaan Etelä-Syyriassa viikonloppuna alkunsa saaneissa väkivaltaisuuksissa on kuollut liki 600 ihmistä.

TAISTELUJA käytiin ensin beduiiniheimojen ja druusitaistelijoiden välillä. Myöhemmin myös Syyrian hallinnon joukot osallistuivat niihin.

Hallituksen joukot saapuivat kaupunkiin tiistaina. Syyksi sanottiin aselevon valvominen, mutta silminnäkijöiden mukaan hallituksen joukot olivat sen sijaan liittyneet beduiinien joukkoihin hyökkäämään druusitaistelijoiden ja siviilien kimppuun.

Sekä silminnäkijät että ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Syyrian hallinnon joukkoja pikateloituksista.

Syyrian asevoimien sotilaita alkoi vetäytyä as-Suwaydasta aselevon solmimisen jälkeen.

SYYRIAN presidentinkanslia varoitti lausunnossaan lisäksi Israelin räikeästä sekaantumisesta Syyrian sisäisiin asioihin. Presidentinkanslian mukaan Israelin toimet vaikeuttavat alueen tilannetta entisestään sekä johtavat vain lisäkaaokseen ja -tuhoon.

Lausunto julkaistiin pian sen jälkeen, kun Israelin raportoitiin jatkaneen iskuja Etelä-Syyriassa myöhään torstaina. Syyrian valtiollisen uutistoimiston Sanan mukaan Israel iski druusienemmistöisen as-Suwaydan kaupungin laitamille.

Syyrian väliaikainen presidentti Ahmed al-Sharaa kritisoi televisioidussa puheessa torstaina Israelia iskujen kohdistamisesta siviili- ja hallintokohteisiin Syyriassa.

Israel on kuluvalla viikolla tehnyt iskuja myös muun muassa Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen.

ISRAELIN läheisin liittolainen Yhdysvallat on sanonut vastustaneensa Israelin iskuja Syyriaan. Asiasta kertoi Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Tammy Bruce. Yhdysvallat auttoi neuvotteluissa, jotka lopulta johtivat aselepoon alueella.

Bruce kieltäytyi kuitenkin kommentoimasta sitä, onko Yhdysvallat ilmaissut tyytymättömyyttään suoraan Israelille tai aikooko Yhdysvallat vastustaa Israelin mahdollisia myöhempiä iskuja Syyriaan.

Bruce kommentoi asiaa ennen kuin Sana kertoi Israelin jatkaneen iskujaan Syyriassa.

Israel on esiintynyt druusien suojelijana Syyriassa, vaikka sen on arveltu pyrkivän ennemminkin edistämään omia tavoitteitaan kylvämällä sekasortoa Syyriassa.

Muun muassa EU ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ovat tällä viikolla kertoneet tuomitsevansa Israelin iskut.

AVAINSANAT