VALIKKO

Maailman vanhin koira kuoli

Bobi.

Maailman vanhin koira Bobi on kuollut kotonaan Portugalissa, kertoi yleisradioyhtiö BBC. Puhdasrotuinen alentejonkoira oli lauantaina kuollessaan 31 vuoden ja 165 päivän ikäinen. Koiravanhuksen lähdöstä taivaallisille laitumille kertoi koiraa usein hoitanut eläinlääkäri.

- Vaikka hän elikin pitempään kuin yksikään tietämämme koira, hänen 11 478 päiväänsä eivät riitä niille, jotka häntä rakastivat, kirjoitti eläinlääkäri Karen Becker sosiaalisessa mediassa.

Bobin ikä on vahvistettu Portugalin lemmikkitietokannasta, jota ylläpitää kansallinen eläinlääkäriliitto.

Bobin pitkä elontaival kirjattiin Guinnessin ennätysten kirjaan helmikuussa.

Edellinen ennätys ehti olla voimassa lähes sata vuotta, sillä vuonna 1939 Australiassa kuollut karvaturri Bluey oli 29 vuoden ja viiden kuukauden ikäinen kirmatessaan taivaallisille laitumille.

AVAINSANAT

”Meillä on sama tavoite” – Saksa ja Ranska aikovat perustaa yhteisen puolustus- ja turvallisuusneuvoston

Saksan liittokansleri Friedrich Merz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kättelivät lehdistötilaisuudessa Pariisissa 7. toukokuuta.

Ranska ja Saksa aikovat perustaa yhteisen puolustus- ja turvallisuusneuvoston, ilmoittaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Macron kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa Pariisissa, jossa Saksan tuore liittokansleri Friedrich Merz on ollut tänään vierailulla.

Macronin mukaan neuvoston on määrä tavata säännöllisesti ja etsiä puolustustoimiin liittyviä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Sekä Macron että Merz ovat korostaneet haluavansa tiivistää maidensa välistä yhteistyötä.

Ranskalaismedia Franceinfon mukaan Macron kertoi, että neuvoston on määrä kokoontua ensimmäisen kerran kesällä.

-  Lupaamme uuden alun. Meillä on sama tavoite: viedä Eurooppaa eteenpäin. Tehtävämme on onnistua, Macron kirjoitti viestipalvelu X:ssä sen jälkeen, kun oli toivottanut Merzin tervetulleeksi.

Pariisista Merz suuntaa Puolaan. Saksalaismedia Tagesschaun mukaan hän kertoi suunnittelevansa vierailua myös Ukrainaan.

Merz valittiin tiistaina yllättävien käänteiden jälkeen Saksan uudeksi liittokansleriksi. Merzin valinnasta äänestettiin kaksi kertaa, kun ensimmäisessä, aamupäivällä järjestetyssä äänestyksessä hän jäi kuuden äänen päähän valinnasta.

TAGESSCHAUN mukaan molemmat valtionpäämiehet painottivat, että EU-maiden on investoitava enemmän puolustukseensa.

Merz ilmoitti haluavansa keskustella eurooppalaisesta ydinpelotteesta Ranskan ja Britannian kanssa. Hänen mukaansa tällainen ratkaisu täydentäisi Yhdysvaltain ydinpelotetta.

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli siitä, aikooko Yhdysvallat tinkiä ydinpelotteensa ulottamisesta eurooppalaisten liittolaisten suojaksi.

Merz myös vakuutti, että Saksan tuki Ukrainalle jatkuu.

-  Me emme voi lopettaa Ukrainan sotaa ilman Yhdysvaltoja. Eurooppalaiset eivät voi korvata sitä, hän kuitenkin sanoi.

VENÄJÄ puolestaan uhkasi aiemmin tänään, ettei mahdollinen pitkän kantaman Taurus-ohjusten toimittaminen Saksasta Ukrainalle tule pelastamaan Ukrainaa.

Venäjän mukaan sillä ei ole mitään syytä uskoa, että suhteet Saksaan paranisivat Merzin aikana.

Venäjän ulkoministeriön edustajan Marija Zaharovan mukaan Saksan poliitikkojen lukuisat venäläisvastaiset ja riidanhaluiset lausunnot ovat antaneet ymmärtää, että suhteiden paranemista on turha odottaa.

AVAINSANAT

BBC: Nyt puhuu Joe Biden – ”Mitä hemmettiä täällä tapahtuu?”

Yhdysvaltain entinen presidentti Joe Biden on arvostellut republikaaniseuraajansa Donald Trumpin rauhanyrityksiä liittyen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Hän syytti Trumpia Venäjän myötäilystä ja myönnytyspolitiikasta.

Biden puhui asiasta Britannian yleisradioyhtiö BBC:n erikoishaastattelussa, joka oli hänen ensimmäisensä presidenttikauden päättymisen jälkeen. BBC:n mukaan haastattelu tehtiin maanantaina Delawaressa, jossa Bidenit asuvat.

Biden sanoi, että Trumpin yritykset painostaa Ukrainaa luovuttamaan alueitaan Venäjälle ovat nykyajan myönnytyspolitiikkaa.

Bidenin mukaan on ”yksinkertaisesti typerää” uskoa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin lopettaisi sotimisen saatuaan joitain maa-alueita Ukrainalta rauhansopimuksessa.

Perjantaina Moskovassa vietetään voitonpäivää, joka on Venäjällä suuri juhla. Voitonpäivänä Venäjällä juhlistetaan erityisesti voittoa natsi-Saksasta sekä toisen maailmansodan päättymistä Euroopassa. Tänä vuonna sodan päättymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta.

Bidenin mukaan Trumpin toimien vuoksi demokratia on nyt suurimmassa vaarassa sitten toisen maailmansodan.

BIDEN sanoi myös olevansa huolissaan Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteista. Biden sanoi pelkäävänsä, että suhteet rikkoutuvat Trumpin aikana, mikä voisi muuttaa maailmanhistorian kulkua.

Bidenin mielestä sotilasliitto Naton perustaminen toisen maailmansodan jälkeen oli ”viisain asia”, minkä Yhdysvallat teki.

-  Kuvitelkaa, jos meillä ei olisi Natoa, hän sanoi viitaten Venäjän toimiin.

Nyt hän sanoi pelkäävänsä sitä, että Eurooppa menettää luottamuksensa Yhdysvaltoihin ja sen johtoon.

-  Euroopassa johtajat miettivät, mitä he nyt tekevät. Voivatko he luottaa Yhdysvaltoihin? Onko Yhdysvallat heidän rinnallaan, hän sanoi.

Bidenilta kysyttiin myös mielipidettä siitä, mitä hän ajattelee muiden Yhdysvaltojen liittolaisten kohtelusta Trumpin toisella kaudella.

Trump on muun muassa puhunut siitä, että Kanadasta tehtäisiin Yhdysvaltojen 51. osavaltio, että Yhdysvallat ottaisi takaisin Panaman kanavan ja että Yhdysvallat ottaisi haltuunsa Grönlannin.

-  Mitä hemmettiä täällä tapahtuu? Millainen presidentti koskaan puhuu tällä tavalla? Tämä ei ole sitä, mitä me olemme, Biden sanoi.

Hän painotti Yhdysvaltojen puolustavan vapautta, demokratiaa ja mahdollisuuksia.

BIDENILTA kysyttiin myös hänen myöhäisestä luopumisestaan demokraattien presidenttiehdokkuudesta silloisen varapresidentin Kamala Harrisin hyväksi. Tämä tapahtui vajaat neljä kuukautta ennen marraskuun 2024 vaaleja.

-  En usko, että (ehdokkuudesta luopuminen aiemmin) olisi muuttanut tilannetta. Vetäydyimme, kun meillä oli hyvä ehdokas, hän sanoi.

Hän sanoi päätöksen olleen oikea, mutta vaikea.

AVAINSANAT

Xi on merkittävin Venäjän voitonparaatin vieras

Kiinan presidentti Xi Jinping kehuu Kiinan ja Venäjän ystävällisiä suhteita. Hänen mukaansa muiden maiden pyrkimyksiä horjuttaa tätä kahdenvälistä luottamuksellista suhdetta pitää vastustaa.

Xi Jinpingin huomenna keskiviikkona alkavan monipäiväisen Venäjän-vierailun aikana hänen on muun muassa määrä neuvotella presidentti Vladimir Putinin kanssa ja seurata voitonpäivän sotilasparaatia Moskovassa perjantaina. Paraatissa on mukana myös runsaat sata kiinalaissotilasta.

Ukrainan mukaan Putinin kolmeksi päiväksi julistama tulitauko on vain yritys suojella Moskovan sotilasparaatia. Ukraina on sanonut, ettei se voi taata paraatiin osallistuvien tai sitä seuraavien turvallisuutta.

Venäjän voitonpäivän paraatissa on mukana myös runsaat sata kiinalaissotilasta.

XIN vierailu toteutuu keskellä Kiinan ja Yhdysvaltain kiistelyä tulleista.

Kiinan ulkoministeriön mukaan Venäjän ja Kiinan johtajat pyrkivät työskentelemään moninapaisen maailmanjärjestyksen puolesta, johon kutsutaan mukaan myös globaali etelä.

Ukrainan sodan suhteen Kiina on väittänyt olevansa puolueeton, vaikka se ylläpitää läheisiä suhteita Venäjän kanssa. Kiina on kiistänyt sotkeutuneensa suoraan sotatoimiin.

Ukrainan mukaan Venäjän riveissä sotii kuitenkin myös kiinalaissotilaita, joita on rekrytoitu Kiinan sosiaalisessa mediassa. Todisteeksi tästä Ukraina on esitellyt julkisuudessa sotavangeiksi ottamiaan kiinalaista.

AVAINSANAT

Joko on aasialaisen paavin vuoro? – Moni kärkiehdokas on Euroopan ulkopuolelta

  • Ulkomaat
  • 07.05.2025
  • 10:16
  • (Päivitetty: 07.05. 10:17)

Argentiinalainen paavi Franciscus oli ensimmäinen modernina aikana Euroopan ulkopuolelta paaviksi valittu. Tänään alkavassa konklaavissa on mahdollista, että myös seuraaja on muualta kuin Euroopasta.

Vatikaanin konklaavissa kokoontuu 133 äänioikeutettua kardinaalia, joista kahden kolmasosan on äänestettävä samaa ehdokasta, jotta uusi paavi saadaan valittua. Teoriassa kuka tahansa katolinen mies voisi nousta paaviksi, mutta käytännössä kardinaalit valitsevat paavin aina omista riveistään. Ketkä ovat korkeimman profiilin kardinaaleja, joita pidetään kärkiehdokkaina paaviksi? STT esittelee nimet, joita on eniten väläytelty ennakkosuosikkeina virkaan.

KÄRKIEHDOKKAISTA Euroopan mantereen ykkösnimenä pidetään Vatikaanin kardinaalivaltiosihteerinä ja nyt järjestettävän konklaavin johtajana toimivaa italialaista Pietro Parolinia, 70, joka tunnettiin Franciscuksen kakkosmiehenä Vatikaanissa. Parolin on ollut parrasvaloissa Franciscuksen hautajaismenojen rituaalien yhteydessä.

-  Ainoa ehdokas, joka on ollut esillä tietyllä sitkeydellä on Parolin. Hän edustaa jatkuvuutta, arvioi New York Timesille katolista Sant’Egidion yhteisöä johtava Andrea Riccardi.

Kuka tahansa katolinen mies voisi nousta paaviksi, mutta käytännössä kardinaalit valitsevat paavin aina omista riveistään.

Parolin on johtanut Vatikaanin diplomatiaa, ja kielitaitoinen italialainen tunnetaan hyvin kansainvälisesti kirkon edustajana maailmalla. Hän näytteli keskeistä roolia Vatikaanin ja Kiinan välillä vuonna 2018 solmitussa kiistanalaisessa sopimuksessa, joka koski piispojen nimittämistä maassa. Osana sopimusta Vatikaani taipui hyväksymään Kiinan valtion nimittämät piispat, kertoi Guardian tuolloin.

Vahvana ehdokkaana pidetään niin ikään italialaista liberaalikardinaali Matteo Zuppia, joka on ideologisesti Franciscuksen hengenheimolaisia, kertoo New York Times.

Italian kardinaaleista paavikandidaattina pidetään myös Jerusalemin latinalaista patriarkkaa Pierbattista Pizzaballaa, 60, joka on kirkon Lähi-idän alueen arvovaltaisimpia johtajia. Hänet nimitettiin kardinaaliksi syyskuussa 2023 juuri ennen Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisen sodan puhkeamista.

Pyhän Pietarin istuin oli vuosisatojen ajan yksinomaan italialaisten takalistojen lämmittämä. Putki katkesi vuonna 1978 kuolleeseen Johannes Paavali ensimmäiseen, joka ehti olla paavina vain kuukauden ennen kuolemaansa.

SIINÄ missä Franciscus oli ensimmäinen Etelä-Amerikassa syntynyt paavi, moni Filippiineillä odottaa nyt sitä, saisiko Aasia ensimmäisen paavinsa maan edustajasta. Konklaavin yhtenä ennakkosuosikkina on pidetty Filippiinejä edustavaa kardinaali Luis Antonio Taglea, 67.

Taglea pidetään karismaattisena maltillisen linjan edustajana, joka on uskaltanut arvostella kirkkoa sen ongelmista erityisesti alaikäisten seksuaalisen hyväksikäytön suhteen. Franciscuksen tapaan Tagle on ollut kirkon johtavia köyhien, siirtolaisten ja marginalisoitujen ihmisten puolestapuhujia, ja häntä on kutsuttu ”Aasian Franciscukseksi”.

Lempinimellä ”Chito” tunnetun Taglen nosti kardinaaliksi edellinen paavi Benedictus vuonna 2012, ja hän oli suosikkiehdokkaita seuraavaksi paaviksi myös vuoden 2013 konklaavissa, jossa paavi Franciscus valittiin.

Kirkon jäsenten määrässä mitattuna Filippiinit on Brasilian ja Meksikon jälkeen kolmanneksi suurin katolinen maa yli 85 miljoonalla jäsenellään. Noin 80 prosenttia filippiiniläisistä on katolisia.

Toisena ehdokkaana Aasiasta esiin on nostettu Myanmarin Yangonin arkkipiispaa Charles Maung Bota, 76. Franciscuksen vuonna 2015 nimittämä Bo on buddhistienemmistöisen maan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kardinaali.

AFRIKAN mantereen arvovaltaisimpana kardinaalina ja maanosan kärkiehdokkaana paaviksi pidetään ghanalaista Peter Turksonia, 76, joka on ollut kardinaali jo yli kaksi vuosikymmentä sen jälkeen, kun paavi Johannes Paavali nosti hänet asemaan vuonna 2003.

Yhdysvaltalaisen paavin valinta olisi poliittisesti kiistanalainen päätös Trumpin ravistellessa kansainvälistä järjestelmää.

Turkson on työskennellyt Vatikaanin lähettiläänä ja välittäjänä muun muassa Etelä-Sudanissa sekä korkeassa virassa Vatikaanissa vuosina 2016-2021. Jos hänet valittaisiin tehtävään, olisi hän ensimmäinen mustaihoinen mies kirkon johdossa.

Turkson on arvostellut Ugandan homovastaista lainsäädäntöä, mutta on toisaalta puolustanut perinteisiä katolisia moraalikäsityksiä seksuaaliasioissa sekä kiistänyt, että homoseksuaalisuus olisi ihmisoikeuskysymys.

Afrikan maiden muihin kärkiehdokkaisiin kuuluu Guinean Robert Sarah, 79. Hän edustaa kirkon kovinta konservatiivista leiriä, joka haluaisi ottaa takapakkia viime aikojen progressiivisista uudistuksista. Häntä pidetään liian kovana konservatiivina, jotta hän voisi saada taakseen tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä.

Ehdokkaana on väläytelty myös Kongon demokraattisen tasavallan Kinshasan arkkipiispaa Fridolin Ambongo Besungua, 65, joka edustaa niin ikään konservatiiveja muun muassa samaa sukupuolta olevien ihmisten liittojen siunaamisen kysymyksessä.

PAAVIKISASSA on väläytelty ehdokkaina kahta yhdysvaltalaiskardinaalia, chicagolaissyntyistä Robert Francis Prevostia, 69, sekä New Yorkin arkkipiispaa Timothy Dolania, 75.

Prevost työskenteli vuosia lähetystyöntekijänä Perussa ja on entinen Chiclayon kaupungin arkkipiispa. Dolan on entinen Milwaukeen arkkipiispa, joka tunnetaan tiukkana abortinvastustajana.

Yhdysvaltalaista paavia ei Vatikaanissa ole tähän mennessä nähty, ja maan presidentti Donald Trump onkin esittänyt toiveensa, että hänen entisen kotikaupunkinsa New Yorkin edustaja valittaisiin virkaan. Dolania pidetään kuitenkin melko epätodennäköisenä valintana, kertoo Washington Examiner.

Yhdysvaltalaisen paavin valinta olisi poliittisesti kiistanalainen päätös Trumpin ravistellessa kansainvälistä järjestelmää ja maansa liittolaissuhteita.

Samojen toimittajille annettujen kommenttien yhteydessä Trump kohahdutti sanomalla, että olisi itse oma ykkösvalintansa paaviksi. Kommentin jälkeen Valkoisen talon sosiaalisessa mediassa julkaistiin tekoälykuva Trumpista paavin asussa, kertoi muun muassa CNN. Toisin kuin edeltäjänsä Joe Biden, Trump ei ole katolinen.

Lassi Lapintie/STT

AVAINSANAT

Yhdysvaltain ja Kiinan edustajat puivat kauppasotaa Sveitsissä

Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Karoline Leavitt ja Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent Washingtonissa 9. huhtikuuta.

Yhdysvaltain ja Kiinan edustajien on määrä tavata Sveitsissä tällä viikolla, maat kertovat. Kyseessä ovat ensimmäiset viralliset keskustelut, joissa todennäköisesti puidaan maiden välille syttynyttä kauppasotaa.

Tulevieen keskusteluihin osallistuvat tällä tietoa ainakin Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent ja kauppaedustaja Jamieson Greer sekä Kiinan varapääministeri He Lifeng.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö julkaisi tiistaina Yhdysvaltain aikaa tiedotteen, jonka mukaan valtiovarainministeri Bessent matkaa torstaina Sveitsiin.

-  Odotan innolla tuloksellisia keskusteluja, kun työskentelemme tasapainottaaksemme kansainvälistä talousjärjestelmää uudelleen palvelemaan paremmin Yhdysvaltain etuja, Bessent sanoo valtiovarainministeriön tiedotteessa.

Ministeriön mukaan Bessentin on visiittinsä yhteydessä määrä tavata Kiinan talousasioista vastaava edustaja, mutta tätä ei nimetä tiedotteessa.

BESSENT kertoi sittemmin uutiskanava Fox Newsille, että Yhdysvaltain ja Kiinan on määrä käydä keskusteluja lauantaina ja sunnuntaina. Näissä keskusteluissa on hänen mukaansa määrä luoda pohjaa tuleville neuvotteluille.

-  Sovimme, mistä aiomme keskustella. Minusta tuntuu, että tässä on kyse tilanteen lieventämisestä, ei suuresta kauppasopimuksesta, Bessent sanoi Foxille.

-  Meidän on lievennettävä tilannetta ennen kuin voimme liikkua eteenpäin, hän lisäsi.

Kiinan ulkoministeriön mukaan Kiinaa edustaa Kiinan ja Yhdysvaltain välisistä talous- ja kauppa-asioista vastaava varapääministeri He Lifeng, joka tapaa Sveitsissä valtiovarainministeri Bessentin.

KIINAN kauppaministeriö puolestaan sanoi, ettei Kiina aio uhrata periaatteitaan tulevissa keskusteluissa, vaan aikoo puolustaa oikeudenmukaisuutta. Ministeriön mukaan Kiina lähtee neuvotteluihin Yhdysvaltain teollisuuden ja kuluttajien esittämien vetoomusten jälkeen.

Jos Yhdysvallat haluaa ratkaista maiden välisen kauppasodan neuvotteluteitse, on sen kiinalaisministeriön mukaan kohdattava tullitoimenpiteistään niin Yhdysvalloille kuin muulle maailmallekin koituvat vakavat kielteiset vaikutukset.

Yhdysvaltain kauppaedustaja Jamieson Greer niin ikään osallistuu kansliansa mukaan keskusteluihin Kiinan kanssa. Greer tapaa kansliansa mukaan kiinalaisen vastinparinsa kanssa, mutta tiedotteessa ei mainita erikseen nimeltä, onko tämä varapääministeri He.

Bessentin ja Greerin kerrotaan Sveitsin-matkallaan tapaavan myös muun muassa Sveitsin presidentin Karin Keller-Sutterin kanssa.

YHDYSVALLAT ja Kiina ajautuivat tänä keväänä kauppasotaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti Kiinalle kovia tuontitulleja.

Trump on asettanut tuontitulleja valtaosalle maailman maista, mutta Kiinalle asetetut tullit ovat poikkeuksellisen korkeita. Trumpin hallinto on asettanut yhteensä 145 prosentin edestä tuontitulleja isolle joukolle kiinalaistuotteita. Nämä tullit astuivat voimaan huhtikuussa. Kiina on vuorostaan vastannut omilla 125 prosentin tulleillaan.

Trump on toistuvasti väittänyt, että Kiina on ollut Yhdysvaltoihin yhteydessä tullineuvotteluista. Viime viikolla hän sanoi uskovansa, että on erittäin hyvät mahdollisuudet päästä sopimukseen.

Kiina sen sijaan kertoi viime viikolla, että maa arvioi Yhdysvaltain tarjousta keskustella maiden välisistä tuontitulleista. Aloitteen keskusteluista teki Kiinan mukaan Yhdysvallat. Kiinan kauppaministeriö kertoi, että Yhdysvallat on pyrkinyt useaan otteeseen välittämään keskusteluhaluistaan viestiä Kiinalle.

-  Jos Yhdysvallat haluaa keskustella, sen tulisi osoittaa vilpittömyytensä, olla valmis korjaamaan virheelliset käytäntönsä ja perumaan yksipuoliset tullit, ministeriö sanoi.

KIINA ei ole osoittanut olevansa aikeissa taipua Trumpin painostuksen alla, vaan maan hallinto on vannonut käyvänsä kauppasotaa tarvittaessa hamaan loppuun saakka. Kiina on kuitenkin myöntänyt, että globaalit talouden käänteet ovat rasittaneet sen taloutta, joka on pitkään ollut riippuvainen viennistä. Lisäksi ulkomaille kauppaa tekevät kiinalaisyritykset ovat kohdanneet vaikeuksia.

Taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta arvioi aiemmin tässä kuussa STT:lle, että Trumpin hallinnon on pakko pyörtää tullipäätöksiään jossain vaiheessa.

-  Taantumasta tuskin tulee hirvittävän syvä, koska tässä monet merkit puhuvat sen puolesta, että Yhdysvaltojen on pakko myös perääntyä, ja ovat tehneetkin jonkinlaisia perääntymisiä ja hakevat niitä niin kutsuttuja diilejä.

Tullit iskevät Yhdysvaltain talouteen monin tavoin. Elorannan mukaan tullit ovat itsessäänkin vahingollisia, minkä lisäksi epävarmuus heijastuu yrityksiin ja kuluttajiin. Eloranta arvelee, että edessä on dominoefekti ja pysyvämpi talouden hidastuminen.

AVAINSANAT