VALIKKO

Luottamus uutisiin jakautuu: oikeisto epäilee mediaa enemmän kuin muut

  • Kotimaa
  • 17.06.2025
  • 7:22
  • (Päivitetty: 16.06. 14:41)

Vaikka valtaosa suomalaisista luottaa yhä uutisiin, oikeiston ja vasemmiston välinen ero luottamuksessa on kasvanut. Epäuskoisimmin mediaa seuraavat perussuomalaiset.

Poliittisesti hyvin oikeistolaisesti asennoituvat ihmiset luottavat harvemmin uutisiin kuin lähemmäs vasemmistoa tai poliittista keskustaa asettuvat, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kyselytutkimuksesta.

Vuosittain tehtävä kyselytutkimus vertaa uutisten käyttöä 48 maassa, joista kustakin osallistuu noin 2  000 vastaajaa.

Eri puolueiden kannattajista perussuomalaisia äänestävät luottavat uutisiin vähiten.

-  Oikeistolaiseksi itsensä mieltävien medialuottamuksen heikentyminen voi heijastaa julkista keskustelua, jossa erityisesti muutamat perussuomalaisten edustajat ovat syyttäneet valtamediaa vihervasemmistolaisuudesta, sanoo Suomen maaraportista vastannut Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen Media-alan tutkimussäätiön tiedotteessa. Säätiö osallistuu raportin rahoitukseen.

YHÄ USEAMPI nuori aikuinen käyttää jo ensisijaisena uutislähteenä sosiaalista mediaa, tutkimus kertoo. Somea ensisijaisena uutislähteenä käyttävien nuorten aikuisten osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa kymmenestä prosentista 26:een. Luku on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa toiseksi pienin.

Lisäksi valtaosa suomalaisista aikuisista seuraa viikoittain myös journalistisia uutisvälineitä.

Kun suomalaisilta kysyttiin, mitä he pitävät väärän tai harhaanjohtavan tiedon lähteenä, 66 prosenttia vastaajista nimesi videopalvelu Tiktokin, 55 prosenttia viestipalvelu X:n ja 53 prosenttia Facebookin. Uutissivustot ja kasvokkain keskustelu mainittiin huomattavasti harvemmin.

-  Tiktok on tulvillaan koukuttavia ”uutisia”. Tässä mis- ja disinformaation tulvassa perinteisen, vastuullisen ja faktapohjaisen journalismin on kyettävä entistä läpinäkyvämmin ja selkeämmin perustelemaan toimintansa, sanoo Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen tiedotteessa.

SUOMESSA ON LUOTETTU koko mittaushistorian ajan uutisiin enemmän kuin muissa vertailun maissa. Suomalaisista aikuisista 75 prosenttia kertoo luottavansa useimpiin seuraamiinsa uutisiin.

Väestöryhmien välillä kuitenkin on eroja.

Naiset luottavat uutisiin hieman miehiä useammin ja nuoret vanhoja harvemmin. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut luottavat uutisiin useammin kuin pienituloiset ja matalasti koulutetut.

Ssuomalaiset ovat myös kiinnostuneempia uutisista kuin vertailun useimmat muut vastaajat. Kyselyn mukaan noin 63 prosenttia suomalaisista on uutisista erittäin tai varsin kiinnostuneita. Miehet ovat uutisista kiinnostuneempia kuin naiset.

Yli neljännes kertoo välttelevänsä uutisia vähintään toisinaan. Naiset, nuoret ja vähätuloiset välttelevät uutisia keskimääräistä hieman useammin. Uutisten välttelyn syyksi vastattiin niiden kielteinen vaikutus mielialaan sekä sotien ja konfliktien liika käsittely.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten uutismediat voisivat lisätä vastaajien luottamusta uutisiin. Reilu neljännes vastaajista uskoo totuudellisuuden vahvistamisen, kuten paremman faktantarkastuksen, lisäävän luottamusta. Noin viidennes vastaajista puolestaan haluaa uutisista puolueettomampia ja noin viidennes läpinäkyvämpiä.

AVAINSANAT

Taas kaaospäivä lentomatkustajille: 128 torstailentoa peruuntui

Lentoyhtiö Finnair on perunut tänään kaikkiaan 128 lentoa Ilmailualan Unioni IAU:n työtaistelun takia. Finnairin mukaan perumiset vaikuttavat yli 8  000 asiakkaan matkustussuunnitelmiin.

Perutuille lennoille varauksen tehneille matkustajille on tarjottu vaihtoehtoisia lentoja.

IAU on ilmoittanut uusista työnseisauksista lentokenttäpalveluissa myös keskiviikkona 2. heinäkuuta. Työriitaa soviteltiin viimeksi tiistaina, mutta tuloksetta. Sovittelu jatkuu ensi seuraavan kerran maanantaina.

ILMAILUALAN uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu tammikuusta asti. Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua.

Työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat Palta katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu.

AVAINSANAT

Näin Antti Pelttari puolustautui eduskunnalle: En ole toiminut Supossa lainvastaisesti

Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari pitää kohtuuttomana, että hän on joutunut näkyvän rikostutkinnan kohteeksi. Näin hän sanoi lausumassaan eduskunnan kansliatoimikunnalle kesäkuun alussa.

-  Koko tässä tutkittavassa kokonaisuudessa olen itse tehnyt yhden kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän operatiivisen linjauksen, jonka tekisin myös tänään, hän kirjoitti.

Lausuma tuli julkiseksi keskiviikkona Pelttarin virastapidättämispäätöksen myötä.

Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Käynnissä on poliisin esitutkinta.

Epäilyt liittyvät aikaan, jolloin Pelttari toimi suojelupoliisin (supo) päällikkönä.

TUTKINNAN kohteena oleva Supon operatiivinen toiminta on Pelttarin mielestä ollut perusteltua Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

-  Operatiivinen toiminta on luonteeltaan jokapäiväistä, jopa rutiiniluonteista supon operatiivista työtä, jossa minä en roolini mukaisesti ollut mukana toimijana tai päätöksentekijänä.

-  Rooliini päällikkönä ei myöskään kuulunut tehdä päätöksiä tutkinnan kohteena olevan kaltaisessa kansainvälisessä yhteistyössä.

Pelttari sanoo, että hänelle kerrotun mukaan epäily perustuu pääosin siihen, että hän olisi toiminut säännösten vastaisesti suojelupoliisin kansainvälisessä yhteistyössä.

-  Katson, että en ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuksiani enkä myöskään tehnyt lainvastaisia päätöksiä.

RIKOSEPÄILYN keskeinen sisältö Pelttarin mukaan on se, ettei hän ole puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta.

(Demokraatti kuvaili toiminnan syitä ja seurauksia tässä toukokuisessa jutussaan.)

Syyttäjälaitos kertoi toukokuussa epäilevänsä, että supon tiedustelutoiminnassa oli käytetty siviilejä niin, että he olivat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja olivat voineet käsitellä sitä valvomattomasti.

Yhden Supoa auttaneen eläkeläisen tietokoneeseen oli lisäksi tehty tietomurto, jonka seurauksena salaisia tietoja pääsi valumaan ”ulkopuolisille tahoille”. Tarkemmin syyttäjälaitos ei ole yksilöinyt tapahtuneen seurauksia.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan murron takana oli Venäjä, ja eläkeläinen oli auttanut Supoa vastavakoilussa.

AVAINSANAT

Wolt uhmaa KHO:n ennakkopäätöstä: sanoo pitävänsä ruokalähetit yhä yrittäjinä

Ruokalähettiyhtiö Wolt sanoo pitävänsä lähettinsä toistaiseksi itsenäisinä ammatinharjoittajina, vaikka KHO katsoi ennakkopäätöksessään lähettien olevan työntekijöitä. Yhtiö ei halua ennakoida, miten KHO reagoi sen vastarintaan.

Korkein hallinto-oikeus teki toukokuussa linjauksen ruokalähettien oikeudellisesta asemasta Suomessa. Päätöksen mukaan ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.

Wolt ei kuitenkaan aio muuttaa käytäntöjään. Woltin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski ja Pohjoismaiden operatiivinen johtaja Joel Järvinen kertoivat keskiviikkona mediatilaisuudessa, etteivät näe KHO:n päätöstä yksiselitteisenä, vaan tilanne on vielä monin osin epäselvä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit ovat alisteisessa asemassa yhtiöön, mutta samalla se katsoi, ettei lähettien työhön sovelleta työaikalakia. Tähän liittyy Woltin mukaan isoja tulkinnallisia kysymyksiä, kuten sairausajan palkan määräytyminen, kun kiinteä tuntimäärä puuttuu.

-  Pidemmän päälle tähän tarvitaan lainsäädännöllisiä keinoja ja lainsäädännön uudistamista selkiyttämään uutta kategoriaa: työntekijä ilman työaikaa alustatyössä, Koski sanoo.

Yrityksen edustajat kertovat, että hankkeet asian selvittämiseksi ovat lähteneet käyntiin.

-  Tässä on paljon avoimia kysymyksiä, ja se vaatii vuoropuhelua sekä viranomaisten että lähettien kanssa. Edusti heitä sitten PAM tai jokin muu taho, mutta halutaan tietää myös lähettien näkemykset siihen, kuinka järjestää alustatyö työsuhteessa, Koski kertoo.

YHTIÖN MUKAAN sen tavoitteena on luoda jatkossa läheteille kaksijakoinen malli. Lähetit olisivat joko itsenäisiä yrittäjiä tai uusia alustatyösuhdemallin työsuhteisia, jolloin heillä olisi sekä työnantajan määrittelemiä suoritusvaatimuksia että enemmän sääntöjä, kuten kielto käyttää sijaisia.

Molemmille maksettaisiin tehtäväkohtaisesti, ja kokonaisansiot olisivat molemmissa suunnilleen samat.

Työsuhteiset työntekijät ansaitsisivat noin 65 prosenttia nykyisestä tehtäväkohtaisesta palkkiosta verojen, eläkkeen, lomakorvausten ja vakuutusten jälkeen, jotka Wolt hoitaisi. Itsenäiset lähettikumppanit saisivat edelleen 100 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkkiosta ja hoitaisivat kulut itse, kuten nykyäänkin.

Yhtiön muista toimintamaista vain Saksassa kaikki lähetit ovat työsuhteisia. Suomessa yrittäjyys jatkuu toistaiseksi.

Woltin edustajat eivät halua ottaa kantaa mahdollisiin juridisiin riskeihin, joita KHO:n päätöksen tulkinnasta voi koitua.

10  000:n alustalla toimivan ja osittain aktiivisen lähetin siirtäminen työsuhteeseen ei onnistu käden käänteessä. Tilanne olisi Olli Kosken mukaan katastrofaalinen myös monille ravintoloille, jos palvelu suljettaisiin tai lähettien määrä yllättäen romahtaisi.

-  Nyt on pakko jatkaa näin, Koski sanoo.

Viikkotasolla aktiivisia lähettejä on tällä hetkellä noin 6  000, Joel Järvinen kertoo. Tuhansia halukkaita olisi yhtiön mukaan tulossa mukaan, mutta tällä hetkellä Wolt ei aio merkittävästi kasvattaa lähettien määrää.

-  Voi olla yksittäisiä kaupunkeja, missä nähdään, että lähettimäärä ei vastaa kuluttajakysyntää, Järvinen sanoo.

Teksti: STT / Laur Forsén

AVAINSANAT

OP-ryhmä varoittaa: Pääjohtajaamme käytetään apuna huijauksissa

Oikea Timo Ritakallio (kuvassa) lähestyy aniharvoin suoraan pankin riviasiakkaita "hyvillä sijoitustarjouksilla".

OP-ryhmä varoittaa pääjohtajansa Timo Ritakallion nimissä tehdyistä somehuijauksista. Pankkialalla hyvin tunnetusta Ritakalliosta on tehty valeprofiili, jonka avulla pyritään kalastelemaan käyttäjiltä henkilötietoja.

Osuuspankkiväki on tehnyt huijauspostauksista ilmoituksen viranomaisille ja pyytänyt Facebookin ja Instagramin emoyhtiö Metaa poistamaan ne.

Pankkiryhmän petosasiantuntija Maija Ahonen kehottaa sosiaalisen median käyttäjiä ja OP:n asiakkaita suhtautumaan epäilyttävään sisältöön varauksella.

Tyypillisissä verkkohuijauksissa valeprofiilit suosittelevat sijoituspalvelua ja lupailevat suuria tuottoja. Sijoitusneuvojana esiintyvä huijari voi soittaa asiakkaalle.

Yhteydenotosta voi seurata sijoitushuijaus, jossa asiakkaalle näyttää syntyvän hyviä tuottoja, minkä jälkeen häntä houkutellaan tekemään lisäsijoituksia. Todellisuudessa rahat päätyvät suoraan rikollisille.

AVAINSANAT

Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat noin 1,1 miljardiin euroon vuonna 2023

Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2023, kertoo Kela.

Kokonaismenot suurenivat noin 1,1 miljardiin euroon, mikä on lähes 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat 580 miljoonaa euroa ja sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osuus noin 560 miljoonaa euroa.

Kela maksoi työterveyshuollon kustannuksista korvauksia noin 470 miljoonaa euroa, eli noin 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Hyväksytyt kustannukset olivat työntekijää kohden keskimäärin 545 euroa ja korvaukset 226 euroa työntekijää kohden. Pienissä yrityksissä kustannukset olivat keskimäärin pienemmät kuin suurissa yrityksissä.

Vuonna 2023 työterveyshuollon piirissä oli 91 prosenttia palkansaajista eli noin kaksi miljoonaa työntekijää. Määrä kasvoi 2,5 prosentilla edeltävästä vuodesta. Osa pienistä työnantajista ei ole järjestänyt työntekijöilleen lainkaan työterveyshuoltoa. Myöskään osa lähinnä pienistä työnantajista ei hae Kelasta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista.

AVAINSANAT