VALIKKO

Lukion käyminen ja yo-kirjoitukset sallitaan vastedes myös englanniksi

Suomalaisen lukiokoulutuksen pystyy aloittamaan ja käymään englannin kielellä ensi vuoden syksystä alkaen, kertoo Opetushallitus.

Uuteen englanninkieliseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi vain, jos henkilöllä on puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito, mutta muut säädetyt kelpoisuusehdot täyttyvät.

Koulutukseen liittyviä englanninkielisiä ylioppilastutkinnon kokeita on mahdollista suorittaa syksystä 2028 alkaen.

Viime viikolla Opetushallitus julkisti englanninkielisen opetussuunnitelman perusteet, jotka vastaavat sisällöltään suomen- ja ruotsinkielisiä lukiokoulutuksen perusteita.

Tietyissä lukioissa säilyy myös jatkossa mahdollisuus opiskella englanniksi maailmanlaajuisen IB Diploma Programme -opetussuunnitelman mukaisesti.

KOULUTUKSEN järjestäjän on laadittava paikalliset englanninkieliset opetussuunnitelmat ja haettava sen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämislupaa jo tämän vuoden syksyllä, mikäli englanninkielinen lukiokoulutus halutaan aloittaa syksyllä 2026.

Opetusneuvos, yksikön päällikkö Petri Lehikoinen arvioi Opetushallituksen tiedotteessa, että englanninkielistä lukiokoulutusta tarjotaan aluksi todennäköisesti suurissa kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa.

OPISKELIJAKSI ei pääse kovin helposti. Lakitekstiin kirjattu ”puutteellinen kielitaito suoriutua lukiokoulutuksesta ruotsiksi tai suomeksi” on rajattu tiukasti Suomessa suoritetun aiemman peruskoulutuksen tai Suomessa asumisen kestoon.

Nuorille suunnattuun englanninkieliseen lukiokoulutukseen voi hakea vain, jos on suorittanut perusopetuslaissa tarkoitettuja perusopetuksen opintoja kolme vuotta tai vähemmän.

Englanninkieliseen aikuislukiokoulutukseen voi hakeutua vain, jos on asunut Suomessa kolme vuotta tai vähemmän.

Mikäli edellä mainitut aikarajat ylittyvät, opiskelijaksi voidaan ottaa vain ”erityisen painavasta syystä”.

Englanninkielistä lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa ei ole tarkoitettu Suomeen opiskelutarkoituksessa kolmansista maista saapuville.

AVAINSANAT

YT-laki uudistui tänään – muutosneuvottelujen ajat lyhenevät

Yhteistoimintalain muutokset tulevat voimaan tänään, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö. Muutosneuvottelujen käytännön järjestelyt tulevat yrityksille nyt hieman aiempaa helpommiksi.

Muutosten jälkeen lain soveltamiskynnystä nostetaan 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Aikaisemmin lakia on sovellettu yrityksiin, jotka työllistävät vähintään 20 työntekijää. Kuitenkin jatkossakin 20-49 työntekijää työllistävällä yrityksellä on muun muassa jatkuvan vuoropuhelun velvoite.

Lisäksi muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto puolittuu. Aikaisemmin muutosneuvotteluita on pitänyt käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää. Nyt neuvotteluiden vähimmäiskesto on joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Muutosneuvotteluiden pituus riippuu neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja yrityksen tai yhteisön henkilöstömäärästä.

NYT VOIMAAN TULLUT lakimuutos on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tavoitteena uudistuksilla on keventää hallinnollista taakkaa, jota nykyisestä lainsäädännöstä aiheutuu erityisesti alle 50 työntekijän yrityksillä.

Lisäksi uudistusten tavoitteena on nopeuttaa kaikkien yritysten kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin.

AVAINSANAT

Kyselytutkimus: Lähes 60 prosenttia suomalaisista pelkää julkisen terveydenhuollon romahtavan

Heikoksi terveytensä kokevista vastaajista vain noin 20 prosenttia kokee julkisen terveydenhuollon toimivan.
  • Kotimaa
  • 01.07.2025
  • 7:30
  • (Päivitetty: 30.06. 16:34)

Suomalaisista lähes 60 prosenttia uskoo, että julkinen terveydenhuolto uhkaa romahtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Samaan aikaan kuitenkin vain vajaat 40 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan enemmän veroja terveydenhuoltojärjestelmän turvaamiseksi.

Vasemmistopuolueiden äänestäjät olisivat valmiita veronkorotuksiin, kun taas perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien eivät. Rkp:n ja keskustan kannattajat olivat asiassa jakautuneita.

Heikoksi terveytensä kokevista vain noin 20 prosenttia kokee julkisen terveydenhuollon toimivan.

MYÖS moni heikoksi terveytensä kokeva vastustaa veronkorotuksia, vaikka heillä on suurin tarve käyttää palveluita.

-  Nykyiseen terveydenhuoltojärjestelmään ei olla tyytyväisiä, eivätkä ihmiset halua rahoittaa sitä lisää omista kukkaroistaan. Moni kokee maksavansa jo nyt enemmän kuin mitä vastineeksi saa, Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo tiedotteessa.

Evan tiedotteessa tutkimuksen tuloksista päätellään, että terveydenhuollon lisärahoituksen sijaan suomalaiset kaipaavat rakenteellisia ratkaisuja.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi maaliskuussa internetpaneelissa noin 2  000 ihmistä, jotka edustavat Manner-Suomen 18-79-vuotiasta väestöä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Kuusi kantelua Alexander Stubbin pojan saamasta harjoittelupaikasta

Oliver Stubb on syntynyt vuonna 2004. Tässä kuvassa hän on isänsä vaalivalvojaisissa talvella 2024.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia kertoo saaneensa kuusi kantelua, jotka liittyvät presidentti Alexander Stubbin pojan Oliver Stubbin Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) saamaan harjoittelupaikkaan.

Exeterin yliopistossa Britanniassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Stubb valittiin täksi kesäksi Ulkopoliittisen instituutin korkeakouluharjoittelijaksi. Kahta tarjolla ollutta harjoittelupaikkaa Upissa haki lehtitietojen mukaan yli 200 henkilöä.

Stubbin harjoittelupaikka on tutkimusohjelmassa, jonka aiheina ovat Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato.

Asiasta tehdyissä kanteluissa ihmetellään muun muassa sitä, että Stubb valittiin harjoittelijaksi, vaikka haastattelussa oli ollut opinnoissaan selvästi pidemmälle edenneitä hakijoita.

INSTITUUTIN johtajan Hiski Haukkalan julkistaman lausunnon mukaan harjoittelijavalinnoista vastannut kolmen tutkijan työryhmä arvioi Stubbin yksimielisesti parhaimmaksi hakijaksi. Työryhmän mukaan Stubb oli haastattelujen ja tehtävien perusteella hakijoista motivoitunein ja tehtävään sopivin.

Haukkalan mukaan Stubbin perhetausta ei vaikuttanut hänen valintaansa. Haukkalan mukaan olisi ollut epäreilua ja syrjivää, jos tehtävään soveltuvinta ei olisi valittu hänen perhetaustansa vuoksi.

Eduskunnan oikeusasiamiehen saamista kanteluista kertoi aiemmin Iltalehti.

AVAINSANAT

VR:lle 3000 korvaushakemusta viikonlopun peruutuksista

Häiriö aiheutti junaliikenteessä muun muassa myöhästymisiä ja peruuntumisia.
  • Kotimaa
  • 30.06.2025
  • 15:39
  • (Päivitetty: 30.06. 16:20)

Viikonloppuna pääradan sähkövaurion aiheuttamat junien peruutukset vaikuttivat yli 10  000 asiakkaaseen, kerrotaan VR:stä STT:lle.

Maanantaihin puoleenpäivään mennessä VR:lle oli tullut noin 3  000 korvaushakemusta viikonlopun ajalta.

VR:n mukaan korvauskäsittelyssä on viikonlopun jäljiltä ruuhkaa, joten korvauksien saamisessa voi mennä tavallista pidempään.

VR myöntää epäonnistuneensa viikonloppuna sähköratavaurion aiheuttaman junakaaoksen hoitamisessa.

-  Ei voi sanoa, että olisimme onnistuneet, kun palautetta on tullut sen verran. Tilanne on ollut monelta osin haastava, mutta otamme opit talteen, sanoo VR:n kaukoliikenteen operatiivinen johtaja Toni Rinne STT:lle.

Viikonloppuna kymmeniä junayhteyksiä peruttiin pääradan sähkövaurion vuoksi. Lisäksi junaliikenteessä oli myöhästymisiä. Osa junista oli pysähtyneinä asemilla, joten matkustajat pääsivät pois junista ja jaloittelemaan.

PALAUTETTA VR:lle on Rinteen mukaan tullut etenkin viestinnän osalta.

-  Olemme hyvin pahoillamme siitä, että asiakkaidemme matkat eivät ole sujuneet ja asiakasviestintä ei ole sujunut toivotusti, Rinne sanoo.

Junamatkustajia oli liikkeellä tavallista enemmän. Esimerkiksi Helsingissä oli lauantaina isoja yleisötapahtumia, kuten Helsinki Pride -kulkue ja Tuska-festivaali.

Osa matkustajista joutui etsimään itselleen yöpymispaikan esimerkiksi hotellista.

RINNE kertoo, että VR aikoo käydä tapauksen läpi yhdessä liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin ja Väyläviraston kanssa ja kehittää toimintaansa vastaavien tilanteiden varalta.

Lisäksi Rinteen mukaan kaikki asiakaspalautteet käydään sisäisesti läpi, minkä pohjalta yhtiön toimintaa voidaan kehittää.

VR maksaa korvaukset jälkikäteen sekä kuittia että matkalippua vastaan.

Syynä junakaaokseen oli Hyvinkään Palopurossa ollut sähkövaurio, joka pysäytti lauantai-iltana liikenteen molempiin suuntiin. Vaurio saatiin korjattua sunnuntaina puolenpäivän aikaan.

Häiriö aiheutti vielä sunnuntaina myöhästymisiä ja kaluston vaihtoja kaukoliikenteessä. Junaliikenne palautui normaaliksi maanantaiaamuna.

Liikennettä Helsingin ja Riihimäen välillä pyrittiin korvaamaan busseilla, mutta kaikille matkustajille ei ollut busseissa tilaa.

Juttu päivitetty klo 16.20: lisätty Toni Rinteen kommentit.

AVAINSANAT

Ovatko tytöt kaikissa maissa tunteellisempia kuin pojat? Näin kyselytutkimus kertoo

Eri puolilla maailmaa 13-16-vuotiailla tytöillä on laajasti enemmän tunne-elämän ongelmia kuin pojilla. Toisaalta tytöt myös osaavat käsitellä tunteitaan itseään hyödyttävämmin kuin monet pojat.

Asia selviää Turun yliopiston kyselytutkimuksesta, jossa noin 26  000 nuorta 12:sta Euroopan ja Aasian maasta raportoi mielenterveyteen liittyvistä oireistaan.

Tutkimuksesta selviää, että tytöillä on kaikissa maissa poikia enemmän tunne-elämään liittyviä oireita, kuten ahdistusta ja masennusta.

Myös prososiaalisuus eli toisia hyödyttävä ja sosiaalisia suhteita edistävä käyttäytyminen on yleisempää tytöillä.

Turun yliopiston professori Andre Souranderin johtama tutkimus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkimusverkoston kanssa. Verkosto koostuu lasten ja nuorten mielenterveyden parissa työskentelevistä ammattilaisista.

-  Nuorten psyykkisten ongelmien lisääntyminen maailmanlaajuisesti on huolestuttavaa, hän sanoo tiedotteessa.

Sourander sanoo, että ilmiötä on kutsuttu globaaliksi megatrendiksi nuorten hyvinvoinnissa, mikä alleviivaa nuorten mielenterveyden tutkimuksen tärkeyttä.

TUTKIMUS selvitti myös laajasti käytössä olevan Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn käyttöä ja sen kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tulosten perusteella kysely soveltuu kansainväliseenkin käyttöön.

Sourander huomauttaa, että valtaosa nuorten mielenterveysongelmiin liittyvistä tutkimuksista on tehty länsimaissa. Siksi on tärkeää tuottaa tutkimustietoa, joka vertailee nuorten hyvinvointia erilaisissa kulttuureissa ja taloudellisissa olosuhteissa.

-  Mielenterveyttä mittaavien menetelmien validointi on perusta nuorten mielenterveyden tutkimukselle.

Erikoistutkija Minja Westerlund sanoo tiedotteessa, että eri kulttuurien välillä on eroja siinä, miten mielenterveys ymmärretään, koetaan ja ilmaistaan.

Lisäksi kulttuuri, normit ja esimerkiksi kieli voivat vaikuttaa siihen, miten mittarin kysymyksiä tulkitaan ja miten niihin vastataan.

On siis tärkeää varmistaa, että maiden väliset erot kyselyssä johtuvat todellisista eroista mielenterveydessä, eivätkä vain heijasta eroja mittarin toiminnassa eri maissa.

AVAINSANAT