VALIKKO

Lontoon Ukraina-kokous ohi – näin eduskunnan keskeisten valiokuntien puheenjohtajat arvioivat tapaamisen seurauksia

Volodymyr Zelenskyi (vas), Keir Starmer ja Emmanuel Macron Lancaster-hotellissa Lontoossa 2. maaliskuuta.

Lontoossa pidettiin viikonloppuna tärkeä Ukraina-kokous, jossa Suomesta paikalla oli tasavallan presidentti Alexander Stubb. Puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajat avaavat nyt kokouksen merkitystä Demokraatin haastattelussa.

Britannian pääministeri Keir Starmerin johdolla sunnuntaina kokoontuneet vajaan parinkymmenen maan johtajat sekä EU:n ja Naton edustajat sopivat Lontoossa Ukrainan tuen jatkamisesta.

Britannian, Ranskan ja Ukrainan lisäksi kokoukseen osallistuivat muun muassa Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja Suomen tasavallan presidentti Stubb.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mukaan Euroopalla on nyt mahdollisuus ottaa vastuuta ja aloite Ukrainan rauhanponnisteluissa.

– Nyt Euroopalla on mahdollisuus näyttää johtajuutta, jota on viime aikoina peräänkuulutettu. Pitää toivoa myös, että näin tapahtuu, Korpa sanoo Demokraatille.

Kopran mukaan halukkaiden maiden koalitiosta on puhuttu viikkoja ellei kuukausia. Euroopan unionin jäsenmaiden yksimielisyyden saavuttaminen on osoittautunut Ukraina-asioissa hyvin hitaaksi ja vaikeaksi.

– Sanoisin, että viime perjantain tapahtumat Washingtonissa toimivat hyvin vahvana katalyyttinä sille, että Starmer sai eilen tämän kokouksen tällä kokoonpanolla pidettyä. Ja sitten sieltä saatiin myös tuloksia ulos.

UKRAINAN presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi perjantaina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin. Paikalla Valkoisessa talossa oli myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Rauhallisesti alkanut tapaaminen muuttui loppua kohden julkiseksi riitelyksi.

Kopra uskoo Yhdysvaltain ja Euroopan olevan tapahtumasta huolimatta edelleen samalla puolella pöytää tukemassa Ukrainaa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) nostaa nostaa esiin Washingtonin väittelystä varapresidentti Vancen roolia.

Koskinen uskoo, että Vancella oli tarve antaa Zelenskyille läksytystä sisäisistä syistä jatkaakseen Maga-linjaa (Make America Great Again), jonka mukaan Ukrainan sota ei olisi heidän politiikkaansa.

– Vaikka kyllähän republikaanit ovat viime vuoden tukipaketeissa lopulta ääniä antaneet Ukrainan tukemisen puolesta, eivät kylläkään kaikki. Mutta heillä näkyy nyt ensimmäisen (presidentti Trumpin) sadan päivän aikana olevan jatkuva tarve jatkaa vaalikampanjaa. Kaikki mahdollinen sysätään Bidenin syyksi ja koetetaan ikään kuin näyttää, että kaikki mitä he (Trumpin joukkue) ovat vaalikampanjassa luvanneet ja populistisesti esittäneet, toteutuu ja on välttämätöntä, Koskinen sanoo Demokraatille.

– Tämä on sellaista sisäpolitiikan ja vaalikampanjoinnin jatkamista vaarallisellakin tavalla kansainvälisen politiikan hyvinkin vaarallisessa tilanteessa.

MYÖS sitä on pohdittu, pitäisikö lopulta Zelenskyin taipua diplomatian nimissä pyytämään USA:lta anteeksi. Koskinen toteaa tähän vain, että erilaisia vastaantulon tapoja on varmasti.

Hän muistuttaa, että ilmeisesti nyt haetaan jonkinlaista yhteisesiintymistä Ranska, Englanti, Ukraina -pohjalla Washingtoniin. Lisäksi esimerkiksi Puola, jolla on hyvät välit USA:han, on tarjoutunut välittämään tilannetta.

Mokasiko Zelenskyi Washingtonissa? Koskinen sanoo, että voi tietysti ajatella, että diplomaattisesti toimimalla voi päästä parempiin lopputuloksiin. Silti oli Koskisen mielestä ymmärrettävää, että pompottelun kohteeksi joutuessaan Zelenskyi toi ”perustavanlaiset totuudet mahdollisimman tehokkaasti ilmi”.

MYÖS Kanada on ollut aktiivinen Ukrainan tilanteessa ja lähentynyt Eurooppaa. Kanada on toisaalta myös yksi vajaasti Natoon investoineista valtioista.

Tarkemmat tiedot halukkaiden maiden Ukraina-avusta ovat toistaiseksi epäselviä. Sama koskee Jukka Kopran mukaan myös Suomen roolia.

– Veikkaan, että tilanne on syntynyt niin kovalla vauhdilla, että sekin (Suomen rooli) on vielä rakenteilla. Positiivista on se, että EU:n ja Naton itärajan maista ei odotetakaan joukkoja lähetettäväksi, Kopra sanoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.). Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Halukkaiden maiden koalitio haluaa Ukrainan aseman pysyvän vahvana myös rauhasta sovittaessa, joten maat sitoutuvat jatkamaan Ukrainan tukemista ja painostamaan Venäjää. Ukrainan aseistamista aiotaan myös jatkaa mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen kestävän rauhan varmistamiseksi.

Millä aikataululla saadaan sovittua, mitä kukin mukaan lähtevä maa tekee?

– Seuraava etappi on varmaan Eurooppa-neuvoston kokous 6. maaliskuuta. Toivottavasti siinä päästään eteenpäin. Uskon, että tätä työstetään nyt näiden maiden kesken jatkuvasti kovalla vauhdilla, Kopra vastaa.

Kopra aikoo pyytää eduskunnan puolustusvaliokunnalle kuulemisen Lontoon sunnuntain kokouksen yksityiskohdista torstaina järjestettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ilmeisesti ehdottanut Ukrainaan kuukauden mittaista osittaista aselepoa, joka koskisi ilmassa ja merellä käytäviä taisteluja sekä energiainfrastruktuuriin tehtäviä iskuja. Nyt tulitaukoaikeisiin ovat ottaneet etäisyyttä sekä Britannia että Ukraina.

Halukkaiden koalitio ei Koskisen mukaan olisi Euroopasta mikään varsinainen Ukraina-asiaa hoitava pääorgaani.

– On edelleen hahmottumatta, miten rauhantunnustelujen tai -neuvottelujen varsinainen organisointi tapahtuu. Mutta se on enemmän valtionjohtajien tasolla. Sitten taas siihen, mikä koskee konkreettisten turvallisuusjärjestelyjen rakentamista, liittyy puolustus- tai kyvykkyysmatematiikkaa siitä, millaisia tapoja on kerätä riittävän voimakkaita joukkoja niin kaluston kuin miehistönkin puolesta.

TASAVALLAN presidentin Alexander Stubbin mukaan kokouksen paras anti oli, että nyt Ukraina, Ranska ja Britannia alkavat rakentaa rauhansuunnitelmaa yhdessä. Mukaan tukemaan tulee muitakin valtioita.

– Sen verran voin sanoa, että ainakin Suomi ja Norja tulevat antamaan oman panoksensa tähän, Stubb kertoi puhelimitse STT:lle eilen kokouksen jälkeen.

Koskinen sanoo Suomen roolista kysyttäessä, että kyse on vasta hyvin alustavasta vaiheesta eikä vielä kannata spekuloida.

– Ei tiedetä, mitä kaikkea tarvitaan.

Hän pohtii, että kyseeseen voi tulla myös Ukrainan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta tai partioinnin tyyppistä tehtävää ilmassa tai merellä.

– Lähiaikoina on tärkeää, että löytyy riittävä joukko potentiaalisia kiinnostuneita, joista voidaan koota riittävän tukevat joukot ja valmiudet.

ULKOASIAINVALIOKUNTA ei ole saanut Lontoon kokouksesta vielä mitään raportteja. Mitään etukäteismandaattia Suomen päätöksistä ei presidentillä Lontoon kokoukseen ollut, koska kokouskaan ei ollut sen tyyppinen, että siellä vielä tehtäisiin sitovia lupauksia.

Koskinen näkeekin, että kokouksessa on ollut kyse enemmän Suomen periaatteellisesta valmiudesta olla mukana kuin mistään konkreettisesta.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (Sd.). Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ulkoasiainvaliokunta on saanut Lontoon kokouksesta tiedotteen jo perjantaina. Siitä ilmeni, mistä maista ja millä idealla kokoukseen oli kutsuttu väkeä.

Ilmeisesti vielä tämän päivän aikana valiokunta on saamassa kokousmuistion. Lisäksi noin puolet valiokunnan jäsenistä on suuntaamassa tiistaiksi ja keskiviikoksi Britanniaan parlamentti- ja ministeritapaamisiin, myös Koskinen itse.

HALUKKAIDEN koalition osalta on vielä Koskisen mukaan käsittelemättä se, rinnastetaanko toiminta Suomessa EU-kokouksiin ja pääministerin toimintaan vai onko kyseessä enemmän presidentin vedolla toimiva koalitio, koska mukana on muitakin kuin EU-maita.

– Tärkeintähän siinä on, että tp-utva tai vielä laajemmin valtioneuvosto ja presidentti katsovat yhdessä ne linjat ja niistä sitten taas toimitetaan eduskunnalle tiedot etu- ja jälkikäteen.

Tp-utva on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous.

Koskinen pohtii, että Lontooseen luultavimmin oli kutsuttu nimenomaan Stubb.

Lontoon kokouksen kuluessa Koskinen ei saanut informaatiota eikä siitä ollut erikseen sovittukaan.

– Tarvittavaa tietoa kyllä saa, hän sanoo.

– Näissä oloissa, kun tämä on vähän tämmöistä ex tempore -toimintaa joka tasolla, siihen nähden on ihan kohtuudella hoidettu. Mutta on tietysti parannettavaa tulevaisuuteen päin, että tiedonvaihto tapahtuu mahdollisimman kattavasti ja nopeasti.

Koskinen muistuttaa, että kyseessä on ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen uuden systeemin rakentaminen. Lisäkiirettä Lontooseen aiheutti edellä mainittu Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja USA:n presidentin Donald Trumpin myrskyisä tapaaminen Washingtonissa.

– Olemme mahdollisimman nopeasti jakaneet informaatiota ulkoasiainvaliokunnassa sisäisesti. Toivoisi tietysti, että valtioneuvosto olisi tiiviimminkin siinä mukana. Se on tietysti heidän asiansa, miten yhteistoiminnasta sovitaan.

AVAINSANAT

Tuppurainen: SDP teki Ottawan sopimuksesta ryhmäpäätöksen

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sdp) vastasi toimittajien kysymyksiin eduskunnassa 12. kesäkuuta.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mukaan eduskuntaryhmä voi tukea Ottawan miinasopimuksesta vetäytymistä.

Päätöksessä huomioitiin myös puoluehallituksen ohjeistus viime viikolta.

– SDP:lle on erittäin tärkeää, että Suomi kaikella kansainvälisellä toiminnallaan tukee monenkeskistä sääntöperäistä järjestelmää ja että Suomi jatkaa sitoutunutta toimintaansa humanitaarisen miinanraivauksen ja miinatyön suhteen, Tuppurainen täsmensi eduskunnassa keskiviikkona.

EDUSKUNTARYHMÄ ei Tuppuraisen mukaan äänestänyt asiasta. Päätös vetäytyä Ottawasta on Tuppuraisen mukaan joillekin eduskuntaryhmän jäsenille vaikea.

Hän piti liian aikaisena kysymyksenä sitä, myönnetäänkö erimieltä oleville samantyyppinen poikkeuslupa äänestää toisin kuin rajaturvallisuuslain tapauksessa.

– Ryhmän jäsenillä on sääntöihin perustuva oikeus tuoda oma asiansa ryhmän käsiteltäväksi. Ryhmän puheenjohtajana pidän huolta siitä, että jokaisen ryhmän jäsenen oikeudet toteutuvat.

– Jää nähtäväksi, että tuleeko ryhmän jäseniltä pyyntöjä mutta ounastelen, että ryhmässä kaikki jäsenet ottavat huomioon puoluehallituksen yksimielisen linjauksen tästä kysymyksestä ja sen keskustelun, jota ryhmässä on käyty muun muassa viime viikolla kahdessa ryhmäkokouksessa ja tänään.

Ryhmän jäseniltä ei Tuppuraisen mukaan ole toistaiseksi tullut lupahakemuksia.

AVAINSANAT

Kyselytunnilla kritisoitiin työmarkkinauudistuksia – ”Pääministeri on hampurilaiskeisarin konsulentti”

SDP:n Tuula Haatainen toimi työministerinä vuosina 2019–2023.

SDP:n edustajat kritisoivat eduskunnan kyselytunnilla hallituksen työmarkkinaesityksiä jatkuvasta työntekijän aseman, oikeuksien ja turvan heikentämisestä. Etenkin raskaussyrjinnän pelättiin lisääntyvän määräaikaisten sopimusten helpottamisen myötä.

Entinen työministeri Tuula Haatainen (sd.) yhtyi Aino-Kaisa Pekosen (vas.) arvioon siitä, että määräaikaisuuksien helpottaminen osuu eniten nuoriin naisiin ja heikentää heidän asemaansa työmarkkinoilla.

– Määräaikaisten työsuhteiden päättäminen raskauden tultua ilmi tai perhevapaan alussa on yleisimpiä yhteydenoton syitä ammattiliittoihin. Olen itsekin aikoinani kokenut sen, ja toivoisin todella, että ajat olisivat jo muuttuneet, Haatainen sanoi salissa.

DEMAREISTA Lauri Lyly ja Pinja Perholehto ihmettelivät, miksi hallitus väittää työpaikkoja syntyvän jatkuvalla työehtojen ja työntekijöiden oikeuksien heikentämisellä sekä turvattomuuden lisäämisellä.

– Tämän hallituksen linja näyttää olevan, että työntekijät ovat pelkkä riski ja asiat olisivat paremmin, kun heistä vain päästäisiin helpommin eroon. Miten se edistää kasvua tai työpaikkojen syntyä? Samaan aikaan ikäluokat pienenevät, ja nuorten ikäluokkien mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät, Perholehto kommentoi.

Oppositiosta Johannes Yrttiaho (vas.) muistutti työttömyyden kasvusta ja sanoi hallituksen pyrkivän työvoiman muuttamiseen reserviksi, jota voi kohdella ja kyykyttää miten tahansa.

– Pääministeri (Petteri) Orpo, te olette työnantajien edustaja, suorastaan mannekiini – hampurilaiskeisarin konsulentti, Yrttiaho lausui viitaten kohua herättäneeseen kuvaan, jossa Orpo haukkasi turkulaisomisteisen hampurilaisketjun Hesburgerin tuotetta Ukrainan-vierailullaan.

ORPO ja työministeri Matias Marttinen (kok.) toistivat vastauksissaan tuttua mantraa vaikeista kansainvälisistä suhdanteista, työelämän uudistamistarpeista, kasvun edellytyksistä ja hyvästä hallitusohjelmasta.

Oppositiosta keskustan Antti Kurvinen myönsi puolueensa olevan samaa mieltä uudistustarpeista, mutta piti niiden tapoja ja varsinkin ajoitusta väärinä.

– Kun maassa on 300 000 työtöntä, konkurssien määrä tapissa ja yt-neuvottelut pyörivät ikiliikkujana yhä useammalla työpaikalla, työllisyyden kohentamisen pitäisi olla ykkös- ellei ainoa prioriteetti. Nyt sitä edistävistä toimista ei näy merkkejä, Kurvinen sanoi.

 

 

AVAINSANAT

Professori pidättäisi pääsihteeri Pelttarin virantoimituksesta

Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari.

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpään mukaan olisi ongelmallista olla pidättämättä eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttaria virantoimituksesta. Hän antoi lausunnon eduskunnan kansliatoimikunnalle koskien Pelttarin hyllyttämispäätöstä.

-  Sovellettavan lainkohdan tarkoituksen ja tarkoitussidonnaisuuden oikeusperiaatteen sekä käytettävissä olevan selvityksen kannalta olisi ongelmallista päättää olla pidättämättä eduskunnan pääsihteeri virantoimituksesta, hän sanoo lausunnossaan.

Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja mediatietojen mukaan maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on useiden tiedotusvälineiden mukaan turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Rikosepäilyt liittyvät Pelttarin entiseen tehtävään suojelupoliisin päällikkönä.

Mäenpää toteaa muun muassa, että turvallisuussalaisuuden paljastaminen on vakava rikos ja kuuluu maanpetosrikoksiin. Epäily tällaiseen rikokseen syyllistymisestä voi vaikuttaa eduskunnan pääsihteerin edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. Myös pääsihteerin asema ja tehtävät vaikuttavat punnintaan.

-  Pääsihteerin virkatehtävät kytkeytyvät erottamattomasti eduskunnan toimintaan ylimpänä valtioelimenä.

Siksi pääsihteerin toimintaan kohdistuvan luottamuksen merkitys korostuu, Mäenpää katsoo.

-  Luottamuksella eduskunnan pääsihteerin toiminnan asianmukaisuuteen ja lainmukaisuuteen on tämän vuoksi merkitystä myös ylimmän valtioelimen toimintaedellytysten kannalta, mikä on omiaan korostamaan pääsihteerin toimintaan kohdistuvan luottamuksen merkitystä.

VASTAAVIA tapauksia tulee professorin mukaan kohdella tasapuolisesti. Hän viittaa muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan pidättämiseen virantoimituksesta. Vuonna 2021 kansliatoimikunta päätti pidättää VTV:n pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virantoimituksesta, ja kansliatoimikunta perusteli päätöstä muun muassa pääjohtajan korkealla virka-asemalla.

Olennaista on Mäenpään mukaan myös arvioida, voiko epäiltyyn rikokseen kohdistuvalla esitutkinnalla olla vaikutusta viranhoidon edellytyksiin. Lieventävinä seikkoina tässä tapauksessa voidaan hänestä pitää sitä, että rikosepäily ei kohdistu nykyiseen tehtävään eikä Pelttarilla ole mahdollisuutta vaikeuttaa tutkintaa. Eduskunnan pääsihteerinä Pelttari aloitti vuoden 2024 alussa.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ei lausunnossaan ota kantaa siihen, tulisiko Pelttari pidättää virasta vai ei. Myös hän antoi lausunnon kansliatoimikunnalle päätöksentekoa varten.

STT sai lausunnot tietopyynnöllä.

Eduskunnan kansliatoimikunta on hakenut tietoa päätöksenteon tueksi viraltapidättämisprosessista ja sen edellytyksistä. Toukokuussa Pelttari kertoi viestipalvelu X:ssä, ettei katso syyllistyneensä asiakokonaisuudessa rikokseen.

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion mukaan kansliatoimikunta tekee päätöksen hyllyttämisestä ensi viikon keskiviikkona.

Saila Kiuttu/STT

AVAINSANAT

Ministeriö: Ei enää 17-vuotiaiden yöajoa autolla

Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa kieltää 17-vuotiaiden kuljettajien yöaikaisen ajamisen henkilöautolla. Alaikäisen kuljettajan ajoneuvo pitäisi lisäksi merkitä.

Lakimuutoksia aletaan valmistella ministeriössä. Muutokset olisi tarkoitus saada voimaan viimeistään ensi kesänä.

Ministeriön hankkeessa esitetään myös useita muita muutoksia ajokorttilakiin. B-ajokorttia suorittaville halutaan esimerkiksi lisätä pakollisen riskientunnistamiskoulutuksen vaatimuksia ja koulutuksen määrää.

Ministeriö perustelee muutoksia ajokorttilakiin liikenneturvallisuuden parantamisella.

-  Nuorten liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan asia. Suomen tavoitteena on nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuonna 2050. Tähän pääsemiseksi tarvitsemme lakimuutoksia, mutta myös muita toimia kuten vaikuttavaa liikennekasvatusta kotona ja kouluissa, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo ministeriön tiedotteessa.

Ajokortin myöntämistä poikkeusluvalla 17-vuotiaille helpotettiin seitsemän vuotta sitten.

Varsinais-Suomessa Laitilassa autoturmassa kuoli tiistaina kaksi nuorta. Autoa ajoi poikkeusluvalla 17-vuotias nuori mies.

AVAINSANAT

Hallituksessa virisi kiista alisuoriutumisesta – Purra ja Marttinen eri linjoilla

Riikka Purra ja kokoomusministerit ovat eri linjoilla siitä, mikä potkulakiesityksessä on hallitusohjelman mukaista.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan alisuoriutumista ei ole potkuperusteena kirjattu hallitusohjelmaan. Työministeri Matias Marttinen (kok.) kiisti, että linjaus olisi ohjelman vastainen.

– Alisuoriutumista ei löydy hallitusohjelmasta irtisanomisperusteena, eikä se näin ollen ole ohjelman mukainen linjaus. Asiaa tarkastellaan uudelleen siitä saadun palautteen jälkeen, Riikka Purra sanoi medialle eduskunnassa.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) puolestaan sanoi kaiken valmistelun olleen ”täysin hallitusohjelman mukaista” ja kiisti, että lisäys olisi tehty vastoin perussuomalaisten tahtoa tai heidän tietämättään.

– Käymme poliittista keskustelua ja valmistelua, ja valmista on tarkoitus saada kesäkuun aikana, En halua mennä yksityiskohtiin ja aina on painotuseroja, mutta näistä uudistuksista on selkeät kirjaukset ja niitä viedään eteenpäin. Ei tämäkään luonnos ole perussuomalaisille yllätys, mutta lisäkysymykset kannattaa esittää Purralle, Marttinen kommentoi medialle.

MARTTINEN muotoili, ettei pidä julkisuutta ensisijaisena tapana käydä hallituksen sisäistä keskustelua, mutta kieltäytyi kommentoimasta sitä, onko ulostuloissa kyse omien kannattajien miellyttämisestä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan vieritti kommentointivastuun työministerille.

– Ei ole mitenkään tavatonta, että kun lainsäädäntöä valmistellaan, siellä on erilaisia näkemyksiä. Sen takia on parempi, että asiasta vastaava ministeri kommentoi tätä Purran kommenttia. Minun tehtäväni on vain katsoa, että hallitusohjelman hyvät kirjaukset menevät eteenpäin, Orpo sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Jani Mäkelä valitti hiljan julkisesti, että kokoomus on tuonut alisuoriutumisen ja muita työntekijän asemaa heikentäviä toimia lakiesityksiin ohi perussuomalaisten ja vastoin alkuperäisiä päätöksiä.

TAUSTALLA on lisäys hallituksen niin sanottuun potkulakiin eli irtisanomista helpottaviin muutoksiin. Alisuoriutuminen työssä olisi uusi peruste potkuille.

Esityksessä se on määritelty niin, että työntekijä ei suoriudu tehtävistään kohtuullisena pidettävällä tavalla tai samoin kuin muut samassa asemassa olevat työntekijät, tai saavuta hänelle asetettuja tavoitteita.

Lausuntokierroksella työnantajapuoli kannatti lisäystä ja piti sitä tärkeänä, koska nykyisin alisuoriutumisen perusteella irtisanomisessa on ollut tulkinnanvaraa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien perustelu on, että lisäys selkeyttäisi nykyistä tilaa.

Työntekijäpuoli vastusti alisuoriutumisen lisäämistä lakiin tarpeettomana, koska nykyisinkin alisuoriutumisen takia voi irtisanoa. Kritisoijat muistuttivat myös määritelmän epämääräisyydestä, jonka nähtiin mahdollistavan rakenteellisen syrjinnän, mielivaltaiset savustustoimet ja ”pärstäkerroinpotkut”.

AVAINSANAT