VALIKKO

Lisää multaa punamultaan kaipaava Tuomas Kettunen ei kutsuisi keskustaa porvaripuolueeksi

Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Antti Kaikkonen (vasemmalla) ja Tuomas Kettunen puolueen puheenjohtajatentissä puoluetoimistolla Helsingissä 30. toukokuuta.

Kuhmolainen toisen kauden kansanedustaja, maakuntien konservatiiviksi tituleerattu Tuomas Kettunen ilmoittautui ensimmäisenä keskustan puheenjohtajakisaan. Mitä hän tällä tavoittelee?

Ilmoitus puoluejohtoon pyrkimisestä tuli jo maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Kettunen oli tätä ennen herättänyt huomiota 20. helmikuuta työmarkkinatilannetta käsitelleessä välikysymyskeskustelussa värikkäällä ryhmäpuheenvuorolla.

”Suomi ei nyt mene eteenpäin. Tässä risteyksessä suma seisoo ja junttura vain pahenee. Oikealla on hallituksen tiejyrä, joka ei liikahda mihinkään. Vasemmalla tien tukkii Hakaniemen soppatykki, johon demarit ovat uponneet päätä myöten. Eihän sieltä näe työelämän tähän päivään. Eikä etenkään tulevaisuuteen”, Kettunen kuvaili puheessaan.

Kielikuvista tullut palaute lisäsi kansanedustajan tunnettuutta ja antoi eittämättä myös itseluottamusta.

– Tosi hyvä kysymys, Kettunen sanoo Demokraatin haastattelussa, kun häneltä tiedustelee, olisiko hän ilman puhettaan lähtenyt puheenjohtajakisaan.

Vastaus varsinaiseen kysymykseen jää kuitenkin saamatta.

Kisaan uskaltautumisesta hän kuitenkin kertoo saaneensa kiitosta.

– Odotin, että minulle olisi tullut enemmän omalta kenttäväeltä palautetta, että miksi sä nyt Kettunen lähdet, että hei haloo että Kaikkonen on ennakkosuosikki, älä edes kehtaa. On tullut päinvastoin positiivista palautetta.

Toinen ehdokas, Antti Kaikkonen ilmoittautui kisaan noin kuukauden Kettusen jälkeen.

KESKUSTAN väistyvä puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoitti helmikuun puolivälissä, ettei tavoittele jatkokautta. Kettunen sanoo jo tuolloin alkaneensa pohtia, keitä puheenjohtajakisassa on mukana.

– Aidosti mietin sitä, olisiko minulla annettavaa tähän kilpailuun. Ja jos lähtee kilpailuun, totta kai siinä on myös semmoinen mahdollisuus, että saattaa tulla jopa valituksi puheenjohtajaksi. Ja sen puntarointi, että onko minusta siihen toisen kauden edustajana, se on kuitenkin vaativa pesti ja jos ajatellaan, että puolue on vaikkapa 2027 yllättäenkin pääministeripuolue niin sehän tarkoittaa pääministerin salkkua, Kettunen intoutuu.

Tuskin kukaan politiikkaa seuraava kuitenkaan löisi vetoa sen puolesta, että Kettunen voittaisi kokeneen Kaikkosen. Keskustassa nähtäneen yleisesti, että nyt on Kaikkosen vuoro.

Kettuselta on kuitenkin kysyttävä, miksi Kaikkosta ei pitäisi valita keskustan puheenjohtajaksi.

– Meillä on Kaikkosen kanssa paljon yhteneväisyyksiä, kun saman puolueen kavereita ollaan. Emme me täysin identtisiäkään ole. Viime eduskuntavaalien vaalikoneista kuulemma löytyy joitakin eroavaisuuksia.

Kettunen perustelee mieluummin, miksi hänet itsensä pitäisi valita keskustan johtoon. Hän uskoo omaan vaihtoehtoonsa.

– Puheenjohtajaa on viime vuosina vaihdettu vähän lyhyemmällä syklillä. Toivoisin, että lähdetään pelaamaan vähän pidempää peliä kumpi sitten valitaankaan, hän sanoo.

KESKUSTASSA on todellakin vaihdettu tiuhaan puheenjohtajaa. Vuonna 2019 Juha Sipilä luopui puheenjohtajuudesta vaalitappioon päättyneen pääministerikauden jälkeen. Tuolloin puheenjohtajaksi nousi Lapista kotoisin oleva kansanedustaja Katri Kulmuni, joka voitti vaalissa Antti Kaikkosen. Kulmunin kausi puheenjohtajana ja Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten valtiovarainministerinä jäi lyhyeksi. Hän hävisi puheenjohtajavaalin vuoden mittaisen kauden jälkeen Annika Saarikolle.

Tuomas Kettunen vaikuttaa pitävän Kulmunin nopeaa haastamista puolueen johdossa virheenä.

– Siinä olisi voitu vielä pari yötä nukkua.

Puheenjohtajavaihdokseen johtaneet tapahtumat lähtivät keskustassa liikkeelle Kulmunin päätöksestä luopua ministerin tehtävästä esiintymiskoulutuksiin liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

– Hän halusi sillä varmaan suojella puoluetta ja teki päätöksen aika nopeasti puolueen etua ajatellen. Olisin toivonut, että hän olisi saanut jatkaa puheenjohtajana. Tuin Katri Kulmunia 2019 Kouvolan puoluekokouksessa. Tuin hänen jatkokauttaan myös silloin, kun Annika Saarikko hänet haastoi.

Kettunen katsoo myös Saarikon pärjänneen hyvin puolueen johdossa, vaikka keskustan kannatus onkin matanut Sipilän hallituksen loppuvaiheista saakka.

– Saarikko on hoitanut oman puheenjohtajapestinsä hyvin ajatellen koronaa, Ukrainan sotaa ja tiettyjä asiakysymyksiä liittyviä haasteita edellisessä hallituskoalitiossa. Mielestäni hän oli rakentavakin, vaikka joutui monessa asiassa ottamaan kovastikin (yhteen) muiden hallituskoalition ministereiden ja puheenjohtajien kanssa. Lähtökohtaisesti hän hoiti tehtävänsä hyvin.

Kannatusalhon taustalla on Kettusen mukaan enemmänkin puolueen epäonnistunut viestintä. Kettusen mukaan keskusta taipui viime kauden opposition kovan huudon edessä.

– Antauduimme leimakirveiden vietäväksi. Meihin lyötiin vihervasemmiston leima ja sanottiin, että olimme liikaa vihreiden vietävänä. Tämähän ei pidä paikkaansa.

Pitäisikö keskusta pyrkiä vasemmistolaisuuden leimasta eroon?

– Antti Kaikkonen totesi, ettei keskusta ole vasemmistolainen eikä vihervasemmistolainen puolue. Se pitää täysin paikkansa, mutta emme me ole myöskään oikeistolainen puolue. Olemme keskustapuolue.

Kettunen on joiltakin osin valmis myöntämään, että keskusta on porvaripuolue mutta välttäisi tätäkin luonnehdintaa.

– En itse lähtisi sanoittamaan, että keskusta on myöskään porvaripuolue vaan keskustapuolue, joka katsoo keskeltä vaikkapa omistajuuteen liittyviä kysymyksiä. Totta kai omaisuuden suojan ja yrittäjyyden teemat koetaan vähän porvarillisiksi.

Keskustaväki tuntuu rankaisevan puoluettaan, liikkuipa se linjaltaan liiaksi oikealle tai vasemmalle.

– Sipilän kaudella kenttäväki koki, että teemme liian oikeistolaista politiikkaa. Silloin paattia ohjattiin myrskyssä ja laineet löivät oikealle. Viime vaalikaudella olimme kuulemma liian vasemmalla. Silloin laineet löivät oikealta puolelta vasemmalle. Meidän kipparit eivät ole onnistuneet pitämään kurssia mahdollisimman keskellä.

KIPPARIN paikalle pyrkivä Kettunen kertoo, että häntä pidetään puolueen sisäpiireissä maakuntien konservatiivina. Hän tunnustautuu punamullan kannattajaksi.

– Pystyn sanomaan, että olen aina ollut tekemässä asioita punamullan hengessä. Olen jopa ihannoinut sitä, kuinka ennen vanhaan kättä löivät maalaisliitto ja sosialidemokraatit. Jos Kainuun korvesta lähdettiin, ei puolueita ollut kuin kaksi. Keskusta ja korpikommunistit. Sillä on tehty sitä sivistystä ja luotu hyvinvointia ja vaurautta.

Viime vaalikauden punamultaan hän olisi kaivannut parannuksia. Sanna Marinin hallituksen ilmastopolitiikka ei ollut hänen mukaansa tarpeeksi oikeudenmukaista.

– Pieni ihminen joutui aika tiukkaan tilanteeseen, kun kustannukset nousivat. Tai keskikokoisille yrityksille tuli haasteita, kun yhtäkkiä ilmoitettiin, että turvetuotanto ajetaan nopeasti alas. Siirtymä ei ollut tarpeeksi oikeudenmukainen. Siinä tuli minulle särö punamultaan.

Oliko punamullassa liian vähän multaa?

– Voi olla, että multaa ei ollut tarpeeksi.

Kun keskusta vielä puheenjohtaja Sipilän johdolla vuonna 2019 äänesti Rinteen hallitukseen lähtemisestä, Kettunen oli puoluevaltuuston jäsen. Valtuustossa aiottiin hänen mukaansa keskusteluttaa päätösesitys ja viedä se äänestykseen, mutta tarjous oli Kettusen mukaan niin hyvä, että se hyväksyttiin. Kettunen siis tuki hallitukseen menoa.

Voiko sanoa, että keskusta sai kaiken minkä halusi Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa?

– Voi sanoa, koska aika keskustalaista politiikkaa me loppujen lopuksi teimme.

Mielikuvaa keskustasta punavihreiden apupuolueena synnytettiin Kettusen mukaan polttoaineiden veronkorotusten, turpeen ja liian kunnianhimoisen ilmastopolitiikan pohjalta. Hän kertoo puolustaneensa sittemmin Sanna Marinin johtamaksi muuttunutta hallituskoalitiota.

– Yksi asia oli periaatteellinen. Se oli elvytyspaketti (ja sen vastustaminen).

Keskustan ei pidä vaa’ankieliasemaansa liittyvästä ilmeisestä vaikutusvallastaan huolimatta tyytyä Kettusen mukaan keskikokoiseksi puolueeksi.

– Emme voi tyytyä 10-13 prosentin kannatukseen. Multaa pitää kuitenkin olla kohtuullisen paljon, että kasvualustaa syntyy. Keskusta on kautta historian ollut sovitteleva puolue, joka on löytänyt vaihtoehtoja. Siinä on kuitenkin pitänyt olla se tietty kasvualusta koko ajan. Se perustuu kestävään kehitykseen, alueelliseen tasa-arvoon, sivistykseen ja edistykseen.

NYKYISESSÄ synkäksi maalatussa taloustilanteessa keskustalainen ei Kettusen mukaan voi hyväksyä heikompiosaisen kyykyttämistä.

– Työttömyysturvaan kohdistuvat hallituksen esitykset ovat kohtuuttomia. Ne ovat kohtuuttomia. Otetaan vaikka osa-aikatyön suojaosan poistaminen. Sanotaan, että kaiken työn pitää olla kannattavaa mutta samaan aikaan sitä heikennetään.

Kettunen on puhunut paitsi yrittäjien myös palkansaajien puolesta.

– Kun puhutaan hyvinvoivista yrittäjistä, samaan aikaan pitää puhua hyvinvoivista palkansaajista ja työntekijöistä. Sehän on symbioosi. Silloin, kun tekijätkin voivat hyvin, yritykset voivat hyvin. Se vain pitää löytää se kultainen keskitie.

Hän näkee, ettei nykyisen hallituksen ”sanelupolitiikalla” saavuteta menestystä.

EU-vaalien alla keskusta on pitänyt meteliä EU:n yhteisvelasta ja esittänyt hallitukselle epäluottamusta. Vaikka yhteisvelan ottaminen ei ole EU:ssa parhaillaan ajankohtaista, keskusta on vaatinut hallitusta sitoutumaan ehdottoman kielteiseen linjaan. Juuri sellaisen linjan noudattamisesta, eli elpymispakettia vastaan äänestämisestä, keskustan eduskuntaryhmä viime kaudella rankaisi Kettusta ja Hannu Hoskosta varoituksella.

– Viime kaudella minullekin yritettiin perustella sitä, että elvytyspaketti oli kertaluontoinen. Emme tule hyväksymään seuraavia.

– Minun mielestäni linjan pitää pitää. Euroopan unioni on hyvä asia niin kauan kuin sitä kehitetään perussopimusten mukaisesti ja se on itsenäisten valtioiden liitto. Ei mitään liittovaltiokehitystä.

VAALIT voitetaan nykyisin isoissa kaupungeissa. Erityisen selkää reseptiä kaupunkien valloittamiseen Kettusella ei vaikuta olevan.

– Keskustalla on ollut kautta historian kannatusta myös isoissa kaupungeissa. Olemme menettäneet sitä. Mihin se on mennyt? Onko se mennyt perussuomalaisiin, kokoomukseen vai tietyiltä osin sosialidemokraattien suuntaan? hän kyselee.

Keskustan näkyminen kaupungeissa kytkeytyy Kettusen mukaan kestävään kehitykseen.

– Olemme puhuneet puurakentamisesta ja siihen kaavoittamiseen. On surullista, että puolustin viime vaalikaudella maakunnan kepulaisena isossa salissa Malmin lentokenttää ja sen ympäristössä olevaa harvinaista niittyä. On se tragikoomistakin, että maakunnan kepulainen ensimmäisen kauden edustaja puhuu tuolla luonnon puolesta ja yrittää vedota siihen, että kaavoitetaan sitä betonirakentamista jonnekin muualle.

Lentokenttä keskellä kaupunkia on Kettusen mukaan muistakin syistä puolustamisen arvoinen.

– Kun tulevaisuudessa lähdetään jätkien kanssa sähkölentokoneella vaikka Kuhmon kamarimusiikkiin, niin joudutaan hyppäämään siihen pienlentokoneeseen vähän kauempaa.

KUHMOLAISTA Kettusta vastaan mittelee puheenjohtajavaalissa sipoolainen Kaikkonen. Matkaa teitä pitkin kuntien (Kuhmo on kaupunki) välillä on noin 600 kilometriä.

– Painotukset voivat olla vähän toisenlaisia. Kun tulen Kuhmosta, moni ajattelee ensimmäiseksi, että olen maatilan poika. Olen kasvanut kuhmolaisessa lähiössä, kerrostalossa.

Keskustalainen aluepainotus sopii Kettusen mukaan hyvin myös suuriin kaupunkeihin.

– Kun puhutaan alueiden kehittämisestä, isossa kaupungissa alueiden kehittäminen on lähiöiden ja lähiöissä asuvien ihmisten hyvinvoinnin kehittämistä.

Keskustan oppi-isänä pidetty maalaisliiton perustajiin kuuluva Santeri Alkio on ajatuksiltaan Kettusta lähellä.

– Minä olen kuitenkin aika humaani ihmisyysaatteen syvä ystävä. En ole lukenut Alkion kirjoja, vaan ne on oivallettu oman elämän aikana. Kyllä tässä ajassa tarvitaan ihmisyysaatetta, tietynlaista sydämen sivistystäkin, kun käydään politiikan keskustelua.

Kettunen uskoo alkiolaisen vetävän edelleen Helsingissäkin.

– Varmasti vetää. Miksi ei vetäisi? Se kuulostaisi aika omituiselta, jos inhimillisyys ja ihmisyys häviäisi. Sitä tarvitaan.

KESKUSTA on vetänyt oppositiossa yhtäältä-toisaalta-linjaa eli toisaalta se kritisoi hallitusta mutta muistaa usein myös kiitellä hallitusta hyvistä esityksistä. Kettunen ei tunnu olevan huolissaan, että keskustan viestien kärki hukkuisi tällaiseen strategiaan.

– Hukkuuko se, jos me annamme kuitenkin aika hyvän vaihtoehdon nykyiselle talouspolitiikalle? Hukkuuko meidän ääni, jos me oikeasti haluamme sitä, että tämmöinen Turun tunnin -junahanke voidaan laittaa tässä tilanteessa jäähylle vuosikymmeniksi ja kohdentaa ne rahat olemassaolevan infran perusparantamiseen?

Hän sanoo, että viime kaudellakin oppositiosta tuettiin hyviä hallituksen esityksiä.

-No, tietenkin aika oli vähän poikkeuksellinen. Mutta me haluamme korostaa sitä myös, että jos on hyviä esityksiä, niin niitähän tuetaan myös. Me haluamme tuoda sillä esille, että jotenkin on viime aikoina jäänyt sellainen mielikuvakin, että oppositiossa vaan räksytetään kaikkea vastaan, että mikään ei käy. Pitää olla kuitenkin rakentavaakin politiikan tekoa oppositiosta käsin.

JOS onnistunut välikysymyspuheenvuoro saattoi olla Kettuselle ponnahduslauta parempiin asemiin keskustassa, puheenjohtajakisan puhetta hän on vasta alkanut valmistella mielessään. Paperilla ei ole vielä mitään.

– Tämä on ensimmäinen kerta itsellekin, että näin iso puhe. Siitä välikysymyspuheenvuorostakin minulta kysyttiin, että miten kauan sitä on valmisteltu ja miten kauan treenasit ja harjoittelit. Yhden kerran lukaisin lävitse ja menin pönttöön, hän sanoo.

Välikysymyspuheenvuoron ”isot speksit” hän kertoo suunnitelleensa itse – muun muassa sen, miten hän hyödynsi puheessaan taustaansa maitoauton ja rekan kuljettajana.

– Ja tulevan puolueen puheenjohtajapuheeseekin isot speksit tulevat meikältä ja sitten sitä vähän viilataan.

Hän uskoo, että puheella voi olla iso merkitys.

Mitä se kertoo sinusta, että et ole vielä pistänyt puhetta paperille?

– Se kertoo siitä, että tietyllä tavalla pitää olla sitä spontaanisuutta. Mutta vielähän tässä kuitenkin melkein kaksi viikkoa on siihen h-hetkeen aikaa.

Jos Kaikkonen voittaa, Kettunen ei sulje pois sitä, että tavoittelisi sen jälkeen Jyväskylän puoluekokouksessa muita puoluejohdon paikkoja.

– Paitsi puoluesihteeriksi en kyllä lähde.

Keskustan puoluekokous on koolla 14.-16. kesäkuuta.

Lue tästä Kettusen vastaehdokkaan Antti Kaikkosen puheenjohtajaehdokashaastattelu.

AVAINSANAT

Petteri Orpo: Näin Venäjä ei voita sotaa Ukrainassa

Petteri Orpo ja Denys Shmyhal.

Kyynelenkevyt sade kasteli maisemaa ja varikset raakkuivat käheästi harmaalla taivaalla, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) nousi autosta ukrainalaisen murhenäytelmän mutaiselle estradille.

Keskiviikkona Ukrainaan vierailulle tullut Orpo tutustui Kiovassa sijaitsevaan asuinrakennuksen raunioon. Siihen osui 24. huhtikuuta Venäjän ohjusisku, jossa surmansa sai 12 ihmistä ja noin 90 haavoittui.

Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko otti suomalaisvieraan vastaan ja esitteli aluetta. Tämän jälkeen Orpo laski kukkia iskussa kuolleiden muistoksi.

Suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Orpo kertoi iskupaikan näkemisen koskettaneen häntä. Pääministerin mukaan mikään ei viittaa siihen, että Ukraina olisi vaipumassa epätoivoon.

-  Minusta täällä ei ole toivottomuutta. Ukrainalaiset pärjäävät sodassa, mutta he tarvitsevat jatkuvan tuen ja avun. Jos pidämme Ukrainan resursoinnista huolen, he pystyvät jatkamaan sotaansa eikä Venäjä pysty sitä voittamaan, Orpo sanoi.

ORPO tapasi keskiviikkona Kiovassa myös Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin, ja pääministerit allekirjoittivat julkilausuman Ukrainan ja Suomen johtaman väestönsuojelukoalition perustamisesta. Hankkeeseen toivotaan myös muita maita.

Orpo kertoi suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Kiovassa, että Suomella on väestönsuoja-asioissa korkea asiantuntemus ja tietotaito, joilla tukea Ukrainaa. Ukrainan tavoitteena on rakentaa vuosikymmenen aikana yli 10  000 uutta väestönsuojaa.

ALKUILLASTA pidetyssä yhteisessä lehdistötilaisuudessa Smyhalin kanssa suomalaistoimittajat kysyivät Orpolta Ukrainan tiedustelujohtajan mediakommenteista, joiden mukaan Venäjän Suomen lähelle rakentamat uudet rautatiet ovat valmistautumista hyökkäyssotaan Eurooppaa vastaan.

-  Kun liityimme Natoon, Venäjä kertoi lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan rajoillaan. Ei ole välitöntä vaaraa Suomelle, mutta on ymmärrettävä, että Venäjä on pysyvä uhka. Raja on meidän vastuullamme, sillä se on meidän, EU:n ja Naton raja, Orpo vastasi.

Päivällä Orpo korosti suomalaistoimittajille, että Venäjän painostamiseksi rauhaan tarvitaan sekä Eurooppa että Yhdysvallat.

-  Vain sillä, että Yhdysvallat ja Eurooppa toimivat yhteen suuntaan, saadaan niin kova paine, että sillä on varmasti vaikutusta (Vladimir) Putiniin. Transatlanttinen suhde on äärettömän tärkeä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti keskiviikkona julkaistussa lausunnossa kolmenvälistä huipputapaamista hänen, Trumpin ja Putinin kesken.

AAMUPÄIVÄLLÄ Orpo vieraili myös Kiovan lähellä sijaitsevassa suomalaisyhtiö Hesburgerin tehtaassa Boryspilissa.

Vuodesta 2015 lähtien Ukrainassa toimineella Hesburgerilla on Kiovan alueella seitsemän ravintolaa. Boryspilin pihvitehdas avattiin maaliskuussa.Tehdasvierailulle päästettiin paikalle vain valokuvaajat, eli toimittajilla ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä.

Kiova on ollut Venäjän kiivaiden iskujen kohteena viime aikoina, ja viime viikonloppuna nähtiin sodan toistaiseksi suurimmat droonihyökkäykset pääkaupunkiin. Isäntien turvallisuusolosuhteet ovat vaikeat, ja Orpon keskiviikkoista vierailua salailtiin etukäteen. Vierailun järjestelyjen yhteydessä sovittu julkaisukielto raukesi vasta illalla vierailuohjelman jo päätyttyä.

Orpon Kiovan-vierailulla olivat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sekä useat suomalaisyritykset.

Lassi Lapintie/STT

AVAINSANAT

Liki miljardin verran lisävelkaa valtiolle – työttömyyden kasvu näkyy lainanotossa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi. Siinä hallitus esittää, että valtio ottaa tänä vuonna lähes miljardi euroa enemmän velkaa kuin aiemmin piti.

Yhteensä valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 13,2 miljardia euroa.

Taustalla ovat esimerkiksi määrärahojen lisääminen turvallisuuteen ja liikennehankkeisiin sekä huonontunut työllisyystilanne.

Hallituksen täytyy lisätä sata miljoonaa euroa valtion rahoitusosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja perusturvasta. Myös esimerkiksi aiemmin budjetoitujen määrärahojen käyttöajan pidennys ja muut ajoitusmuutokset lisäävät määrärahatarvetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Toisaalta myös verotuloja arvioidaan kertyvän valtiolle ennakoitua vähemmän. Arvio perustuu pitkälti valtiovarainministeriön huhtikuiseen talousennusteeseen. Valtion velanhoitomenojen arvioidaan vähenevän aiemmin arvioidusta 197 miljoonalla eurolla.

Yhteensä lisävelaksi arvioidaan nyt 944 miljoonaa euroa. Siitä 757 miljoonaa euroa johtuu määrärahojen kasvusta ja 187 miljoonaa euroa varsinaisten tulojen vähennyksestä.

PUOLUSTUKSEN ja turvallisuuden sektorilla hallitus päätti esittää lisärahaa useisiin kohteisiin. Puolustusvoimat saa esimerkiksi 35 miljoonaa euroa materiaalien kunnossapidon ja ylläpidon ”tason nostoon”.

Puolustusmateriaalin tilausvaltuuksiin tulee lisäyksiä esimerkiksi räjähdysaineiden hankkimiseen, laivojen rakentamisen viivästymisen vuoksi ja Ukrainaan toimitetun materiaaliavun korvaamiseen.

Hallitus esittää lisää rahaa myös esimerkiksi väestönsuojeluun, vaaratiedottamisen kehittämiseen ja Rajavartiolaitokselle.

Liikennehankkeisiin hallitus esittää erisuuruisia valtuuksia ja määrärahoja osana niin sanottua investointiohjelmaansa. Joukossa on esimerkiksi jo kerrottu 20 miljoonan euron valtuus ja miljoonan määräraha eurooppalaisen raideleveyden suunnittelemiseen Haaparannan, Tornion ja Kemin välille.

AVAINSANAT

Sinimustat jälleen puoluerekisterissä

Avoimen rasistinen ja fasistinen Sinimusta liike on päässyt jälleen puoluerekisteriin. Puolue poistettiin puoluerekisteristä viime vuoden huhtikuussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

KHO katsoi, että puolueen yleisohjelman tavoitteet eivät olleet yhteensopivia ihmis- ja perusoikeuksien kanssa.

SINIMUSTA liike on sittemmin saanut kerättyä puoluerekisteröintiä varten tarvittavat 5  000 kannatusilmoitusta.

Liikkeen paluusta puoluerekisteriin kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.

AVAINSANAT

Ainakin kolme demariedustajaa vastustaa yhä rajalakia

SDP:n kansanedustajat Matias Mäkynen ja Johan Kvarnström kertovat STT:lle aikovansa jälleen äänestää käännytyslakia vastaan.

Molemmat perustelivat päätöstään sillä, että laki on heidän näkemyksensä mukaan vastaan Suomen perustuslakia, kansainvälisiä velvoitteita ja EU-oikeutta.

-  Hallintovaliokunnan asiantuntijalausuntojen mukaan kynnys lain säätämiselle on vain noussut ja sen hyväksyttävyys on jopa kauempana kuin vuosi sitten, Mäkynen sanoi.

Kvarnström on samoilla linjoilla.

-  Näen, että oikeusoppineet antavat nyt vähintään yhtä kriittisiä arvioita kuin viime vuonna. Jo silloin lakia pidettiin perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden vastaisena, Kvarnström sanoi.

Mäkysen mukaan dramaattisin asia, joka asian suhteen on vuoden sisään tapahtunut, on se, että Yhdysvalloissa on Donald Trumpin myötä presidentti, joka kyseenalaistaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää aiempaa voimakkaammin.

-  Nyt kun kansainvälistä järjestelmää kyseenalaistetaan monesta suunnasta, Suomen kaltaiselle pienelle maalle olisi entistä tärkeämpää pitää siitä kiinni ja puolustaa kansainvälistä oikeusjärjestelmää. Se olisi Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä asia, Mäkynen sanoi.

Hän kertoi aikovansa pyytää eduskuntaryhmältä lupaa äänestää lakia vastaan.

Myös SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar aikoo äänestää niin sanotun käännytyslain jatkamista vastaan eduskunnassa, kertoo Helsingin Sanomat.

– Minun täytyy olla johdonmukainen itseni kanssa. Esityksessä juuri mikään ei ole muuttunut vuoden aikana. On varmasti hyvin luonnollista, että pyydän eduskuntaryhmässä vapaat kädet, Razmyar sanoo Helsingin Sanomille.

KOLMIKKO oli viime vuonna niiden kuuden demarikansanedustajan joukossa, jotka äänestivät lakia vastaan. Heidän lisäkseen lakia vastustivat Krista Kiuru, Timo Harakka ja Elisa Gebhard.

Harakka kertoi tiistaina STT:lle lukevansa hallintovaliokunnan mietinnön aiheesta ennen äänestyspäätöstään. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi STT:lle keskiviikkoiltapäivänä, ettei ollut saanut edustajilta pyyntöjä saada äänestä ryhmän kannan vastaisesti. Ryhmänä SDP on käännytyslain puolella.

Eduskunta äänestää lain jatkosta ensi keskiviikkona. Käännytyslain virallinen nimi on laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Lain perusteella turvapaikkahakemusten vastaanottamista voitaisiin rajoittaa tilanteessa, jossa Venäjä toisi turvapaikanhakijoita itärajalle painostaakseen Suomea.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

Juttua päivitetty tiedolla Nasima Razmyarin äänestysaikomuksesta 28.5. kello 18.59.

AVAINSANAT

Ottawa-sopimuksesta irtautuminen lähti eduskunnan käsittelyyn

Hallituksen esitys jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisesta on annettu eduskunnalle. Irtisanominen vaatii vielä eduskunnan suostumuksen, presidentin vahvistuksen sekä irtisanomiskirjan luovuttamisen YK:n pääsihteerille.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa siihen, että Suomi irtisanoo jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä Oslossa 18. päivänä syyskuuta 1997 tehdyn yleissopimuksen eli Ottawan sopimuksen.

Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun sopimuksen tallettajana toimiva YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.

Hallitus ilmoitti huhtikuun alussa, että Suomi alkaa valmistella vetäytymistä Ottawan sopimuksesta. Linjaus perustui Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun.

EDUSKUNTA hyväksyi Suomen liittymisen Ottawan sopimukseen loppuvuonna 2011, ja liittyminen tuli voimaan vuonna 2012. Sopimukseen liittymistä edelsi Suomessa pitkä prosessi, sillä Ottawan sopimus solmittiin vuonna 1997 ja valtaosa muista EU-maista oli liittynyt sopimukseen jo tuolloin.

Suomen liityttyä sopimukseen Puolustusvoimat tuhosi noin miljoona miinaa.

Hallituksen esityksessä sanotaan, että liittymispäätöstä tehtäessä Suomen puolustuksen toimintaympäristö poikkesi huomattavasti nykyisestä. Laajamittaisen sodan todennäköisyyttä pidettiin pienenä, kun taas nyt ajatellaan, että Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin.

AVAINSANAT