VALIKKO

Lindtman möyhensi kohuesityksen: ”Jätätte kertomatta, että se on toisilta pois” – Orpo: ”SDP:n politiikalla palkkakuoppa olisi väistämätön”

Hallituksen ja opposition näkemykset vientivetoisesta palkkamallista eroavat jyrkästi, kun eduskunnassa keskustellaan SDP:n alulle panemasta välikysymyksestä.

Oppositio höykytti hallituksen lakiesitystä joukolla ja suorin sanoin. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ehti kuunnella ryhmäpuheita ja keskustelua liki kaksi tuntia ennen kuin avasi suunsa kommentoidakseen.

Orpon mukaan julkisen sektorin työntekijöillä olisi edessä palkkakuoppa, ellei hallitus tekisi politiikkaa, jolla julkista sektoria pannaan kuntoon ja taloutta kasvuun.

– SDP:n ja vasemmisto-opposition politiikalla palkkakuoppa olisi väistämätön. Ainoastaan terve julkinen sektori, terve talous, kilpailukykyinen yksityinen sektori pystyy huolehtimaan julkisen sektorin palkanmaksukyvystä ja palkankorotusmahdollisuuksista.

Orpon mukaan jokaisen pitää ymmärtää, että Suomi elää viennistä.

– Kuunnelkaa myös tarkkaan: me emme rajoita sopimista. Me emme tuomitse ketään palkkakuoppaan.

Pääministerin mukaan oppositio ja erityisesti SDP maalaa uhkakuvia ja pelottelee.

– Te lietsotte sitä epäuskoa, Orpo naulasi.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman arvosteli ennen Orpon puheenvuoroa hallituksen esitystä juuri siitä, että esitys alistaa naisvaltaiset alat palkankorotuskattoon.

– Mikäli siellä joillekin ryhmille halutaan tarjota isommat korotukset, jätätte kertomatta, että se on toisilta pois. Sanotte, että hoitajille voidaan jatkossakin mutta se on sitten varhaiskasvattajilta tai opettajilta pois. Miksi ette sano tätä suoraan, että tässä teidän mallissa toisen palkkatasa-arvon eteenpäinvienti on toisen palkkatasa-arvon takatalvi?

Myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli kriittinen.

– Ongelma tässä on se, että vaikka vientialojen noteeraaminen on hyvin tärkeää, ongelma tässä on se, että te olette kyllä omalla toiminnallanne tulehduttaneet ilmapiirin sellaiseksi, että sopiminen on aika lailla vaikeaa. Nyt syntyy jäykkä malli, joka ei ole reilu hoitajille, ei ole reilu opettajille, ei päiväkotien työntekijöille, naisvaltaisia aloja. Mutta kyllä se koskee aika lailla muitakin: sotilaita, poliiseja, raksan duunareita. Te lietsotte toiminnallanne lisää epävarmuutta juuri tärkeiden työehtoneuvottelujen alla.

VÄLIKYSYMYKSEN ensimmäinen allekirjoittaja, SDP:n kansanedustaja Niina Malm arvosteli ennen ryhmäpuheita hallituksen esitystä siitä, että esitys lisää vastakkainasettelua eri ammattikuntien, sukupuolten sekä julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden välillä.

– Erityisesti tämä laki vaikuttaisi naispalkkaisilla aloilla hyvin haitallisesti, koska palkkakehitystä ei voi jatkossa viedä työehtosopimuskierroksella sovittelijan toimesta eteenpäin.

SDP:N ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Piritta Rantanen on niinikään erittäin kriittinen kommentoidessaan esitystä.

Jos lakimuutos tulee voimaan, seurauksena on Rantasen mukaan se, että palkkaerot kasvavat jokaisen neuvottelukierroksen jälkeen.

– Tämä tulee eriyttämään sopimuskenttää, ja tämän jälkeen vahvimmat ja suurimmat pärjäävät ja heikot sortuvat. Tämä hallitus kaivaa entistä syvempää palkkakuoppaa naisten ja miesten välille. Surullisinta tässä kaikessa on se, että tämä tulee johtamaan entistä pahempaan pulaan juuri niistä ammattilaisista, joista jo nyt on huutava pula.

AVAINSANAT

Miten käy eduskunnan pääsihteerin? – tiedotustilaisuus luvassa kello 11.30

Eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 23. toukokuuta 2025.

Eduskunnan kansliatoimikunta on parhaillaan koolla päättämässä, pitääkö eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari pidättää virastaan. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) pitää tiedotustilaisuuden kansliatoimikunnan päätöksestä tänään kello 11.30.

Eduskunnan kansliatoimikunta on käsittelyt asiaa jo usean viikon ajan. Kansliatoimikuntaan kuuluvat eduskunnan puhemies ja varapuhemiehet sekä eduskunnan keskuudestaan valitsemat neljä kansanedustajaa ja heidän neljä varajäsentään.

-  Tässä asiassa on käyty huolellisia keskusteluja tuntikaupalla aiemmin, joten nyt olettaisin -  vaikka en nyt mene edustajien puolesta takaamaan -  että tämä on todellakin tarkoitus ratkaista nyt, sanoi eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio STT:lle ennakkoon.

Helsingin Sanomien mukaan Rauhio on esittänyt Pelttarin pidättämistä virasta omassa ratkaisuesityksessään kansliatoimikunnalle. Rauhio ei kommentoinut STT:lle asiaa.

Pelttaria epäillään virkarikoksesta ja maanpetosrikoksesta. Epäilty maanpetosrikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta voi saada vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Epäilyt liittyvät aikaan, jolloin Pelttari toimi suojelupoliisin päällikkönä. Käynnissä on poliisin esitutkinta.

Pelttari työskenteli suojelupoliisin päällikkönä vuodesta 2011 vuoden 2023 loppuun. Eduskunnan pääsihteerinä Pelttari aloitti vuoden 2024 alussa.

Jos Pelttari päätetään hyllyttää, tehtävää siirtyy STT:n tietojen mukaan hoitamaan apulaispääsihteeri Mikael Koillinen. Koillinen aloitti apulaispääsihteerinä tämän vuoden alussa.
Pääsihteerin palkka on noin 15  000 euroa, hyllytettynä Pelttari saisi tästä tiettävästi puolet.

EDUSKUNNAN puhemies Jussi Halla-aho tiedotti toukokuun loppupuolella, että kansliatoimikunta on kutsunut Pelttarin kuultavaksi esitutkinnan takia, jotta voi päättää, onko tämä syytä pidättää virasta. Kansliatoimikunta on kuullut myös asiantuntijoita.

Esimerkiksi hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää on sanonut lausunnossaan, että olisi ongelmallista olla pidättämättä Pelttaria virantoimituksesta. Hänestä epäily kyseessä olevaan rikokseen syyllistymisestä voi vaikuttaa eduskunnan pääsihteerin edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä. Pääsihteerin virkatehtävät kytkeytyvät erottamattomasti eduskunnan toimintaan ylimpänä valtioelimenä, hän totesi.

Pelttari on sanonut, ettei katso syyllistyneensä asiakokonaisuudessa rikokseen. Viime viikolla hän sanoi hyväksyvänsä mahdollisen virasta pidättämisensä.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjälain käsittely jatkuu huomenna – hallituksen rivit rakoilemassa

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Eduskunta kävi tiistai-iltana viimeisen keskustelun saamelaiskäräjälain muuttamisesta ennen tulevaa äänestystä. Keskustelussa esitettiin ja kannatettiin lakiesityksen hylkäämistä. Asiasta oli tarkoitus äänestää keskiviikkona. Lain käsittely jatkuu eduskunnassa torstaina.

Hylkäämistä esitti keskustan Hannu Hoskonen.

-  Keskusta pitää epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana sitä, että esitettyjen lainmuutosten seurauksena menneinä vuosikymmeninä kovimpien suomalaistamistoimenpiteiden kohteena olleet saamelaisryhmät ja heidän sukunsa joutuisivat edelleen syrjityiksi, hän sanoi.

Esitystä kannattavissa puheenvuoroissa korostettiin erityisesti saamelaisten itsehallinnon vahvistamista.

-  Se korjaa Suomen ihmisoikeusrikkomukset. Ja pidän tärkeänä, että me hyväksymme tämän lain, jota olemme täällä eduskunnassa yrittäneet neljä vaalikautta hyväksyä, jotta pääsemme myös tästä tilanteesta eteenpäin. Mutta erityisesti, jotta saamelaiset voivat jatkaa työtään oman kulttuurinsa ja kielensä kehittämiseksi ja elämän eteenpäin jatkamiseksi, sanoi vihreiden Jenni Pitko.

HALLITUKSEN rivit olivat rakoilemassa ennen äänestystä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Juha Mäenpää äänestivät viime viikolla esitystä vastaan lain sisältöä koskeneissa äänestyksissä. Odotettavissa oli, että he äänestävät myös esityksen hyväksymistä vastaan.

Seppänen piti myös tiistain istunnossa useita kriittisiä puheenvuoroja.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei viime viikolla ottanut kantaa siihen, tuleeko esitystä vastaan äänestäneille kansanedustajille seuraamuksia. Ryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi, että asian käsittely saattaa siirtyä jopa syyskaudelle.

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto kertoi tiistaina STT:lle, että aikoi äänestää esitystä vastaan. Hän oli pyytänyt tähän lupaa kokoomuksen eduskuntaryhmältä. Ryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoi alkuillasta, ettei lupa-asiaa ollut ainakaan vielä käsitelty. Hän totesi, että lähtökohtaisesti hallituspuolueiden edustajat äänestävät hallituksen esitysten puolesta.

AVAINSANAT

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Vilhelm Junnila

Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 18. maaliskuuta.

Eduskunnan talousvaliokunta valitsi tiistaina puheenjohtajakseen kansanedustaja Vilhelm Junnilan (ps.).

Puheenjohtajan paikka vapautui edellisen puheenjohtajan Sakari Puiston (ps.) siirryttyä elinkeinoministeriksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti Junnilaa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajaksi ryhmäkokouksessaan viime viikolla.

Junnila on toisen kauden kansanedustaja, joka toimi hallituskauden alussa lyhyen aikaa elinkeinoministerinä. Junnila ilmoitti eroavansa tehtävästään oltuaan ministerinä 11 päivää.

Junnilan eron taustalla vuonna 2023 olivat muun muassa hänen mediassa esille nousseet äärioikeistokytköksensä.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjälain uudistuksesta äänestetään huomenna – ”Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa”

Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ottaa yhteiskuvaa puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven (eturivi 2. vas.) ja varapuheenjohtaja Leo Aikion (eturivi 2. oik.) sekä muiden eduskunnan täysistuntoa lehteriltä seuraavien kanssa Helsingissä 17. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto oli tullut tiistaina seuraamaan eduskunnan viimeistä saamelaiskäräjälain muutosta koskevaa keskustelua. Lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä on määrä äänestää keskiviikkona.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi kuvaili tunnelmia jännittäviksi ja odottaviksi.

-  Tiedetään, että tässä voi kaikenlaista tapahtua vielä loppusuoralla, mutta kyllä nyt ollaan jo tosi lähellä. Lähempänä kuin koskaan ikinä tämän viimeisen 30 vuoden aikana, hän sanoi STT:lle.

Saamelaiskäräjälain muutosta on yritetty saada aikaan yhteensä neljällä vaalikaudella. Näkkäläjärvi huomauttaa, että nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu näille aiemmille yrityksille.

-  Nyt ollaan oltu ehkä varmimmalla pohjalla. Tämä on ollut hallitusohjelmassa hyvin spesifisti ja tuotu eduskuntaan yksimielisenä. Siinä on hyvä pohja, Näkkäläjärvi sanoi.

-  Täytyy kyllä antaa kiitos Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, että he ovat saaneet tähän pisteeseen tämän. Ja myös pitäneet kiinni siitä sellaisesta ihmisoikeusmyönteisestä linjasta ja pohjasta, jolla tätä on lähdetty tekemään.

SAAMELAISKÄRÄJÄT on käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen kokonaisuudessaan tyytyväinen. Eduskuntakäsittelyn aikana siihen on esitetty muutoksia, jotka nekin saamelaiskäräjät voi hyväksyä.

Heidän päätavoitteensa on ollut äänioikeuspykälän muuttaminen niin, että se kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen lähemmäs Suomen kansainvälisiä velvoitteita.

-  Ne yhdessä korjaavat tämän ihmisoikeusloukkauksen, jonka YK on todennut parikin kertaa, 2019 ja 2022. Ja sen takia me olemme tähän tyytyväisiä, Näkkäläjärvi sanoi.

Hän huomautti, että saamelaiskäräjät on vaatinut niin sanotun lappalaispykälän poistamista 30 vuotta. Pykälän myötä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon eli äänestäjäksi tai edustajaksi on voinut päästä ihmisiä, joita saamelaisyhteisö ei tunnista jäsenikseen.

-  Jos tämä nyt ratkeaa vihdoinkin, niin pitkä piina on ohi. Ja saamelaisten valtava yhteinen ponnistus ja 30 vuoden työ palkitaan. Mutta ei ihan vielä olla siellä, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, sanoi Näkkäläjärvi.

-  Olisi ihanaa päästä eteenpäin.

Terhi Riolo Uusivaara / STT

AVAINSANAT

VM: Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet joutuvat arviointimenettelyyn

Valtiovarainministeriö (VM) on päättänyt käynnistää hyvinvointialueiden arviointimenettelyn Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla.

-  Hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisen tarkoituksena on turvata alueen edellytykset järjestää asukkaidensa tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut, kommentoi tiedotteessa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Arviointimenettelyä varten ministeriö asettaa arviointiryhmän. Tavoitteena on, että arviointiryhmien työ saadaan päätökseen ensi kesän alussa.

-  Menettelyssä arviointiryhmä käy läpi, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi, Ikonen sanoo.

Arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ kertoi tiedotteessaan aiemmin tänään, että se valmistelee lisäksi harkinnanvaraista lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Tämä ei koske arviointimenettelyyn joutuvia alueita vaan lisäaikaa voisivat hyödyntää sellaiset hyvinvointialueet, jotka tasapainottavat talouttaan täysimääräisesti ja joille ei kerry uutta alijäämää tältä vuodelta.

Ministeriön mukaan alueiden tilanteet ovat eriytyneet – osa saavuttaa tavoitteet, osa taas tarvitsee vahvempia ohjauksen menettelyjä saavuttaakseen tavoitteensa.

-  Tällä välineellä haluamme varmistaa rohkeasti toimintaansa uudistamaan ryhtyneiden hyvinvointialueiden tavoitteeseen pääsyn aikataulun harkinnanvaraisella joustamisella, Ikonen sanoi.

Ministeriön mukaan pääsääntö on yhä se, että alijäämät pitää kattaa lainmukaisessa aikataulussa eli ensi vuoden loppuun mennessä. Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen perustelee STT:lle lisäajan tarvetta sillä, että aika monella hyvinvointialueella tavoite jää hyvin pienestä kiinni. Ahonen ei mainitse nimeltä alueita, jotka lisäaikaa voisivat saada.

Enintään lisäaika olisi kaksi vuotta.

VM:N mukaan hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli eilen hyvinvointialueiden talouden tilannekuvasta ja alueiden ohjaukseen liittyvistä toimenpiteistä. Käsittelyn taustalla oli oikeuskanslerin ratkaisu huhtikuussa. Ratkaisu koski alueiden talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön välistä ristiriitaa.

Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueet eivät voi rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Ensisijainen keino on oikeuskanslerin mukaan hakea lisärahoitusta, jos rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan noin puolet hyvinvointialueista ei suunnittele kattavansa alijäämiä lain edellyttämällä tavalla, mikä on oikeuskanslerin mielestä huolestuttavaa. Oikeuskansleri katsoi, että voitaisiin harkita hyvinvointialueen alijäämän kattamista koskevan lain sisältöä ja määräaikoja.

AVAINSANAT