Libanon: Israelin vetäydyttyvä maan eteläosasta ensi viikon loppuun mennessä

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ja Libanonin presidentti Joseph Aoun.

Libanonin presidentti vaatii, että Israel vetäytyy maan eteläosasta ensi viikon loppuun mennessä, jotta Israelin ja Hizbollahin välille viime vuonna sovitun aselevon ehdot täyttyvät.

Tuore presidentti Joseph Aoun kertoi maassa vierailevalle YK:n pääsihteerille Antonio Guterresille, että Israelin vetäytyminen miehittämiltään etelän alueilta aselevossa sovitun päivämäärän mukaisesti on välttämätöntä.

-  Israelin toistuvat rikkomukset maassa ja ilmassa — kotien räjäyttämiset ja rajakylien tuhoamiset, ovat täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä aseleposopimuksessa julistettiin, presidentin kanslian lausunnossa todettiin.

MARRASKUUN 27. päivä tehty aseleposopimus päätti kaksi kuukautta kestäneen täysimittaisen sodan Israelin ja äärijärjestö Hizbollahin välillä. Sopimuksen mukaan Libanonin asevoimilla on 60 päivää aikaa sijoittaa joukkonsa Unifilin rauhanturvaajien rinnalle Etelä-Libanonissa, samalla kun Israelin asevoimat vetäytyy.

Samalla Hizbollahin edellytetään vetävänsä joukkonsa Litanijoen pohjoispuolelle, noin 30 kilometrin päähän rajasta, ja purkavan kaiken sotilaallisen infrastruktuurin, jota sillä on vielä jäljellä maan eteläosassa.

Tavattuaan Aounin lauantaina Guterres ilmaisi toivoa siitä, että Libanon voisi avata ”uuden rauhan luvun”. Perjantaina hän vaati Israelia lopettamaan sotilastoimensa ja eteläosien miehittämisen.

Guterres kertoi myös, että YK:n rauhanturvaajat olivat löytäneet yli 100 asekätköä, jotka kuuluvat joko Hizbollahille tai muille aseistetuille ryhmille.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.09.

AVAINSANAT

Britannia kieltää Palestiinaa tukevan ryhmän – samaa nimeä käyttävä ryhmä ilmoittautui Suomessa ministeriön sisäänkäynnin töhrijäksi

BBC:n mukaan Palestine Actionin järjestämä mielenosoitus oli käynnissä Lontoon keskustassa iltapäivällä, kun ryhmää koskeva päätös julkistettiin.

Britanniassa maan hallitus on päättänyt kieltää Palestiinaa tukevan ryhmän terrorismilain nojalla. Sisäministeri Yvette Cooper kertoo asiasta lausunnossaan.

Palestine Action -ryhmän jäseniä tunkeutui viime viikolla Britannian ilmavoimien tukikohtaan ja ruiskutti maalia sotilaskoneisiin protestoidakseen Britannian Israelille antamaa tukea Gazan sodan aikana.

Cooperin mukaan Palestine Action on aiheuttanut toiminnallaan vakavia omaisuusvahinkoja. Ministeri vetoaa lausunnossaan ryhmän viime vuosina tekemiin, puolustusalan yritysten tiloihin kohdistuneisiin iskuihin eri puolilla Britanniaa. Ryhmä iski esimerkiksi viime vuonna Elbit Systems UK -yhtiön tiloihin maan lounaisosissa Bristolissa.

Ministerin mukaan asiaa koskeva asetusluonnos esitellään parlamentille ensi viikolla. Laki tekisi ryhmän jäsenyydestä lainvastaista. Myös tuen kerääminen ryhmälle olisi sen mukaan laitonta.

Cooperin lausunnon mukaan päätös koskee ainoastaan ​​Palestine Actionia eikä vaikuta muihin järjestöihin tai ryhmiin, jotka tekevät Palestiinaan tai Lähi-itään liittyvää vaikuttamista.

BBC:n mukaan Palestine Actionin järjestämä satojen ihmisten mielenosoitus oli käynnissä Lontoon keskustassa iltapäivällä, kun ryhmää koskeva päätös julkistettiin.

PALESTINE Action ilmoittaa verkkosivuillaan olevansa suoran toiminnan liike, joka kohdistaa toimintansa Israelin sotateollisuuden tukijoihin.

Viime kuussa Palestine Action ilmoitti olevansa vastuussa Yhdysvaltojen sotilaslentokoneen vahingoittamisesta Irlannissa. Ryhmä sanoo pyrkivänsä lopettamaan kansainvälisen tuen Israelin toiminnalle, jota se pitää kansanmurhana ja apartheidina.

Terrorismilain soveltaminen ryhmään on herättänyt kritiikkiä. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Britannian-haara kritisoi terrorismilain soveltamista Palestine Actionin kohdalla ennen päätöksen julkistamista.

Kesäkuun alussa Suomessa puolustusministeriön sisäänkäynti maalattiin vaaleanpunaiseksi. Tuolloin Palestine Action Suomi -nimeä käyttävä ryhmä ilmoittautui tekijäksi. Asiaa tutkitaan törkeänä vahingontekona.

Hätäkokoukseen kokoontunut IAEA vaatii tarkkailijoidensa päästämistä Iranin ydinlaitoksiin

IAEA:n johtaja Rafael Grossi vaati osapuolilta myös iskujen lopettamista.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vaatii tarkkailijoidensa päästämistä takaisin Iranin ydinlaitoksiin, jotta maan rikastetun uraanin varastoista saataisiin selvyys.

Asiasta kertoo IAEA:n johtaja Rafael Grossi. Hän vaati osapuolilta myös iskujen lopettamista, jotta IAEA:n tarkkailijat pääsisivät turvallisesti arvioimaan tilannetta.

IAEA:n hallintoneuvosto kokoontui maanantaina Itävallan Wieniin hätäkokoukseen Yhdysvaltain Iraniin viikonloppuna tekemien iskujen takia.

Yhdysvallat iski sunnuntaina kolmeen Iranin ydinlaitokseen ja liittyi näin hyökkäykseen, joka alkoi kun Israel aloitti iskut Iranin ydinlaitoksia vastaan toissa viikolla.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi, että pääkohteena oli Fordowin ydinlaitos, joka sijaitsee lähes 100 metrin syvyydessä. Kaksi muuta kohdetta olivat Natanzin ja Isfahanin ydinlaitokset.

YK:n alainen IAEA vahvisti, että kolmeen Iranin ydinlaitokseen, mukaan lukien Fordowiin, iskettiin. IAEA kertoi sunnuntaina, ettei säteilytasojen havaittu kohonneen iskujen seurauksena.

Trump ja Yhdysvallat eivät ole virallisesti tarkentaneet, minkälaisia ammuksia tai koneita iskuissa käytettiin. Grossin mukaan Fordowissa nähtävissä olevat kraatterit viittaavat maata läpäisevien ammusten käyttöön.

Grossi kertoo Yhdysvaltain iskujen aiheuttaneen luultavasti erittäin merkittäviä vahinkoja, mutta niitä ei voida tällä hetkellä arvioida.

-  Tällä hetkellä kukaan, IAEA mukaan lukien, ei pysty täysin arvioimaan Fordowin maanalaisia vaurioita, hän sanoi.

Fordowin maanalaisessa ydinlaitoksessa on rikastettu uraania. Israelin asevoimat on kertonut selvittävänsä, millaista tuhoa Yhdysvaltain iskut aiheuttivat laitoksessa. Asevoimien edustajan mukaan sunnuntaina oli liian aikaista sanoa, tuhoutuiko iskussa rikastetun uraanin varastoja.

Korjattu klo 16.28 otsikon kirjoitusvirhe.

Putin tuomitsi iskut Iraniin provosoimattomiksi

Putin Moskovassa 23. kesäkuuta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tuomitsi Iraniin tehdyt iskut provosoimattomaksi aggressioksi, kun hän puhui Moskovassa vierailevan Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin kanssa.

Israel iski Iraniin kesäkuun 13. päivä, jonka jälkeen maat ovat iskeneet toisiaan vastaan päivittäin. Yhdysvallat liittyi mukaan sunnuntaina iskemällä Iranin ydinkohteisiin.

-  Tämä täysin provosoimaton aggressio Irania vastaan on epäoikeudenmukaista, Putin sanoi Araghchille.

Venäjän presidentti ei erikseen maininnut Yhdysvaltojen viikonloppuna tekemiä iskuja, vaan puhui vain yleisesti ”iskuista”. Kreml oli tosin tuominnut Yhdysvaltojen iskut aiemmin maanantaina.

VENÄJÄ ei ole virallisesti tarjonnut sotilaallista apua Iranille, jolta se on hankkinut lukuisia lennokkeja, joilla se on iskenyt Ukrainaan.

Kummempaa avuntarjontaa ei ollut luvassa maanantainakaan. Putin sanoi Venäjän pyrkivän auttamaan Iranin kansalaisia. Hän ei täsmentänyt, mitä tämä tarkalleen tarkoittaa. Viime viikolla Putin sanoi, ettei Iran ollut pyytänyt Venäjältä apua.

Myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi aihetta.

-  Kaikki riippuu siitä, mitä Iran tarvitsee. Olemme tarjonneet välittäjäpalvelujamme, Peskov sanoi.

Putin on aiemmin ilmoittanut voivansa toimia Israelin ja Iranin välisten neuvottelujen välittäjänä. Ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentiltä Donald Trumpilta.

Ulkoministerit puivat EU:n suhdetta Israeliin ja Lähi-idän kriisiin

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) Naantalissa 16. kesäkuuta.

EU:n ulkoministerit ovat kokoontuneet Brysseliin keskustelemaan muun muassa Lähi-idän tilanteesta, joka kiristyi viikonloppuna entisestään Yhdysvaltojen iskettyä Iraniin.

EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas totesi huolen sodan eskaloitumisesta olevan suuri.

-  Keskitymme diplomaattisen ratkaisun aikaansaamiseen. Meillä on iso huoli siitä, että sota eskaloituu. Hormuzinsalmen sulku olisi erittäin vaarallista eikä hyväksi kenellekään, Kallas sanoi.

Iranin parlamentti on hyväksynyt Hormuzinsalmen sulkemisen, mutta päätös ei ole vielä lopullinen. Yhdysvaltain arvion mukaan salmen kautta kulkee noin viidesosa maailmalla kulutettavasta öljystä.

SUOMESTA kokoukseen osallistuu ulkoministeri Elina Valtonen (kok.). Valtosen mukaan EU:n rooli Israelin ja Iranin välillä voisi olla toimia välittäjänä kriisissä.

-  Meidän kollegat olivat juuri perjantaina tapaamassa Iranin ulkoministeriä, joka on tänään Moskovassa. Nyt on todella mahdollisuus Euroopalle toimia paitsi välittäjänä, nimenomaan hallita näitä lyhyen aikavälin seurauksia tästä.

Israelin ja Iranin lisäksi agendalla on myös Gaza. Kallaksen on tarkoitus esitellä ministereille EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin tuloksia.

Kallaksen johtama EU:n ulkosuhdehallinto käynnisti viime kuussa jäsenmaiden pyynnöstä arvioinnin siitä, onko Israel rikkonut sopimuksen ihmisoikeuksia koskevaa osuutta toimillaan Gazassa.

STT:n tietojen mukaan arvioinnissa todetaan olevan ”viitteitä siitä”, että Israel olisi syyllistynyt sopimuksen toisen artiklan rikkomiseen. Artikla koskee ihmisoikeuksien kunnioittamista.

On kuitenkin todennäköistä, ettei kokouksessa tehdä vielä maanantaina mitään päätöksiä mahdollisten toimenpiteiden osalta.

-  Haluamme myös nähdä, miten Israel reagoi tähän prosessiin. Arvioinnin käynnistämisellä on tarkoitus luoda painetta Israelin suuntaan, eräs korkea diplomaattilähde kuvasi ennen kokousta.

MEDIATIETOJEN mukaan Israel on hermostunut raportin lopputulemista ja kutsuu sitä ”puolueelliseksi”. Sen mukaan EU:n arviointiprosessi oli ”järkyttävä ja sopimaton”.

EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus on ollut pohja EU:n ja Israelin taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle. Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä. Sopimus on hyödyttänyt etenkin Israelia, jolle EU on suurin kauppakumppani.

Monien asiantuntija-arvioiden mukaan sopimuksen kaupankäynnin helpottamista koskevan osion keskeyttäminen olisi yksi EU:n tehokkaimmista keinoista painostaa Israelia. Se ei vaatisi jäsenmaiden yksimielistä päätöstä, vain määräenemmistön. EU:n sisällä on yhä Israelin ystävämaita, kuten Unkari ja Saksa.

Valtonen sanoi kokoukseen saapuessaan maanantaina, että ministerit lähtevät pohtimaan, miten raportin pohjalta edetään.

-  Tässä on hyvinkin laajasti arvioitu erilaisia toimenpiteitä, joita Israel on paitsi Gazassa, myös Länsirannalla ja laajemminkin viime kuukausina tehnyt, jotka todennäköisesti ovat merkittävässä ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Hän kuitenkin sanoi, että joihinkin toimenpiteisiin ei löydy edes määräenemmistöä.

BELGIAN varapääministeri Maxime Prévot sanoi kokoukseen saapuessaan, että osa jäsenmaista on katsonut, ettei sopimuksen tarkasteluun ole nyt oikea aika, kun Israel käy sotaa Irania vastaan.

-  Minusta kuitenkin nämä kaksia asiaa tulee erottaa, eikä toisen tule mennä toisen yli. Meidän tulee myös pysyä valppaana Palestiinan kysymyksen osalta, hän sanoi.

Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares taas kertoi aikovansa vaatia Eurooppa-neuvostolta EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen välitöntä keskeyttämistä protestina Gazan ihmisoikeusrikkomuksille. Koko sopimuksen keskeyttäminen vaatisi yksimielisen päätöksen.

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö kritisoi viime viikolla voimakkaasti EU:n toimimattomuutta Gazan suhteen Brysselissä pitämässään lehdistötilaisuudessa.

-  Israelin viranomaiset ja joukot ovat yli 20 kuukauden ajan pakkosiirtäneet väestöä ja toteuttaneet palestiinalaisten etnistä puhdistusta Gazassa. Työntekijämme todistavat päivittäin merkkejä kansanmurhasta, järjestö totesi.

SUOMI ja kahdeksan muuta EU-maata haluavat myös komissiolta näkemyksiä siitä, kuinka EU voisi lopettaa kaupan Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden siirtokuntien kanssa. Maiden ulkoministerit lähettivät torstaina asiasta kirjeen Kallakselle.

Ministerit nostivat esille YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) neuvoa-antavan lausunnon, jonka mukaan kolmansien maiden on pidättäydyttävä kaikenlaisesta kaupankäynnistä, joka ylläpitää kansainvälisen oikeuden vastaista tilannetta miehitetyillä alueilla.

-  Emme ole kuitenkaan nähneet ehdotusta aloittaa keskusteluita siitä, kuinka tehokkaasti katkaista tavara- ja palvelukauppa laittomien siirtokuntien kanssa, ministerit totesivat.

Valtosen mukaan väkivalta on siirtokunnissa lisääntynyt ja israelilaiset siirtokuntalaiset ovat härskisti valloittaneet uusia alueita.

-  Tätä ei voida katsoa sivusta, katsotaan mihin päädytään. Toivomme asian tarkastelua, mutta myös tässä meidän pitää saada laaja jäsenmaiden tuki, hän sanoi.

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty on todennut, että Israelin siirtokuntien asukkaiden hyökkäykset palestiinalaisia kohtaan ovat lisääntyneet merkittävästi miehitetyllä Länsirannalla viime kuukausina.

VAATIMUKSET kireämmistä toimenpiteistä Israelia kohtaan ovat lisääntyneet EU:ssa, mutta toistaiseksi ne eivät ole konkretisoituneet toimenpiteinä.

Esimerkiksi Ruotsi on vaatinut EU:ta seuraamaan muun muassa Britannian ja Norjan esimerkkiä ja asettamaan pakotteita Israelin hallituksen ministereille. Tämä kuitenkaan tuskin tapahtuu, sillä asia vaatisi yksimielisen päätöksen jäsenmailta.

Myöskään aiemmassa kokouksessa esillä ollut ehdotus sanktioida Israelin väkivaltaisia siirtokuntalaisia ei näytä etenevän. STT:n tietojen mukaan tämä johtuu ennen kaikkea Unkarin vastustuksesta.

Sanna Raita-aho/STT

Nyt Aasia käristyy: maanosa lämpenee muita alueita vauhdikkaammin

Intiassa nähdään toistuvasti yli 40 asteen lämpötiloja.

Aasia lämpenee tällä hetkellä lähes kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma keskimäärin, selviää Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) uudesta raportista. Muutos nostaa myös alueen merivesien lämpötilaa.

Aasian keskilämpötila oli viime vuonna runsaan asteen verran korkeampi kuin vuosien 1991-2020 keskiarvo. Viime vuosi oli raportin mukaan mittaushistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin vuosi riippuen tarkastellusta datasta.

Lämpötilojen nousu johtaa sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen alueella. Itä-Aasiaa koettelivat pitkittyneet helleaallot huhtikuusta marraskuuhun. Helleaaltoja raportoitiin myös Kaakkois-Aasiassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä. Myanmarissa tehtiin uusi kansallinen lämpötilaennätys 48,2 astetta.

Helleaallot lämmittivät myös merenpinnan ennätyksellisiin lämpötiloihin. Merenpinnan keskilämpötila nousi vuosikymmenessä 0,24 astetta, mikä on kaksinkertainen maailmanlaajuiseen keskilämpötilaan verrattuna.

Merenpinta myös nousi yli maailmanlaajuisen keskiarvon Tyynenmeren ja Intian valtameren rannikoilla.

Sään ääri-ilmiöt kuten äärimmäiset sateet, trooppiset pyörremyrskyt, tulvat ja kuivuus aiheuttivat tuhoa monissa alueen maissa.

AVAINSANAT