Leijonien uusi luotsi Antti Pennanen: ”Politiikassa pitäisi ymmärtää, että sanoilla on väliä”

Antti Pennanen (kesk.) ja Leijonat aloittavat MM-urakkansa tänään Itävallan kohtaamisella Tukholman Globenissa. Mestari on selvillä 25. toukokuuta.

Jokavuotinen kiekkokarnevaali käynnistyy tänään, kun Leijonat kohtaa MM-avauksessaan Itävallan. Mikä mies on uusi päävalmentaja Antti Pennanen, ja mitä yhteistä on politiikalla, normaalilla työelämällä ja jääkiekolla – vai onko?

30 vuotta sitten Suomi sekosi, kun Leijonat otti Globenissa ensimmäisen miesten maailmanmestaruuden. Siitä ja Curt Lindströmistä käynnistyi myös kehitys, jossa kiekkovalmentajista tuli kysyttyjä puhujia ja kouluttajia yritystilaisuuksiin, ja politiikassa heidän nimensä ovat haluttua valuuttaa tukijoukkoihin.

Jääkiekkotermit, -vertaukset ja -sanonnat ovat pesiytyneet myös politiikan kieleen. Siellä vilisee nykyisin joukkuetta, luottopakkeja, taklaamisia ja omia maaleja.

Aiemmista Leijona-luotseista niin Hannu Aravirta, Erkka Westerlund kuin Jukka Jalonen ovat vähintään epävirallisesti naureskellen myöntäneet, että joskus heistä on tuntunut ”hieman hölmöltä” luennoida suuryrityksissä johtoryhmille tai sadoille ihmisille, jotka taputtavat kädet punaisena.

”Mä olen valmentanut lätkää ikäni, enkä voi puhua muusta kuin siitä, minkä sieltä osaan. Mutta mikäs siinä, puhutaan sitten”, kommentit voi tiivistää.

Myös tällä kaudella Leijonien päävalmentajana aloittanutta Antti Pennasta aihe hymyilyttää. Suurelle yleisölle hän on vielä tuntemattomampi, mutta erilaiset puhetilaisuudet ovat tulleet jo tutuiksi.

Aiemmin Pennanen seurasi politiikkaa aktiivisesti, nykyään vähemmän. Monen muun tavoin Leijona-luotsi haluaa nostaa esiin vastuun: sanoista, kommunikaatiosta, puhe- ja käytöstavoista.

– Se koskee tietysti kaikkia meitä aikuisia, mutta erityisesti vallan huipulla olevia. Lapset ja nuoret kuulevat sen, ja poliittinen puhe vaikuttaa kaikkineen siihen, mitä yhteiskunnassa pidetään hyväksyttävänä.

Jäähalli ja koko joukkue- ja huippu-urheilu on oma maailmansa, hyvässä ja pahassa.

Onko siellä toimivia oppeja edes järkeä yrittää siirtää niin sanottuun normaaliin työelämään – tai politiikkaan?

– Joitain asioita kyllä, mutta olennaisempaa on, että miten ne siirretään. Konkretia on minusta tärkeintä. On turhauttavaa kuunnella 45 minuuttia puhetta, jossa vain toistellaan ylätason käsitteitä eikä mitenkään avata, miten ne voitaisiin siirtää käytäntöön ja kuulijoiden työhön ja elämään, Pennanen muotoilee.

– Mutta kyllä johtamiskysymyksissä, paineiden kestämisessä ja siinä, miten saada ihmiset toimimaan yhdessä, voi nähdä yhtäläisyyksiä valmentamisessa ja politiikassa.

ANTTI Pennanen on opiskellut psykologiaa, puhunut paljon pelin ja pelaajien henkisestä puolesta ja käyttänyt jopa sanaparia ”turvallinen tila”, joka ei ensimmäiseksi tule mieleen jääkiekosta puhuttaessa.

Se tarkoittaa tässä toki ilmapiiriä ja ympäristöä, jossa pelaajat uskaltavat mennä rajojensa yli, olla omia itsejään eivätkä pelkää epäonnistumista, mutta saako päävalmentaja itselleen vastaavaa tilaa?

– Se on hyvä kysymys. Ei se tavallaan ole mahdollista, koska vaikka pelaajat ovat kentällä, suorittavat ja pelaavat, valmentajana kantaa koko joukkueen kokemuksia ja vastuuta tuloksista. Yksilöt ovat tärkeitä, mutta jääkiekko on kuitenkin joukkuepeli: siinä mennään eteenpäin vuorovaikutuksessa yksilöiden kanssa niin, että yritetään yhteistyöllä saada paras mahdollinen lopputulos.

– Näkisin, että kun valmentajan tehtävä on tukea pelaajia, hänellä on hyvä olla oma tukiryhmä – oli se sitten joukkueen johtoryhmää tai muita ihmisiä, joiden kanssa voi käydä asioita läpi.

Pennanen sanoo pyrkivänsä keskittymään vain hetkeen ja siihen, mihin pystyy itse vaikuttamaan.

– Niitä muita asioita, joihin ei pysty, täytyy vain sietää. Kritiikki, spekulaatiot ja kyseenalaistaminen kuuluvat ammattiin, mutta ehkä vaikeinta on, ettei pysty puolustamaan itseään; se on tietty epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Julkiseen tappeluun ei kuitenkaan auta lähteä, se on loputon suo.

HELMIKUUN 4 Nations -huipputurnauksessa Suomi jäi neljänneksi, mutta tärkeimpänä pidettiin ennakkoon Pennasen ensikontaktia moniin NHL-pelaajiin, sikäläiseen toimintaympäristöön sekä tiiviiseen turnaustahtiin, jossa ei ole aikaa hinkata yksityiskohtia tai kelailla loputtomiin videoita. Seuraavat olympialaiset tulevat vastaan yllättävän äkkiä.

Vaikka Pennanen on toiminut aiemmin maajoukkueen apuvalmentajana ja Nuorten Leijonien päävalmentajana, asema A-maajoukkueen ykkösenä on monella tapaa eri juttu. Julkisuus, eri suunnista tulevat paineet, pelaajien luottamuksen lunastamisen tärkeys ja aikaikkuna, jossa kaikkeen voi ja pitää reagoida, ovat toisella tasolla.

– Pitäisi varmaan kysyä pelaajilta, mutta minulle jäi hyvä kokemus yhteistyöstä 4 Nationissa heidän kanssaan. Aina on asioita, joihin osaa valmistautua ja niitä, joihin ei osaa. Tietysti hyvä alku on tässä tilanteessa tärkeämpi, kuten oli myös Karjala-turnauksessa, Pennanen vastaa.

Marraskuun voitokkaaseen ensiesiintymiseen perinteisessä kotiturnauksessa kasattiin ajankohtaan nähden harvinaisen kovatasoinen ja nimekäs ryhmä, joka pelasi epätavallisenkin hyökkäysvoittoisesti, fyysisesti ja räyhäkkäästi.

On osin kyökkipsykologiaa, missä määrin Pennanen mahdollisesti halusi hyvän tulosalun ohella tehdä pesäeroa ja näyttää, ettei hän ole jäänyt oppi-isänsä Jalosen puolustusvoittoisen ja riskejä välttävän pelitavan vangiksi.

On silti selvää, että Pennanen, 46, on mitä suurimmassa määrin vierumäkeläiseksi kutsutun suomalaisen valmennuskulttuurin edustaja. Vaikeudet Ilveksen peräsimessä toissakaudella ja julkisissa esiintymisissä herättivät epäilyksiä, onko hän valmis tai ylipäätään oikea valinta Suomi-kiekon näkyvimpään pestiin.

JOUKKUEURHEILUSSA on sanonta, jonka mukaan on vain kahdenlaisia valmentajia: niitä, jotka ovat saaneet potkut ja niitä, jotka tulevat ne saamaan. Ensimmäiset ovat usein pahimmat, mutta ne voivat myös viedä eteenpäin.

Antti Pennasen mukaan eniten häneen uraansa vaikuttanut yksittäinen tapahtuma oli erottaminen HIFK:n valmennustiimistä tammikuussa 2013.

– Häpeä, riittämättömyyden kokemus, viha ja muut tunteet aaltoilivat silloin monta viikkoa, kuukausiakin. Mutta kun niistä pääsee yli, ymmärtää ja oppii monta asiaa.

Sittemmin Pennanen on saavuttanut päävalmentajana kaksi Mestis-mestaruutta Mikkelin Jukureissa (2015 ja 2016), Suomen mestaruuden HPK:ssa (2019) ja MM-pronssia Nuorten Leijonien kanssa (2021). Vuoden 2019 aikuis-Leijonien mestariryhmässä hän toimi apuvalmentajana.

Oletko nyt elämäsi suurimman haasteen edessä?

– No en: tämä on iso haaste, mutta kyllä elämän tärkeimmät asiat liittyvät ihan muuhun kuin jääkiekkoon. MM-kisoissa mennään kuitenkin vaan kentälle ja yritetään voittaa enemmän lätkäpelejä kuin hävitä. Täydellistä onnistumista ei tule koskaan, mutta matka sitä kohti voi olla isompi juttu.

Trumpin budjettilait etenevät senaatissa – tällaisia mullistuksia sieltä on amerikkalaisille tulossa

Yhdysvalloissa lainlaatijat saavat ahertaa "suuren ja kauniin" lakipaketin kanssa nyt yötäpäivää.

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi tiistaina presidentti Donald Trumpin ”suureksi kauniiksi laiksi” kutsuman lakikokonaisuuden, joka määrittää liittovaltion budjettia tuleviksi vuosiksi.

Toteutuessaan lakipaketti muun muassa keventäisi veroja, lisäisi rahoitusta puolustukseen ja maahanmuuton valvontaan sekä kasvattaisi valtion velkaa.

Veronkevennyksiä rahoitettaisiin muun muassa leikkaamalla julkisesta terveysvakuutuksesta, mikä asiantuntijoiden mukaan saattaisi pudottaa miljoonia amerikkalaisia pois julkisen terveysvakuutuksen piiristä.

Amerikkalaisten keskuudessa paketti jakaa voimakkaasti mielipiteitä. AFP:n mukaan kyselyt osoittavat, että lakiehdotus on useiden väestö- ja ikäryhmien keskuudessa yksi epäsuosituimmista koskaan käsitellyistä lakiehdotuksista.

Valkoisen talon mukaan taas 940-sivuinen ”suuri ja kaunis” lakipaketti saa aikaan vankan talouskasvun ja järkevöittää Yhdysvaltain julkista taloutta.

Mistä lakipaketissa siis oikein on kyse, ja miten se toteutuessaan vaikuttaisi amerikkalaisten elämään?

REPUBLIKAANIEN enemmistöllään hallitsema edustajainhuone hyväksyi yhden äänen enemmistöllä oman ehdotuksensa lakiesityksestä viime kuussa, minkä jälkeen lakiehdotus siirtyi niin ikään republikaanien hallussa olevan senaatin käsiteltäväksi.

Senaatti julkisti lauantaina lakipaketista oman esityksensä, jossa esimerkiksi leikkaukset julkiseen terveydenhuoltoon ovat vielä edustajainhuoneen esitystä kovemmat.

Tiistainen äänestys senaatissa päättyi tasapeliin, jonka ratkaisi presidentin hyväksi Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vancen ääni.

Senaatin päätöksen jälkeen lakipaketti siirtyy vielä kerran edustajainhuoneelle.

Trumpin oli kerrottu haluavan lakipaketin allekirjoitettavakseen perjantaihin mennessä, jolloin vietetään Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää, kertoo uutistoimisto AFP.

LAKIESITYS VOI TUODA suurelle osalle amerikkalaisia veronkevennyksiä.

Trumpin ensimmäisellä kaudella säädetyt veronkevennykset päättyvät tämän vuoden lopussa. Lakiesityksellä republikaanit pyrkivätkin siis jatkamaan nyt päättyviä veronkevennyksiä.

Lakiesityksen myötä verohelpotuksia tulisi esimerkiksi ylityöhön ja asiakaspalvelijoiden tippeinä saatuun palkkaan, mikä oli yksi Trumpin keskeisistä vaalilupauksista.

Valkoisen talon mukaan lakiesitys takaisi Yhdysvaltain historian suurimmat veronkevennykset keski- ja työväenluokalle.

Selvitysten mukaan veronkevennykset kuitenkin hyödyttäisivät eniten rikkaimpia amerikkalaisia. Kongressin budjettiviraston mukaan senaatin edustajainhuoneelle esittelemä versio lakipaketista lisäisi köyhimpien amerikkalaisten verotaakkaa samalla kun rikkaimpien amerikkalaisten verotus kevenisi.

Riippumattomien tutkimusten mukaan lakipaketin myötä varallisuutta siirtyisi Amerikan köyhimmältä kymmeneltä prosentilta rikkaimmille amerikkalaisille, AFP kertoo.

MITEN UUDISTUKSET sitten rahoitetaan?

Ainakin liittovaltion velka kasvaisi. Kongressin budjettiviraston mukaan senaatin esitys lakipaketista lisäisi valtion velkaa yli kolmella tuhannella miljardilla dollarilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Trumpin yksi kampanjalupauksista oli pysäyttää valtion velkaantuminen.

Velan lisäksi veronkevennyksiä rahoitettaisiin menoleikkauksilla, joista iso osa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. AFP:n mukaan käsittelyssä olevan lakipaketin toteutuessa lähes 12 miljoonaa amerikkalaista jäisi julkisen Medicaid-terveysvakuutuksen ulkopuolelle vuoteen 2034 mennessä.

Tällä hetkellä 71 miljoonaa pienituloista amerikkalaista on Medicaid -vakuutuksen piirissä, CNN kertoo. Vakuutuksen piirissä on muun muassa lapsia, vanhuksia ja vammaisia.

Lisäksi senaatti esittää, että Medicaid -vakuutuksen piiriin päästäkseen olisi työskenneltävä. Työskentelyvaatimus olisi 80 tuntia kuukaudessa. Vaatimus koskisi terveitä alle 65-vuotiaita aikuisia, poikkeuksena sellaiset henkilöt, joilla on alle 14-vuotiaita lapsia.

Medicaid-leikkausten lisäksi liittovaltio leikkaisi tukeaan myös ruoka-apuun, jonka piirissä on yli 40 miljoonaa pienituloista amerikkalaista.

UUSI LAKIPAKETTI lisäisi Yhdysvaltain puolustus- ja turvallisuusmenoja yli 150 miljardia dollaria.

Suurin yksittäinen 29 miljardin menoerä olisi varattu sota-alusten rakentamiseen ja laivanrakennusteollisuuden vahvistamiseen.

Trumpin aiemmin julkistamaan, kultaiseksi kupoliksi nimettyyn ohjustorjuntahankkeeseen olisi varattu 25 miljardia, samoin ammustuotannon lisäämiseen. Yhdysvaltain ydinpelotetta vahvistettaisiin 15 miljardilla.

Puhtaalle energialle ja päästöttömille ajoneuvoille kuten sähköautoille annettuja verohelpotukset lakiesitys sen sijaan lakkauttaisi, senaatin versiossa tosin porrastetusti eikä kerralla, kuten alkuperäinen lakiteksti ehdotti. Samaan aikaan hiilen tuotantoon tarjottaisiin veroporkkanaa.

Teksti: STT / Vilma Malmgren, Niilo Simojoki

Juttua muokattu klo 19:52, lisätty tieto paketin läpimenosta senaatissa.

AVAINSANAT

Wada vaatii Yhdysvaltoja estämään ensimmäiset dopingkisat – Kiinalaisuimarien joukkokäry lisää kierroksia

Lausannessa puhunut Wadan puheenjohtaja Witold Banka vaatii Yhdysvaltojen viranomaisia estämään dopingin käytön sallivat Enhanced Games -kisat.

Maailman antidopingtoimiston Wadan puheenjohtaja Witold Banka vaatii Yhdysvaltoja estämään ensi vuoden toukokuuksi Las Vegasiin suunnitellun ensimmäisen Enhanced Games -tapahtuman, joka sallii dopingin käytön.

Kisoihin osallistuvat urheilijat saavat käyttää kaikkia suoritusta parantavia aineita, kunhan tekevät sen lääkärin valvonnassa ja esittävät lääkärin selvityksen siitä, mitä aineita ovat käyttäneet.

-  Wada kehottaa Yhdysvaltain viranomaisia estämään tämän vaarallisen tapahtuman toteutumisen. Se on pysäytettävä urheilijoiden terveyden ja urheilun puhtauden nimissä, Banka sanoi Lausannessa.

Banka kehotti viranomaisia lähestymään asiaa juridisesta näkökulmasta.

-  Esimerkiksi kyseenalaistaisin, voiko laillistettu lääkäri määrätä näitä aineita terveille urheilijoille, Banka sanoi.

YHDYSVALTAIN antidopingtoimiston Usadan toimitusjohtaja Travis Tygart leimasi Bankan puheet yritykseksi siirtää huomio pois Wadan ongelmista. Usada on arvostellut erityisesti Wadan toimintaa vuonna 2021 tapahtuneen 23 kiinalaisuimarin joukkokäryn yhteydessä.

Wada hyväksyi myöhemmin kiinalaisten itse tekemän selvityksen väitteet, että sydänlääkkeen määrät dopingtestinäytteissä olivat hyvin pieniä ja että uimarit saivat kiellettyä ainetta elimistöönsä tahattomasti.

Kiinalaisuimarit saivat jatkaa kilpailemista, eikä Wada valittanut Kiinan antidopingtoimikunnan päätöksestä Urheilun kansainväliseen välitystuomioistuimeen (CAS). Tapaus tuli jälkikäteen julkisuuteen New York Timesin ja saksalaisen ARD:n paljastettua tapahtuneen.

Tygart vaati Bankaa saapumaan Yhdysvaltain senaatin kuultavaksi selvittämään kiinalaisuimarien joukkokäryä. Enhanced Gamesin osalta Tygart oli samoilla linjoilla kuin Banka.

-  Kuten olemme toistuvasti sanoneet, Enhanced Games on ilmiselvistä syistä huono idea, Tygart kommentoi.

AVAINSANAT

Taina Susiluoto lähtee Olympiakomiteasta

Toimitusjohtaja Taina Susiluoto jättää tehtävänsä Olympiakomiteassa. Hän hoiti tehtävää kolme vuotta kesäkuusta 2022 lähtien.

-  Se oli yhteisen keskustelun lopputulos, Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen vastasi STT:n kysymykseen siitä, kenen aloitteesta Susiluoto lähti.

-  Se liittyy siihen, että uuden strategian myötä olemme päättäneet ottaa monta askelta kohti urheilua ja haluamme olla urheilun asiantuntijaorganisaatio. Molemmat osapuolet kokivat, ettei häntä siihen tehtävään ollut palkattu, Kilpinen jatkoi.

Olympiakomitea tiedotti maanantaina uudistavansa organisaationsa ja strategiansa. Uuden toimitusjohtajan haun aikana toimitusjohtajana toimii toistaiseksi varatoimitusjohtaja Petri Keskitalo.

Olympiakomitea tiedotti myös, että huippu-urheilusta jatkossa vastaavan Team Finlandin johtajan haku on loppusuoralla. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön lopettamisen jälkeen Team Finland hoitaa jatkossa huippu-urheilua Olympiakomiteassa.

-  Finaalikierroksen haastattelut alkavat tänään ja jatkuvat koko viikon. Jos hallitus on yksimielinen, alkavat sen jälkeen sopimusneuvottelut. Mahdollista on, että kesäkuun loppuun mennessä meillä on päätös, Kilpinen kertoi.

Viimeiselle haastattelukierrokselle on Kilpisen mukaan kutsuttu neljä hakijaa. Kilpisen mukaan joukossa on myös ainakin yksi ulkomainen hakija.

AVAINSANAT

Saku Nikkanen ehdolla TUL:n puheenjohtajaksi

Saku Nikkanen (sd.).

SDP:n kansanedustaja Saku Nikkanen pyrkii Työväen urheiluliiton (TUL) puheenjohtajaksi.

Nikkanen on siviiliammatiltaan liikunnanohjaaja. Hän on toiminut liikunta-alan tehtävissä 20 vuoden ajan muun muassa liikuntatoimenjohtajana.

– Lähden innolla mukaan puheenjohtajakisaan. Olen erittäin otettu siitä, että minut on pyydetty mukaan ehdolle. Haluan olla osaltani mukana ratkaisemassa liikkumattomuuden miljardikriisiä, Nikkanen kertoo TUL:n tiedotteessa.

NIKKANEN teki aloitteen eduskunnassa toukokuussa käytyyn ajankohtaiskeskusteluun liikkumattomuuden torjumiseksi.

– TUL:lla on vahva rooli myös tulevaisuudessa liikkumattomuuden kriisin ratkaisemisessa. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien edistäminen, liikunnan ilon välittäminen sekä seurojen tukeminen ovat jatkossakin tärkeitä TUL:n työn paikkoja. Urheilu ja myös huippu-urheilu kulkevat näiden teemojen rinnalla, mutta matalan kynnyksen liikkumisen merkitystä ei voi sivuuttaa, Nikkanen toteaa.

Suomalaiselta urheilupomolta kova ulostulo: ”Samalla tapaa kuin Venäjän kohdalla, tässä on peruste toimia”

Israel pitäisi sulkea kansainvälisistä urheilukisoista Gazan tapahtumien vuoksi, esittää Suomen urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Riikka Pakarinen.

Hän kertoi näkemyksensä nauhoitetussa haastattelussa, joka esitettiin Helsingissä järjestetyssä huippu-urheiluseminaarissa.

Pakarinen sanoi pitävänsä tärkeänä, että tilanteeseen on otettu sanallisesti kantaa, mutta lisäsi, ettei pelkkä puhe riitä.

-  Urheilu ei voi sulkea tältä silmiä, Pakarinen sanoi.

Pakarisen mukaan Kansainvälinen yleisurheiluliitto WA ei ole käsitellyt vielä asiaa, mutta Pakarinen on keskustellut asiasta WA:n hallituksen suomalaisen jäsenen Antti Pihlakosken kanssa.

WA on ollut johdonmukaisen tiukka suhteessa Venäjään, ja Pakarinen vertasi tätä suhtautumiseen Israeliin.

-  Samalla tapaa kuin Venäjän kohdalla, tässä on peruste toimia. Minusta on tärkeää, että asia nostetaan esiin myös kansainvälisissä urheilujärjestöissä, Pakarinen sanoi.

Seminaarissa paikalla ollut Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen ei ottanut Pakarisen näkemykseen suoraan kantaa, vaan sanoi Suomen olympiakomitean toimivan Kansainvälisen olympiakomitean kautta.

-  Tosi hyvä ulostulo. Meidän vahva vaikuttamiskanavamme on Kansainvälinen olympiakomitea, jossa nostamme asioita esiin, Kilpinen sanoi.

AVAINSANAT