Leijonien uusi luotsi Antti Pennanen: ”Politiikassa pitäisi ymmärtää, että sanoilla on väliä”

Antti Pennanen (kesk.) ja Leijonat aloittavat MM-urakkansa tänään Itävallan kohtaamisella Tukholman Globenissa. Mestari on selvillä 25. toukokuuta.

Jokavuotinen kiekkokarnevaali käynnistyy tänään, kun Leijonat kohtaa MM-avauksessaan Itävallan. Mikä mies on uusi päävalmentaja Antti Pennanen, ja mitä yhteistä on politiikalla, normaalilla työelämällä ja jääkiekolla – vai onko?

30 vuotta sitten Suomi sekosi, kun Leijonat otti Globenissa ensimmäisen miesten maailmanmestaruuden. Siitä ja Curt Lindströmistä käynnistyi myös kehitys, jossa kiekkovalmentajista tuli kysyttyjä puhujia ja kouluttajia yritystilaisuuksiin, ja politiikassa heidän nimensä ovat haluttua valuuttaa tukijoukkoihin.

Jääkiekkotermit, -vertaukset ja -sanonnat ovat pesiytyneet myös politiikan kieleen. Siellä vilisee nykyisin joukkuetta, luottopakkeja, taklaamisia ja omia maaleja.

Aiemmista Leijona-luotseista niin Hannu Aravirta, Erkka Westerlund kuin Jukka Jalonen ovat vähintään epävirallisesti naureskellen myöntäneet, että joskus heistä on tuntunut ”hieman hölmöltä” luennoida suuryrityksissä johtoryhmille tai sadoille ihmisille, jotka taputtavat kädet punaisena.

”Mä olen valmentanut lätkää ikäni, enkä voi puhua muusta kuin siitä, minkä sieltä osaan. Mutta mikäs siinä, puhutaan sitten”, kommentit voi tiivistää.

Myös tällä kaudella Leijonien päävalmentajana aloittanutta Antti Pennasta aihe hymyilyttää. Suurelle yleisölle hän on vielä tuntemattomampi, mutta erilaiset puhetilaisuudet ovat tulleet jo tutuiksi.

Aiemmin Pennanen seurasi politiikkaa aktiivisesti, nykyään vähemmän. Monen muun tavoin Leijona-luotsi haluaa nostaa esiin vastuun: sanoista, kommunikaatiosta, puhe- ja käytöstavoista.

– Se koskee tietysti kaikkia meitä aikuisia, mutta erityisesti vallan huipulla olevia. Lapset ja nuoret kuulevat sen, ja poliittinen puhe vaikuttaa kaikkineen siihen, mitä yhteiskunnassa pidetään hyväksyttävänä.

Jäähalli ja koko joukkue- ja huippu-urheilu on oma maailmansa, hyvässä ja pahassa.

Onko siellä toimivia oppeja edes järkeä yrittää siirtää niin sanottuun normaaliin työelämään – tai politiikkaan?

– Joitain asioita kyllä, mutta olennaisempaa on, että miten ne siirretään. Konkretia on minusta tärkeintä. On turhauttavaa kuunnella 45 minuuttia puhetta, jossa vain toistellaan ylätason käsitteitä eikä mitenkään avata, miten ne voitaisiin siirtää käytäntöön ja kuulijoiden työhön ja elämään, Pennanen muotoilee.

– Mutta kyllä johtamiskysymyksissä, paineiden kestämisessä ja siinä, miten saada ihmiset toimimaan yhdessä, voi nähdä yhtäläisyyksiä valmentamisessa ja politiikassa.

ANTTI Pennanen on opiskellut psykologiaa, puhunut paljon pelin ja pelaajien henkisestä puolesta ja käyttänyt jopa sanaparia ”turvallinen tila”, joka ei ensimmäiseksi tule mieleen jääkiekosta puhuttaessa.

Se tarkoittaa tässä toki ilmapiiriä ja ympäristöä, jossa pelaajat uskaltavat mennä rajojensa yli, olla omia itsejään eivätkä pelkää epäonnistumista, mutta saako päävalmentaja itselleen vastaavaa tilaa?

– Se on hyvä kysymys. Ei se tavallaan ole mahdollista, koska vaikka pelaajat ovat kentällä, suorittavat ja pelaavat, valmentajana kantaa koko joukkueen kokemuksia ja vastuuta tuloksista. Yksilöt ovat tärkeitä, mutta jääkiekko on kuitenkin joukkuepeli: siinä mennään eteenpäin vuorovaikutuksessa yksilöiden kanssa niin, että yritetään yhteistyöllä saada paras mahdollinen lopputulos.

– Näkisin, että kun valmentajan tehtävä on tukea pelaajia, hänellä on hyvä olla oma tukiryhmä – oli se sitten joukkueen johtoryhmää tai muita ihmisiä, joiden kanssa voi käydä asioita läpi.

Pennanen sanoo pyrkivänsä keskittymään vain hetkeen ja siihen, mihin pystyy itse vaikuttamaan.

– Niitä muita asioita, joihin ei pysty, täytyy vain sietää. Kritiikki, spekulaatiot ja kyseenalaistaminen kuuluvat ammattiin, mutta ehkä vaikeinta on, ettei pysty puolustamaan itseään; se on tietty epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Julkiseen tappeluun ei kuitenkaan auta lähteä, se on loputon suo.

HELMIKUUN 4 Nations -huipputurnauksessa Suomi jäi neljänneksi, mutta tärkeimpänä pidettiin ennakkoon Pennasen ensikontaktia moniin NHL-pelaajiin, sikäläiseen toimintaympäristöön sekä tiiviiseen turnaustahtiin, jossa ei ole aikaa hinkata yksityiskohtia tai kelailla loputtomiin videoita. Seuraavat olympialaiset tulevat vastaan yllättävän äkkiä.

Vaikka Pennanen on toiminut aiemmin maajoukkueen apuvalmentajana ja Nuorten Leijonien päävalmentajana, asema A-maajoukkueen ykkösenä on monella tapaa eri juttu. Julkisuus, eri suunnista tulevat paineet, pelaajien luottamuksen lunastamisen tärkeys ja aikaikkuna, jossa kaikkeen voi ja pitää reagoida, ovat toisella tasolla.

– Pitäisi varmaan kysyä pelaajilta, mutta minulle jäi hyvä kokemus yhteistyöstä 4 Nationissa heidän kanssaan. Aina on asioita, joihin osaa valmistautua ja niitä, joihin ei osaa. Tietysti hyvä alku on tässä tilanteessa tärkeämpi, kuten oli myös Karjala-turnauksessa, Pennanen vastaa.

Marraskuun voitokkaaseen ensiesiintymiseen perinteisessä kotiturnauksessa kasattiin ajankohtaan nähden harvinaisen kovatasoinen ja nimekäs ryhmä, joka pelasi epätavallisenkin hyökkäysvoittoisesti, fyysisesti ja räyhäkkäästi.

On osin kyökkipsykologiaa, missä määrin Pennanen mahdollisesti halusi hyvän tulosalun ohella tehdä pesäeroa ja näyttää, ettei hän ole jäänyt oppi-isänsä Jalosen puolustusvoittoisen ja riskejä välttävän pelitavan vangiksi.

On silti selvää, että Pennanen, 46, on mitä suurimmassa määrin vierumäkeläiseksi kutsutun suomalaisen valmennuskulttuurin edustaja. Vaikeudet Ilveksen peräsimessä toissakaudella ja julkisissa esiintymisissä herättivät epäilyksiä, onko hän valmis tai ylipäätään oikea valinta Suomi-kiekon näkyvimpään pestiin.

JOUKKUEURHEILUSSA on sanonta, jonka mukaan on vain kahdenlaisia valmentajia: niitä, jotka ovat saaneet potkut ja niitä, jotka tulevat ne saamaan. Ensimmäiset ovat usein pahimmat, mutta ne voivat myös viedä eteenpäin.

Antti Pennasen mukaan eniten häneen uraansa vaikuttanut yksittäinen tapahtuma oli erottaminen HIFK:n valmennustiimistä tammikuussa 2013.

– Häpeä, riittämättömyyden kokemus, viha ja muut tunteet aaltoilivat silloin monta viikkoa, kuukausiakin. Mutta kun niistä pääsee yli, ymmärtää ja oppii monta asiaa.

Sittemmin Pennanen on saavuttanut päävalmentajana kaksi Mestis-mestaruutta Mikkelin Jukureissa (2015 ja 2016), Suomen mestaruuden HPK:ssa (2019) ja MM-pronssia Nuorten Leijonien kanssa (2021). Vuoden 2019 aikuis-Leijonien mestariryhmässä hän toimi apuvalmentajana.

Oletko nyt elämäsi suurimman haasteen edessä?

– No en: tämä on iso haaste, mutta kyllä elämän tärkeimmät asiat liittyvät ihan muuhun kuin jääkiekkoon. MM-kisoissa mennään kuitenkin vaan kentälle ja yritetään voittaa enemmän lätkäpelejä kuin hävitä. Täydellistä onnistumista ei tule koskaan, mutta matka sitä kohti voi olla isompi juttu.

Pentti Salmi: Lokkien lento kiteytyi yhtenäiseksi parveksi

Koriksen sarjatason kultajuhlat on saatu päätökseen.

Helsinki Seagulls ja Kotkan Peli-Karhut riemuitsevat. Lokit oli suorastaan murskaava, PeKalla sen sijaan tiukempaa.

Onhan meikäläinen riipustanut juttujaan mediaan jo 80 vuoden ajan, ensimmäiset paperi-Demariin senttarina ja sitten lehden vakkarina.

Tuolloin lehteen panivat parastaan myös Mauri Kangaslampi, Reino Soitinkangas, Jorma Raatikainen, Pentti Adamsson ja Sakari Niemi. Nythän tämä käy diginä.

MESTARUUSFINAALEJA on ollut monenlaisia. Voitto puhtaalla pelillä, paras seitsemästä sarjassa, siinä Seagalls oli vasta ensimmäinen. Siis historiaa.

Vaikka Lokit antoi finaaleissa tasoitusta pelattuaan vain kolmella amerikkalaisella, niin joukkueen kotimainen kalusto osoitti laadukkuutensa, se oli pelkkää rautaa.

Lisäksi valmennusjohdon reagoinnit tiukoissakin tilanteissa osuivat nappiin.

Kauhajoen loppukauden piristysruiske oli ilman muuta Zachris Ensminger. Vaikka hänelle välillä tarjottiin näyttelijän Oscaria, kun ylikorosti pientäkin kontaktia, niin vahva esitys takamiehenä.

Isänsäkin pelasi myös SM-sarjaa aikoinaan Lahden Namikassa.

Mutta olihan niitä toisen polven tekijöitä mestareillakin. Shawn Hopkinsin, Erik Sajantilan ja Lassi Nikkarisen isät ovat jättäneet isot puumerkkinsä pääsarjakorikseen.

Ei sitten muuta kuin odottelemaan Tampereen EM-korista.

AVAINSANAT

Lasten liikuntatavat jakautuvat: varakkaissa perheissä urheillaan ja liikutaan enemmän

Paremmin toimeentulevien perheiden lapset urheilevat ja viettävät enemmän aikaa muualla kuin älylaitteiden äärellä, uusi tutkimus kertoo. Silti vain pieni osa lapsista liikkuu tarpeeksi.

Tiedot käyvät ilmi 7-20-vuotiaiden liikkumista selvittävästä tutkimuksesta, jossa oli mukana muun muassa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja UKK-instituutti. Aineisto kerättiin vuosina 2023-2024. Tutkimuksen kyselyyn vastasi yhteensä liki 22  000 lasta ja nuorta.

Kaiken kaikkiaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista täytti 7-17-vuotiaiden liikkumissuosituksen eli harrasti reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunnin päivässä.

URHEILUSEURASSA liikuntaa tai urheilua harrastaa säännöllisesti ja aktiivisesti yli puolet niistä lapsista ja nuorista, joiden perheen taloudellinen tilanne on erittäin hyvä.

Heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden lapsista ja nuorista näin tekee vain kolmasosa.

Takavuosina urheileminen oli vähävaraisillakin lapsilla yleisempää kuin nykyään.

Selvästi yleisin liikkumismuoto niin lapsilla, nuorilla kuin nuorilla aikuisilla on omaehtoinen liikkuminen. Myös omaehtoinen liikkuminen vähintään kerran viikossa on yleisempää niillä lapsilla ja nuorilla, joiden perheen taloudellinen tilanne on erittäin hyvä.

Heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden lapsista ja nuorista joka neljäs ei omista omaa polkupyörää.

PERHEEN sosioekonominen asema näkyy myös lasten ja nuorten päivittäisessä ruutuajassa. Yli kaksi tuntia päivässä ruudun ääressä viettivät useimmiten he, joiden perheen taloudellinen tilanne oli huono.

Heikossa taloudellisessa asemassa olevista alakouluikäisistä liki puolelle kertyi ruutuaikaa yli kaksi tuntia päivässä, kun taas erittäin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden lapsista ruutujen ääressä oli yhtä paljon vain viidennes.

Yläkoulu- ja lukioikäisillä ero ei ollut yhtä jyrkkä.

AVAINSANAT

Hallitus tutkii Itä-Saksan mallia: urheilijoille suojatyöpaikkoja poliisista ja armeijasta

Tekoälyn näkemys suomalaisesta urheilija-sotilaasta.

Suomen Olympiakomitea kiittelee hallituksen aikeita hankkia urheilijoille suojatyöpaikkoja puolustusvoimista, rajalta, poliisista ja pelastusalalta.

Keskiviikkona julkaistuissa kehysriihen ehdotuksissa hallitus sanoo selvittävänsä mahdollisuuksia urheilijoiden palkkaamiseksi valtion leipiin.

Urheilijoille luotaisiin koulutus- ja työpaikkoja muun muassa puolustusvoimiin, poliisiin, tulliin, rajavartiostoon sekä pelastusalalle. Tällä parannettaisiin huippu-urheilijoiden toimeentulomahdollisuuksia.

OLYMPIAKOMITEA sanoo pitävänsä ideaa erittäin hyvänä.

– Toimeentulon haasteet ovat merkittävä este huippu-urheilumenestyksen tiellä. Valtion työpaikat huippu-urheilijoille vahvistavat urheilijoiden toimeentuloa ja keskittymistä valmentautumiseen. Tämä antaa meille mahdollisuuden kiriä kilpailijamaita kiinni, komitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto kiittelee tiedotteessa.

Komitean mielestä urheilijoilla on suuri merkitys Suomen kriisinkestävyydelle, joten puolustusvarojen käyttäminen heidän palkkaamiseensa on perusteltua.

Urheilijoille annetut sotilasarvot ja nimelliset armeijavakanssit eivät ole sinänsä uusi ajatus. Samanlaisia käytäntöjä ”valtionurheilijoista” oli aikoinaan muun muassa Itä-Saksassa ja Neuvostoliitossa.

KEHYSRIIHESSÄ hallitus poisti valtaosan urheilulle aiemmin suunnitelluista tukileikkauksista, ja tästä Olympiakomitea on erityisen tyytyväinen.

– Suomen hallitus on kuullut urheiluyhteisön ääntä ja tehnyt viisaita päätöksiä. Leikkausten valtaisa kohtuullistaminen kertoo siitä, että työtämme pidetään tärkeänä Suomen tulevaisuuden kannalta, sanoo Taina Susiluoto tiedotteessa.

KOK teki historiaa – valitsi Kirsty Coventryn

Kansainvälinen olympiakomitea KOK on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Kirsty Coventryn.

Zimbabwelainen Coventry on ensimmäinen nainen ja ensimmäinen afrikkalainen KOK:n puheenjohtajana.

Hän on myös 41-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin KOK:n puheenjohtaja.

Valinnan tekivät KOK:n henkilöjäsenet kokouksessaan Kreikassa. Valinta ratkesi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella.

Coventry voitti uimarina olympiakultaa. Uintiuransa jälkeen hän on toiminut Zimbabwen urheiluministerinä ja KOK:n hallituksen jäsenenä.

Coventryn edeltäjä oli saksalainen Thomas Bach, joka johti KOK:ta kaksitoista vuotta.

AVAINSANAT

Veikkaus mullistuu – näin hallitus esittää rahapeleistä

Hallitus esittää, että Veikkauksen monopoli rahapelien järjestämiseen vedonlyönnissä sekä verkossa pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä päättyy ensi vuoden lopussa. Samalla pelit on tarkoitus avata kilpailulle.

Veikkaukselle jäisi silti yhä monopoliasema loton tyyppisiin arvontapeleihin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin rahapeliautomaatteihin ja kasinopeleihin.

Hallitus esittää lisäksi, että rahapelitoimintaa valvoisi vuoden 2027 alusta alkaen ensi vuonna toimintansa aloittava uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Siihen asti rahapelitoimintaa valvoisi Poliisihallitus.

Lakiesityksen mukaan rahapelaamisen ikäraja olisi jatkossakin 18 vuotta. Lisäksi kaikki pelaaminen edellyttäisi tunnistautumista.

Uudessa rahapelilaissa esitetään, että rahapelejä saisi markkinoida tietyin rajoituksin. Markkinointia ei saisi kohdistaa esimerkiksi alaikäisiin, eikä markkinoinnissa saisi esiintyä alaikäisiä. Toimiluvanhaltija saisi markkinoida pelejään rajoitetusti eri kanavissa. Se olisi sallittua myös rahapeliyhtiön omilla verkkosivuilla ja sosiaalisen median tileillä. Sen sijaan vaikuttajamarkkinointi ei olisi sallittua.

AVAINSANAT