Lasten ja nuorten tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet – huolenaiheena heikentyneet uimataidot

Lasten ja nuorten hukkumiset ovat vähentyneet, mutta uimataidon heikentyminen huolettaa. Kuvituskuvassa lavastettu tilanne.

Suomessa lasten ja nuorten tapaturmaiset kuolemantapaukset ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana dramaattisesti.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 1971 alle 15-vuotiailla tytöillä oli 109 ja pojilla 207 kuolemaan johtanutta vammaa. Vuonna 2017 nämä luvut olivat laskeneet 9:ään ja 12:een. Suurin lasku tapahtui kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvovahinkojen määrässä.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuosina 2020-2022 alle 15-vuotiaiden tapaturmaisia kuolemia tapahtui yhteensä 39, keskimäärin 13 vuodessa. Yleisimmät syyt ovat liikenneonnettomuudet ja hukkumiset.

Väestötasolla Suomessa tapaturma on kuitenkin neljänneksi yleisin kuolinsyy.

-  Tapaturmat ovat lapsilla ja nuorilla edelleen merkittävin kuolemantapauksia ja terveydenmenetyksiä aiheuttava syy, jota voidaan ehkäistä, vaikka kokonaiskuolleisuus on joka tapauksessa Suomessa tosi pieni, kertoo nuorten tapaturmia väitöskirjassaan tutkiva kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

KUOLEMANTAPAUKSIA tieliikenteessä ovat vähentäneet säädökset ja teknisten ratkaisujen kuten turvatyynyjen ja turvavöiden yleistyminen.

Samoin kodin kemikaaleihin usein liittyvät pienten lasten myrkytyskuolemat käytännössä katosivat sen jälkeen, kun turvakorkit tulivat pakollisiksi.

-  Myrkytyskuolemia ei ole yli 15 vuoteen ollut yhtäkään alle 15-vuotiailla, Korpilahti kertoo.

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että Suomessa lasten ja nuorten tapaturmia on ehkäisty ohjelmatyön keinoin jo vuodesta 2009.

Yleisin syy alle 15-vuotiaan sairaalahoidolle on kaatuminen tai putoaminen, Korpilahti kertoo. Tähän kategoriaan kuuluvat myös liikuntavammat. Seuraavaksi yleisimmät syyt sairaalahoidolle ovat tieliikenneonnettomuudet sekä luokka nimeltä elottoman ympäristön mekaaniset voimat.

-  Luokkaan kuuluvat törmäämiset, tai jos esine tippuu tai kaatuu päälle, tämän tyyppiset tapahtumat, Korpilahti kertoo.

Neljäntenä ovat myrkytystapaturmat, jotka ovat vaatineet sairaalahoitoa. Nämä myrkytykset eivät kuitenkaan ole johtaneet kuolemantapauksiin.

HUKKUMISET ovat lasten ja nuorten osalta vähentyneet huomattavasti. Vuosina 2020-2022 hukkui yhteensä 9 alle 15-vuotiasta.

-  On kuitenkin nostettava esille se, että koronavuodet tekivät uimataidoille tosi isoa hallaa ja uima-opetuksen määrää on vähennetty monessa paikassa, Korpilahti sanoo.

Vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan kuudesluokkalaisista enää vain 55 prosenttia täyttää pohjoismaisen uimataidon määritelmän. Vielä vuonna 2016 tehdyssä edellisessä selvityksessä vastaava osuus oli 76 prosenttia.

-  On hirveän huolestuttavaa, jos kuudesluokkalaisista tällä hetkellä puolet pystyy uimaan niin, että pystyy selviytymään vedestä ylös.

KORPILAHDEN mukaan paras tapa ennaltaehkäistä tapaturmia arjessa ovat hyvät liikkumisen taidot ja ymmärrys vaaran paikoista. On hyvä varautua riskitilanteisiin ja osata toimia, kun tarve vaatii. Aikuisen esimerkki on tärkeä, myös turvavälineiden kuten pyöräilykypärän käytössä.

-  Pitää olla myös kyky toimia, jos jotain tapahtuu.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi ensiaputaitoja ja tietoa siitä, miten apu hälytetään paikalle.

Riskialttiita tekemisiä ei kannata lähteä täysin kieltämään lapselta.

-  Asioista pitää pystyä avoimesti keskustelemaan ja tuomaan riskejä esiin, että mitä voi tapahtua, niin että lapsikin ymmärtää sen, Korpilahti sanoo.

Liikkumisen taitojen puute itsessään jo altistaa tapaturmille. Liikunta tukee esimerkiksi tasapainoa ja koordinaatiokykyä, Korpilahti kertoo. Mieluummin siis pyöräilykypärä päässä pyöräilemään kuin ei pyöräilemään ollenkaan.

-  Eivät ne taidot kehity niin, että niitä ei harjoitella, Korpilahti toteaa.

Heidi Puomisto / STT

Lapsibarometri: Vanhempien köyhyys lisää eskarilaisen kiusaamisriskiä

Yli puolet 6-7-vuotiaista lapsista ajattelee, että parasta esikoulussa ovat pelit ja leikit, ilmenee uudesta Lapsibarometri-kyselystä. Heikoimmin toimeentulevien perheiden lapset ovat alttiimpina joutua kiusattaviksi.

Selvästi tylsimpiä asioita esikoulussa ovat lasten vastausten perusteella tehtävät, oppiaineet ja ohjattu toiminta sekä lepohetket. Melkein kolmasosan mielestä esikoulussa ei ole mitään tylsää.

Pojat pitävät tyttöjä useammin tehtäviä, oppiaineita tai ohjattua toimintaa esikoulun tylsimpänä asiana.

LISÄKSI barometrista selviää, että heikommin toimeen tulevien perheiden lapset kokevat muita useammin joutuvansa kiusatuksi esikoulussa. Lapsista lähes 60 prosenttia kertoo joutuvansa kiusatuksi joskus.

Hieman yli 40 prosenttia ilmoittaa, ettei tule koskaan kiusatuksi esikoulussa.

Pojat kertovat tyttöjä useammin siitä, etteivät he saa esikoulussa apua sitä tarvitessaan.

Lapsibarometri perustuu yli 400:n lapsen puhelinhaastatteluun. Haastattelut tehtiin viime keväänä. Tänä vuonna selvitettiin, millaisia näkemyksiä lapsilla on esikoulun käytännöistä, esikoulun arjen mielekkyyttä lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä sekä oppimisesta ja oppimisen tuesta esikoulussa.

Lapsibarometri on vuodesta 2016 lähtien kahden tai kolmen vuoden välein toteutettu 6-7-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten näkemyksiä kartoittava tutkimussarja.

VASTAUKSET barometriin koostanut erikoistutkija Terhi Tuukkanen muistuttaa, että alan tutkimusten mukaan leikkiin käytetty aika ei ole pois oppimisesta, vaan tukee sitä.

-  Eskarin ei pidä olla liian koulumainen, vaan on tärkeää antaa tilaa ja aikaa leikille ja lapsille mieluisille asioille, Tuukkanen sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa leikin roolia olisi syytä pohtia ja vahvistaa esiopetuksen lisäksi myös peruskoulussa.

-  Lasten näkemykset on tärkeää huomioida nyt, kun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on päättynyt ja tehdään päätöksiä esiopetuksen kestosta ja sisällöistä jatkossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu kesti elokuun 2021 alusta viime vuoden toukokuun loppuun.

Ilmavoimat: Hornet-näytökset jatkuvat, sisältöä on tarkistettu ja turvamarginaaleja korostettu

Viime viikolla harjoituslennolla ollut hävittäjä putosi Rovaniemellä maahan ja syttyi tuleen. Lentäjä pelastautui heittoistumella.

Ilmavoimat kertoo jatkavansa esityslentotoimintaa suunnitellusti. F/A-18 Hornet -hävittäjä esiintyy keskiviikkona Pirkkalassa järjestettävässä tapahtumassa.

Viime viikolla samanmallinen hävittäjä joutui lento-onnettomuuteen Rovaniemellä. Hävittäjä oli harjoittelemassa esityslentoa, kun kone putosi maahan ja syttyi tuleen. Lentäjä pelastautui koneesta heittoistuimella.

Onnettomuutta tutkii seitsenhenkinen onnettomuustutkintaryhmä, jossa on sotilasilmailun eri toimialojen ammattilaisia. Onnettomuuden tutkinta voi kestää kuukausia.

Ilmavoimien mukaan tutkinnassa tässä vaiheessa selvinneiden tietojen perusteella tämän vuoden Hornet-esityslentosarjan sisältö on tarkastettu ja turvamarginaaleja on korostettu.

ILMAVOIMAT kertoo, että esityslentosarjat suunnitellaan huolellisesti ja harjoitellaan simulaattorissa ennen ilmassa tapahtuvaa harjoittelua. Liikkeet perustuvat koneen hyväksyttyihin suoritusarvoihin ja lentotekniikoihin.

Yleisötapahtumissa toteutettaville lennoille asetetaan valvoja ja säärajat. Lisäksi paikan päällä seurataan sää- ja lintutilannetta, Ilmavoimat kertoo.

Ilmavoimat kertoi jo aiemmin, että F/A-18 Hornet -hävittäjien lentotoiminta jatkuu normaalisti. Niiden ei-operatiivinen lentotoiminta keskeytettiin hetkeksi viimeviikkoisen lento-onnettomuuden jälkeen.

Luonnonsuojeluliitto: Sakatin kaivoshanketta ei voi perustella millään – hallitus haluaa luistaa ympäristönsuojelusta

SLL:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriön muistion perustelut Sakatin kaivoshankkeesta eivät kestä päivänvaloa.

Valtioneuvosto ei käyttänyt vastustusoikeuttaan Sodankylän Sakatin kaivoshankkeen hakiessa EU:n strategiseksi hankkeeksi. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) mukaan työ- ja elinkeinoministeriön tekemä muistio Sakatin kaivoshankkeen osalta on perusteluiltaan hyvin ohut.

-  Hankkeen kestävyyttä ei kyetä perustelemaan millään. Perustelujen osalta näyttää siltä, että statusta on puollettu, koska sen avulla voidaan luistaa ympäristönsuojelusta, sanoo SLL:n ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen STT:lle sähköpostitse.

SODANKYLÄN Viiankiaavalle suunniteltu kaivoshanke vaatisi muun muassa poikkeamaa Natura-suojelusta, sillä hankkeen ympäristöarvion mukaan se heikentäisi alueen luontoarvoja.

Järjestön mukaan kaivoksen rakentaminen alueelle ei ole kestävää ja rikkoisi siten EU-säädöksiä.

-  Suojelualueet on perustettu turvaamaan arvokkaita luontoarvoja pysyvästi, ei odottamaan luonnonvarojen käyttöä. Luonnon tuottamat terveysvaikutukset, matkailu, ilmaston kuumenemisen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ovat asioita, jotka sekä säästävät että tuovat rahaa, sanoo SLL:n ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Lääkäriä syytetään huumausainereseptien perusteettomasta kirjoittamisesta – vetoaa tulleensa aseella uhatuksi

Osa reseptilääkkeistä oli syytteen mukaan myyty tai muuten luovutettu eteenpäin, osan taas naislääkäri otti itselleen maksuksi lääkkeiden määräämisestä.

Oulun käräjäoikeuden piti antaa tänään tuomionsa huumejutussa, jossa lääkärin syytetään määränneen huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä perusteettomasti useille ihmisille. Tuomionanto kuitenkin siirtyi kesäkuun lopulle.

Syyttäjän mukaan nainen kirjoitti perusteettomia reseptejä muun muassa buprenorfiinista, diatsepaamista ja oksikodonista. Yksittäisissä lääkemääräyksissä tabletteja oli usein useita satoja.

Osa lääkkeistä oli syytteen mukaan naisen tietäen ja hänen pyynnöstään myyty tai muuten luovutettu eteenpäin, osan taas nainen otti itselleen maksuksi lääkkeiden määräämisestä.

-  Teon kohteena on ollut suuri määrä huumausainetta ja buprenorfiinin ja oksikodonin osalta kyse on ollut erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Tekoa on – – pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, syytteessä sanotaan.

KIRJALLISESSA ennakkovastauksessaan nainen on kiistänyt syytteen pääosin. Perusteettomista lääkemääräyksistä hän myöntää kaksi, mutta sanoo, että häneltä oli vaadittu niitä aseen kanssa.

-  (Syytetyllä) ei ole ollut toisintoimimismahdollisuutta – – hän ei osaa sanoa, mitä (uhkaajat) ovat lääkkeillä tehneet, vastauksessa kirjoitetaan.

Avi joutui taas jyrähtämään: Tämä hyvinvointialue ei ole korjannut omaishoidon pulmiaan

Arkistokuvaa omaishoidosta. Kuva ei ole Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle (Pohde) uuden huomautuksen omaishoidon hakemusten käsittelystä ja näiden päätöksenteon liiasta hitaudesta.

Hyvinvointialue on jo aiemmin sanonut korjanneensa puutteet, mutta Avin jatkovalvonnassa on selvinnyt, että pulmat ovat jatkuneet.

Aluehallintoviraston mukaan hakemusten käsittely ja siihen liittyvä päätöksenteko eivät toteudu lainmukaisesti alueella.

Tukea hakeneet ovat edelleen joutuneet odottamaan päätöstä yli puoli vuotta. Lisäksi omaishoidon tuen hakijoiden palvelutarpeen arvioinnit eivät ole kaikilta osin toteutuneet lain edellyttämällä tavalla alueella.

Aluehallintovirasto kertoo jatkavansa valvontaa ja pyytää Pohdetta antamaan syyskuun loppuun mennessä selvityksen korjaavista toimenpiteistä.

VIRASTO EI OLE vakuuttunut alueen tähän asti tekemistä muutoksista.

Pohde kertoi parantaneensa käytäntöjään jo ennen aluehallintoviraston valvontapäätöstä. Pohteen mukaan henkilöstöä on lisätty ja koulutusta tarjottu.

-  Omaishoidon tuen käsittelyprosessi on nopeutunut, hyvinvointialue sanoo tiedotteessa.

Lisäksi Pohde sanoo päivittäneensä vanhat omaishoidon sopimukset uuden toimintamallin mukaisesti.

Viraston mukaan tämä ei kuitenkaan vielä riitä.

-  Hyvinvointialueella on tehty jo useita kehittämistoimia tilanteen korjaamiseksi, mutta tehdyt toimenpiteet eivät ole kaikilta osin kuitenkaan edelleenkään ratkaisseet lainvastaista tilannetta, aluehallintoviraston tiedotteessa todetaan.

Aluehallintovirasto otti omaishoidon tuen hakemusten käsittelyn ja päätöksenteon viivästymisen selvitettäväksi alun perin jo viime vuonna.

Se antoi asiassa päätöksen viime vuoden elokuussa ja totesi, että hakemusten käsittelyssä ja siihen liittyvässä päätöksenteossa on puutteita.