VALIKKO

Lasikattojen rikkoja Kemistä ja ahkera aktiivi Pellosta – Ritva Aheinen ja Lasse Rundgren SDP:n kunniajäseniksi Lapista

SDP:n puoluekokouksessa 3.syyskuuta SDP:n kunniajäseniksi Lapista kutsuttiin Lasse Rundgren ja Ritva Aheinen.

SDP:n puoluekokouksessa Jyväskylässä kutsuttiin perinteiseen tapaan kunniajäsenet. Lapista SDP:n kunniajäseniksi kutsuttiin Ritva Aheinen ja Lasse Rundgren.

Kemissä 50 vuotta valtuutettuna ja oman puolueosastonsa sekä kunnallisjärjestön aktiivina toiminut Ritva Aheinen on myös lasikattojen rikkoja. Aheinen oli ensimmäinen nainen Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Lisäksi Aheinen on toiminut aktiivisesti Sosialidemokraattisessa päihdepoliittisessa yhdistyksessä eri rooleissa.

Pellon kunnassa Länsi-Lapissa asuva Lasse Rundgren on useiden vuosien, jopa vuosikymmenten ajan tehnyt pyyteetöntä työtä kuntavaalien ehdokashankinnassa ja vaalimateriaalin jakamisessa ja kaikessa muussa puoluetoiminnassa. Ilman Rundgrenin voimakasta henkilökohtaista omistautumista ei Pellon kunnassa olisi SDP:n valtuutettuja, SDP:n Lapin piirijärjestöstä kerrotaan.

– Ritva ja Lasse ovat mainioita esimerkkejä siitä, mitä kaikkea SDP:n toiminnassa voi tehdä, ja on syytä antaa vilpitön ja nöyrä kiitos koko Lapin sosialidemokraattisen piirin puolesta kummallekin kunniajäsenelle, Lapin piirin puheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen kiittelee.

AVAINSANAT

Johanna Ojala-Niemelä: Lakisääteisten palvelujen turvaaminen onnistui Lapissa kovasta talouspaineesta huolimatta – Orpon hallitus vaatii vielä enemmän

Lapin SDP:n aluevaltuustoryhmä aloittaa uuden valtuustokautensa aiempaa vahvemmalla kokoonpanolla. Puolue kasvatti kannatustaan huhtikuun aluevaaleissa kolmella prosentilla ja sai kaksi lisäpaikkaa Lapin hyvinvointialueen aluevaltuustoon.

Kesäkuussa alkavalla toimikaudella päätösvaltaa käyttää nyt 11 demarivaltuutettua. Ryhmä on toiseksi suurin Keskustan jälkeen.

– Vaalimenestys kertoo mielestäni onnistuneesta työstä kuluneella valtuustokaudella. Ihmiset luottavat sosiaalidemokraatteihin huolehtiessaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Tämän luottamuksen arvoisia valtuustoryhmämme tulee olla, sanoo SDP:n kansanedustaja, Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu, aluevaltuuston 2022-2025-toimikauden puheenjohtaja ja Lapin aluevaalien äänikuningatar Johanna Ojala-Niemelä.

PUHEENJOHTAJAKAUTENSA suurimpana saavutuksena Ojala-Niemelä pitää Suomen maantieteellisesti suurimman hyvinvointialueen rakentamista.

– Kahdenkymmenenseitsemän organisaation hitsaaminen yhdeksi hyvinvointialueeksi on ollut melkoinen ponnistus. Lappi on laaja maakunta, joten kulttuurisia erojakin on toiminnassa ollut. Mielestäni päättyneellä kaudella aluehallituksessa toiminut Eemeli Kajula (sd.) kuvasi tilannetta hyvin: alkuun ei soitettu samaan säveltä ja riitasointujakin oli, mutta mitä pitemmälle on päästy, sitä paremmin on yhteisiä sointuja löytynyt.

Aluevaltuustokauden merkittävimmät päätökset koskivat Ojala-Niemelän mielestä hyvinvointialuestrategiaa, sopeuttamisohjelmaa ja palveluverkkoa.

– Vaikka strategia tehtiin tilanteessa, jossa toiminnan ja talouden tilannekuva oli vielä vajavainen, se on ohjannut tasapainoon, pohdintaan ja vaikutusten arviointiin. Siinä on huomioitu asukkaiden, henkilöstön, talouden ja vaikuttavuuden näkökulmat niin valmistelussa kuin päätöksenteossa.

Ennen kaikkea on onnistuttu siinä, että väestön lakisääteisten palvelujen turvaamisessa on onnistuttu kovasta talouspaineesta huolimatta, Ojala-Niemelä korostaa.

– Palvelut eivät ole vaarantuneet Lapissa. Palvelut on onnistuttu turvaamaan tilanteessa, jossa kokonaiskuva ja talouden realismi ovat alkaneet hahmottua vasta valtuustokauden aikana. Kunta-aikana tämä olisi ollut huikea saavutus.

HYVINVOINTIALUEEN onnistumisiin kuuluu Ojala-Niemelän mielestä myös palvelujen yhdenvertaisuuden parantaminen.

– Palveluja on harmonisoitu pääosin ylöspäin. Olemme paikanneet meille siirtyneen toiminnan puutteita. Olemme kehittäneet ja ottaneet käyttöön uusia kustannusvaikuttavia toimintamalleja ja parantaneet saatavuutta. Lisäksi olemme tehneet välttämättömiä palvelurakenteen ja palveluverkon muutoksia. Niihin on kuulunut myös vaikeita päätöksiä, Ojala-Niemelä huomauttaa.

Muutokset ja epävarmuus ovat kuormittaneet henkilöstöä ja esihenkilöitä. Ojala-Niemelä pitää hyvänä sitä, että terveysperustaiset poissaolot ovat Lapin hyvinvointialueella kaikesta huolimatta kääntyneet laskuun ja henkilöstöpula on helpottanut.

Myös talouden suuntaa on saatu käännettyä parempaan päin, vaikka kustannustaso ja palvelutarve ovat kasvaneet. Petteri Orpon (kok.) hallituksen hyvinvointialueille antamat talousraamit edellyttävät kuitenkin vielä enemmän, Ojala-Niemelä sanoo.

– Tulevalla valtuustokaudella joudutaan vielä taitavammin hallitsemaan tämä tasapaino. Se on iso haaste palveluorganisaatiolle, valmistelulle ja päättäjillekin. Uudet vaikeatkin päätökset ovat välttämättömiä.

Onnistumisen ratkaisee lopulta tasapainon hallinta.

ALOITTAVAN aluevaltuuston tehtävälistalla ovat muun muassa palveluverkon muutokset, joilla sovitetaan yhteen väestön tarpeet, työvoiman saatavuus, tilat, investoinnit ja teknologian kehitys.

Erikoissairaanhoito joudutaan järjestämään sairaalaverkkolain muutoksen vuoksi uudestaan.

Palvelujen ja resurssien suuntaamisessa on pystyttävä vastaamaan Lapin ikääntyvän väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn haasteisiin. Samalla on parannettava edelleen kustannusvaikuttavuutta.

Toisaalta moni asia on Lapissa valtakunnallisestikin katsottuna hyvällä mallilla jo nyt.

– Konkreettisia onnistumisia on monia. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa meillä oli maaliskuussa 2025 hyvinvointialueiden paras hoitoon pääsy. Perusterveydenhuollossa vastaanottotoiminnan kehittäminen ja hoidon jatkuvuusmalli ovat parantaneet palveluita ja henkilöstön pitovoimaa.

– Kuntoutuksessa olemme onnistuneet järjestämään aiempaa yhdenvertaisemmat palvelut. Olemme parantaneet saatavuutta toiminta- ja puheterapiassa, lisänneet kotikuntoutusta ja fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa, aiempaa alemmalla kustannustasolla. Psykiatriassa olemme onnistuneesti kotiuttaneet nuorisipsykiatrian tahdosta riippumattoman hoidon Pohteelta, Ojala-Niemelä summaa.

MIKÄ on hänen toiveensa kesäkuussa toimintansa aloittavalle aluevaltuustolle?

– Hyvää yhteistyö eri puolueryhmittymien ja valtuutettujen kesken.

– Poliittisessa ja julkisessa keskustelussa korostuvat monesti yksittäiset tarinat onnistumisista ja epäonnistumisista. Siinä on se riski, että kokonaisuus ei hahmotu. Esimerkiksi nykyinen talouden kriisi luo käsitystä siitä, että palvelut olisivat kriisissä, Ojala-Niemelä sanoo.

– Pidän Lapin hyvinvointialueen strategiasta juuri siksi, että se ohjaa arvioimaan kokonaisuutta. Onnistumisen ratkaisee lopulta tasapainon hallinta.

AVAINSANAT

Rovaniemellä marssittiin Airbnb-lakiehdotusta vastaan – ”Se muuttaa meidän kodit käytännössä hotelleiksi”

Rovaniemeläiset osoittivat mieltään airbnb-lakiehdotusta vastaan marssilla Rovaniemellä lauantaina 15. marraskuuta.

Rovaniemellä paikalliset asukkaat järjestivät lauantaina kulkueen, jolla vastustettiin hallituksen kaavailemaa lainsäädäntöä asuntojen lyhytvuokrauksesta. Rovaniemen keskustassa marssinut kulkue lähti liikkeelle lauantaina puolenpäivän aikaan.

STT:n paikalla olleen kuvaajan mukaan kulkueeseen osallistui noin 50 ihmistä. He marssivat noin puolen kilometrin verran Lappia-talon pihalta Lordin aukiolle.

Asukaskulkueen järjestivät Rovaniemen keskikaupungin asukasyhdistys sekä pääosin Rovaniemellä toimiva kansanliike Taloyhtiöiden verkosto.

-  Lakiesitys on huono ja ongelmallinen, koska se muuttaa meidän kodit käytännössä hotelleiksi, rovaniemeläinen Taina Torvela sanoi STT:lle aiemmin tällä viikolla.

Torvela on Taloyhtiöiden verkoston perustajajäsen ja Rovaniemen keskustassa sijaitsevan kerrostaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Ympäristöministeriö lähetti kaksi viikkoa sitten lausuntokierrokselle lakiehdotuksen, joka pyrkii sääntelemään nopeasti yleistynyttä asuntojen lyhytvuokrausta esimerkiksi Airbnb-palvelussa.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että oman asunnon lyhytvuokraus olisi sallittua ilman rajoituksia. Sijoitusasunnon tai kakkosasunnon lyhytvuokraaminen olisi sallittua 90 päivää vuodessa, mutta kunta voisi halutessaan sallia lyhytvuokrauksen 180 päivänä vuodessa.

TALOYHTIÖIDEN verkosto arvostelee erityisesti sijoitusasuntojen lyhytvuokrausta koskevia linjauksia. Verkosto katsoo, että lakiehdotus vapauttaisi asunnot laajamittaiselle majoitustoiminnalle.

-  Asuntosijoittajien asunnot siirtyisivät käytännössä majoitusmarkkinoille, Torvela sanoo.

Hänen mukaansa tämä pahentaisi Rovaniemen asuntopulaa ja nostaisi asuntojen hintoja.

Rovaniemellä voimakkaasti kasvanut matkailu on lisännyt kysyntää lyhytvuokraukseen tarjottaville asunnoille. Torvela sanoo, että Rovaniemellä harjoitetaan 5-6 kuukautta vuodessa täysin ammattimaista lyhytvuokrausta.

Torvelan mukaan Rovaniemellä on asumiseen tarkoitetuissa kiinteistöissä olevia majoituskohteita yli 2  000. Hänen mukaansa useilla toimijoilla on talvisesongin aikana majoituskäytössä useita kymmeniä sijoitusasuntoja.

-  Ne ovat jatkuvassa lyhytvuokrauksessa, ja loppuajan (vuodesta) ne ovat pääosin tyhjillään.

Torvelan mukaan asuntojen lyhytvuokraus matkailijoiden käyttöön aiheuttaa vakituisille asukkaille häiriöitä ja turvattomuutta. Lisäksi esimerkiksi jätekuluista kertyy ylimääräisiä kustannuksia.

Taloyhtiöiden verkosto haluaisi vetää lyhytvuokraukselle paljon tiukemmat rajat kuin lakiehdotuksessa.

-  Lyhytvuokraus tulee sallia vain omassa vakituisessa kodissa. Silloinkin sille on asetettava selkeät rajat, Torvela sanoo.

Taloyhtiöiden verkoston Taina Torvela mielenosoituksessa lauantaina. (Lehtikuva / Jouni Porsanger)

ASUMISESTA vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo, että lakiehdotuksella pyritään selkeyttämään nykytilannetta, jossa ei ole selkeää lainsäädäntöä lyhytvuokrauksesta.

Multala toteaa, että lyhytvuokrauksesta on erilaisia näkökulmia, ja kaikkien ryhmien kannalta täydellistä ratkaisua on vaikea löytää.

-  On pyritty löytämään tasapainoinen ratkaisu, jolla voidaan selkiyttää nykytilaa ja toisaalta noudattaa hallitusohjelman kirjauksia, Multala sanoo STT:lle.

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset mutta mahdollistaa samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.

Multalan mukaan tällä hetkellä on jopa hieman sattumanvaraista, millä tavalla kunnissa puututaan voimassa olevan kaavan vastaiseen majoitustoimintaan.

Multala huomauttaa, että parhaillaan on käynnissä myös lakihanke asunto-osakeyhtiölain päivittämisestä. Siinä pyritään löytämään keinoja puuttua taloyhtiöissä esiintyviin ongelmiin. Multalan mukaan myös asunto-osakeyhtiölain päivitys on tarpeen, jotta asukkaiden huoliin pystytään täysimääräisesti vastaamaan.

ROVANIEMEN tilanteesta Multala sanoo, että lyhytvuokrauksen merkittävä lisärajoittaminen olisi haastavaa, kun otetaan huomioon alueen matkailun suuri määrä.

-  Kun tätä Rovaniemen ongelmaa on selvitetty, niin siellä pahimmat ongelmat keskittyvät muutamiin taloyhtiöihin, jotka ovat hyvin suurelta osin lyhytvuokrauskäytössä, ja niihin tietysti pitää olla keinot puuttua, Multala sanoo.

-  Olen ymmärtänyt, että siellä kaupunki on ryhtynyt näiden osalta toimiin.

Multala muistuttaa, että Suomessa on paljon paikkakuntia, joissa hotellikapasiteetti ei riitä isojen tapahtumien aikana. Lyhytvuokrauksen avulla voidaan hänen mukaansa mahdollistaa isompien tapahtumien järjestäminen paikkakunnilla, joilla majoituspaikkoja ei muuten ole riittävästi.

Multala aloitti ympäristö- ja ilmastoministerinä tammikuun lopulla. Lyhytvuokrausta koskeva lakiehdotus on valmisteltu valtaosin jo ennen kuin hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä.

Lausuntokierros päättyy huhtikuun lopulla. Multalan mukaan sen jälkeen voidaan tarvittaessa tehdä vielä muutoksia.

-  Katsotaan lausuntopalaute rauhassa ja tehdään sitten johtopäätöksiä, Multala sanoo.

Iiro-Matti Nieminen / STT

AVAINSANAT

”Ne säästävät meidät henkitoreisiin” – Orpon hallituksen leikkuri osuu saamelaisten sote-palveluihin

Saamenkielisten palveluiden tulevaisuus huolestuttaa. Kuvassa liehuu saamen lippu.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset heikentävät saamenkielisten asukkaiden mahdollisuuksia saada sote-palveluja äidinkielellään Lapin hyvinvointialueella.

Saamenkielisen väestön sote-palveluihin osuvat samaan aikaan kielilain mukaisten avustusten leikkaukset, aikuiskoulutustuen lakkautus ja Lapin hyvinvointialueen heikosta taloustilanteesta johtuvat sopeutustoimet.

Oikeusministeriö on esittänyt saamen kielilain mukaisiin avustuksiin 130 000 euron leikkausta. Tämä tarkoittaa haettavan valtionavustuksen laskua nykyisestä 250 000 eurosta 120 000 euroon ensi vuodesta lähtien.

Lapin hyvinvointialue on saanut valtionavustusta tänä vuonna 150 000 euroa. Hyvinvointialue on käyttänyt saamenkielisten palveluiden järjestämiseen myös omaa perusrahoitustaan, johon niin ikään kohdistuu leikkauksia.

Rahaa on kulunut kahden kielityöntekijän palkkaukseen, tulkkauspalveluihin ja saamenkielisen hoitohenkilöstön koulutukseen.

SAAMENKIELISEN palvelun merkitys on erityisen suuri sosiaalipalvelujen palveluohjauksessa, hoidon tarpeen arvioinnissa, lapsiperheiden ja ikääntyneiden palveluissa sekä mielenterveyspalveluissa, joissa tulkkauspalvelu ei ole toimiva ratkaisu.

Lapin hyvinvointialueen työntekijöistä arviolta yksi prosentti on nykyisellään saamenkielisiä. Erityisesti inarin- ja koltansaamenkielisten työntekijöiden määrää pidetään huolestuttavan pienenä.

Leikkaus tekee saamen kielilain toteuttamisen käytännössä mahdottomaksi.

SAAMEN kielen lautakunta katsoo, että kielilain mukaisen valtionavustuksen leikkaaminen tekee saamen kielilain toteuttamisen Lapin hyvinvointialueella käytännössä mahdottomaksi.

Hyvinvointialueella ei ole heikossa taloustilanteessa varaa kompensoida leikkausta omasta perusrahoituksestaan.

Lautakunta on lähettänyt lokakuussa oikeusministeriölle kannanoton, jossa se pyytää muun muassa valtionosuuksien leikkausten vaikutusarvioita ja vaatii valtiolta vastuun kantoa saamelaisten kielellisten oikeuksien heikentämisestä.

Kannanottoon ei toistaiseksi ole vastattu.

MYÖS Orpon hallituksen päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta osuu hyvinvointialueen saamenkielisiin palveluihin kipeästi. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut sote-opinnot alan vaihtajille ja saamen kielen opinnot jo sote-alalla työskenteleville.

– Sodankylästä ylöspäin meidän suurin ongelmamme on pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Monet ovat vaihtaneet alaa vaikka kirvesmiehestä sote-puolelle. Nyt sekin tie on tukittu, sanoo Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan jäsen Ara Aikio (sd.).

Utsjoella asuva Aikion oma äidinkieli on pohjoissaame. Hän työskentelee päiväkodin hoitajana.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ara Aikio on huolissaan saamenkielisten palvelujen kohtalosta.

AIKIO korostaa saamenkielisten palvelujen merkitystä erityisesti lapsille ja vanhuksille.

– Kun ihminen vanhenee tarpeeksi, hän palaa siihen omaan, alkuperäiseen kieleensä. Vielä kymmenen vuotta sitten sote-palveluissa ei edes tunnistettu tätä ongelmaa. Hoitajat ihmettelivät, kun vanhat ihmiset äksyilivät, eivätkä ymmärtäneet, mihin ihme paikkaan olivat joutuneet.

– Kuullessaan saamea, vanhukset heräsivät eloon. Vuodepotilaat eivät välttämättä puhuneet itse, mutta ymmärsivät, mitä heille sanotaan. He olivat palanneet siihen kieleen, jonka olivat ensimmäisenä oppineet.

Lapsiperheiden kohdalla Aikio pitää erityisen tärkeänä saamenkielisiä sosiaalipalveluja.

– Esimerkiksi lastensuojelussa olisi erittäin tärkeää, että henkilöstöllä olisi myös saamenkielisen kulttuurin tuntemusta.

– Pahin tilanne on se, jos saamenkielinen lapsi sijoitetaan suomenkieliseen perheeseen. Se on lapselle tuplakriisi.

Menemme mieluummin yöllä koputtelemaan vuodeosastojen ovia, kuin soitamme mihinkään.

SAAMELAISILLE on Aikion mukaan tyypillistä se, että hätänumeroon ei soiteta herkästi.

– Joku mummo on saattanut odotella viikonlopun yli kipujen kanssa, ennen kuin on mennyt terveysasemalle. Sitten on todettu, että lonkka on murtunut.

– Me emme ole tottuneet hakemaan apua. Menemme mieluummin yöllä koputtelemaan vuodeosastojen ovia, kuin soitamme mihinkään. Ennen palvelut on saatu silläkin lailla.

– Nyt kun hoivapaikkoja, vuodeosastoja ja ympärivuorokautisia päivystyksiä lakkautetaan, ihmiset ovat hädissään.

POHJOISEN syrjäseuduilla suurena huolenaiheena on myös se, että sairastuneet läheiset sijoitetaan kauas kotoa. Esimerkiksi vanhukset voivat joutua saattohoitoon satojen kilometrien päähän perheestään.

– Kyllä tämä on ihmisille radikaalia, että joudutaan lähtemään vaikka Savukoskelle tai Kittilään omaista katsomaan. Siitä tulee kustannuksia ja muuta.

– Haasteena on myös majoituksen löytäminen, että voi mennä muutamaksi päiväksi katsomaan vaikka omaa äitiään. Tämä pelottaa ihmisiä.

Suomen valtiolla on lain mukainen vastuu suojella vähemmistökansoja.

KAIKEN kaikkiaan saamenkieliset palvelut ovat Aikion mielestä kehittyneet Lapin hyvinvointialueen aikana aiempaa parempaan suuntaan.

– Pienelle kansalle laajemmat hartiat antavat enemmän voimaa. Olemme menneet oikeaan suuntaan. Mutta emme me silti ole yhdenvertaisia suomalaisten kanssa, Aikio muistuttaa.

Hän pitää resurssien tuhlaamisena sitä, että sote-palvelujen kaikissa portaissa olisi saamenkielisiä. Sen sijaan äidinkieliset palvelut pitäisi turvata tärkeimmissä palveluissa toimialojen rajat ylittävillä ratkaisuilla. Tällöin esimerkiksi saamenkielinen vastaanottovirkailija voisi toimia apuna vaikka vanhustenpalveluissa.

Lopuksi Aikio lähettää terveiset Orpon hallitukselle.

– Suomen valtiolla on lain mukainen vastuu suojella vähemmistökansoja. Nyt ne säästävät meidät henkitoreisiin.

AVAINSANAT

”Käsittämätöntä” – hallituksen sairaalaesitys Lapin hyvinvointialueelle täysin kestämätön, SDP:n ryhmä vetoaa alueen kansanedustajiin lain pysäyttämiseksi

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 12. marraskuuta.

Lapin SDP:n aluevaltuustoryhmä pitää Petteri Orpon (kok.) hallituksen sairaalaverkkoesitystä yksiselitteisesti kestämättömänä. Ryhmä toivoo, että hallituspuolueiden lappilaiset edustajat äänestävät esitystä vastaan.

Tiistaina eduskunnan päätettävänä oleva lakiesitys supistaa Länsi-Pohjan keskussairaalan ympärivuorokautista päivystystä ja lopettaa raskaan kirurgian Kemissä kokonaan.

Lapin hyvinvointialueen tekemän vaikutusarvion mukaan lakiesitys heikentää merkittävästi päivystyspalveluiden saatavuutta, potilasturvallisuutta ja suuronnettomuusvalmiutta, kasvattaa hyvinvointialueen kustannuksia ja hoitomatkoja sekä vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön saatavuuteen ja hyvinvointiin. Myös sairaaloiden toimiva työnjako heikkenee.

SDP on puolustanut Lapin hyvinvointialueella yhden sairaalan ja kahden toimipisteen mallia, jossa potilas pääsee leikkaukseen juuri siihen sairaalaan, jossa potilasjono on lyhin.

Nyt päätettävänä oleva Orpon hallituksen esitys edellyttää mittavia investointeja Rovaniemen keskussairaalaan.

Kemissä tehdään vuosittain 2 000 vaativaa leikkausta, joiden siirtäminen Rovaniemelle edellyttää muun muassa kahden uuden leikkaussalin ja 30-paikkaisen vuodeosaston rakentamista.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso tekee alueelle lisälaskua.

Orpon hallituksen aiheuttama paine uusien sairaalainvestointien tekemiseen näyttää erityisen oudolta, koska alijäämäinen Lapin hyvinvointialue on valtiovarainministeriön tarkkailulistalla jo ennestään.

Aluevaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä pitää tilannetta käsittämättömänä.

– Olemme tehneet Lapin hyvinvointialueella töitä talouden tasapainottamiseksi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) tekee alueelle lisälaskua.

– Viime vaalikauden lopussa teimme kansanedustaja Katri Kulmunin (kesk.) kanssa hartiavoimin töitä saadaksemme Kemin ja Savonlinnan sairaaloille erilliskorvauksen päivystyksistä. Orpon-Purran hallitus veti heti ensimmäiseksi punakynällä erilliskorvauksen yli, ja se poistettiin budjetista, Ojala-Niemelä huomauttaa.

SDP:n aluevaltuustoryhmä ihmettelee lappilaisen sosiaali- ja terveysministerin epäselviä lausuntoja lakiesityksen vaikutuksista Kemin keskussairaalan palveluihin.

Aluevaltuustoryhmä katsoo, ettei ministeri Juuso esikuntineen halua myöntää esityksen aiheuttamia uhkia Lapin hyvinvointialueelle.

Aluevaltuustoryhmä toivoo, että myös hallituspuolueiden lappilaiset kansanedustajat puolustavat oman alueensa sairaalapalveluja ja äänestävät Orpon hallituksen lakiesitystä vastaan.

AVAINSANAT

Lapin SDP haluaa vahvistaa demokraattista päätöksentekoa hyvinvointialueella – ”Lisää valtaa aluevaltuustolle ja lautakunnille”

Lapin SDP:n aluevaltuustoryhmä haluaa kasvattaa aluevaltuuston ja lautakuntien roolia hyvinvointialueensa päätöksenteossa.

Nykyisessä luottamushenkilöorganisaatiossa valta on keskittynyt voimakkaasti aluehallitukselle, ryhmä katsoo. Lautakunnilla on päätöksenteossa nykyisellään lausujan rooli, eikä niillä ole esimerkiksi budjettivaltaa. Myös aluevaltuuston rooli on jäänyt kapeaksi.

– Me sosialidemokraatit pidämme tärkeänä, että demokraattinen päätöksenteko toteutuu Lapin hyvinvointialueella parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä tarkoittaa aluevaltuuston, aluehallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden roolien selkeyttämistä.

– Päätöksenteon tulee olla kauttaaltaan läpinäkyvää ja parhaaseen asiantuntemukseen perustuvaa. Aluevaltuuston valtaa ylimpänä päätöksentekijänä on vahvistettava, aluevaltuustoryhmä toteaa.

SDP:N aluevaltuustoryhmä katsoo, että Lapin hyvinvointialueen palveluverkon on oltava aluevaltuuston päätettävissä. Esimerkiksi palveluyksiköiden lakkauttamista ja perustamista koskeva päätösvalta ei voisi jatkossa olla vain aluehallituksella.

Hyvinvointialueen nykyinen hallintosäännön kirjaus rajaa asumispalvelut, vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut aluevaltuuston päätösvallan ulkopuolelle kokonaan.

Osana demokraattisempaa organisaatiomallia Demari-ryhmä esittää myös lautakuntien roolin vahvistamista päätöksenteossa. Tähän kuuluisi lautakunnille myönnettävä budjettivalta.

Ryhmä esittää hyvinvointialueen lautakuntien järjestämistä esimerkiksi palvelujen mukaan – sosiaali- ja terveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon ja pelastuspalvelujen lautakuntiin – tai ilmiöpohjaisesti; esimerkiksi nuorten, ikäihmisten ja erityisryhmien lautakuntiin.

Pidämme välttämättömänä, että päätöksenteko jaetaan nykyistä 15 henkilön aluehallitusta laajemmalle.

TÄRKEINTÄ uudessa organisaatiomallissa olisi, että päätöksenteon vaikutukset koko Lapin alueeseen tulevat huomioiduksi.

– Pidämme välttämättömänä, että päätöksenteko jaetaan nykyistä 15 henkilön aluehallitusta laajemmalle. Näin useampi asiantunteva organisaatio käsittelee päätöksiä ja pystyy käyttämään aikaansa pieniinkin yksityiskohtiin. Uusi organisaatiomalli osallistaisi laajemmin myös viranhaltijoita ja hyödyntäisi heidän osaamistaan eri lautakuntien työskentelyssä, sanoo aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen.

Sosialidemokraattien aluevaltuustoryhmä aikoo esittää oman mallinsa päätöksenteon organisoimiseksi hyvinvointialueen työryhmissä.

SDP:n aluevaltuutetut toivovat, että muutkin poliittiset ryhmät osallistuvat keskusteluun demokraattisen päätöksenteon kehittämisestä Lapin hyvinvointialueella.

AVAINSANAT