Laihdutusrohto nousi Suomen myydyimmäksi lääkeaineeksi

Semaglutidia myydään muun muassa Ozempic-, Rybelsus- ja Wegovy-laihdutuslääkkeissä.

Diabeteksen ja lihavuuden hoitoon käytettävä semaglutidi oli viime vuoden myydyin lääke, tiedottaa Kela. Sen myynti kasvoi lähes kolmanneksella.

-  Semaglutidin käyttö on yleistynyt viime vuosina sekä tyypin 2 diabeteksen että lihavuuden ja painonhallinnan hoidossa, Kelan erikoistutkija Kati Sarnola sanoo tiedotteessa.

Lisäksi myös esimerkiksi syöpälääkkeiden ja adhd-lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna. Syöpälääkkeiden myynti kasvoi kuusi ja adhd-lääkkeiden 17 prosenttia.

AIEMPINA vuosina Suomen myydyin lääkeaine on ollut nikotiini, jonka myynti väheni kymmenellä prosentilla edellisvuodesta.

Lääkkeellisen nikotiinin myyntiluvut eivät kuitenkaan kerro nikotiinivalmisteiden kokonaismyyntimäärää, sillä lukuihin ei lueta esimerkiksi kovassa kasvussa olleita ei-lääkkeellisiä nikotiinipusseja.

Itsehoitolääkkeistä viime vuoden myydyimpiä olivat valtimotukoksen ehkäisyyn käytettävä asetyylisalisyylihappo, kipulääke ibuprofeeni ja ummetuslääke makrogoli.

Lääkkeiden kokonaismyynti oli viime vuonna Suomessa neljä miljardia euroa.

Tiedot käyvät ilmi Suomen lääketilastosta.

Entiset demariministerit miinaratkaisusta: Suomen kehitettävä uudenlaisia älyaseita

Kansanedustajat Ville Skinnari ja Timo Harakka (sd) patistavat hallitusta muistamaan jalkaväkimiinojen kehittämisessä äly- ja täsmätekniikan mahdollisuuksia.

Kaksikko oli ulkomaankauppa- ja liikenneministereinä Sanna Marinin hallituksessa, ja he sanovat näkevänsä uuden teknologian puolustusaseissa paljon parempaa vientipotentiaalia kuin tavanomaisissa bulkkiräjähteissä.

Hallitus on pohtinut, voisiko Suomi mahdollisen Ottawan sopimuksesta irtautumisen jälkeen ryhtyä myös myymään (monissa maissa yhä kiellettyjä) jalkaväkimiinoja.

Skinnari ja Harakka pitävät tätä lyhytnäköisenä ja kunnianhimottomana visiona.

– Suomella on resurssit ja osaaminen ottaa älykkäissä ratkaisuissa roolia. Hallituksen tahtotilan puute edesauttaa tätä kehitystyötä on ollut hämmentävää. Samalla luovutaan miljardien eurojen arvoisten teknologiaratkaisujen vientimarkkinasta, Harakka sanoo tiedotteessa.

KAKSIKON MUKAAN eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan Ottawa-valmistelussa kuulemat asiantuntijat ovat esitelleet älyaseratkaisujen etuja, ja Suomella olisi hyviä mahdollisuuksia näiden valmistamisessa.

– Sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi tarvitsemme teknologista ja taloudellista suorituskykyä, eli juuri sitä, mistä Suomi ja koko Eurooppa nyt puhuvat ja mitä tarvitsevat, Ville Skinnari sanoo tiedotteessa.

Esimerkiksi älyteknologialla varustettujen miinojen raivaaminen tai toimintakunnottomaksi tekeminen on käyttäjälle turvallisempaa kuin perinteisissä mekaanisissa sulutuksissa ja ansoituksissa.

Osa älyräjähteistä voisi lisäksi täyttää Ottawan sopimuksen ehdotkin, mikä lisäisi niiden vientinäkymiä jopa sopimuksessa pysyvissä länsimaissa.

– Palataanko ajassa sata vuotta taaksepäin, vai olisimmeko maailman paras teknologinen osaaja ja puolustuskyvykkyyksien edelläkävijä? Miksi emme kuuntele maan parhaita asiantuntijoita ja rakenna älykästä uuden ajan puolustuskyvykkyyttä ja miksi tätä vaihtoehtoa ei vakavasti esitetty tai edes selvitetty, Harakka kysyy.

Eduskunnan on tarkoitus äänestää Ottawan miinasopimuksesta irtautumisesta ensi viikolla.

IAEA: Älkää ikinä iskekö ydinlaitoksiin, riski koko alueelle on liian suuri

YK:n alaisen kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtaja varoittaa, että ydinlaitoksiin ei koskaan saisi hyökätä sotilaallisesti.

IAEA:n johtaja Rafael Grossi sanoi lausunnossaan, että Israelin perjantaiset iskut Iraniin herättävät suurta huolta. Hän vetosi osapuoliin, jotta ne osoittaisivat mahdollisimman suurta pidättyväisyyttä ja välttäisivät kärjistämästä tilannetta.

-  Mikä tahansa sotilaallinen toimi, joka vaarantaa ydinlaitosten turvallisuuden, uhkaa aiheuttaa vakavia seurauksia Iranin asukkaille ja koko alueelle, Grossi sanoi.

Iran oli vain hetkeä aiemmin arvostellut IAEA:ta siitä, ettei järjestö ollut tuominnut Israelin iskuja. Iranin atomienergiajärjestön mukaan IAEA:n hiljaisuus on tietynlaista yhteistyötä Israelin kanssa.

Iran sanoi myös, että Israelin hyökkäys on tappio IAEA:lle ja seurausta järjestön epäonnistumisista.

ISRAEL ISKI varhain perjantaina Iranin suurimpaan ydinlaitokseen Natanzissa, joka sijaitsee runsaat 200 kilometriä etelään pääkaupunki Teheranista. IAEA kertoi saaneensa Iranin viranomaisilta tiedon, että Natanzissa ei ole havaittu säteilytason nousua.

IAEA kertoi myös, että Iranin muut keskeiset ydinlaitokset Fordowissa, Isfahanissa ja Bushehrissa eivät olleet iskujen kohteina. Bushehrissa sijaitsee Iranin ainoa ydinvoimala.

CNN:n mukaan Iran on käyttänyt vuosia ydinlaitostensa suojaamiseen sotilaallisilta iskuilta, mikä tekee niiden täydellisestä tuhoamisesta vaikeaa.

Esimerkiksi Natanzin laitoksen tilat sijaitsevat mediatietojen mukaan pitkälti maan alla, ja mutkittelevia tunneleita suojaa erikoisluja betoni.

AVAINSANAT

Ei tullut kvanttikeskusta, mutta Suomi saa EU:n puolustuksen ”kvanttiprojektin” johtaakseen

Kvantti-ilmiöt tapahtuvat atomien ja muun muassa fotonien tasolla. Näitä hyödyntävä tekniikka nopeuttaa esimerkiksi tiedonsiirtoa.

Puolustusministeriö kertoo, että Suomi pääsee johtamaan EU:n uutta yhteistä puolustusalan kvanttiteknologiahanketta.

Niin sanottu QUEST-projekti ryhtyy etsimään sotilaallisia sovelluksia kvanttiteknologian käytölle muun muassa ilma- ja ohjuspuolustuksessa, paikannuksessa ja aluevalvonnassa.

Projektiin ovat ministeriön tiedotteen mukaan liittymässä muista EU-maista varsinaisiksi jäseniksi Saksa, Tanska, Latvia ja Italia. Sen sijaan Ruotsi, Kreikka ja Alankomaat tulevat vain tarkkailemaan hanketta.

Projektia toteuttavat Suomessa puolustusvoimat ja VTT.

– Suomi on huippuluokan osaaja kvanttiteknologiassa ja meillä on yksi kehittyneimmistä kvanttiteknologian ekosysteemeistä, puolustusministeri Antti Häkkänen kehuu tiedotteessa.

Hankkeen lopullisesta budjetista, suuruusluokasta ja käytännön toteutuksesta ministeriö ei vielä kerro mitään.

VIIME KESÄNÄ Suomessa vieraillut republikaanisenaattori ja Trumpin tukimies Lindsey Graham ehdotteli, että Suomen kannattaisi luoda tänne kokonainen kvanttiteknologiaan ja tekoälyyn keskittyvä Naton osaamiskeskus.

Samaa suositteli myös silloinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey.

Puolustusministeriö tyrmäsi silloin hankkeen, ja korosti ettei virallista ehdotusta tai pyyntöä keskuksesta ole Natolta tullut.

Ministeriö perusteli tuolloin teknologianihkeyttään sillä, että puolustushallinnon resurssit ovat pitkään kiinni Nato-jäsenyyden toteuttamisessa ja perinteisten maavoimakeskittymien luomisessa Naton pohjoiselle sivustalle.

Helsingin yliopisto on lisäksi jo mukana Naton yritysyhteistyöhanke Dianassa, jossa tuetaan kvanttiteknologiaa kehittäviä pienyrityksiä.

Varokaa, metsurit: näin rajusti raakkujen korvaushinta nousee

Monien rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien rahallinen arvo nousee kesäkuun alusta ympäristöministeriön päivitettyä lajien arvot. Arvokkain eläin on naali, mutta myös raakkujen hinta moninkertaistuu.

Arvo annettiin yhteensä 478 rauhoitetulle lajille, joista 320 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Monille rauhoitetuille lajeille on annettu arvo nyt ensimmäistä kertaa.

Lajin arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Uusissa arvoissa on huomioitu myös inflaation merkitys. Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo lähes kolminkertaistuu, kun sen arvo nousee 589 eurosta 1  495 euroon.

Sen sijaan merikotkan arvo putosi merkittävästi. Lajin tilanne on parantunut suojelutyön myötä, joten sen arvo laski 7  400 eurosta 407 euroon.

SUOMEN ARVOKKAIN eläin on vastedes naali, jonka korvaushinta nousi 7  400 eurosta yli 17  600 euroon.

Tunnettuja rauhoitettuja kasvilajeja ovat muun muassa hämeenkylmänkukka, jonka arvo on jatkossa noin 1  500 euroa, ja kangasvuokko, jolle asetettiin noin 500 euron arvo.

Ympäristöministeriö kertoo tiedotteessa antaneensa uuden asetuksen lajien arvoista edellisen asetuksen vanhentumisen takia. Edellinen asetus ei ollut ajan tasalla nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luettelon kanssa. Edellinen asetus annettiin vuonna 2002.

VATT: Tuhkarokolla yhteys muun muassa koulutukseen ja työllisyyteen – rokotuskattavuus laskussa Suomessa

Tuhkarokkorokotuksia annettiin Lubbockissa Teksasissa 9. huhtikuuta.

Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tiedottaa.

VATTin mukaan uudet taloustieteelliset tutkimukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että tuhkarokkorokotuksen käyttöönotto ja laajat rokotuskampanjat 1960-luvulta lähtien ovat vaikuttaneet terveyden lisäksi muihinkin inhimillisen pääoman mittareihin.

– Tuhkarokon sairastaminen lapsena altistaa useille muillekin taudeille, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi poissaoloja koulusta ja täten heikentää oppimista. Se voi vaikuttaa koulutustasoon, työllisyyteen ja jopa seuraavan sukupolven terveyteen, erikoistutkija Maarit Olkkola kertoo VATTin tiedotteessa.

SUOMEN kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen ensimmäinen annos annetaan yksivuotiaille ja toinen kuusivuotiaille lapsille.

Tuhkarokkorokotuksen kattavuus on Suomessa laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin. Koska tuhkarokko leviää erittäin helposti, rokotuksen kattavuuden pitäisi olla noin 95 prosenttia, jotta tauti ei pääse leviämään.

Laskeneen rokotuskattavuuden takia Euroopassa sairastui viime vuonna suurin määrä ihmisiä tuhkarokkoon sitten vuoden 1997. Suomessa tartuntoja todettiin viime vuonna vain kaksi, mutta koko EU:n alueella sairastui viime vuonna tuhkarokkoon yli 30 000 ihmistä ja kuoli 19, suurin osa Romaniassa.

YHDYSVALLOISSA on myös parhaillaan käynnissä tuhkarokkoepidemia, jossa on alkuvuoden aikana sairastunut yli tuhat ihmistä ja kuollut kolme lasta.

– Tuhkarokkorokote on tärkeä jo terveydellisten hyötyjen takia, mutta rokotuskattavuuteen kannattaa tutkimusten mukaan panostaa myös siksi, että rokotus on hyvä taloudellinen investointi pitkälle tulevaisuuteen – jopa seuraavaan sukupolveen, toteaa Olkkola.